Tiistai + oppimisen mahdollisuudet

TIISTAI näyttää aukeavan mukavassa pikkupakkasessa. Toivottavasti eilen jäädytetty kenttä ei ole ehtinyt sulaa, että oppilaat pääsisivät luistelemaan. Kummallista, kun päivän kalenterissa on ihan tilaa. Illalla sitä näkee, oliko väljyys vain harhaa :-)
Aamuhommiakin oli sen verran vähän, että ehdin vielä ennen töihin lähtöä jatkaa Koskenniemi-teeman pohdiskelua.

KANSAKOULUN OPETUSOPPI osa 7: OPPIMISEN MONET MAHDOLLISUUDET

2000-LUVUN oppimispuhetta hallitsevat konstruktivistiset käsitykset. Niitä on monia, mutta yhteistä on, että ne keskittyvät kuvaamaan sitä, kuinka ihminen saa tietoa. Ja vastaus on itse (ja yhdessä toisten kanssa) rakentamalla.

Muunlainen kuin tiedollinen oppiminen on jotenkin jäänyt varjoon. Siksi oli tosi hauskaa löytää Kansakoulun opetusopista ihan mainio kuvaus monenlaisesta oppimisesta. Koskennieme erittelee neljä eri oppimisen lajia (otsikot ovat MH:n):

1. Harjaantumalla oppiminen

Konemainen oppiminen liittyy taitoihin. Monia "kulttuuri-ihmiselle välttämättömiä taitoja", kuten lukemista opitaan konemaisesti jopa dresyyrin avulla. "Koulun antaman harjoituksen avulla taidot muuttuneet konemaisiksi, tarvittaessa itsekseen sujuviksi. Tällainen oppiminen on harjaantumista.

2. Mieleenpainamalla oppiminen

Mieleenpainamalla oppiminen liittyy tietoihin. Lapsi tallettaa muistiin valmista tietoainesta. Tähän kuuluu myös yrityksen ja erehdyksen avulla tapahtuva löytäminen, oivallus. "Tätä muistiin perustuvaa oppimista nimitämme mieleenpainamiseksi".

3. Kehittymisestä aiheutuva oppiminen

"Kouluaikana lapsi saa taitoja, joiden oppiminen ei ole... koulun ansiota." Samaan tapaan kuin lapsi oppii kävelemään, hän oppii tiettyyn aikaan ajattelemaan abstraktisesti, oppii nulikkamaisen käytöksen. "Tällaista oppimista nimitämme kehittymiseksi".

4. Omaksumalla oppiminen

"Lapsi sopeutuu ja sopeuttaa itseään mm. sovinnaisiin käsityksiin." "Hän saa tietoonsa, miten toiset suhtautuvat häneen ja miten hänen on suhtauduttava toisiin". Hän huomaa, miten on käyttäydyttävä. "Tällaista oppimista nimitämme omaksumiseksi."

So what?

Kuten huomaa, konstruktivismit liittyvät (vain) muistiin perustuvaan oppimiseen. Konstruktivismin "viholliseksi" nostettu behaviorismi taas liittyy (vain) omaksumalla oppimiseen. Kumpikin on riittämätön kuvaamaan kaikkea oppimista.