Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

perjantaina, lokakuuta 14, 2016

Digiloikka. Luentomuistiinpanot.

Digiloikka. Miten turvataan menestyvä peruskoulu tulevaisuudessa? 

MUISTIINPANOT
Tein vanhanaikaisesti muistiinpanoja Musiikkitalossa pidetyssä Koulutuksen digiloikka-seminaarissa. Alustajia oli kuusi. Kullakin aikaa 15-20 minuuttia.
Nappasin lainauksia myös Twitteristä.

Hallituksen kärkihanke: uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
Opetusneuvos Armi Mikkola, opetus- ja kulttuuriministeriö

Mikkola esitteli varsin ylpeänä Hallituksen Uusi Peruskoulu-hanketta,
jonka kolme keskeistä iskulausetta ovat: ops eläväksi, pedagoginen vapaus ja huoli alueellisista eroista.

Armi Mikkola
Hanke jakaa  opetuksen järjestäjille 90 miljoonaa euroa. Rahoilla rahoitettaan mm. 2500 tutor-opettajan korvauksia ja koulutusta. Hankkeeseen kuuluu myös erillisen kokeilukeskuksen perustaminen OPH:n yhteyteen.

Miten uudet opetussuunnitelmat tukevat digiloikan toteutumista?
Opetusneuvos Leena Nissilä, Opetushallitus

Nissilä avasi uutta opsia nimenomaan TVT:n näkökulmasta. Maailma on muuttunut niin nopeasti, että opsin 10 vuoden välein tapahtuva uusiminen on liian pitkä väli. TVT on hitsattu perusteisiin erittäin moniin kohtiin. Se on yksi laaja-alaisen osaamisen taito. Se on osa jokaista aineitta. Se on menetelmä. Sitä voidaan käyttää etäopetuksessa. Se voi olla myös oma vapaaehtoinen aineensa. Kaikessa TVT:n käytössä edellytetään lisäarvoa.

Leena Nissilä
"Oppimaan oppiminen on tärkeää."

" Ei ole huonoja oppijoita. On oppijoita, jotka ovat valinneet itselleen liian työlään tavan oppia."

"  Kysy lapseltasi "MITEN sinä opit tänään koulussa?", ei niinkään MITÄ. "







Mitä opettaja tarvitsee digiloikkaan?
1. varapuheenjohtaja Petri Kääriäinen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Petri Kääriäinen
Petri Kääriäinen kertoi, mikä on digiloikan suhteen mahdollista opettajien mielestä. Taustalla oli laaja  1100:lle opettajalle suunnattu kysely, jonka tulokset olivat asenteiden kohdalta hyvät, mutta pedagogisen osaamisen ja laiteresurssien osalta aika lohduttomat. OAJ vaatikin kansallista strategiaa ja laatukriteerien käyttöönottoa. Täydennyskoulutusta tarvitaan, ja se tulee tehdä työajalla.

Ks. lisää OAJ:n julkaisusta OAJ:n askelmerkit digiloikkaan. Tässä linkki. 


Ovatko kunnat valmiina kouluttamaan opettajia digiloikkaan?
Kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola, Tuusulan kunta

Ukkola sai porukan pohtimaan, mitä kunta oikein on.  Kunta on yhtä valmis loikkaan kuin jokainen opettaja ja sivistysjohtaja. Kunnan valmiutta heikentää jyrkkä keskustelu digitaaliosta, puolesta ja vastaan. Kunnalle koulutuksen digitalisaatio on keino edistää sivistystä.  Kuntien tulee jatkossa olla entistä enemmän sivistyskuntia.

Ukkola halusi kertoa myös positiivisia asioista. Monin paikin digitalisaatio etenee hienosti-mm. Kuuma-kunnissa, joissa on työtä tehty yli kuntarajojen. Tuusulassa oli myös järjestetty TVT-veso uuden opsin menetelmien mukaisesti: opettajat otettiin mukaan suunnuttilemaan tapahtumaa, kouluttajina toimivat kollegat ja opettajat saivat valita workshoppinsa oman kiinnostuksensa mukaan. Respect!

Opettajankoulutus vuonna 2020
Professori Jari Lavonen, Helsingin yliopisto

Esa Lavonen
Lavonen avasi eilen julkaistua opettajankoulutuksen kehittämissuunnitelmaa. Aivan oikein hän pohti, että opettajankoulutuksessa on arvioitava kriittisesti myös opetuksessa käytettäviä menetelmiä.

Itse ohjelmasta olen kirjoittanut arvion eilen. Tässä linkki siihen.






Ovatko raportin ehdotukset käytännössä riittäviä opettajan valmistamiseen digitoituvaan opetukseen? Rehtori Martti Hellström

"Jos halutaan että digitaalisuus todella vaikuttaa, se tulee ottaa osaksi oppimisprosessia." (SOOL)

" Opettajia kuunneltava #digiloikka'a otettaessa" (Kopiosto)

" Digitutoreita ei voi valita hulmutukkaisista vaan niistä jotka ovat luotettavia eivätkä hötkyile." (SOOL)

" Kaikkein parhaiten digitalisaatio menee läpi jos se tuo lisäarvoa." (Kopiosto)

Pääsinpä näyttämään tämänkin dian :-)



















Onko suomalainen peruskoulu maailman huipulla 2020?
Saku Tuominen, HundrED 


Saku Tuominen
Saku Tuomisen sessio alkoi  kuvalla Pisan vinosta tornista, jota yritetään korjata niin ettei se kaadu, mutta niin ettei siitä myöskään tule suoraa. Huikea avaus. Seuravaat Pisa-tulokset tulevat 6.12.

Tuomisen mukaan parhaimpien menestystarinoiden takana on rohkeus ottaa riskejä, ja karmeimpien romahdusten takana tuon rohkeuden menettäminen. Nokia. Muutos pitää aloittaa vielä kun kaikki toimii.

Meidän pitäisi olla selvillä, miten digitalisaatio on muuttanut työtä. Millainen on tulevaisuuden oppimateriaali?  Millaista uutta tekemistä digitalisaatio mahdollistaa?

Oleellista on, että on visio.Nyt visiota ei koulutuksen digitalisaatiossa ole. Mitä sitä seuraa, siitä Monty Phyton on tehnyt tästä loistavan clipsin, jonka Tuominen näytti. Tässä linkki siihen.

Ennenkuin viedään koulutusosaamista, kannattaisi tuoda sitä.  Kannattaisi selvittää, mitä kaikkea maailmalla jo tehdään.

Tarvitaan   visionääristä johtamista.  Johtamista, joka saa jokaisen uskomaan siihen, mitä ei pitänyt mahdollisena.  Uskomaan, että muutoksesta seuraa jotain hyvää.

Valtteri Niiranen
TILAISUUS pysyi hienosti aikataulussaan. Aamukahvit oli katettu kauniisti.  Ohjelma alkoi ajallaan ja päättyi myös timmisti. Yleisö oli kohteliaan hiljaista.

Kiitos Kopiostolle ja erityisesti puheenjohtajana  toimineelle toimitusjohtaja Valtteri Niiraselle.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Opettajakeskeisyydestä ollaan siirtymässä oppilaslähtöisyyden kautta tekniikkakeskeisyyteen?
Opettajahuoneessa jossa toimin ja elän puhuttiin vielä jokin aikaa sitten opettamisestakin, kasvattamisesta jne. Niin kuin opettajien pitääkin.

Tänään puhutaan päivittämisestä, lataamisesta, tiedostojen siirtämisestä, tekniikasta tekniikasta tekniikasta, uusien latteiden hankkimisesta, kirjoista pois siirtymisestä (ruudulla oleviin "ohjelmistokirjoihin"), koodaamisesta...
Onko se pedagogista puhetta enää? En tiedä.

Opettajankoulutuksessa mieleeni jäi opettajan tehtävä kasvatusfilosofiselta kannalta: kaiken hyvän edistäminen maailmassa.
Hieno tavoite, suuri, mutta merkittävä - ja mikä muu se voisi ollakaan?
Edistääkö opetuksen digitalisoiminen hyvää ihmisyyttä, kasvatusta, oppimista, kohtaamista, persoonallsuutta, erilaisiksi persooniksi kehittymistä?

Kuten tuolla aiemmin sanoin, nyt kouluissa tehdään sitä mitä käsketään. Siirtykää digiin, siirtykää tietotekniikkaan. Lasten opettamisen ja kasvattamisen autonomisuuden ideaa ei ole. Heidät on saatava sen sijaan päivitetyiksi verkkoon.

Jos nämä kysymykset eivät herätä mitään ajatuksia, voi meitä!
Lapsuuden digitalisointi jos menee läpihuutojuttuna, on koulusta vastaava henkilökunta huolestuttavassa kritikittömyyden lumeessa.
Kukaan ei väitä etteikö tietotekniikkaa tulisi käyttää ja oppia sitä käyttämään, kysymys on fanaattisuuden asteesta.
Into näyttää kuitenkin olevan loikkaajilla hieman liian korkealla, vähän kuin (digitaalista) Suur-Suomea luomaan lähdettäessä.

jk, isä

Martti Hellström kirjoitti...

Kiitos tärkeästä pohdinnasta.

Viisas käyttää kaikkia välineitä viisaasti: Kun ne tuovat lisäarvoa lapsen kasvulle ja oppimiselle.
Ei itsetarkoituksellisesti.

Martti

Anonyymi kirjoitti...

Martti, juuri näin:
"Kiitos tärkeästä pohdinnasta. Viisas käyttää kaikkia välineitä viisaasti: Kun ne tuovat lisäarvoa lapsen kasvulle ja oppimiselle.
Ei itsetarkoituksellisesti",
sanotaan kun joku pohtii kriittisesti näitä digi-juttuja.

Tuollainen on täsmälleen se virke, jolla kevyellä hymyllä nyökätään takariviin, että "joo, hyvä pointti", mutta sitten jatketaan kuitenkin täsmälleen samalla vauhdilla eteenpäin syöksymistä tuli perseen alla, todistetaan ilosanomaa että " meidän kouluissa ei enää oppikirjoja tilata" ja annetaan ymmärtää että kaikki vain ruudun eteen kumaraan, sormella näpelöimään ja oppimaan "itse." Opettajat voivat kyyristellä nurkassa päivittämässä ja lataamassa laitteita. On siinäkin opetusalan ihmisillä työ.

Tuollainen kritiikin myöntäminen ei riitä. Tarvitaan jarrua, Nyt on sellaista intoa, että tulee mieleen alikersantti Lahtisen toteamus meidän nilkeistä jotka painaa perässä.
Koulun digitalisoiminen ei ole kunnolla perustelu ihmiskuvallisesti. Teknis-taloudellisesti se sitä varmaan on, mutta ei muuten. Pitäisi miettiä paljon enemmän ennen kuin rynnitään. Sitten mennään vasta kun tiedetään paremmin miksi. Kuten sanoin, peruste se-nyt-on-vaan-kato-tätä-päivää ei riitä. Kuulee muuten aika usein tuon perusteen, kasvatuksen ammatti-ihmisiltä...? Mitä siitä pitäisi ajatella.
Kuten tiedät koulu on todellisuuden luoja, ei pelkkä reagoija todellisuuteen. Jos ei enää ole, niin se on eria asia sitten.

(Saat vapaasti lukea halutessasi nämä kommenttini seuraavassa alustuksessasi, ehkä syntyy keskustelua.)

jk, ihmislapsen isä

Martti Hellström kirjoitti...

Hei

Joudun olemaan kanssasi pääosin samaa mieltä ja sitten myös erimieltä.
En minä - ja luulen ettet sinäkään pysty pysäyttämään isoa D:tä enkä isoa G:tä.

Se mihin yhdessä pystymme, on maltti ja harkinta. Ei fanaattisuutta puolesta eikä vastaan.
Nykytekniikka on myös kiehtova mahdollisuus, kun sitä käytetään viisaasti.

Käytä sitä niin.

Martti

Anonyymi kirjoitti...

Joudun Martti olemaan täysin samaa mieltä: en pysty pysäyttämään, en edes hidastamaan. Se ei olekaan tavoitteeni.
Mutta jos kaltaisiani on, niin kuin on, vaikkapa sadoissa laskettava määrä ja jokainen saa viisi ihmistä ajattelemaan asiaa, ollaan jo tuhansissa. On jo pari tuhatta asiaa ajattelevaa opettajaa. Kannattaa ajatella mitä on tekemässä. Eikä vain esittää mahdottoman rohkeaa rämäpäätä = totella ohjelmistopedagogiaa kuin sokea koira.

Ja älä huoli, opetan lapsille heidän tietotekniikkansa ja paljon sen ylikin. Innostan suorastaan. En ole töissä demoamassa itseäni. Saman pitäisi koskea myös tvt:n yli-innokkaita.
Juuri kuten sanoit, tehdään ajatuksella, tehdään myönteisesti mutta silloin kun muovitekno-ohjelmistosälä ei ole lasten kasvun ja tarpeiden tasalla, jätetään silloin tekemättä. Vain laatu kelvatkoon.

Muuten. Saksa on tietotekniikan ja digitalisoinnin eurooppalainen kehitysmaa. Ei niille hotelleissa ja rafloissakaan kelpaa kuin cash, pitkin hampain kortti. Mitenköhän kouluissa, pädeilläkö kaikki? Tuskin.
Ja miten on? Saksa on Euroopan talousveturi edelleen, kasvu kovinta, työttömyys matalinta.

jk, sama