HESARISSA oli tänään mainio Simo Löytömäen kirjoittama juttu aikuisten kokemuksista koronakevään etätyöstä.
Kuten muistetaan hallitus linjasi maaliskuussa, että etätöitä tulee suosia, mikäli työtehtävät sen vain mahdollistavat. Noin 60 % siirtyikin niihin- luku oli EU- maiden korkein. Suositus ei jatku enää elokuussa.
Hesari pani pystyyn verkkokyselyn: miten suomalaisten etätyö on sujunut. Kyselyyn saatiin lähes 600 vastausta. Juttua varten hankittiin myös asiantuntijalausuntoja.
JÄSENSIN juttua itselleni ryhmittämällä sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia aineistolähtöisesti. Löysin vastauksista 7 "faktoria".
Nämä olivat:
1. Toisenlainen päivärytmi
2. Työn tehokkuus /tehottomuus
3. Työn ja työajan määrä
4. Perhe ja työ/ Koti työpaikkana
5. Työtoverien kohtaamisen merkittävyys
6. Työn ilo/ilottomuus
7. Terveys ja hyvinvointi/Haitat ja pahoinvointi
Esitelen napakasti nuo faktorit ja lopuksi esitän 25 ideanpoikasta, jotka tulivat mieleen, kun pohdin, miten näitä kokemuksia voisi ehkä hyödyntää syksyn mahdollisissa etäkoulujaksoissa. Kaivelin esiin myös koululaisille tehdyn kevätkyselyn tuloksia. Ihan varma en ole, onko ideoissa muille mitään uutta.
1. Toisenlainen päivärytmi
Etätyö toi positiivisia muutoksia työpäiviin. Työpäivät rytmittyivät erilaisten kokousten ja palavereiden kautta. Päivää saattoi itse rytmittää vapaammin ja sijoittaa sinne esim. liikuntaa.
2. Työn tehokkuus /tehottomuus
Toisilla etätyö lisäsi työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Kiistatonta tutkimusnäyttöä tästä on ylempien toimihenkilöiden kohdalla. Mikä lisäsi tehoa:
- työmatkoista säästyi päivässä parhaimmillaan monta tuntia. Myös muut laittautumiseen ja töihin lähtöön liittyvät toimet jäivät pois.
- palaverit tehostuivat: tunnin kestänyt palaveri saatettiin taputella 30–45 minuutissa. Ei kuitenkaan kaikkien mielestä.
- kotikonttoriaa oli työrauha: työhön ei tullut samalla tavalla keskeytyksiä kuin työpaikalla. Paitsi niillä joiden koti muuttui. Melutaso oli hiljaisempi.
Toisten mielestä päinvastoin. Etätyö olikin tehottomampaa. Projektit etenivät vain näennäisesti. Etäkokoukset tuntuivat tehottomilta. Mikä heikensi tehokkuutta?
- takkuilevat ja yskivät etäyhteydet.
- osa ei osannut tai viitsinyt opetella etätyölaitteiden käyttöä. Toiset joutuivat olemaan epävirallisena IT-tukena kollegoilleen
- esihenkilöstön työnohjaus jäi taka-alalle; on oppimisen paikka: miten johdetaan etänä ja mitä se tarkoittaa asiantuntijatyössä
- työkavereiden kohtaamiset ja epävirallisilla tapaamiset jäivät pois: niissä välittyy hiljaista ja työnteon kannalta tärkeää tietoa.
3. Työn ja työajan määrä
Työmäärä ja siihen käytetty aika näyttivät yleensä lisääntyneen. Rajaa työn ja vapaa-ajan välille oli ollut vaikeaa vetää. Kotona työt valuivat herkemmin vapaa-ajalle ja työasioita mietti helposti pitkälle iltaan. Päivät venyivät helposti pitkiksi. Miksi?
- Tauot saattoivat helposti unohtua.
4. Perhe ja työ/ Koti työpaikkana
Kotikonttorissa oli etuja. Monen koti sopi hyvin etätyöhön. Melutaso oli hiljaisempi kotona.
Kaikista ei ollut hyvää, että koti muuttui monitoimitilaksi. Useimpia suomalaisia koteja ei ole suunniteltu kahdeksan tunnin työpäiviä varten. Tyypillistä oli huono ergonomia; sähköpöydän korvasi keittiönpöytä ja toimistotuolin nojatuoli. Kotona ei vain työskennelty, vaan käytiin yhtäaikaa etäkoulua, ruokailtiin, hoidettiin sairaita, viihdytettiin päivökoti-ikäistä sekä vietettiin vapaa-aikaa. Oli ollut vaikeaa tasapainoilla työn- ja perhe-elämän kesken.
5. Työtoverien kohtaamisen merkittävyys
Spontaani kanssakäyminen työkavereiden ja asiakkaiden kesken jäi pois. Jutussa kukaan ei maininnut työtovereista eroonpääsemistä myönteisenä vaan ikävänä. Miksi?
- Spontaanit kanssakäymiset ovat kuitenkin tärkeitä vapaan ideoinnin ja ajatusten pallottelun hetkiä. Niinikään niissä välittyy hiljaista tietoa.
6. Työn ilo/ilottomuus
Etätyö tuotti työn iloa. Miksi?
- Tuli tunne, että nyt tapahtuu ja nyt minä saan asioita aikaan.
- Motivaatiota nosti myös uudenlanen autonomia työssä: kotona oli enemmän mahdollisuuksia rytmittää työpäivä haluamallaan tavalla.
Toisille työnteko taas oli tahmeaa. Miksi?
- Puoliso oli samaan aikaan etätöissä ja lapset kävivät etäkoulua saman katon alla.
- Työteosta yksin tuli suorittamista
- Työstä tuli melko itsenäistä ja yksinäistä puurtamista.
- Päivät toistivat toisiaan kaikessa yksitoikkoisuudessaan.
7. Terveys ja hyvinvointi/Haitat ja pahoinvointi
Moni voi oikein hyvin. Miksi?
- Liikunta saattoi tulla osaksi arkea: aamulenkki tai lounastauon yhteydessä kävelylenkki.
- Unen määrä kasvoi monella.
- Yleisen vireystilan koettiin kohonneen.
- Stressi ja työpaineet vähenivät.
- Tuntui turvalliselta olla kotona, kun ei tarvinnut olla niin huolissaan tartunnan saamisesta.
Osa taas koki henkisen hyvinvointinsa kärsineen. Miksi?
- kontaktit työtovereihin vähenivät tai muuttuivat virtuaalisiksi. Työkavereita ei tavannutkaan enää sattumalta. Työilmapiiriä normaalisti keventänyt huumori loisti poissaolollaan. Yhteiset lounaat jäivät, ja ne ovat tosi tärkeä osa työyhteisön hyvinvointia
- moni oli yksinäisempi, kun elinpiiri supistui kotioloihin. - Työterveyslaitoksen raportin mukaan suomalaiset työntekijät ovat kokeneet kuitenkin muihin eurooppalaisiin verrattuna vähiten yksinäisyyttä koronakriisin aikaan.
- Videopalaverit ja viestit söivät ison osan elekielestä; viestintä saattoi vaikuttaa tylymmältä. Etäyhteydellä tuli paljon enemmän väärinkäsityksiä
Myös fyysisiä oireita tuli ergonomian heikkenemisen vuoksi: Jumittuneet niskat ja selkäkivu
Työmatkojen kadotessa menetettiin hyötyliikunta.
25 ideaihiota,
miten näitä kokemuksia voisi hyödyntää syksyn mahdollisissa etäkoulujaksoissa?
Turun Yliopiston INVEST-hankkeen psykologian tutkimusryhmä teki kyselyn KiVa Koulu -ohjelmaa toteuttavien koulujen oppilaille 4.-13.5. Koululaisten kevätkyselyn vastasi lähes 50 000 koululaista yli neljästäsadasta koulusta.
Helsingin Sanomienverkkokyselyn vastaajat olivat siis aikuisia ja monet tekivät heitä innostavaa asiantuntijatyötä.
Koululaiset ovat lapsia, ja koulunkäynti eroaa monella avalla oikeasta työstä. Mutta yritetään transponoida niiden pohjalta luovasti ja väljästi etäkoulun kehittämiseen ideoita. Ajattelen tässä lähinnä alakouluja ja oppilaita.
