TUNNETUSTI Espoon koulutilat käytetään tehokkaasti. Kun oppilasikäluokkien koko vaihtelee eri alueilla, tehokkuus on mahdollista vain säätelemällä oppilasvirtoja niihin kouluihin, joissa kulloinkin on tilaa. Se taas on mahdollista vain, jos pidetään tiukasti kiinni lainsäädännöstä, jonka mukaan kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun. Eli kontrolloimalla tarkasti vanhempien oikeutta valita lapsensa opinahjo. Jos vanhemmille halutaan antaa oikeus valita koulu, kouluissa on oltava "puolityhjiä luokkahuoneita".
EKALUOKKALAISTEN OSALTA viime keväänä oppilassijoittelu onnistui hyvin, koska valitusten määrä romahti. Toivotaan samaa tämänkin kevään osalta. Ensimmäistä kertaa saattaa (huom. saattaa) käydä niin, että Auroran kouluun "pakkosijoitetaan" osa Karamzinin lähikoulukseen toivoneiden huoltajien lapsista. Pikkusiskokoulumme alkaa olla nimittäin aivan täynnä. Tässä tilanteessa on varauduttava kuulemaan kunniansa siitä, miksi Aurora ei kelpaa. En epäile, etteikö syitä ole helppo keksiä. Mutta oletan kuitenkin, että meidän murheemme ovat pieniä verrattuna Keski-Espoon tilanteeseen.
KESKI-ESPOOSSA vanhemmat ovat nimittäin nousseet taka-jaloilleen. Alueella on nyt toiminut kaksi vuotta upouusi ja komea
Hösmärinpuiston koulu. Se on nimenomaan pikkulasten koulu, jossa on hienot puitteet, tuore rehtori ja innostunut henkilökunta. Alun alkaen on ollut selvää, että oppilaat jatkavat koulunkäyntiään kolmannella luokalla toisessa koulussa. Tuo muu koulu on vain tainnut jäädä nimeämättä.
– Kyllä se oli järkytys monille alueen vanhemmille, kun lapset joutuvat pienestä koulusta suoraan alueen suurimpaan kouluun, kertoo tokaluokkalaisen lapsen äiti tämän aamun Länsiväylä-lehdessä.
Mistä on kysymys? Eihän Keski-Espoo ole mikään poikkeuksellisen suuri koulu. Keski-Espoossa on noin 400 oppilasta , Saarnilaaksossa on 473 ja esim. Jalavapuistossa 385. Vanhemmat kertovat olevansa huolissaan koulumatkan turvallisuudesta. Sunan kouluun pääsisisi kevyen liikenteen väylää pitkin. Keski-Espooseen taas joutuu ylittämään ainakin kaksi ajotietä. Onko kaksi kadunylitystä liikaa kolmasluokkalaiselle? Koulu ei kelpaa, koska siellä ollaan yhdessä yläasteikäisten kanssa. Tämä on kuitenkin valtakunnallinen koulutuspoliittinen linjaus.
Onko vastustuksessa lopulta lainkaan kysymys ääneenlausutuista syistä? Miksi vanhemmat eivät innostu mahdollisuudesta laittaa lapsensa yhtenäiskouluun, jossa he voisivat jatkaa yhdeksänteen luokkaan saakka. Miksi he haluavat, että lasten koulupolkuun kuuluisi peruskoulun aikana ainakin kolme eri koulua?
– Missään vaiheessa ei ole kerrottu, että koulusta on tulossa Keski-Espoo-automaatti, äiti tuhahtaa lehtijutussa.
AHAA- Kyse taitaakin olla siitä, että lasten jatkokoulu on juuri Keski-Espoo.
LÄNSIVÄYLÄ on haastatellut kiukkuisen äidin lisäksi myös opetustoimenjohtaja Kaisu Toivosta. Hänen mukaansa Hösmärin oppilaat on päätetty sijoittaa Keski-Espoon kouluun, koska alueen alakouluissa: Sunassa, Tuomarilassa ja Jalavanpuistossa on täyttä. Jalavapuistossa on täyttä myös siksi, koska (vanhempien vaatimuksesta) lautakunta päätti jatkaa Jalavanpuiston kielipainotteisuutta ( koulussa opiskelee siis yksi linja kielikylpyläisiä, jotka tulevat eri puolilta kaupunkia). Perustelu on varmasti totta.
TOIVONEN puolustaa Keski-Espoon koulua. Hänen mukaansa koulu on mainettaan parempi ja vanhempien kannattaisi käydä tutustumassa siihen. Pienille lapsille on oma siipi. Lapset voivat jatkaa koulussa yhdeksännelle luokalle asti.
Espoossa on siis kytemässä jännite vanhempien ja hallinnon välille. Vastaavanlainen jännite on johtanut Kirkkonummella Veikkolassa sotaan, joka vaikuttaa pitkään ja kielteisesti kodin ja koulun suhteisiin. Espoon tilanteen tekee ehkä vielä vaikeammaksi se, että Keski-Espoon koulun hylkimisen syistä on vaikea puhua avoimesti. Moni pitää huonon maineen todellisena syynä sitä, että kouluun on keskitetty maahanmuuttajia (35%). Jos hösmäriläiset saataisiin kotoutumaan Keski-Espooseen, koulun oppilasaines tasapainottuisi.
NÄYTTÄÄ nimittäin tutkitusti siltä, että kouluvalinnat tehdään oppilasaineksen ei opetuksen perusteella. Piia Seppänen sai tuoreessa väitöstutkimuksessaan selville, että perheiden esittämät perustelut valita tietty koulu liittyivät juuri siihen, keiden kanssa lapsi opiskelee (ei niinkään siihen, mitä hän opiskelee). Torjutuimpiin kouluihin ei haluttu ”levottomien” tai muutoin epäilyttävien oppilaitten takia. Hyvin harvoin perusteena torjunnalle mainittiin huono opetus, tilat tai koko.Seppänen esitti, että koulun oletettu maine ja mielikuvat ohjasivat etenkin korkeasti koulutettujen vanhempien vanhempien valintoja. Onko tästä kysymys Hösmärissä?
SEPPÄSEN johtopäätös oli, että politiikka, jossa annetaan vanhemmille valta valita koulu, näyttää luovan koulujen välille sosiaalista eriarvoisuutta, koska oppilaspohja jakautuu. Ennen pitkää tiettyihin kouluihin kasaantuu enemmän koulunkäyntiin motivoitumattomia lapsia, kun koulukulttuuriin hyvin sopeutuvat hakevat muihin kouluihin. Tilanteen korjaaminen edellyttää Seppäsen mukaan, että ongelmallisia oppilaita hajasijoitetaan ja tuodaan kouluun tilalle "koulukulttuuriin hyvin sopeutuvia oppilaita". Minusta Espoossa hallinto yrittää toimia oppilassijoittelussa niin, että myös tämä tärkeä asia otetaan huomioon. Olisiko näistä asioista pakko puhua niiden oikeilla nimillä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti