Eri puolueiden miesedustajat esittelevät itsensä ja vastaavat tasa-arvoon liittyviin kysymyksiin. Kukin keskustelija saa vastata kakkurasiasta nostamaansa tasa-arvoaiheiseen kysymyksen, joka liittyy kansalaisjärjestöjen Peking+20 -rinnakkaisraporttiin Sanoista tekoihin.
Keskustelijat saavat myös eteensä pahvia ja tusseja. He suunnittelevat kukin tasa-arvon kakun, jonka saavat esittää yleisölle. Yleisölle on tarjolla kahvia/ teetä ja kakkua. Tapahtuman alussa ja lopussa on tasa-arvotoimikunnassa vaikuttavan Harri Kuntsin musiikkiesitys.
Tasa-arvon kakku – keskusteluun osallistujat:
- Kansallinen Kokoomus: Mikko Peltokorpi
- Perussuomalaiset: Jyrki Lohi
- Suomen Keskusta: Simo Repo
- Suomen Kristillisdemokraatit: Ahti Hurmalainen
- Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: Martti Hellström
- Svenska folkpartiet i Finland - Suomen ruotsalainen kansanpuolue: Mikael Eriksson
- Vasemmistoliitto: Antti Komulainen
- Vihreä liitto: Jyrki Kasvi
12 Pekingin toimintaohjelman aihealuetta.
A. Naiset ja köyhyys.
- mm. köyhyyden naisistuminen
- yli 65-vuotiaiden yksinelävien naisten köyhyysriski.
B. Naisten kasvatus ja koulutus.
- mm. tasavertainen pääsy koulutukseen. Nykyinen koulutus ohjaa tytöt palvelu- ja hoiva-aloille (tytöt 88,8% ja pojat 11,2%) ja pojat vastaavasti tekniikan alueen (tytöt 16% ja po- jat 83,9%) eri ammatteihin.
- Suomessa työlliset naiset ovat korkeammin koulutettu- ja kuin työlliset miehet
C. Naiset ja terveys
- Mm. sukuelinten silpominen on ihmisoikeusloukkaus, pakkoavioliitot on voitava mitätöidä, kumota tai purkaa. kunniaväkivalta
- Rintasyöpä
- Suomalaisten naisten alkoholinkäyttö on kuusinkertaistunut 40 vuoden aikana.
- synnytyksiä hoitaa enää 27 sairaala
D. Naisiin kohdistuva väkivalta
- mm. naisilla käytävä kauppa, prostituutio ja ihmiskauppa ja niihin liittyvä väkivalta
- naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen Suomessa hyvin yleistä. Suomi on yksi niistä kolmesta Euroopan maasta, joissa nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten osuus on korkein (30%).
E. Naiset ja aseelliset konfliktit
F. Naiset ja talous
- mm. ammatillinen eriytyminen ja kaikenlainen syrjintä työelämässä. Suomessa työlliset naiset ovat korkeammin koulutettu- ja kuin työlliset miehet, mutta he työskentelevät miehiä useammin epätyypillisissä (so. määräaikaisissa ja osa-ai- kaisissa) työsuhteissa.
- naisten heikompi tulotaso johtaa matalampiin eläkkeisiin, ja yksinasuvien vanhojen naisten köyhyys on ongelma
- suomalainen työelämä on voimakkaasti segre- goitunutta
- Naisen euro on edelleen vain 83 senttiä ja naisilla on miehiä useammin perusteettomia ja vastentahtoisia pätkä- ja osa-aikatöitä
- Vanhempainvapaajärjestelmä tulisi uudistaa 6+6+6-mallin mukaiseksi
G. Naiset vallankäytössä ja päätöksenteossa
- Keväällä 2015 päättyvällä vaalikaudella naisten osuus kansanedustajista on ollut reippaasti yli 40%.
- Suomessa vallitsee kaksijakoinen tilanne. Suomi on tunnettu naisten korkeasta osuudesta poliittisessa päätöksen teossa, mutta taloudellisesti merkittävillä vaikutuspaikoilla. Naisten määrä talouselämän johtotehtävissä on edelleen 10-20% luokkaa
( *** HUOM! Eduskuntavaaleissa 2015 edusuntaa nousi Nasima (SDP), joka on hyvä ja pätevä maahanmuuttajanainen! )
- Ortodoksinen kirkko ei vihi naisia papeiksi lainkaan.
H. Institutionaaliset mekanismit naisten aseman edistämiseksi
I. Naisten ihmisoikeudet
- mm. tasa-arvo ja syrjimättömyys sekä lain tasolla että käytännössä.
- Suomen valtio saa kerta toisensa jälkeen huomautuksia naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä sekä uhrien puutteellisesta palvelujärjestelmästä.
- prostituution kysynnän kriminalisoiminen ja ihmiskauppaa koskevaa lainsäädännön tarkisaminen
- itsemääräämisoikeus juridisen sukupuolen suhteen.
J. Naiset ja tiedotusvälineet
- mm. tasapainoinen ja stereotyypitön kuva naisista tiedotusvälineissä.
- naisten eteneminen päätoimittajiksi muissa kuin naistenlehdissä
K. Naiset ja ympäristö
- mm. naisten on myös oltava mukana kaikilla tasoilla ympäristöä koskevassa poliittisessa päätöksente- ossa.
L.Tytöt
- lapsityövoimaan taloudellinen hyväksikäyttö
- nuorien tyttöjen suojelu työpaikoilla.
- nuorten koulutuksessa on tehostettava myös ihmisoikeuskasvatusta, tasa-arvokasvatusta ja ristiriitatilanteiden väkivallattomia ratkaisutaitoja.
- Suomalaiset 15–24-vuotiaat tytöt tekevät toiseksi eniten itsemurhia maailmassa. Teini-ikäisistä tytöistä 18% raportoi kouluterveyskyselyssä masennusoireista, kun pojista vastaavia oireita raportoi 8%. Viiltely on suomalaisten nuorten parissa yleistä, ja se on merkittävästi yleisempää tytöillä (16,5%) kuin pojilla (6,6%).
Muutamia havaintoja julkaisusta
Kysymys miesten ja naisten välisestä tasa-arvostaa laajenee julkaisussa lisähuoleksi etnisistä maahanmuuttajataustasta ja niistä nuorista, jotka eivät koe olevansa perinteisesti poikia tai tyttöjä. Erityisesti tyttöjen kohdalla kulttuuriset rajoitteet saattavat olla suomen opiskelun esteenä
Romanioppilaiden hakeutuminen lukioon on edelleen hälyttävän vähäistä.
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret menestyvät peruskoulussa heikommin, tytöt hieman poikia paremmin. Arkikielen sujuva taito ei vielä anna niitä valmiuksia, joita lukiokoulutus vaatii. Myös Maahanmuuttajanaisten epätasa-arvoinen asema työmarkkinoilla näkyy mm. palkassa. Palkkatyössä olevan maahanmuuttajataustaisen naisen euro on 62 senttiä. Kansanedustajissa ei ole maahanmuuttajataustaisia naisia ja kunnallisessa päätöksenteossakin heitä on valtakunnallisesti mukana vain muutamia. Vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset eivät näy lainkaan poliittisessa päätöksenteossa.
Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus (hlbtiq-moninaisuus( unohtuu koulutuksessa. Transnaiset kokevat syrjintää rekrytointiprosesseissa. Intersukupuolisten henkilöiden hoitokäytäntöön liittyy Suomessa ihmisoikeusloukkauksia. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät ole sukupuolisen- sitiivisiä.
Tasa-arvolaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1987 ja se uudistettiin 2014. Paljon pitäisi luenma tehdä. Koulujen oppimissuunnitelmissa ja -materiaaleissa tulisi huomioida sukupuolen, perhemuotojen, etnisen taustan ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus.
2 kommenttia:
Tasa-arvon kakku -keskusteluun osallistujat ovat näemmä kaikki miehiä. Siis se on sitä tasa-arvoa?
Tasa-arvotoimikunta toteutti tämän paneelin tietoisesti näin - ja miesten viikolla.
Viime vuonna vastaavassa paneelissa oli vain naisia.
Martti
Lähetä kommentti