1. Toisenlainen päivärytmi
Verkossa toteutettuun koululaisten kevätkyselyn vastasi lähes 50 000 koululaista yli neljästäsadasta koulusta. Etäopiskelussa oppilaat pitivät erityisesti siitä, että aikataulu on rennompi (78 prosenttia), kotona on parempi työrauha (67 prosenttia) ja että on opittu opiskelemaan verkon avulla (73 prosenttia).
1. Otetaan luokan yhteiseksi kehittämiskohteeksi rennompi päivänrytmitys. Mietiään, milloin on fiksu aloittaa? Kuinka pitkiä sessioita oikeasti jaksetaan? Millaisia taukoja - myös opettaja- tarvitsee? Mitä kannataisi tehdä toisin, kun ei olle koulussa? Oph:n tuoreessa tukimateriaalissa on vinkkejä tähän.
2. Rytmi syntyy erilaisten osien vaihtelusta; päivän avauksista - joka voisivat muistuttaa "lämmittelyä", "nimenhuudosta", yhteissuunnitelusta, opetustuokioista, miiteistä, itsenäisesti työstä, videoista, palautesessioista ja lepotauoista. Voisivako esim. aineenopettajien vierastunnit olla erilaisia kuin luokanopettajien? Voisivatko oppilaat osallistua niiden sijoittamiseen päivään.
3. Turvallinen rakenne syntyy siitä, että viikon- ja päivänrakenteesa on vaihtelun lisälsi pysyvyyttä.
2. Työn tehokkuus /tehottomuus
4. Koululaisille jää periaatteessa enemmän aikaa mm. nukkua, kun koulumatkat jäävät pois. Olisikin tärkeää, ettei koulu alkaisi liian aikaisin. Miten varmistettaisiin, että kaikki ovat valmiina, kun päivä alkaa. Kaverit unilukkareiksi?
5. Etätunneilla on myös vähemmän työrauhaongelmia, huutelua jne. Kun ohjeet on annettu voi keskittyä tehtäviin. Jos osaa. Mistä opettaja huomaa, ettei oppilas osaa? Kun ei olla läsnä, luokanjohtamiseen tarvitaan uusia keinoja. Niitä pitää keksiä. Pitäisikö elvyttää behavoristista ajattelua: osio- testaus- oikeavastaus? Olisiko oppimispäiväkirjasta apua. Päivän aukeaman voi lähettää kuvana opettajalle. Tai iltapäiviin sijoittuvista tukimiiteistä.
6. Palaverit ja miitit on suunniteltava etukäteen ja niissä on hyvä olla selkeää rakenne. Koske virtuaalisessa vuorovaikutuksessa eleet ja ilmeet jäävä pois, opettajan on erityisesti ajateltava, mitä sanoo, ettei yhtäkkiä sano, mitä ajattelee. Tuokiot on suunniteltava hyvin. Tavoite aina kirkkaasti ja konkreettisesti. Minimitavoite + lisätavoitteet. Keskitytään eriyisesti sellaisiin asioihin, jotka hoituva etänä. Liikuntaa esim. enemmän lähiopetusjaksoilla. Tehtävät on suunniteltava hyvin: Runko + lisäosat. Mitä, missä, milloin ja miten tehdään. Asioita kannattaa myös kerrata. Kerran viikossa retrotunti?Muistatteko, mitä teimme viime viikkolla bilsassa.
Haasteita ratkaistavaksi kuitenkin riittää. Entä kun kaikki ovat kotona yhtäaikaa? Tai tilaa on vähän? Entä miten toimia, kun ei vain huvita. Myös tekniikka voi pettää. Kuinka opettaja huomaa? Kuinka puuttuu?
Kokonaan oma kysymyksensä on, mikä kaikki oppimista ja kasvua edistävä jää etäkoulun vuorovaikutuksessa pois ja miten niitä voisi korvata? Pois jää tutun tilan ja sen kuvituksen vihjeet, melkoinen määrä työvälineitä. Rentouttava pikkusupattelut. Vireystasoa nostavat opettajan älylliset haastamiset. Huumori.
3. Työn ja työajan määrä
Kevätkyselyssä ei noussut esiin koulutyön määrän kasvua. Mutta monella oli ollut oppimisessa vaikeuksia.
7. Päivän rakennetta suunniteltaessa olisi hyvä tuntea myös perheiden arkea, esim ruoka-ajat. Tämän johdosta lukujärjestyksen täytyy voida joustaa.
8.Työmäärän on oltava sopiva.
9. Ja koulupäivän selkeärajainen.
10. Läksyjen merkitystä kannattaa harkita, kun muutoinkin asioita opetellaan kotona. Toisaalta sopisiko flipped classroom? Katsotaan valmiiksi video ja opetustuokio on syventelyä. Mutta katsovatko oppilaat?
11. Koulutyön kuluvaa ikaa kannattaa myös seurata.
4. Perhe ja työ/ Koti työpaikkana
Verkossa toteutettuun koululaisten kevätkyselyn vastasi lähes 50 000 koululaista yli neljästäsadasta koulusta. Tulosten mukaan joka kolmas koululainen kertoi tehneensä enemmän kivoja asioita kotona olevien vanhempien tai muiden lasten kanssa.
Monella koululaisella ei kuitenkaan ole sellaista kotia.
12. Jos perheessä on useita lapsia, voisiko heille olla yhteisiä tehtäviä. vaikka ovatkin eri-ikäisiä?
5. Työtoverien kohtaamisen merkittävyys
Kaverit ovat lapsille tärkeitä. Kielteisimpinä kokemuksina koululaiset pitivät kevätkyselyssä puuttuvaa yhteyttä opettajaan tai ystävien puutetta olivat selvästi merkittävämpiä tekijöitä kielteisten kokemusten suhteen. Koululaisten kevätkyselyn yllättävä tulos oli: Moni ei ole kaivannut lainkaan koulutovereitaan.
Hiukan yllättäen 4-9-luokkalaisista jopa viidennes kertoi olleensa helpottunut siitä, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan. Yläkoululaisista näin koki jopa melkein kolmannes oppilaista. Vastaajista lähes puolet nimesi etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista on vähemmän.
13. Jos koronatilanne ja ohjeet säilyvät nykyisillään, olisi fiksua korostaa sosiaalisia tavoitteita ja teettää esim. tehtäviä, joita voidaan jollain lailla tehdä yhdessä.
14. Kunpa verkot saataisiin niin vahvoiksi, että oman naaman voisi pitää näkyvänä.
15. Päivän ohjelmaan voisi sijoittaa myös vapaita supattelutuokioita. Ja huumoria.
16. Olisiko mahdollista organisoida jokaiselle oppilaalle oma kummi?
6. Työn ilo/ilottomuus
On tärkeää kokea iloa koulutyöstä. Kevätkyselyn mukaan Jopa 11 prosentilla oppilaista ei ollut päivisin kotonaan aikuista seuraa.
17. Tässä auttavat mahdollisuudet tehdä valintoja. Oikeus osallistua suunnitteluun ja arviointiin.
18. Oikeankokoiset tehtävät, joissa onnistuu. Tehtäviä ei saa olla liikaa eivätkä ne saisi ovat tylsiä. Vähemmän on usein enemmän.
19. Ja riittävä kannustava, henkilökohtainen palaute.
20. Etäkohtaamisia eri luokkatovereiden kanssa vuorotellen esim. chatroomeissa.
7. Terveys ja hyvinvointi/Haitat ja pahoinvointi
Ainakaan fyysistä koulukiusaaminen ei etäkoulussa ole. Moni koululainen voi keväällä tästä syystä oikein hyvin. Toisalta kevätkyselyn mukaan lähes joka kolmas niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta koki, ettei saanut apua.
21. Liikunnalla on kiistaton hyvinvointia edistävä vaikutus.
22. Etäkouluaikana tulisi antaa lasten ja nuorten nukkua pitempään. Koulu voisi hyvin alkaa vasta klo 9.
Yksinäisyys voi tuottaa pahoinvointia.
23. Kannattaa soitaa "mitä sinulle kuuluu"- puheluita.
24. Kannattaa pitää yhteisiä miittejä, joissa jokainen sanoo jotain. Voisiko lapsillakin olla yhtä aikaa "lasten virtuaalinen mehuhetki", jossa olisi oppilaiden itse tekemää ohjelmaa?
25. Viestit ymmärretään helposti väärin. Opettajan täytyy tarkoin miettiä, mitä päästää suustaan. Oppilaiden torat pitää purkaa heidän kanssaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti