Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

torstaina, lokakuuta 13, 2016

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 2016

VARSIN vaativa työ on juuri julkistettu. Opettajankoulutus- foorumin ja sen jaosten
lähes 100 jäsenen ja asiantuntijan voimin sekä   opettajankoulutuksen sidosryhmien verkkoaivorii- hen tuotosten pohjalta on kirjoitettu kehittämisohjelma, jossa ideoidaan tulevaisuuden koulutuksen ja opettajankoulutuksen tavoitteita sekä keinoja, joilla niihin päästään.

Tuotoksesta on ministeriön sivuilla 1-sivuinen infoposteri, 8-sivuinen  varsinainen ohjelma ja kaksi noin 44-sivuista laajempaa julkaisua. Tässä linkki sivustolle.

ESITTELEN  lyhyesti laadittuja linjauksia ja kommentoin niistä minua eniten kiinnostavia.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman linjaukset 

Opettajankoulutuksen - ja laajemmin kaiken koulutuksen- kehittämiselle foorumi on esittänyt kuusi periaatetta. Ne ovat:


(1) Opettajan osaaminen kokonaisuudeksi
(2) Ennakoinnilla ja valinnoilla vetovoimaa
(3) Opettajat uutta luoviksi osaajiksi ja oppijat keskiöön
(4) Opettajankoulutus vahvaksi yhteistyöllä
(5) Osaavalla johtamisella oppilaitos oppivaksi ja kehittyväksi yhteisöksi
(6 ) Vahvistetaan opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuutta 

(Klikkaamalla viereistä kuvaa, saat napakan kuvauksen kustakin)

MUUTAMA poiminta kustakin.

(1) Opettajan osaaminen kokonaisuudeksi 

Kehittämisohjelmassa kuvaillaan tulevaisuuden opettajan osaamista jakamalla se kolmeen eri osa-alueeseen. Nämä ovat: 1. Laaja-alainen perusosaaminen, 2.  Uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus sekä 3. Oman osaamisen ja oppilaitoksen jatkuva kehittäminen. Ei hassumpi jäsennys.

IDEA on, että kaikilla  eri opettajilla on sama opettajuuden yhteinen ydin. Opettajankoulutus nähdään myös kokonaisuutena, johon  kuuluvat valinnat, perus- ja perehdyttämiskoulutus sekä uranaikainen ammatillisen osaamisen kehittäminen ja oppiminen.  Mentorointi ja vertaistukimallit halutaan vakiinnuttaa  systemaattiseksi osaksi opettajankoulutuksen kokonaisuutta.


Konkreetisti luvataan, että  opettajille ja rehtoreille  laaditaan opintojen aikana ammatillisen osaamisen kehittymis- suunnitelmat.

Se todetaan, että sirpaleisilla täydennys- koulutusmalleilla ei saada aikaan tavoiteltavaa muutosta. (Myös lyhytkestoisia räätälöityjä täsmäkoulutuksia tarvitaan edelleen).

Ryhmä on ideoinut, että täydennyskoulusta integroidaan entistä enemmän osaksi muuta opettajankoulutusta.

Perustelut ovat hyvät: Opiskeluaikana kerran hankittu osaaminen ei riitä koko opettajan työuralle. Uranaikaisella oppi- misella ja taitojen kehittämisellä on näin opettajan työssä entistä suurempi merkitys.  Opettajien osaamisen kehittämisestä peruskoulutuksen jälkeen on  toistaisejsi puuttunut tavoitteellisuus ja suun- nitelmallisuus.

(2)  Ennakoinnilla ja valinnoilla vetovoimaa 

Parhaat tulevaisuuden opettajat saadaan ryhmän mukaan onnistuneilla opiskelijavalinnoilla. Valintamenettelyn osina esitellään soveltuvuuskokeet, haastattelut ja ryhmätehtävät (jääkö siis kirjallisuustentti pois?)

Opettajatarpeen ja opettajien osaamistarpeiden ennakoinnista huolehditaan. Kelpoisten opettajien saatavuus kaikilla koulutusasteilla ja koko maassa varmistetaan. 


Opettajankoulutuksen vetovoima varmistetaan innostavalla ja ajankohtaisella koulutuksella. Opettajaopiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen tunnustetaan.   Poistetaan sekä opettajien joustavan liikkumisen että kaksoiskelpoisuuden opiskelun rakenteellisia esteitä. 
Lisätään  maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kouluttautumismahdollisuuksia. 
 Opettajaopinnot ovat edelleen opiskelijalle maksuttomat. 


Ryhmä on ideoinut muuttama tosi  tärkeän toimenpiteen:
  • Kehitetään ja ideoidaan opetusajan uudelleenjärjestelyjä, uusia työaikamalleja, jotka vastaavat opettajien nykyistä moni- puolista työnkuvaa
  • Eri kouluasteille ei tarvitse hankkia erillistä pedagogista kelpoisuutta, kuten aiemmin tehtiin. 
Ryhmän ideoista on julkaistu myös about 44-sivuinen
 laajempi julkaisu.
(3) Opettajat uutta luoviksi osaajiksi ja oppijat keskiöön 

Opettajankoulutuksen ja oppilaitosten työtavoissa korostetaan jatkossa oppijalähtöisyyttä, tutkimus- perustaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Opettajankoulutus ja oppilaitokset, koulutuksen järjestäjät ja sidosryhmät luovat fyysisiä, digitaalisia ja sosiaalisia oppimisen ympäristöjä.

Opiskelu- ja oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa uudistetaan yhdessä kokeillen ja innovoiden.

Tässä osioissa nousee ICT erityisesti esiin. Ryhmän esityksissä mainitaan, että opettajuuden, johtajuuden, tukipalvelujen, teknologisten ratkaisujen, fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ovat tulevaisuuden oppivassa kouluyhteisössä avainasioita.   Koulun opetus- ja oppimiskulttuuria kehitetään  tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen sekä koulun sisäisiä ja paikallisia yhteistyömuotoja kehittäen. Samalla vahvistetaan lasten ja oppilaiden yhteiskuntataitojen sekä tiedonhallinnan ja -tuottamisen taitojen kehittymistä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään dokumentoinnissa, esimerkiksi kehitetään pitkäjänteisesti esiopetuksessa oman kasvun ja kehittymisen portfoliota.

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti oppilaitoksen infrastruktuurin kuntoon saattamiseen ja koulun tukipalveluiden toimivuuteen. Onnistunut yritysyhteistyö ja tarkoituksenmukaiset yhteistyökumppanit takaavat oppilaitoksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja arjen sujuvuuden. Tavoitteena on tukea oppijoiden oppimista ja kasvua, esimer- kiksi tutkivan ja toiminnallisen mobiilioppimisen keinoin. Koulun ja oppilaitoksen rutiinitoimintoja ja oppilaitoksen ja kodin yhteistyötä helpottavia digitaalisia välineitä ja palveluita otetaan käyttöön.  Opetuksessa  hyödynnetään pedagogisten tavoitteiden saavuttamiseksi opis- kelijoiden ja oppilaiden omia laitteita ja BYOD-periaatetta.

Ryhmä kirjoittaa: "Perusopetuksessa uusien opetussuunnitelmien mukaisesti hyödynnetään digipedagogiikkaa ilmiölähtöisessä eri oppiainerajat ylittävässä opetuksessa. Toisen asteen lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa digitaalisia ympäristöjä voidaan hyödyntää kaikissa oppiai- neissa ja harjoitteluissa, työpaikalla oppimisessa ja työpaikalla oppimisen ohjauksessa."  Pieni muikkari. Koko sanaa ilmiölähtöisyys ei ole perusteissa ;-)

Opettajankouluttajien ideoidaan luovan ja kehittävän yhteisiä avoimia verkkokursseja, resursseja ja materiaaleja verkkoon
eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.


Jukka Husu ja Auli Toom ovat koonneet raportin
opettajankoulutusta koskevista tutkimuksista.
(4)  Opettajankoulutus vahvaksi yhteistyöllä 

Opettajankoulutusta vahvistetaan tiivistämällä yhteistyötä, verkostoitumalla ja rakentamalla yhdessä tekemisen kulttuuria.  Erilaisia vertaistuen ja yhteistyön malleja hyödynnetään entistä tehokkaammin. (Rahaa tai lisää henkilökuntaa ei luvata?)

Ryhmä ideoi, että  eri tieteenalojen ja oppiainerajat ylittävää yhteistyötä  lisätään ilmiölähtöisen oppimisen mahdollistamiseksi. Hyvä, että tekstistä löytyy kirjaus: Opettajuuteen kasvu vaatii kontaktiopetusta ja ryhmässä tapahtuvaa vertaisoppimista sekä oman opettajuuden kriittistä reflektointia.

Ilmeisesti rahapulan vuoksi muistutetaan, että vaikka opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on tehtävänä huolehtia henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä... "akateemisissa ammateissa on myös työntekijällä selkeä velvoite huolehtia oman osaamisensa ylläpitämisestä. Työnantajan vastuulla oleva osaamisen kehittäminen perustuu koulutuksen järjestäjän strategiapohjaiseen tarpeeseen." 

(5)  Osaavalla johtamisella oppilaitos oppivaksi ja kehittyväksi yhteisöksi

Oppilaitosten strategista johtamista  ja laatutyötä vahvistetaan ohjelmassa kehittämällä johtamisen koulutuksia. Se varmistetaan, että opettajankoulutus antaa opettajille valmiudet ottaa vastuuta ja osallistua johtamisprosesseihin.  Koulutuksen järjestäjät sekä oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen johtajat vahvistavat omia ammatillisia verkostojaan ja ottavat vertaistukimallit.

Opettajien peruskoulutukseen sisällytetään johtajuuden koulutusta ja täydennyskoulutuksen moduuleilla laajennetaan ja syvennetään johtajuuden kehittymistä aina yksikkötason johtamiseen eli rehtoriuteen asti.  Perehdyttämiskoulutusta  vahvistetaan  työuran alussa.  Täydennyskoulutusmoduuleita lupaillaan uran eri vaiheisiin.

Rehtoreiden toiveita tyydyttänevät seuraavat lupaukset: "Rehtorin työhön tarvitaan valmistava koulutus. Oppilaitosjohtamisen lisäksi tulee varmistaa myös täydennyskoulutus sivistystoimen johtajille. Koulutuksen järjestäjät kehittävät kunnan tai alueen johtamisjärjestelmää suhtees- sa muihin kuin kunnallisiin koulutuksen järjestäjiin." Ja..  "Koulutuksen järjestäjät kehittävät kunnan, alueen tai verkostojensa oppilaitosten johtamista yhdessä niin, että johtajilla on aikaa johtaa ja myös kehittää pitkäkestoisesti omaa osaamistaan." Niinikään tekstistä löytyy kohta: "Vahvistetaan pedagogista johtamista ja varataan sille aikaa opetuksen järjestäjän taholta. Johtamisen tulee tukea osallistavaa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria."  

(6)  Vahvistetaan opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuutta 

Opettajankoulutuksessa vahvistetaan opetuksen ja oppimisen uusimman tutkimustiedon hyödyntämistä. Tavoitteena on, että opettajaopiskelijat oppivat tutkivan ja uutta luovan otteen opettajan työhön.

Yhteenvetoa

Ei huano! Mutta ei täydellinenkään.

Kehittämisohjelmassa ei esiinny kertaakaan sana yliopisto. Tarkoittaako se jotain? Ohjelmassa ei myöskään mainita koulutuksen tasoa. Onko se jatkossakin maisteritasoinen? Omasta tutkielmasta (pro gradu) ei ole mainintaa.  Opetusharjoittelu on mukana tekstissä. Mutta siinä ei mainita harjoittelukouluja. Onko niiden asema turvattu?  Opettajankouluttajien virkarakenteeseen tai pätevyysvaatimuksiin ei ole otettu kantaa.

Ehkä huolestun turhaan?

Ei kommentteja: