Suomen Vanhempainliitto pani hyvän jakoon

SUOMEN Vanhempainliitto  julkisti  20.11. 2017 uuden julkaisunsa: "Silminä siniset tähdet - vanhemmuutta ja kasvatus-yhteistyötä 100-vuotiaassa itsenäisessä Suomessa". 

Napakka, 54-sivuinen vihkonen haluaa nostaa esiin  vanhemmuuden ja kasvatusyhteistyön merkityksen.

Julkaisun avaa toiminnanjohtaja Ulla Siimeksen "Yhdessä"- kirjoitus, jossa hän esittelee sen ideaa. Julkaisuun on koottu suomalaisten äitien, isien, sijaisvanhempien ja kasvatusalalla työskentelevien lähettämiä ajatuksia sekä kolumneja, haastatteluja ja muisteluksia. Ne annetaan näin lahjaksi 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Teos juhlistaa myös Suomen Vanhempainliiton (os.  Suomen Kotikasvatusyhdistys) 110-vuotista taivalta kodin ja koulun yhteistyön ja vanhempien vapaaehtoisen toiminnan asiantuntijana. "Vanhemmuus muuttuu, kun Suomi muuttuu. Kasvausyhteistyön merkitys ei kuitenkaan vähene."

Tässä muutamia oivaltavia,  rosoisiakin vanhempien ja isovanhempien ajatuksia:

• Maassamme vallitsee turvallinen kasvuympäristö, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus.
• Suomalaisesta peruskoulusta olen ylpeä. Sen tasa-arvoisuus ja laadukkuus kannattelee koko yhteiskuntaa nyt ja tulevaisuudessa.
• Olen ylpeä siitä, että meillä Suomessa on koulu, joka pyrkii paitsi kouluttamaan myös kasvattamaan.
• Olen iloinen, että meillä Suomessa on pitkä äitiysloma ja vanhempainvapaat.
• Suomessa saamme olla iloisia ja ylpeitä subjektiivisesta  päivähoito-oikeudesta  ja siitä, että kaikilla suomalaislapsilla on oikeus maksuttomaan peruskouluun.
• Ilmainen peruskoulutus on maamme ehdottomia parhauksia. Tosin koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laatuun tulisi panostaa enemmän.
• Päivähoitomme on ilon aihe, vaikka kehitettävääkin on.
• Suomessa on hyvät tukiverkosto niitä tarvitseville, kun vaan uskaltaa niitä tarvittaessa pyytää.
• Suomalaisessa yhteiskunnassa minua ilahduttavata esiopetus, koulu sekä matalan kynnyksen tukipalvelut kuten perheneuvola.
• Olen iloinen, että lapsille tarjotaan Suomessa paljon virikkeitä ja tekemistä, kuten asukaspuistoja, kerhoja ja leikkipaikkoja.
• Olen erittäin ylpeä meidän suomalaisten neuvolajärjestelmästä ja varhaiskasvatuksen monimuotoisesta tarjonnasta ja tuesta vanhemmille ja perheille.
• Omat lapset yllättävät, ihastuttavat ja kasvattavat vanhempiaan ihmisinä.
• Rajat ja rakkaus toimii.
• Rakkaus on rajoja!
• Annetaan lasten kasvaa ja ollan varoilta vierellä.
• Lapsi on hetken lapsi, annetaan näin olla.
• Älä suutu lapsen kanssa samaan aikaan.
• Vanhempi, luota vaistoihisi ja vaadi sitä minkä koet oikeaksi.
• Aina ei tarvitse tehdä mitään, riittää että on.
• ...aikuisten tulisi asettaa lapsen tarpeet etusijalle. Ei uhrautuen, vaan ymmärtäen, että aikansa kutakin.
• Ilo, jonka isovanhemmuus tuottaa, on ollut minulle yllätys; kuinka suurta kiintymys ja rakkaus on!
• Ohjeeni muille vanhemmille: kuuntele lasta, pysähdy, ota syliin, anna turvaa ja rauhaa.
• Kannustan muita vanhempia pitämään huolta omasta jaksamisestaan, jotta voit nauttia niistä hetkistä, jotka vietät  lastesi kanssa. Ennen kuin huomaatkaan, he ovat kasvaneet koululaisiksi, teineiksi, kohti aikuisuutta.
• Lapset ovat vain kerran pieniä.
• Vähempikin riittää tässä suorituskeskeisessä maailmassa.
• Tällä hetkellä näen aiemman hyvän työn katoavan leikkureihin ja jatkuvaan nipistykseen. Lapsista on tehty numeroita.
• Järjestelmän kuuluu tukea vanhemmuutta, ei korvata sitä. Lapsen kuuluu olla osa perhettä, ei osa järjestelmää. 
• Suomalaista koulutusjärjestelmää ei saa romuttaa, se antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuuden omaan polkuunsa.
• Lapsen oikeudet eivät toteudu

Tässä kasvatuksen ammatilaisten ajatuksia yhteistyöstä.

• Yhteistyö perheiden kanssa on tärkeintä; sille kaikki pohjautuu.
• Yhteistyö perheiden kanssa on sekä antoisaa että problemaattista.
• Ammattilainen, huomaa hyvä. Sanoita hyvä.
• Ole aina kohtelias. Hillitse itsesi ja ole positiivinen, vaikka lapsen kanssa on vaikeaa.
• Kasvatusalan ammattilaisen tulee kuunnella herkällä korvalla. Rakenna yhteisöllisyyttä.
• Parhaimmillaan keskustelu perheiden kanssa on lasta ymmärtävää ja ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta. Yhteiset juhlat ja tapahtumat auttavat tuntemaan toisemme paremmin.
• Ei ole ongelmaperheitä, on vain ongelmallisia tilanteita.

JULKAISUSSA on siis myös  muutama pidempi kolumni/haastattelu. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kehuu suomalaisia vanhempia: Kouluterveyskyselyn mukaan ainoastaan 2,3 % 10-11-vuotiaista kokee, ettei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa.

Kahden kulttuurin isä, irakilainen Kais Zaya  kertoo, että " lapsemme... on hyvä tiedostaa taustamme, mutta emme halua, että heidän tarvitsee kantaa taakkamme, tai murehtia kärsimystämme. Vaalimme kulttuuritaustamme ja kunnioitamme meitä Suomessa ympäröivää kulttuuria ja tapoja."

Kansanedustaja Sari Sarkomaa toivoo, että 100-vuotista itsenäisyyttä juhliva Suomi voisi taata jokaiselle lapselle tasa-arvoiset mahdollisuudet onnistua elämässä. Kouluruokailu on innovaatio, josta meidän pitää olla ylpeitä. Olemme ymmärtäneet, että nälkäinen lapsi ei opi.  Yhteistyö kotien kanssa on koulussa hänen mukaansa yhä käyttämätöm voimavara.

Toimittaja Tiia Haapakangas on huolissaan ulkosaamelaisten identiteetin tukemisesta.

Viestinnän asiantuntija Leena Herlevi-Valtonen summaa vihkosen päätössanoissa: "Teos paljastaa suomalaisten yhteiset ylpeydenaiheet: neuvola, varhaiskasvatus ja koulu. Vaikka kehitettävää on, paljon muutosta parempaan on saatu aikaan sitten  Suomen itsenäistymisen."

OMAN kolumnini otsikkona on Upeat vanhemmat. Laitan sen tähän lyhentämättä ja siivoamatta:

" Upeat vanhemmat ! 

Koulu on paljosta velkaa vanhemmille. He perustivat oppikoulut. Heidän äänillään syntyi tasa-arvoinen peruskoulu. He ovat paikanneet määräraha-leikkausvaurioita. Avuntarve jatkuu. 

Globalisaatio, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja tekoäly muuttavat maailmaa. Suomalainen koulu on upea, mutta muutosvauhdissa se ei ole pysynyt. Siksi opetussuunnitelmat on uudistettu. Ja nyt uudistuu koulun arki. 

Opettajien perusolettamuksia koetellaan. Oppiminen ei ole vain muistamista. Opettaminen ei ole läksyn valmistamista. Koulun tavoitteita ravistellaan. Vanhan tiedon omaksuminen ei riitä. On osattava rakentaa uutta. Ei riitä, että on tunnollinen ja ahkera. On oltava periksiantamaton ja rohkea. Ei riitä, että osaa itse. On osattava yhdessä. Koulujen käytänteitä päivitetään. Opettaja selittää vähemmän ja ohjaa enemmän. Oppilaat harjoittelevat, mutta sen lisäksi he asettavat itse tavoitteita, ratkovat aitoja ongelmia ja arvioivat onnistumistaan. 

Jotta lapset kukoistaisivat aikuisina, koulun on uudistuttava. Siihen koulu tarvitsee  vanhempien luottamusta koulutuspolitiikkaan, kouluun, opettajiin ja lapsiinsa –  ja rohkeutta järjestää opetus niin, että jokainen löytää  intohimonsa sekä vahvuutensa ja uskoo itseensä.  

Koulu tarvitsee vanhempia juhlan lisäksi arkeen jakamaan osaamista, innostuksen kohteita ja kokemusta. Sparraamaan koko koulua! Niinkuin urheiluseuroissa tehdään."

Kirjasen sähköinen versio löytyy (pian?) osoitteesta: www.vanhempainliitto.fi.