2010-luvun didaktiikka

Didaktiikkaa kirjoittaessaan tietää olevansa hienossa joukossa.

PS-kustannus otti vuonna 2015 yhteyttä Kari Uusikylään ja pyysi häntä kokoamaan ryhmän, joka voisi kirjoittaa didaktiikan oppikirjan tämän vuosikymmenen tarpeisiin.

Kari kokosi tiimin. Mukaan pyydettiin toinenkin kasvatustieteen emeritus-professori Pertti Kansanen, Helsingin OKL:lla luokanopettajakoulutusta johtava dosentti Riitta Jyrhämä ja minut vielä koulun hopeanharmaata arkea muistavana rehtorina. Valtava etuoikeus.

KUN on neljä kirjoittajaa, tekstiä voidaan työstää monella eri tavalla.

Luokanopettajan päiväkirja on syntynyt myös neljän kirjoittajan voimin  yli neljännesvuosisadan ajan vain muutamilla yhteisistunnoilla. Tuoreinta lukuvuodelle 2017-18 suunnattua painosta työstää kanssani tuttu trio: Mirja Holste, Pekka Rokka ja Inger Sundblad.

Tässä työtavassa tärkeää on tarkka etukäteisrakenne ja selkeä työnjako. Päiväkirjan kuukausirakenne helpottaa tilannetta. Jokainen kirjoittaa 2-3 kuukauden viriketekstit, Inge kuvittaa ja minä päivitän pykäläviidakkoa.  Yhden on hoidettava yhteydet painoon ja taittoon, ja minä olen ottanut sen homman hoitaakseni.

Viime syksynä ilmestynyttä "Yhdessä oppimaan"- teosta kirjoitti niinikään neljän hengen - itse asiassa neljän äijän- ryhmä.  Palautetta on tullut siitä, että mukana ei ollut yhtään naista.

Veturina prosessissa toimi Peter Johnson, ja hän vastasi kokonaisuudesta.  Teksti syntyi noin vuodessa pääosin sähköpostikommentointina. Nelikkomme (johon kuului Peterin ja minun lisäkseni Asko Leppilampi ja Pasi Sahlberg) kun asui eri puolilla maata ja maailmaa. Kukin tuotti oman osuutensa, mutta jokaista pätkää pöllytettiin myös ristiin. Asko oli kirjan synnyttämisessä keskeinen aloitteentekija. Peter teki ison työn pitäessän tekstit ajantasalla, mutta julkaisulla oli myös käytössään ammattitoimittaja Lauri Eirola.

OPETTAJAN didaktiikka teoksen teksti on syntynyt osittain toisin kuin ym. julkaisut. Heti aluksi kirjalle luotiin rakenne, joka perustuu Erkki Lahdeksen jo 1980-luvulla esittämään didaktiikan kehämalliin. Kirjan identiteetti, omaleimaisuus näkyy jo nimestä: Opettajan didaktiikka. Teos ei ole reseptikokoelma, vaan se tarjoaa aineksia, virikkeitä ja tutkimusevidenssiä, jonka pohjalta opettaja rakentaa omaa pedagogista ajatteluaan. Pedagoginen ajattelu ja tutkimusperustaisuus on kirjan avainideoita.

Jokainen ryhmän jäsen on tuottanut kirjaan tekstiä: sekä täysin uutta että aikaisempien julkaisujen helmiä.  Pertti ja Kari tuottivat tiukimmin teoreettiset, tiiviit tutkimusperustaiset osat, ja Riitta ja minä  vähän leppoisammat, usein teoriaa arkeen ja 2016 käyttöön otettuun opetussuunnitelmaan soveltavat, väljemmät  ja keveämmät osat.  Riitta on lisäksi kantanut  ison vastuun kokonaisuudesta pitämällä käsikirjoituksen eri osat tiukasti kasassa.

Työkokouksissa on nyt usean kuukauden ajan luettu tekstiä oikein vanhanaikaisen vastuullisesti ääneen. Luvuista ja jopa yksittäisista sanoista on kiistelty akateemisesti ja kiitelty toverillisesti.

Aikataulu on ollut tiukka. Työ alkoi syksyllä 2015, ja ensimmäinen deadline oli toukokuu 2016. Nyt kustantaja on ihan käytännön syistä  asettanut uuden deadlinen. Käsikirjoitus lähtee kielen huoltoon ja taittoon lokakuun viimeisenä päivänä. Näin kirja saadaan painosta ulos tämän vuoden puolella, ja se ehtii esiteltäväksi tammikuun 2017 Educaan.

Kalentereihin on   pudotettu vielä useita työkokouksia   -  ensimmäinen ensi tiistaille.   Oman viikonloppuni sainkin viettää upeiden didaktiikan klassikoiden Comeniuksen, Pestalozzin, Herbartin, Deweyn, Soinisen ja Koskenniemen kanssa "keskustellen".  Tehtäväni oli tuottaa heistä jokaisesta yhden sivun essee. Onneksi sitä joutui Luokanopettaja-lehden päätoimittajana opettelemaan tekstin lyhentämisen vaikeaa taitoa.