KUVA: Espoolaisrehtoreita
HYVÄÄ huomenta, blogi. Aloitin tänä aamuna suomalaisrehtoreille tekemäni nettikyselyn ensimmäisten tulosten pureskelun. Vastauksia on tullut tähän mennessä puolen sataa, ja se riittää tämän hetkisiin varsin praktisiin tarkoituksiin. Kyselyn tarkoituksena on saada aineistoa, jonka avulla voidaan kuvata upeiden PISA-tulosten taustalla olevan koulunjohtamisen laatua niille lukuisille vieraille, joita suomalaiskouluissa nyt käy.
Kuinka siis suomalaisia - ja erityisesti espoolaisia- peruskouluja johdetaan? Kysely on fokusoitu niihin johtamisen elementteihin, jotka nostettiin OECD:n "Improving School Leadership"- raportissa (2008) tärkeimmiksi oppimistulosten kannalta. Raportin mukaan rehtori vaikuttaa koulussaan erityisesti (1) opettajien laadun, (2) opettajien motivaation, (3) koulun ilmapiirin ja (4) koulun ulkoisten olosuhteiden ja välineiden kautta.
Tässä lastussa keskityn aluksi kysymykseen oikeasta pedagogisesta suunnasta.
PERUSOPETUKSEN TAITAVAN JOHTAMISEN SALAISUUS
osa 1: Koulun pedagogisen suunnan löytäminen ja siinä pysyminen
YLEISESTI JOHTAMISEN keskeinen funktio on päätös toiminnan suunnasta. Koulun pedagogisen suunnan määrittäminen on rehtorille mahdollista vain sellaisessa koulutuspolitiikassa, jossa kouluille on jätetty tämän suhteen liikkumavaraa. Suomalaiskouluissa tätä liikkumavaraa on kansallisessa ja kunnallisessa tavoitteenasettelussa.
Vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeää heistä on, että omalla koululla on paras mahdollinen pedagoginen suunta.
KUVA: Parhaan mahdollisen pedagogisen suunnan tärkeys kouluarvosanoilla 4-10.
OIKEAA SUUNTAA pidettiin hyvin tärkeänä. Keskiarvo oli 9,32. Tyyppiarvo oli 10. 45 vastaajaa 50:sta käytti joko arvosanaa 9 tai 10.
Vastaajilta kysyttiin, millaisia hyväksi osoittautuneita tapoja heillä oli varmistaa, että oman koulun suunta on paras mahdollinen.
Tuijotin tänä aamunan avoimia vastauksia ensimmäistä kertaa. MInulle syntyi kuva, että rehtoreilla voi olla erilaisia strategioita tämän johtamisen keskeiseen haasteeseen vastaamisessa.
(1) On rehtoreita, jotka kirjoittavat, että heillä ei ole suunnan määrittämiseen keinoja
(2) On rehtoreita, jotka ratkaisevat suunnan itse
(3) On rehtoreita, jotka siirtävät ratkaisun opettajille
(4) On rehtoreita, jotka tekevät päätöksen suunnasta yhdessä opettajakuntansa kanssa.
Kuinka rehtori varmistaa oikean suunnan muodostamalla oman näkemyksensä suunnasta?
Rehtori luo ja päivittää omaa visiotaan/näkemystään oikeasta suunnasta mm. seuraavilla keinoilla:
ammattikirjallisuus• arviointitulokset (testit/kokeet/tilastot )• esitelmätilaisuudet • kansalliset ja kansainväliset viiteryhmät • kasvatustieteellinen tutkimus • keskustelutilaisuudet • keskustelun seuraaminen (koulun kehittäminen) • koulutus • palaute (huoltajat/oppilaat/henkilökunta/kehittämiskeskustelut/ yhteistyökumppanit)
Rehtori seuraa keskustelua kriittisesti. "Julkisuudessa esilläolevien kouluasioiden seuranta ja karsiminen omaan toimintaan sopiviksi".
Rehtori jakaa saamaansa tietoa opettajille. " Yritän pysyä mukana kehityksessä ja saada tietoa uusista pedagogisista tuulista yms. ja välittää tietoa opettajille ja ohjata koulutukseen." Rehtorin haasteena on opettajien ja oppilaitten osallistaminen. Arvojen tulisi olla selkeitä.
Rehtori turvaa oikean suunnan johtamalla . Keinona on " pedagogisesti akiivinen johtamisen". Hän keskusteluttaa opettajia. "Arvot, visio, toiminta-ajatus, ops ja lukuvuosisuunnitelma esillä ja päivittäminen". Hän lähettää opettajia koulutukseen. "Kaikki koulutus tukee arvojen saavuttamista". Hän arvioi toimintaa (mm. itsearviointi). Hän seuraa opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Hän seuraa luokkaopetusta. "kouluttautumisseurannalla". " Opettajien näkyvä into ja oppilaiden onnistuminen"
Kuinka rehtori varmistaa oikean suunnan opettajiensa avulla?
Rehtori voi varmistaa koulunsa pedagogisen suunnan myös opettajiensa avulla. Tällöin suunnan takaa " motivoitunut, pätevä ja sopiva henkilökunta"." Palkkaan päteviä, innostuneita opettajia." Rehtori osallistuu prosessiin "huolehtimalla opettajien osaamisesta ja sen kehittymisestä."
Kuinka rehtori varmistaa oikean suunnan yhdessä opettajiensa kanssa?
Pedagoginen suunta voidaan valita myös yhdessä. "Toiminnan suunnittelu keskustellen opettajien kanssa." Rehtori kuuntelee ja luo "säännöllisiä tilaisuuksia vuoropuhelulle". Toimintakulttuuria kuvaa avoin pedagoginen keskustelu mm. suunnasta ja sovituista käytänteistä, keskinäinen kuuntelu ja yhteinen pohdinta, mielipiteiden vaihto, pohdinta ja pedagogisten kysymysten esilleotto. Toimintakultuuria voidaan kehittää yhteisölliseksi.Tämä edellyttää mahdollisimman avointa ilmapiiriä.
Keskustelua voidaan käydä mm. aineryhmissä, kahvilassa, suunnitelmien jatkuva päivittäminen, tiimeissä yksittäisten opettajien kehittämiskeskusteluissa. " Koulun suunnitelmien päivitykset ja itsearviointi ylläpitävät kouluyhteisössä jatkuvaa keskustelua." Rehtori voi käyttää työkalunaan myös sisäistä vertaiskoulutusta, ja eräissä kouluissa oppimiskeskusta.
Tämä edellyttää myös rehtorilta tietynlaista asennoitumista. "Kiinteä ja säännöllinen ja hyvin vuorovaikutteinen keskusteluyhteys opettajien kanssa. Kaikki viisaus ei asu rehtorin päässä. Muitakin on osattava kuunnella."
Vastaajat kuvasivat myös tapoja, joilla oikeassa suunnassa pysyminen varmistetaan.
Parhaassa mahdollisessa suunnassa pysymiseen tarvitaan:
ammatillisuutta • avointa ilmapiiriä • erityisopetuksen tarpeen tiedostamista ja toimeenpanemista • jokaisella opettajalla omat kehittämiskohteet • motivoitunutta, pätevää ja sopivaa henkilökuntaa •toimiva infrastruktuuri • panostaminen jaksamiseen ja hyvinvointiin •riittävät resurssit• valmius muutokseen
Erään vastaajan mukaan oikea suunta syntyy "tiedosta, henkilöstöstä, arvoista ja toimintakulttuurista."
Vastausten pohdiskelua
Kysymys oikean pedagogisen suunnan tärkeydestä liittyy kysymykseen pedagogisen johtamisen arvosta. Espoolaisrehtorit näyttävät pääosin haluavan olla tässä mielessä pedagogisia johtajia. Pääosalla on myös keinoja suunnan määrittelyyn. Muutama vastajaa koki olevansa keinoton tai vasta hahmottelevansa keinoja johtaa koulun suuntaa.
Tämä ensimmäinen jäsennys avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista nostaa mieleen muutaman kysymyksen:
- miksi koulutuspolitiikka ja sen muutokset, lait ja muut säädökset eivät näy vastauksissa?
- miksi Espoon oma ohjaus, esim. kaupungin strategiat eivät nouse lainkaan esiin?
- mielenkiintoisesti myös johtokunnasta ei mainita mitään?
Onko niin, että espoolainen rehtori tekee suuntapäätöksen varsin itsenäisesti ja yhdessä nimenomaan koulunsa opetuksen ammattilaisten, opettajien kanssa? Muita asianosaistahoja toki kuullaan, mutta heitä ei osallisteta suunnan määrittelyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti