 |
| Opetusministeri Jukka Gustafsson. KUVA: MH |
Päivitetty 16.8. vertaamalla vuoden 2001 vastaavaan asetukseen.
PIKKUISEN olin iloinen, kun lopulta löysin Finnlexistä 28.6.2012 annetun Valtioneuvoston asetuksen: Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta.
Ks. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422
Kyse on siis päätöksestä, joka ohjaa vuonna 2016 käyttöön otettavia opetussuunnitelmia ja niiden pohjalta annettavaa opetusta. Tässä lastussa pohdin, millainen on ihanneihminen, jollaiseksi kasvua peruskoulu tuolloin tukee? Joudun vähän muovailemaan lakitekstiä ja yritän jäsentää sitä pedagogisesti.
Millainen on ihanneihminen?
Isolla pensselillä: kasvatuspäämääränä on ihmisyys ja eettisesti vastuunkykyinen (outo sana) ja aktiivinen yhteiskunnan jäsenyys. Hän on tasapainoinen, terveesti itsetuntoinen, luova, terve ja hyvinvoiva.
Mitä hän tietää?
Hänellä on elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot. Hänellä on laaja yleissivistys. Hänen maailmankuvansa on avara ja syvä. Hän tuntee ihmisten tarpeiden ja tunteiden, kulttuurin, taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, historian ja yhteiskunnan perusteita, uskontoja ja elämänkatsomuksia sekä taloutta ja teknologiaa. Hän ymmärtää erilaisia aatteita, maailmankatsomuksia, kulttuureita, uskontoja ja perinteitä, humanismia jne.
Hän osaa ajatella matemaattis-luonnontieteellisesti ja yhteiskunnallisesti. Hän hallitsee äidinkielen monipuolisesti sekä kirjallisesti että suullisesti. Hänellä on elämässä tarpeelliset tiedot. Hänellä on tietoa työelämästä ja yrittäjyydestä.
Mitä hän taitaa?
Hänellä on elämässä tarpeelliset taidot. Hän osaa oppia. Hänellä on edellytykset jatko-opintoihin. Hän osaa tehdä yhteistyötä. Hänellä on hyvät tavat. Hän hallitsee arkea. Hän osaa toimia eettisesti. Hän osaa olla vuorovaikutuksessa paitsi omalla äidinkielellään, myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Hänellä on riittävät taiteen, talous- ja kuluttajataidot sekä käsityö- ja liikuntataidot. Hänellä osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa kriittiseen tiedonhankintaan.
Ihanneihminen osaa toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ja edistää kestävää kehitystä. Hänellä on kansalaisen tarvitsemat taidot.
Mitä hän tahtoo/tuntee?
Ihmiseksi kasvanut osaa ajatella eettisesti ja yhteiskunnallisesti Hän kunnioittaa elämää, luontoa ja ihmisiä, ihmisten erilaisuutta. Hän ei loukkaa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Hän on vastuullinen. Hänellä on motivaatiota.
Aktiivinen kansalainen edistää itsekin "ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta".
Opetussuunnitelman perusteissa määrätään tarkemmin ne tiedot ja taidot, jotka oppilaan tulee perusopetuksen oppimäärän suorittaessaan saavuttaa.
Millaista opetuksen on oltava?
Opetuksen tulee olla sellaista, että se edistää oppilaiden kasvua ym. tavoitteiden suuntaan. Kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
"Kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä".
Opetuksessa on otettava huomioon, että tytöt ja pojat ovat erilaisia ja kehittyvät eri tahtiin.Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien ja taiteiden eri aloilta.
Tietokasvatuksen osalta
Tietojen tulee perustua tieteeseen. Tietoa tulee hankkia kiittisesti. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa.
Taitokasvatuksen osalta
Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan ja heille annetaan valmiudet sitä edellyttävän tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. Opetuksessa vahvistetaan oppimisen taitoja. (Itse asetuksessa ei ole mainintaa draaman käytöstä menetelmänä MH)
Tahto- tunnekasvatuksen osalta
Koulutuksen on edistettävä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kestävää kehitystä. Opetuksen tulee vahvistaa motivaatiota.
Oppilashuollon tulee edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen sekä koulunkäynnin edellytykset.
Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet, tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta.
Toiminnassa edistetään hyvää työrauhaa ja oppimisympäristön turvallisuutta.
Oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet yritetään tunnistaa mahdollisimman varhaisin.
Tukitoimet tulee kohdentaa oikea-aikaisesti. Syrjäytyminen tulee estää.
Muuttuuko jokin?
Ensilukemalla en huomaa kasvatuspäämäärän (ihanneihmisen kuvaus) tai opetukselle asetettujen tavoitteiden juurikaan muuttuneen.
Pieniä muutoksia vuoden 2001 tavoitteisiin on. Vuoden 2001 tavoiteista mukana ei ole enää seuraavia yksityiskohtia
- kriittisesti ympäristöään arvioiva yhteiskunnan jäsen
- oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen
- viestinnän taidot oli mainittu erikseen
- oppimisympäristön tuli v. 2001 antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Nyt tätä mainintaa ei enää ole.
Kasvatuspäämäärä on edelleen kokonaisvaltainen ja sivistyksellinen (persoona = yksilö, joka toimii myös yhteisölllisesti). Se on hyvä. Muttayksilöllisyys, omaleimaisuus on jätetty tavoitteena tällä kertaa hieman syrjään. Tavoitteissa hyveet ja hyöty ovat molemmat mukana. Tulevaisuusorientaatio ei ole listalle päässyt.
Koulunpidolle on edelleen asetettu hyvin kunnianhimoiset vaatimukset -lupaukset, joiden lunastaminen voi olla monelle kunnalle jopa mahdotonta toteuttaa. Esimerkiksi sisäilmaongelmien osalta. Uusia vaatimukset eivät ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti