ESPOON budjettineuvottelut alkavat ensi viikolla. Kaupunginjohtaja on antanut viime viikolla oman esityksensä. Neuvottelujen pohjaksi poliittiset ryhmät saavat lähettää virkamiehille kysymyksiä mm. pohtimiensa lisäysesitysten kustannusvaikutuksista.
Omat 7 kysymystäni perustuvat minulle kouluilta, rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta tulleisiin huolestuneisiin yhteydenottoihin
Julkistan tässä kysymykseni ja otan mielelläni vastaan ajatuksia niistä. Julkaisen myös viikonloppuna virkamiesten virkavastuulla antamat vastaukset.
Kysymys koulutoimen virkamiehille/ kiinteistöpalveluista vastaaville virkamiehille
Kouluilta tulee huolestuneita viestejä siitä, että aikanaan koulujen omille talonmiehille ja siivoojille kuuluneita tehtäviä ei nykyjärjestelmässä hoideta asiallisesti. Kun koululla tarvitaan apua, tilausjärjestelmät ovat hankalia ja vastaamisajat pitkiä. Arkijärjen mukaan samaan aikaan hoidettavissa olevista tehtävistä pitää jokaisesta tehdä erillinen tilaus, ja usein kustakin laitteesta tai johdosta vasta eri taho. Koulujen mukaan siivouksen taso on huono. Siivoustehtävät on kilpailutettu niin, että käytettävissä oleva aika ei yksinkertaisesti riitä. Esimerkiksi Auroran koululla luokkia on jäänyt siivoamatta ja opettajat ovat joutuneet siivoamaan luokan. Samalla koululla eräs siivoojista joutui pyytämään sukulaisiaan apuvoimaksi selvitäkseen urakasta. Espoon uusimmalla koululla Auroralla oli juuri vesivahinko. Sprinklerissa oli vika, koulu pyysi apua kaksi viikkoa. Kukaan ei tullut ennenkuin lattialle sitten valui lätäköt.
Auroran koulu on esimerkki koulurakennuksesta, jossa on useita toimijoita: peruskoulun lisäksi neuvola ja päiväkoti. Kalliin uuden koulun teknisistä laitteista, lämmityksestä, ilmanvaihdosta jne. ei vastaa paikalla kukaan niitä hallitseva. Käytännössä kiinteistöön liittyvien huolien hoito kaatuu koulun rehtorien päälle. Eihän näin voi olla?
Aurora on kaunis, uusi rakennus, mutta säilyäkseen sellaisena se tarvitsee kipeästi parempaa huolenpitoa ja valvontaa. Talossa tarvittaisiin kiinteistöstä ja sen tarvitsemista palveluista vastaava vahtimestari. Esimerkiksi Saunalahden koulussa on erittäin hyvin toimiva vahtimestarimalli. Auroran alakoululuonne ja oppilasmäärä (500 lasta) eivät siihen yksillään riitä.
Kouluilta tulee huolestuneita viestejä alakoulujen erityisluokkien kurjistuneesta tilanteesta. Erityisluokilta on säästösyistä poistettu jakotunnit. Varsinkin alakoulujen erityisluokkien oppilasaines on samaan aikaan vaikeutunut. Luokassa saattaa olla esim. vain yksi suomea puhuva oppilas. Oppilaiden syrjäytymisen estämiseksi olisi välttämätöntä pohtia jakotuntien palauttamista aikaisemmalle tasolle.
Opettajilta tulee huolestuneita viestejä työn vaikeutumisesta, lisääntyneistä sairauslomapäivistä ja erityisesti nuorten opettajien uupumisesta. Espoolaislasten hienot oppimistulokset ovat vaarassa, jos opettajat kaatuvat työtaakan alle ja tuntevat voimattomuutta kasvavien haasteiden edessä. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on työnantajan velvoitteita. Tilanteen oikaisemiseen on monia keinoja.
Huoltajilta on syksyn aikana tullut huolestuneita viestejä siitä, että kaikki ensi- ja toisluokkalaiset oppilaat eivät ole saaneet eri syistä iltapäivähoitopaikkaa. Tämä on vaikeuttanut monien perheiden arjen sujumista. Lasten hoidon järjestämisen vuoksi on ajauduttu hankaliin työaikajärjestelyihin ja jopa jäämään pois työstä.
Helsingissä on käynnistynyt tänä syksynä pienten koululaisten aamupäivätoimintakokeilu. Toimintaa on tarjolla kouluissa kaikille 1.–2. luokkalaisille ja erityistä tukea tarvitseville neljänteen luokkaan saakka. Toiminnasta ei peritä maksua, eikä aamupalaa ole tarjolla.
Omat 7 kysymystäni perustuvat minulle kouluilta, rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta tulleisiin huolestuneisiin yhteydenottoihin
Julkistan tässä kysymykseni ja otan mielelläni vastaan ajatuksia niistä. Julkaisen myös viikonloppuna virkamiesten virkavastuulla antamat vastaukset.
Kysymys koulutoimen virkamiehille/ kiinteistöpalveluista vastaaville virkamiehille
Kouluilta tulee huolestuneita viestejä siitä, että aikanaan koulujen omille talonmiehille ja siivoojille kuuluneita tehtäviä ei nykyjärjestelmässä hoideta asiallisesti. Kun koululla tarvitaan apua, tilausjärjestelmät ovat hankalia ja vastaamisajat pitkiä. Arkijärjen mukaan samaan aikaan hoidettavissa olevista tehtävistä pitää jokaisesta tehdä erillinen tilaus, ja usein kustakin laitteesta tai johdosta vasta eri taho. Koulujen mukaan siivouksen taso on huono. Siivoustehtävät on kilpailutettu niin, että käytettävissä oleva aika ei yksinkertaisesti riitä. Esimerkiksi Auroran koululla luokkia on jäänyt siivoamatta ja opettajat ovat joutuneet siivoamaan luokan. Samalla koululla eräs siivoojista joutui pyytämään sukulaisiaan apuvoimaksi selvitäkseen urakasta. Espoon uusimmalla koululla Auroralla oli juuri vesivahinko. Sprinklerissa oli vika, koulu pyysi apua kaksi viikkoa. Kukaan ei tullut ennenkuin lattialle sitten valui lätäköt.
Auroran koulu on esimerkki koulurakennuksesta, jossa on useita toimijoita: peruskoulun lisäksi neuvola ja päiväkoti. Kalliin uuden koulun teknisistä laitteista, lämmityksestä, ilmanvaihdosta jne. ei vastaa paikalla kukaan niitä hallitseva. Käytännössä kiinteistöön liittyvien huolien hoito kaatuu koulun rehtorien päälle. Eihän näin voi olla?
Aurora on kaunis, uusi rakennus, mutta säilyäkseen sellaisena se tarvitsee kipeästi parempaa huolenpitoa ja valvontaa. Talossa tarvittaisiin kiinteistöstä ja sen tarvitsemista palveluista vastaava vahtimestari. Esimerkiksi Saunalahden koulussa on erittäin hyvin toimiva vahtimestarimalli. Auroran alakoululuonne ja oppilasmäärä (500 lasta) eivät siihen yksillään riitä.
- Kysymys 1: Kuinka paljon maksaisi, jos Auroran koululla käynnistettäisiin kahden vuoden kokeilu, jossa koululle osoitettaisiin kiinteistöpalveluita koordinoiva ja niitä itse suorittava vahtimestari koulupäivän ajaksi.
- Kysymys 2: Kuinka paljon lisää määrärahoja tarvittaisiin esim. Auroran koulun osalta, jotta koulun siivous voitaisiin mitoittaa sellaiseksi, että työt ehtii tehdä?
Kouluilta tulee huolestuneita viestejä alakoulujen erityisluokkien kurjistuneesta tilanteesta. Erityisluokilta on säästösyistä poistettu jakotunnit. Varsinkin alakoulujen erityisluokkien oppilasaines on samaan aikaan vaikeutunut. Luokassa saattaa olla esim. vain yksi suomea puhuva oppilas. Oppilaiden syrjäytymisen estämiseksi olisi välttämätöntä pohtia jakotuntien palauttamista aikaisemmalle tasolle.
- Kysymys 3. Kuinka paljon tarvittaisiin perusopetukselle lisää rahaa, jotta jakotunnit voitaisiin palauttaa alakoulujen erityisluokille?
Opettajilta tulee huolestuneita viestejä työn vaikeutumisesta, lisääntyneistä sairauslomapäivistä ja erityisesti nuorten opettajien uupumisesta. Espoolaislasten hienot oppimistulokset ovat vaarassa, jos opettajat kaatuvat työtaakan alle ja tuntevat voimattomuutta kasvavien haasteiden edessä. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on työnantajan velvoitteita. Tilanteen oikaisemiseen on monia keinoja.
- Kysymys 4. Kuinka paljon tarvittaisiin perusopetukselle /täydennyskoulutusta järjestäville yksiköille lisää rahaa, jotta sitä tarvitseville opettajille voitaisiin järjestää työhyvinvointia vahvistavaa täydennyskoulututusta?
- Kysymys 5. Kuinka paljon tarvittaisiin perusopetukselle lisää rahaa, jotta työhyvinvoinnin kannalta tärkeät varsinaiset ja varatyösuojelu- ja luottamusmiehet voisivat osallistua heille kuuluvan noin kahden työviikon ajan täydennyskoulustilaisuuksiin, ilman että heidän sijaiskulunsa vähennetään heidän koulujensa määrärahoista?
Huoltajilta on syksyn aikana tullut huolestuneita viestejä siitä, että kaikki ensi- ja toisluokkalaiset oppilaat eivät ole saaneet eri syistä iltapäivähoitopaikkaa. Tämä on vaikeuttanut monien perheiden arjen sujumista. Lasten hoidon järjestämisen vuoksi on ajauduttu hankaliin työaikajärjestelyihin ja jopa jäämään pois työstä.
- Kysymys 6. Kuinka paljon tarvittaisiin perusopetukselle lisää rahaa, jotta jokaiselle iltapäivähoitoa tarvitsevalle 1-2-luokkalaiselle voitaisiin taata hoitopaikka?
Helsingissä on käynnistynyt tänä syksynä pienten koululaisten aamupäivätoimintakokeilu. Toimintaa on tarjolla kouluissa kaikille 1.–2. luokkalaisille ja erityistä tukea tarvitseville neljänteen luokkaan saakka. Toiminnasta ei peritä maksua, eikä aamupalaa ole tarjolla.
- Kysymys 7. Kuinka paljon tarvittaisiin perusopetukselle tarvittaisin lisää rahaa, jotta vastaava kokeilu voitaisiin toteuttaa myös kaikissa espoolaiskouluissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti