Lauantaina kirjamessuille Jyväskylään

ENSI lauantaina Jyväskylässä on kirjamessut, ja minulla on ilo ja kunnia edustaa siellä  "Yhdessä oppiminen"-kirjan tekijöitä. Muulle ryhmälle aikataulu ei sopinut. Kello 12.30   käynnistyy Paviljongin Canth-lavalla paneeli, joka on osa Tiedon jano-tapahtumaa. Tapahtumalla halutaan edistää suomalaista tietokirjallisuutta.  Näin sitä mainostetaan:

TIEDON JANO-PANEELI. SUOMALAINEN KOULUTUSIHME – KATOAVAA KANSANPERINNETTÄ?
Keskustelu suomalaisen koulutuksen ja opetuksen tulevaisuudesta käy kiivaana. Viimeksi siitä huolestui entinen opetusministeri Krista Kiuru. Tiedon janon paneelissa keskustellaan suomalaisen koulutusihmeen synnystä ja siitä, mitä nyt on tapahtumassa. Mitä asiantuntjat sanovat hallituksen leikkauspolitiikasta? Mitä mahdollisuuksia Suomella on? Mukana keskustelemassa kolme koulutuksen asiantuntija

PANEELISSA on kolme vierasta: koulutussosiologian ja -politiikan professori Hannu Simola, kasvatustieteen tohtori ja opetusneuvos Martti Hellström sekä  maailman rehtorijärjestön puheenjohtaja, Schildtin lukion rehtori Ari Pokka. Haastattelijana on kokenut radiotoimittaja Timo Forss.

Paneelin juoni menee niin, että jokainen panelisti esittelee  aluksi lyhyesti, muutamassa minuutissa oman kirjansa.

Minä siis esittelen teoksen: Martti Hellström, Peter Johnson, Asko Leppilampi ja  Pasi Sahlberg: "Yhdessä oppiminen- yhteistoiminnallisuuden käytäntö ja periaatteet.  Näin kustantaja sitä markkinoi:

" Yhteistoiminnallisessa oppimisessa työskennellään pienryhmissä. Opettaja innostaa ja ohjaa, ja oppiessa syntyy sosiaalisia taitoja, oppimisen iloa ja positiivista yhteisöllisyyden tunnetta. 

Yhdessä oppiminen on ajankohtainen, 2020-luvulle päivitetty teos yhteistoiminnallisuudesta, sen perusteista ja menetelmistä. Vuoden 2016 opetussuunnitelman myötä peruskouluille ja lukioille tarjoutuu mahdollisuus uudistua. 

Kirjan voi lukea itsenäisesti tai sitä voi käyttää yhteistoiminnallisen oppimisen tapaan. Kirja soveltuu opettajille ja opetuksesta päättäville kaikilla hallinnon ja politiikan tasoilla."

Lisää kuvateksti

HANNU Simolan teos on "PISA. Koulutusihmeen paradoksit". Teosta on esitelty tässä blogissa kolmessa lastussa.  Näin sitä  kustantaja markkinoi:

" Miten suomalainen koulu on voinut pärjätä, vaikka se tekee kaiken vasten valtavirran oppeja? Koulutusihmeen paradoksit kokoaa yhteen kasvatussosiologian professori Hannu Simolan keskeisimpiä kirjoituksia koulutuksesta viime vuosikymmenen ajalta.  

Simola on Suomen kansainvälisesti arvostetuimpia koulutustutkijoita. Koulutusihmeen paradoksit avaa uudenlaisen kriittisen mutta samalla realistisen näköalan koulutuksen kehittämiseen.  

Simola keskittyy esseissään ennen kaikkea suomalaisen koulutuspolitiikkaan ja sen historialliseen kehkeytymiseen. Opettajan, tutkijan ja tinkimättömän ajattelijan auktoriteetilla hän pohtii koulun kehittämisen vaikeutta, markkinaliberalistisen koulutuspolitiikan vaikutuksia sekä Suomen PISA-menestyksen syitä. Miten suomalainen koulu on voinut pärjätä, vaikka se tekee kaiken vasten valtavirran oppeja?
Simolan teksteissä on vahva tieteellinen ja teoreettinen pohja, mutta silti hän päätyy usein käytännöllisiin, vallitsevia totuuksia kyseenalaistaviin johtopäätöksiin. Teos onkin eräänlainen koulutuspoliittisen toisinajattelun käsikirja. "

ARI Pokka on kirjoittanut kirjan "TOP. Finnish School Leadership and Management". Teosta esitellään netissä näin:

"The excellent Finnish education system made world famous by PISA (Program for International Student Assessment) is not based on fierce competition but the competent teachers and outstanding teacher’s kits. The story of Finnish education is a story about growth, development and wellbeing of children and young people. Finnish teachers are regarded as exceptionally competent professionals who teach efficiently and never forget the goals of education. Trust and low hierarchy are the strengths of Finnish school as well as competent teachers and a high-grade pedagogical leadership. The Finnish school respects and supports children and young people in the best possible way since everyone at school is highly committed and see their work as a national duty. The Finnish educational policy promotes harmony and excellent cooperation between schools, educational authorities and administrators. Developing the school as an ecosystem has been a key success enabler in the Finnish education. This involves placing the student at the heart of the operation governed by a set of complementary processes that create energy and maintain balance. 

The role of the principal is key to enabling how this ecosystem enables students and teachers to live and work on a daily basis. The health of the ecosystem is fundamental for students to achieve the highest possible academic standards, alongside enhanced
personal wellbeing. 

This personal and practical book is for aspiring and experienced educators. Through these pages we can look closely at how the Finnish educational successes are achieved in practice, and consider adapting ideas to enable schools in other countries to become even more successful. This book tells you how the Finnish school works."

LYHYIDEN kirjapuffien jälkeen  käydään sitteen keskustelua  suomalaisesta koulutusihmeestä, sen perusteista ja synnyn syistä (opettajien ammattitaito, koulujen autonomia, yhteistyön merkitys, kilpailun vähäisyys, mikromanageerauksen puuttuminen yms.). Esiin noussevat myös  uudet  opetusmenetelmät,  kokeilukulttuuri, tulevaisuus ja  leikkausten  vaikutuksesta.