Pitkästä aikaa puhumassa rehtoriudesta

MINULLA on ollut etuoikeus  saada yli 25 vuoden aikana kouluttaa hyvin uransa eri vaiheissa olevia rehtoreita. Komeimpia sessioita olivat pitkäkestoiset Opekon ja Palmenian uusien rehtorien ohjelmat ja Palmeniassa vain muutaman kerran toteutettu  Minusta rehtori- ohjelma. Näitä todella monipuolisesti rehtorin työtä pohtivia kursseja oikein kaipaa.

MUTTA kyllä myös pikainterventiot, päivän tai tunnin -parin luentokeikat pitävät pään vireänä.  Tällainen keikka osui mm. eiliseen.

KYSEESSÄ oli kansainvälinen Arachim-seminaari, joka järjestettiin tällä kertaa Helsingissä. Paikalla oli noin 30 eri maista tullut rehtoria, apulaisrehtoria ja opettajaa.  Seminaari kestää about neljä päivää, ja minun osuuteni, luento suomalaisen rehtoriuden erityispiirteistä oli seminaarin ensimmäisenä päivänä heti Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälän jälkeen. Pitkälällä oli komea setti dioaja, joilla avattiin suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteitä, joita ovat mm. desentralisaatio, ilmaisuus, luottamus, lyhyet koulupäivät, lähikoulujen arvostaminen, myöhäinen koulunaloitusikä, opettajien akateeminen koulutus, oppilashuolto,  tasa-arvon arvo, testittömyys, tuen eri portaat, umpiperättömyys...

TEEMANI oli siis suomalaisen rehtoriuden erityispiirteet. Olin valmistellut kolme noin 15 minuutin sessiota, joiden välissä oli tarkoitus käydä pöytäkeskustelua- josta nostettaisiin esiin kysymyksiä. Pidin tätä tapaa erityisen tärkeänä, koska luentokieli englanti ei ollut kenellekään osallistujalle äidinkieli. Kysymyksiä tulikin niin paljon, että kolmas sessio täytyi jakaa vain dioina heille mukaan. Oma vika.

ESITYKSENI päämessage oli, että rehtorius on yksi upeimpia mahdollisia uria ja erityisesti se on sitä Suomessa. Esitin kuulijoille rakentamani rehtorin rooleja koulun eri arvokentillä kuvaavan mallin. Rooleja on siinä seitsemän: Pedagoginen johtaja, manageri, liideri, viranomainen, esimies, oma itse ja  neuvottelija.  Rehtorin työn haastavuus syntyy näiden arvokenttien keskinäisestä dynamiikasta.  Rehtorin tärkein tehtävä on löytää kompromisseja, jotka edistäisivät kaikkia arvoja. Jaoimme ajatuksen, että malli sopii muuallekin kuin Suomeen.

Suomalainen rehtorius on kuitenkin myös omanlaisensa. Tiivistin tätä omaleimaisuutta kahdeksaan eri tekijään:

(1) rehtori saa tehdä työtä huippukoulutetun, motivoituneen ja lahjakkaan opettajakunnan ja henkilöstön kanssa. Opettajilla on pedagoginen autonomia. Rehtori ei voi johtaa heitä käskemällä.
(2) rehtorin on oltava koulutukseltaan opettaja, ja suuri osa myös opettaa. Opettava rehtori ei levitoi.
(3) rehtorit valitaan tarkasti. Usein valintaprosessiin kuuluu psykologiset testit.
(4) rehtorilla on mahdollisuus saada uransa eri vaiheissa monenlaista koulutustukea alkaen rehtoriksi valmistavasta koulutuksesta aina mentor-rehtori-ohjelmiin.
(5) rehtorit kuuluvat samaan ay-järjestöön kuin opettajat. OAJ:n puheenjohtaja on entinen rehtori.
(6) rehtorin työtä tukee ja kannattelee kestävät koulutuspoliittiset linjat. Pääsuuntamme ratkaistiin vuonna 1968 - ja olemme yhä sillä raiteella.
(7) haasteena rehtorilla on suomalaisten opettajien työaikajärjestelmä. Opettajalla on 190 + 3 työpäivää. Hänen viikottainen läsnäolovelvoitteensa koululla on oppitunnit (a´60 min)  ja yksi YT-tunti viikossa ( 2 muuta voi itse säädellä). Rehtorin oma kokonaistyöaika on about 1600 tuntia, mutta hänelläkään ei ole virastotyöaikaa.
(8) suomalaisella rehtorilla on aidosti mahdollisuus johtaa, koska kouluilla on paljon pedagogista vapautta. Hyvin toimivissa järjestelyissä myös ns. kokonaisbudjetti luo rehtorille toimintavapautta.

LOPUKSI vielä puffasin seminaariin osallistuneille  Ari Pokan mainiota kirjaa: "TOPCLASS".

MAANANTAINA ja tiistana ryhmä pääsee tutustumaan upeisiin espoolaisiin kouluihin: Koulumestariin, Saunalahteen ja Westendipuistoon.  Heidät viedään kylään myös Microsoftille. Vierailujen jälkeen ohjelmaan kuuluu aina yhteinen kokemusten purku.

Tiistain ohjelmaan mahtuu vielä   professori Kirsi Longan iltaluento.

Lähtöpäivänä keskiviikkona  Helsingin juutalaisen koulun oppilaat ja rehtori tutustuttavat  vieraat koulunsa toimintaan. Seminaarin päättää taas yhteinen purku: Miten vierailu Suomessa on muuttanut minua? Mitä konkreettia vien mukanani? Hyviä kysymyksiä.