Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

tiistaina, tammikuuta 03, 2017

Elegantisti vanhukseksi

UPEA kirja, kaikille, joista tulee joskus vanhus :-)

Eskola, Antti. (2016). Vanhuus.  Helpottava, huolestuttava, kiinnostava. Tampere: Vastapaino.

VANHUUS on tärkeä ilmiö. Tai kuten kaikkien minun ja ikäisteni humantitisia tai yhteiskunnallisia aineita opiskelleiden tuntema emeritus-professori  Antti Eskola kuvaa oteesinä, antiteesinä ja synteesinä:  Vanhuus  on helpotus, huoli ja kiinnostus. Kaikkia niitä dialektisesti.

Eläkkeelle jääminen on pitkän ja kaiken antaneen uran jälkeen helpotus”. Eläkkeelle pääseminen vapauttaa uuteen.

Sitten iskee huoli. Huoli  omasta rapistumisesta ja vanhusten huonosta asemasta yleisemminkin.

Vähitellen herää kiinnostus. Vanhuus on suuren tuntemattoman kynnysvaihe. Alkaa kiinnostaa, mitä elämä viimeisinä vuosina voikaan vielä tarjota.

Autoetnografiaa

ESKOLAN  kirja koostuu hänen itsestään,  omasta vanhuudestaan tekemistä havainnoista. Tutkimalla omaa vanhuuttaan hän on säilyttänyt oman tutkijan identiteettinsä. Tutkimuskohde:vanhuus oli hänelle uusi, koska "en ole ollut aikaisemmin 80-vuotias".  Eskola myös suhteuttaa niitä ikääntymistä ja vanhuutta koskevaan yleisempään tietoon. Metodisesri kyseessä on autoetnografia.

Elämän 4 jaksoa

ESKOLA  jakaa ihmisen elämän neljään jaksoon: 1) lapsuuteen ja nuoruuteen, 2) aikuisuuteen, 3) eläkkeellä elämiseen (kolmas ikä)  ja 4) noin 75- 80 vuoden iässä alkavaan vanhuuteen (neljäs ikä).

Kolmas ikä alkaa näin eläkkeelle jäännistä. Elämässä alkaa uusi vapaampi aika. On aikaa harrastaa. Ihminen on  iloinen ja hyväntuulinen aktiivivanhus. Hän on perillä maailman tapahtumista, harrastaa sauvakävelyä ja hoitaa lapsenlapsia. Vaivojakin on, mutta sitä tärkeämpää on vireys. Tätä  kestää parikymmentä vuotta, ellei kuolema sitä katkaise.

Neljäs ikä alkaa noin 75-80-vuoden iässä.  Se on pitkiä jäähyväisiä elämälle, valmistautumista elämästä luopumiseen ja kuolemiseen. Vaivat vaikeutuvat. Vanhus irtautuu kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa - myös siksi, että kaverit ympäriltä kuolevat. Hän pääsee ihmiselle tärkeisiin ja lämpimiin yhteisöihin vain muistoissa ja mielikuvissa. Vanhus  kääntyy sisäänpäin, ja vaipuu usein pikku hiljaa omiin oloihinsa ja omiin ajatuksiinsa. Kuolemasta tulee toivottu.

Vanhuus tuo muutoksia

KIRJASSA  käydään konkreettisesti  läpi  vanhenemisen mukanaan tuomia muutoksia

  • Toimintakyky heikkenee
  • Ihminen hidastuu
  • Vanhus jaksaa kävellä yhä lyhyemmän matkan. Hänen elämänpiirinsä supistuu.
  • Vanhus väsyy eikä levätessään virkity.
  • Vanhus sairastuu, ja sairauksiin kuuluu kipuja ja liitty pelkoja.  Vakava sairausdiagnoosi voi johtaa alistumiseen tai haastaa tappelemaan vastaan - kuten Eskolan itse vanhana nyrkkeilyn harrastajana
  • Vanhuksen kuulo ja näkö heikkenevät
  • Mielihyvän lähteet muuttuvat. Esim. kävely ei tuota enää nautintoa. Esteettisyyskin menettää merkitystään. 
  • Monista harrastuksista täytyy luopua. Lenkkeilystä, mökkeilystä, kalastuksesta- jopa uinnista.
  • Vanhuksen sosiaalinen verkko ohenee ja hän tuntee  kokonaisvaltaista yksinäisyyttä
  • Vanhuksen muisti heikkenee; muistisairaus on monen mielestä vanhuudessa kaikkein pelottavinta
  • Edessä voi olla dementia, tylsistyminen
  • Monella on myös taloushuolia. 

Eskolalle itselleen tehtiin diganoosi: sydäntauti.  Hoidoksi sovittiin pallolaajennusleikkaus, josta toipuminen pakotti luopumaan hölkkäämisestä ja portaiden nousemisesta. Mökillä hän on voinut viime kesänänbä käydä vain kaksi kerta . Nyt on mietittävä, joko olisi aika luopua kesäpaikasta.

Vakavan sairauden iskiessä Eskola - yksinkertaisen uskon mies- kehottaa ottamaan mallia Jeesuksesta, kun hän rukoili Getsemanessa.

  1. Vetäydy  yksinäisyyteen
  2. Tunnusta oma pelkosi ja ahdistuksesi ja murheesi 
  3. Luota Jumalan kaikkivoimaisuuteen
  4. Esitä oma toivomuksesi 
  5. Jätä ratkaisu Jumalan käsiin
  6. Herätä opetuslapset: Nyt lähdetään 

Kun Eskolalla on pelottava hoitopäivä edessä, hän vahvistaa itseään sanomalla” Nouse siitä, nyt on aika lähteä kohtaamaan kauhut!” Sitten hän katsoo maailmaa ja sanoo: ”Elämä, kuulut komentooni.”

Kuolemakin on kohdattava

LÄHES kaikki toivovat nukkuvansa rauhassa pois. Niin ei käy kuitenkaan kovin monelle. Yleensä  ihminen sairastuu vakavasti.

Entä: Mitä on kuoleman jälkeen? Eskolaa kiehtoo kovasti, että pian sekin salaisuus ratkeaa hänelle. Hän ideoi, kuinka voisi eleillään kertoa kuolinvuotellaan läheisilleen, mitä saa siitä selville.
− Itse tulevana vainajana halusin  käsitellä sitäkin, millaiset hautajaiset toivoisin itselleni pidettävän. Aina kuolinilmoituksen värssyä ja hautajaisissa laulettavia virsiä myöten.

Vanhuksia kohdellaan kuin kuolevia eläimiä

ENNEN kuolemaa on usein vaihe, jossa usea vanhus  kokee jäävänä  heitteille. Häntä kohdellaan kuin kuolevaa eläintä tai kuihtuvaa kasvia. Ajatellaan, että  laskekoon vanhus vaippoihinsa.

Eskola on  kerännyt lehtileikkeitä vanhusten hoidosta Suomessa. Huolestuneiden lähiomaiset mm.  aikuiset lapset  kirjoittavat  lehtiin  vanhusten kohtelusta. Niistä välittyy kuva, että vanhusten hoidossa on suuria, suuria ongelmia.  Nykyajan henki on purkaa laitoksia tai muuttaa niitä palveluasunnoiksi.
— Kun ei pääse omin avuin vessaan, ei saa vettä hanasta eikä voileipää kaapista, kun ei kykene siirtymään tuolista sänkyyn, kun on turvaton ja pelkää eikä tiedä, onko yö vai päivä, silloin kotihoidon useakaan päivittäinen käynti ei auta. Tässä vaiheessa on oltava oikeus valita asumismuoto, jossa apua on tarjolla aina, kun sitä tarvitsee.

 Poliitikot  toistelevat, että vanhukset haluavat asua mahdollisimman pitkään kotona. Vanhana vasemmistolaisena Eskola sanoo suorat sanat:
– Varmasti jokainen haluaa asua kotonaan niin pitkään,  kuin se avun turvin on mahdollista.  Minäkin haluan asua kotona niin pitkään kuin mahdollista, mutta varmasti tulee raja, jolloin en enää nimenomaan halua.  Mutta nyt vanhuksia yritetään pitää kotona silloinkin, kun he eivät elä ihmisarvoista elämää. Raja on siellä,  ettei siellä enää selviä yksin eikä voi viettää inhimillistä elämää. Jos ei pääse kylpyhuoneeseen eikä keittiöön, tarvitsee toisen ihmisen apua ympäri vuorokauden.
— Pitää päästä vessaan, ettei tarvitse laskea alleen kuin eläin. Pitäisi päästä ulkoilemaan, ja niin edelleen. Se kuuluu inhimilliseen elämään eikä inhimillinen elämä kuulu vain nuorille.

Eskola kirjoittaa, että Tampereella itse asiassa laskettiin, että ylistetty kotona asuminen ja kotihoito tulivat kokonaisuudessaan kalliimmaksi kuin vanhuksen asuminen  vanhainkodissa

Eskola kritisoi myös palveluasumista. Hän  ärsyyntyy, että vanhuksista tehdään vain osa bisnestä. Aina pitää nyhtää rahaa.
— Monet tehostetun palveluasumisen palvelutalot ovat  liikeyrityksiä, jotka tuottavat vain rahaa sijoittajille.  Kaikista palveluista pitää usein maksaa erikseen.
— Kansainväliset pääomasijoittajat ryöväävät hoitomaksujen nimellä eläkkeeni (85%) ja jättävät rahaa liian vähän siihen, mitä minun kuitenkin pitää itse hankkia, kuten esimerkiksi lääkkeisiin. Ei vanhusten hoidossa enää ole kyse ihmisarvosta vaan rahasta.

Hyvä ohjeita

KIRJOITIN itselleni muistiin omin sanoin kirjan innottamana muuttamia hyviä ohjeita tulevien vuosien varalle:
-   Kun olet vanha, myönnä olevasi vanha. Älä käytä kiertoilmaisuja kuten seniori.
-   Elämää kannattaa jatkuvasti muistella. Seuraa myös  vanhuutesi etenemistä.
-  Harkitse elämäntapasi.
-  Älä päästä päiviä tyhjiksi.  ”Kun ymmärtää että elinaikaa on vähän, sen käyttöä harkitsee tarkoin, jolloin käytön laatu paranee.”; ”Kun päivämme alkavat olla vähissä jokainen niistä kannattaa poimia erikseen tarkan ja kiinnostuneen havainnon kohteeksi.” Carpe Diem (poimi päivä).
-   Kun voimat vähenevät, kevennä. Lepäile pitkin päivää.
-   Pää pystyyn.  Mielikuvatyö helpottaa asioista luopumusta.
-   Kirjoita hoitotahto, kun olet vielä järjissäsi (Milloin arvokas elämä loppuu? Milloin saa irroittaa letkut; ” Sillä että pystyy vapisevalla kädellä lapioimaan ruokaa suuhunsa, ei ole mitään arvoa, jos ei muista kuka on ja missä on.”
-    Kun saat vakavan diagnoosin, psyykkaa itsesi ” Tulipa tästä mielenkiintoinen elämä!”
-   Älä jää odottamaan helpottavaa kuolemaa.
-   Vastoinkäymisten tullessa Matki Eskolaa. Ajattele  ”Tulipa tästä kiinnostava vanhuus”
-    Vanhuksena ei tarvitse enää opppia eikä suorittaa
-    Kuolemaankin kannattaa tutustua. Suunnittele omat hautajaisesi.  ”Niiden rohkea suunnittelu on mielenkiintoista ja aluhduttaa kuolemanpelkoa.” Mieti kuolinilmoituksen teksti.  Eskolaa itseään kiehtoi Jesajan kirjasta löytyvä kuvaus ihmisen elämästä: "Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni kankaan, ja nyt minut leikataan loimilangoista irti." Elämä ei lopu, se tulee valmiiksi.

Hieno kirja. Hieno mies.

ESKOLAssa on esikuvaa.  Hän osoittaa, että ”saattaa meidän vanhojen talventörröttäjien elämässäkin olla vielä jotain merkityksellistä ja mielenkiintoista, jopa kauneutta.”  

Kirjasta kertovien haastattelujen perusteella  hän ei kaipaa menneestä, vanhan ajan yhteiskunnasta mitään.
– En mitään. Kaipaus on turhaa, mikä on mennyt, on mennyt, turha sellaisessa on riippua.

Eskolaa helpottaa myös  se, että hän on päässyt korkeaan ikään.
– Nyt ei ole niin väliä enää, ei tarvitse suorittaa eikä edes itse asiassa pelätä kuolemaa, se tulee kun tulee.

Ei kommentteja: