Viisasta ja kipeää analyysia hyvinvoivista ja kansasta

HIENOA Hesari! Kaksi viisasta artikkelia ja lähes peräkkäisinä päivinä.

Ensin lehti julkaisi dosentti Eeva Kallion jutun. Sen mukaan  viisaan ajattelun kehityksessä on kolme vaihetta:
(1) Ensin  ihminen näkee  kaikki asiat vain omasta näkökulmastaan.
(2) Toisessa vaiheessa mukaan tulee kyky ajatella moninäkökulmaisesti.
(3) Kolmanneksi ihminen pääsee sille tasolle, että tuntee monet näkökulmat, ja osaa niiden pohjalta muodostaa oman, eettisesti kestävän mielipiteen- jota on siis tarvittaessa valmis muuttamaan.

JA kuin sovellusharjoituksena pari päivää sitten Hesarissa oli toimittaja  Jukka Petäjän juttu: "Pilaako eliitti Suomen? Pamfletti pohtii, miksi kansan ja eliitin kokemusmaailmat eivät kohtaa." Juttu on kuin suora sovellus viisauden eri vaiheista.

Tuossa jutussa esitellääm keskustalaisen  Ajatuspajan e2:n johtajan Karina Jutilan pamflettia "Pilaako eliitti Suomen?" Siinä Jutila etsii syitä, miksi polarisoituminen ja populismi etenevät.

JUTILAN mukaan hyväosaisten  ja kansan väliin on auennut kuilu. Kokemusmaailmat eivät kohtaa. Luulot, uskomukset ja liioittelu peittävät alleen faktat, yhteinen tietopohja puuttuu ja kompromissien rakentaminen on vaikeaa. Sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt vihapuhe ja suvaitsemattomuus. Rasismi on kärjistynyt. On syntynyt pohja totuudenjälkeiselle ajalle. Syvenevä vastakkainasettelu, vähättely ja riitely voivat hänen mukaansa  johtaa  luottamuspääoman murenemiseen, luokkakierron hidastumiseen ja marginalisoitumisen lisääntymiseen.

Tunnistan kuvan. Ja myös sen, kuinka tilanteeseen olen itse suhtautunut: Somessa ja hyppypotkuilla vastustajiaan jopa tappava riehuva kansanosa on kahjoa.

Jutila kääntää syyllisyyden - ja vastuun tilanteen korjaamisesta hyväosaiselle eliitille. Siihen kuuluvat hänen mukaansa kaikki toimijat, joilla on työnsä tai asemansa ansiosta enemmän yhteiskunnallista, taloudellista tai kulttuurista vaikutusvaltaa kuin tavallisilla ihmisillä. Ehkä minäkin.

Suomi on pamfletin mukaan saatava  takaisin eheytymisen tielle, kiihtyvälle polarisoitumisille, eriarvoistumiselle ja kansalliselle apatialle on laitettava piste. On löydettävä yhteinen todellisuus, josta puhutaan. Nyt  suvaitsevainen eliitti pyrkii eristämään tai marginalisoimaan rasistit ja  kohauttaa  olkapäitä ja toteaa: umpihullua tai yhdentekevää.

Tarvitaan muutos: Hyväosaisten on  ymmärrettävä tilanne (vrt. viisauden porras 2).  Suomi ei menesty, jos eliitin ylivoima ja etäisyys kansasta kasvavat ja heikompien itsetunto heikkenee entisestään.

Siksi eliitin on muututtava: on  lopetettava ylimielinen asennoituminen heikompia tai näkemyksissään kompuroivia kohtaan kohtaan. Mutta on myös jämäköidyttävä: räyhäyskulttuurin ei saa antaa  jatkua.

Eliitin tulee opetella lukemaan oikein kansan hätäviestiä poliittisille päättäjille. Samalla eliitin on kyettävä muokkaamaan oma viestinsä kansalle siten, että kansalaiset sen ymmärtävät, eivätkä tunne itseään ulkopuolisiksi. Eliitin on oltava rasistienkin kanssa tekemisissä, on seurattava asenneilmastoa  ja tarjottava mahdollisuuksia muuttaa mielipiteitä.

Tällöin ollaan viisauden kolmannella asteella.