 |
| Opettaja Ulla Hämäläinen oli DreamMixin voimahahmo. |
" Osallisuus koulussa – ja elämässä – on keskeinen arvo. Osallisuus on mahdollista. Keskeistä on antaa mahdollisuus.
Erilaisuuden kohtaaminen on maailmankuvakysymys. Mahdollisuuksien tasa-arvon toteuduttava myös peruskoulun jälkeen: toisen asteen koulutus ei saa olla umpikuja."
Projektiin tullaan tuottamaan viisi 2-3 minuutin pituista videota, joista jokaisella on oma näkökulmansa teemaan. Yksi näkökulmista on Auroran koululla vuosina 2005-2012 toteutettu ryhmäintegraatiokokeilu. Videota kuvataan ensi torstaina valtuustotalolla. Sain etukäteen patterin mahdollisista kysymyksistä, ja ajattelin sparrata itseäni koevastaamalla niihin tässä blogissa.
Mutta sitä ennen perusfaktoja ihan pähkinäkuoressa Auroran ryhmäintegraatiomallissa.
 |
| Nalle, nalle ja Katri. |
Espoossa käynnistyi syksyllä 2005 kokeilu, jossa kehitysvammaisia lapsia integroitiin pienenä ryhmänä yleisopetuksen luokkiin. Ensimmäinen Ri-luokka toimi vuodesta 2005 vuoteen 2011 ja toinen vuodesta 2007 vuoteen 2013. Noina vuosina toiminta laajeni myös Mikkelän ja Toppelundin kouluihin. Yläkoululuokilla toiminta jatkui Martinkallion koulussa syksystä 2011 alkaen, ja toimintamuoro siirtyi sinne asteittain myös alaluokkien osalta.
Ryhmäintegraatio perustui vanhempien vapaaehtoisuuteen, ja uusissa ikäluokissa kiinnostusta toimintaan ei näytä enää (valitettavasti) olevan.
Ensimmäistä RI-ryhmää (DreamMix) veti apulaisrehtori Ulla Hämäläinen koko kuuden vuoden ajan. Aluksi Ulla oli noin 14+ 4 oppilaan RI-luokan ainoa opettaja. Kolmannelta luokalta kaksi tokaluokkaan pantiin yhteen, ja hänen pariopettajanaan toimi Katri Schiray, ja sitten 5.-6,-luokilla Jukka Jokiranta.
Luokassa oli neljä kehitysvammaista ja lopulta noin 30 yleisopetuksen oppilasta. Aluksi luokassa oli kolme koulunkäyntiavustajaa, mutta vuosien varrella määrä putosi kahteen.
Toinen RI-luokka oli pieni. Oppilaita oli alle 20. Kehitysvammaisia lapsia oli aluksi neljä, mutta määrä putosi pian kolmeen. Luokkaa veti koko kuuden vuoden ajan luokanopettaja Kaija Kuivanen. Koulunkäyntiavustajia oli aluksi kaksi, ja myöhemmin enää yksi.
Oma näkemykseni on, että RI-malli oli yksi oman urani upeimpia innovaatiota, ja Team Aurora toimi huikeasti.
Videon kysymykset
 |
| Auroran oppimiskeskus järjesti RI-koulutusta. |
Ryhmäintegraation perusfilosofia oli vammaisen lapsen oikeus saada elää kouluaikansa yhdessä oman alueen tavallisten lasten kanssa silläkin riskillä, että joissain tiedollisissa tai taidollisissa asioissa erityiskoulutettu erityisopettaja saisi parempia tuloksia.
Pedagogisesti opetus järjestettiin koko luokalle yhteisenä mutta vaatimustasoltaan eriyttävänä. Tässä tärkeä rooli oli vahvasti työhönsä ja näihin lapsiin sitoutuneilla koulunkäyntiavustajilla, joista Maarit Hoffman ja Leena Fyrqvist olivat lasten kanssa koko kuuden vuoden ajan.
Lisäksi "nallet", kuten heitä kutsuttiin, saivat ela-opettajalta tukea.
" Erityisopetuksen osuus meillä oli pieni ja ainakin Toppelundissa päädyttiin ihan erilaiseen ratkaisuun."
Opetusta tuki samoihin aikoihin toteututtu turvallisen iltapäivän kokeilu, joka mahdollisti näillekin lapsille kokopäivähoidon samassa paikassa ja samojen tuttujen ihmisten ohjauksessa. TIP-hankkeeseen (2006-2010) (ks. http://eheytettykoulupaiva.blogspot.fi/2010/11/eheytetty-koulupaiva-aurorassa.html) kuului myös tosi rikas kerhotarjonta, johon osa nalleista osallistui.
Niinikään Auroran koko koulun näytelmät ja elokuvat sekä muu taidetoiminta rikastivat koulupäivää. Rakenteellisesti monet näistä ratkaisuista mahdollisti osaltaan koulun siestajärjestelmä (75 minuutin tauko keskellä päivää).
" Hienoa oli myös Raijan vetämä pienryhmä liikunta jossa myös erkka oppilaat saivat olla. Sinun, Jukan, Timon vetämä uskonto tunnit (selvittiin niistä :). kaikki on mahdollista jos vain rohkeasti kokeilee."
2. Koulussa toteutettiin kahta erilaista mallia (1 opettaja / 2 opettajaa). Miten ne toimivat ja kumpi toimi paremmin?
Molemmat mallit toimivat myös siksi, että luokanopettajat halusivat opettaa juuri tällaista luokkaa. Ehkä yllättäen pienessä ryhmässä ilmeni ns. sosiaalista ahtautta erityisesti tyttöjen kesken. Kaveria oli vaikeampi saada.
" Minun luokalleni kävi lopulta niin, että samassa luokassa oli liikaa erityishuomiota tarvitsevia oppilaita. Uskon kuitenkin, että jokainen hyötyi siitä, että oppi suhtautumaan vammaisiin tavallisina ihmisinä. "
Isossa ryhmässä oli enemmän varaa vaihtaa kavereita. Pariopettajuutta suosittelen muuten kaikille.
" Jäin vielä pohtimaan pariopettajuuden ja yksin opettamisen eroja. Yksi hyöty pariopettajuudessa oli, että luokan sisällä eriyttäminen oli helppo järjestää. Yksin tehdessä vastuu eriyttämisestä jäi liian usein taitaville avustajille, vaikka itse kannoin kyllä vastuun siitä koko ajan ja yhteistyö avustajien kanssa oli tiivistä. Vanhemmilta kuitenkin tuli palautetta, että minun luokassa mentiin liian avustajavetoisesti. "
Koulutettu ja nimenomaan kehitysvammaisiin oppilaisiin perehtynyt ja sitä työtä arvostava koulunkäyntiavustaja on kultaakin kalliimpi. Selvä puute oli, että koulunkäyntiavustajien työaikaan ei saatu varata suunnitteluaikaa.
3. Raha: inkluusiomallin toteutumisen edellytys oli nolla-kustannusvaikutus, ja tämä onnistui. Miten?
Espoossa koulun tuntikehys laskettiin tuolloin matemaattisella kaavalla, johon vaikutti ns. integroitujen oppilaiden määrä. Se vaikutti myös avustajatuntien määrään. Aurora ei tässä suhteessa saanut mitään extraa. Extraa saimme lähinnä TIP-hankkeen osalta.
Auroran TIP-hankkeella oli neljä tulolähdettä: 1) huoltajamaksut ( maksut (60 € ja 20 €/kk) olivat Espoon halvimmat). 2) Espoon kaikille ip-toiminnan järjestäjille antama tuki (2 * 40 000 €) 3) Espoon erityinen kokeilutuki, jolla on rahoitettu koordinaattorin palkka ja 4) Espoon TIP-hankkeelle ohjaama Opetusministeriön ja Opetushallituksen myöntämä kerhoraha (13 000 €).4. Miten muut (kuin erityislasten) vanhemmat ottivat tilanteen?
Aivan aluksi osa vanhemmista vierasti ajatusta, ja heidän lapsensa sijoitettiin rinnakkaiselle ekaluokalle. Myöhemmin tästä jutusta tuli ihan koko koulun juttu.
" Vanhempien aktiivisuus oli yksi projektin onnistumisen kulmakiviä myös idean levittämisessä muihin kouluihin. Hienoa oli olla myös oppimiskeskuksemme muutamassa kokoontumisessa, jossa tehtiin yhteistyötä koulun, viraston ja vanhempien kesken. Ainakin minun luokassani tiivis yhteistyö vanhempien kanssa (avustaja lähes päivittäin iltiksen kautta) edisti kehitysvammaisten oppimista, kun myös vanhempien ideat huomioitiin opetuksen toteuttamisessa."
5. Miten muut opiskelijat?
Pääosin huikean hienosti, mutta kyllä kiusaamisiakin ilmeni. Niihin puututtiin, mutta osa jutuista oli tosi sitkeitä. " Se että erkat ovat ikäistensä seurassa kasvattavat heitä niin hyvässä kuin pahassa."
6. Miten vaikuttanut koulun toimintakulttuuriin? Luokan toiminta kulttuuriin?
Ilman muuta tosi myönteisesti. Suvaitsevaisuus tuli arvona konkreettiseksi. Ehkä suuremmassa RI-luokassa toimintakulttuuriin kuuluva välittäminen puhkesi vielä paremmin kukkaan kuin pienessä ryhmässä. Tuohon pieneen ryhmään osui matkan varrella myös muita nalleihin liittymättömiä ongelmia, joilla oli vaikutusta meidän siellä opettavien työhön.
7. Täytyykö jokaisella olla oma henkilökohtainen avustaja?
Yksi avustaja neljää erityislasta kohden on ehdottomasti liian vähän. 2-3 muuttaa kuvion kokonaan mm. sairaustapauksissa.
8. Luokka-avustajien rooli? Resurssikysymys?
Meille osui vahvasti työhönsä ja näihin lapsiin sitoutuneet koulunkäyntiavustajat, joista Maarit Hoffman ja Leena Fyrqvist olivat lasten kanssa koko kuuden vuoden ajan.
Pidän nykylinjaa, jossa avustajaresurssia leikataan, tosi lyhytnäköisenä.
" Resurssin muutos kaupungin taholta tuntui hankalalta. Sitä mukaa kun integroitujen oppilaiden ero muihin kasvoi, resurssi avustajien osalta pieneni. Opetimme silti sitkeästi niin englantia, historiaa kuin fykeäkin kehitysvammaisille sopivaksi soveltaen. Kiitos rehtorille englannin tuntiresurssista! "
Opetusmateriaalia ei aina ollut valmiina, joten sitä jouduttiin tekemään, joskus kullekin oppilaalle oman tasoisesti.
Täydennyskoulutusta tarvitaan. "Yksi oppilas tarvitsi kuvat (picto) ja niiden käyttö harjoiteltiin."
9. Täytyykö erityisoppilaiden oppia samat asiat kuin muiden oppilaiden?
Riippuu asiasta. Muttei ollenkaan aina. Ei kaikkien normioppilaidenkaan tarvitse oppia kaikkea, mitä koulussa käydään läpi. Opetussuunnitelmassa on paljon asioita, joihin riittää tutustuminen.
" Minustakin on tärkeää, että erkkalapset saavat tutustua asioihin, jokainen oppii omalla tavallaan, mitä tarvitseekin, mutta mielestäni meidän pitää antaa heille siihen mahdollisuus."
10. Täytyykö opettajille järjestää hirveästi täydennyskoulutusta?
Perehdytyksestä ideaan ja kehittysvammaisuuteen on varmasti hyötyä. Paljon hyötyä on myös siitä, jos koulussa on useampi kuin yksi RI-luokka.
Mutta vielä tärkeämpää on löytää luokalle opettaja ja avustastajat, jotka sitoutuvat ryhmään.
11. Täytyykö koulun olla esteetön?
Auroran koulu oli puitteiltaan varmaankin Espoon huonokuntoisin koulu. Hienoa on, jos koulussa on käytettävissä tavallista isompi luokkahuone.
Pedagogisesti koulu saisi sen sijaan oltava esteetön. Siis sellainen, jossa jokainen saa kasvaa täyteen mittaansa omista edellytyksistään- niin aikuisista kuin lapsista. Jossa ei ole vain yhtä ratkaisua kaikille.
* BONUS. Mitä neuvoja itse antaisin
- Jokaisen kehitysvammaisen lapsen lähtökohtaisena mahdollisuutena pääsy tavalliselle luokalle.
- Vammaisella lapsella täytyy olla oikeus lähikouluun, vanhemmat eivät halua myydä lasta koululle.
- Tiedotusta opetusmuodosta asiantuntijatahoille ja vanhemmille.
- Oppilaaksioton tulisi olla suunnitelmallista
- Jos RI-luokalle pääsyä varten laaditaan kriteerejä, ne eivät saa liittyä vamman laatuun tai kongnitiivisiin taitoihin
- Opetusmuodon suunnittelussa mukana vanhemmat yhdessä koulutoimen kanssa.
- Integroidun oppilaan on saatava riittävästi opettajan ohjausta.
- Opettamisen eriyttämiseen tarvitaan sekä luokanopettaja että erityisopettaja.
- Valitaan avustajia, joilla on oma kiinnostus ryhmäintegraatiota kohtaan. "Se että haluaa ja on kiinnostunut opettaa erityisoppilaita on avainasemassa. muuten ei tule mitään."
- Suunnittelutunti olisi varattava resurssista sekä opettajalle että avustajalle.
- Koulunkäyntiavustajille täydennyskoulutusta
- Avustajan työtuntien täytyy vastata oppilaiden viikkotuntimäärää, jotta jatkuva valvonta ja oppilaiden turvallisuus taataan.
- Yhtenä mallina mahdollisuus vaihtaa toinen avustajista puolikkaaseen erityisopettajaan, mikäli oppilaat selviävät vähemmällä avustamisella.
- Avustajalla täytyy ryhmäintegraatiossa olla aina sijainen.
- Ryhmäintegraatio on hyvin haasteellista luokilla 7-9. Myös avustaja perehdytettävä
- Henkilökohtainen ops tukee tehdä yhdessä- ja arviointi sen pohjalta,
- Työn onnistumisen edellytyksenä koko kouluyhteisön tuki.
- Vanhemilta vaaditaan myös erityisen paljon tukea ja sitoutumista sillä he tarvitsevat paljon apua.
- Vanhempien vastuuttaminen oppilaan koulukäynnistä (läksyt ja puhtaus).
* Bonus: Muiden mukana olleiden kommentteja syksyllä 2016.
Rehtorilla on tärkeä rooli.
- " Kiitos kuuluu paljolti sinulle, että annoit sille mahdolisuuden. Innostus ja uteliaisuus ja ennenkaikkea rohkeus tehdä asioita toisin mahdollisti sen."
- "Mutta tärkeimpänä pitäisin kuitenkin rehtorin merkitystä. Auroran koulun kokeilussa rehtori oli koko ajan mukana tukemassa ja fyysisestikin läsnä niin byrokratiassa kuin esim. taidekasvatuksessa,jolla oli suuri osuus opetuksessa."
Oppilasvalinta
- "Mielestäni RI -luokalle pääsyn lähtökohtana pitäisi olla sen lapsen "hyöty" jotta se palvelisi häntä tulevaisuudessa toiset tarvitsevat eri tavan oppia."
Hieno juttu!
- " Minun suhteeni opettamiseen muuttui niin, että jokaisen oppilaan yksilölliset kyvyt ja taipumukset nousivat suurempaan arvoon. Rutiinia eriyttämiseen kertyi kuuden vuoden aikana valtavasti. Hyvä, että sinä olet pitämässä asiaa edelleen esillä, vaikka tilanne lähikouluidean osalta näyttää muuttuneen. Minullekin tuo kuusi vuotta antoi paljon ja kiitän sinua tuosta mahdollisuudesta uuden oppimiseen! "
- " Harmi että tähän opetusmuotoon ei ole innostusta. Näen siinä paljon hyviä asioita. Itse olisin valmis vaikka heti jos tietäisin että, sellainen ryhmä olisi alkamassa."
- " Paikalla olleena painottaisin opettajan/opettajien sitoutuneisuutta ja koko tiimin toimivuutta. Poissaolot, joille ei tietenkään mitään voi,vaikuttivat heti, jolloin toinen opettaja, tässä tapauksessa Ulla joutui toimimaan osittain avustajana."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti