Rehtoria ei pidä sitoa kansliaan!

KUVA: Koulunkäyntiavustajat ovat tärkeä henkilöstöryhmä. Heillä on oikeus laadukkaaseen ja heihin keskittyvään johtamiseen. Kuvassa DreamMixin henkilökunta (4a+4c)

ESPOON rehtorit on kutsuttu kuultaviksi, koska heidän tehtäviään ollaan muuttamassa. Rehtoreille halutaan siirtää mm. koulunkäyntiavustajien esimiestehtävät. Tähän asti heidän esimiehilleen kuuluvat tärkeät paperityöt (työsopimukset, lomat, virkavapaudet jne.) on hoidettu kahden työntekijän voimin virastossa.

Kuulemistilaisuudessa rehtorit saavat siis ilmaista suullisesti tai kirjallisesti kantansa esitettyyn muutokseen. Kannan muodostamista olisi helpottanut, jos muutoksen tavoite, lisäarvo, jota sillä haetaan, olisi ilmaistu. Oletetan, että muutokseen on päädytty yksinomaan pian käyttöön otettavan HR-erp-järjestelmän vuoksi, jonka ominaisuuksiin näyttää kuuluvan suuri jäykkyys henkilöstöhallinnollisissa prosesseissa.

AURORAN KOULUN REHTORIN KANTA ESITETTYYN REHTORIN TYÖTEHTÄVIEN MUUTOKSEEN

Espoossa valmistellaan muutosta siirtää peruskoulun rehtoreille mm. koulunkäyntiavustajien esimiestehtävät. Tähän asti nämä esimiehelle kuuluvat tärkeät paperityöt (työsopimukset, lomat, virkavapaudet jne.) on hoidettu kahden taitavan ja juuri näihin asiohin keskittyneen työntekijän voimin virastossa.

Oma kantani muutokseen on, että rehtorin tehtäviä ei pidä muuttaa esitetyllä tavalla. Pääväitteeni on, että muutos vaikuttaa kielteisesti espoolaiskouluille asetettujen laatutavoitteiden saavuttamiseen. Perustelen väitettäni neljällä argumentilla.

1. Rehtori voi vaikuttaa koulunsa tuloksiin, vain jos siihen annetaan mahdollisuus

Rehtorilla on kansainvälisesti tunnustettujen arviointien perusteella keskeinen merkitys koulujen tuloksille. Tämä rehtorin vaikutus välittyy neljää väylää: (1) Rehtori vaikuttaa opettajien laatuun mm. rekrytoinnin ja osaamisen johtamisen kautta, (2) Rehtori vaikuttaa opettajien motivaatioon, (3) Rehtori vaikuttaa koulun ilmapiiriin ja (4) Rehtori vaikuttaa koulun ulkoisiin olosuhteisiin ja välineistöön.

OECD:n "Improving School Leadreship"- raportin mukaan kaikissa maissa tulisi kehittää rehtorin toimenkuvaa sellaiseksi, että rehtori voi keskittyä erityisesti näihin tulosten kannalta tärkeimpiin tehtäviinsä. Tämä edellyttää sitä, että opetuksen järjestäjä tietoisesti ja tavoitteellisesti kehittää rehtorin toimenkuvaa tähän suuntaan.

Suomessa on tehty tutkimuksia rehtorien työstä. Aarne Mäkelä (2007) tutki väitöskirjassaan peruskoulun rehtorin johtamistoimintaa 19 kuukauden aikana. Rehtorin tehtäväalueiksi muodostuivat hallinto- ja talousjohtaminen (33 %), yhteistyöverkostojen johtaminen (31 %), henkilöstöjohtaminen (22 %) sekä pedagoginen johtaminen (14 %). Tutkija oli huolissaan pedagogiselle johtamiselle jäävän ajan vähyydestä.

Tämän viikon perjantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan "Aika hyvä rehtoriksi - Selviääkö koulun johtamisesta hengissä? " Anne Karikoski osoittaa, että rehtoreiden toiminnot painottuvat kansliatöiden tekemiseen. Rehtorit viettävät eniten aikaa (yli 50 %) kansliassa. Kansliassa vietetty aika kuluu pääosin tietokoneen äärellä. Vuorovaikutustilanteet opettajien ja satunnaisten vierailijoiden kanssa vievät toiseksi eniten rehtoreitten aikaa. Koulutyön arjen sujumiseen liittyvät tehtävät vieät rehtoreiden ajasta noin 40 %. Tehtävät, jotka sisältävät laadullista kehittämistä, vievät aikaa vain noin 8 %. Tulos vastasi aikaisempien tutkijoiden esittämiä tuloksia rehtoreiden työn painottumisesta muuhun kuin opetuksen ja oppimisen laadun kehittämiseen. Rehtoreilla ei siis ole riittävästi aikaa koulunsa kehittämiseen.

Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä selvitettiin rehtori Jorma Tarvon johdolla muutama vuosi sitten rehtorien työtehtäviä. Jokainen rehtori kirjasi ylös viikon ajan, mitä teki. Seuranta osoitti tehtävien sirpaleisuuden. Suurin yksittäinen tehtävätyyppi oli näytepäätetyö.

Rehtorin toimenkuvaa tulee kehittää siihen suuntaan, että pedagogiselle johtamiselle ja koulun kehittämiselle järjestyy enemmän työaikaa. Nyt tehty esitys vie päinvastaiseen suuntaan.

2. Rehtorien työkuorma on kohtuuton

Samassa OECD-raportissa (2008) todetaan, että rehtorin työn kuormittavuus ja epäselvät vastuut vaikeuttavat jo uusien rehtorien rekrytointia. Raportissa kehoitetaan keventämään rehtorien työkuormaa.

Suomessa on tehty tutkimuksia rehtorien työn kuormittavuudesta. Vuonna 2006 hyväksyttiin Teija Vuohijoen väitöskirja "Pitää vain selviytyä. Tutkimus rehtorin työstä ja työssä jaksamisesta sukupuolen ja virka-aseman suhteen tarkasteltuna". Tutkimuksen mukaan rehtorin työssä vaatimusten ja voimavarojen välillä on epäsuhta. 80 % rehtoreista koki olevansa ylirasittunut. Rehtoreista lähes puolet haluaisikin vaihtaa rehtorin työstä muuhun työhön.

Oppilaitosten johtajat tekivät tutkimuksen mukaan pitkiä työpäiviä ja käyttivät myös vapaa-aikaansa johtamistehtävien hoitamiseen. Erityisen vaativina rehtorit pitivät oppilashuoltoon liittyviä tehtäviä. Rehtoreista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työssään painottuu asioiden johtaminen, kun ihmisten johtamiseen kuluu vain kolmasosa ajasta. Rehtorit toivoivat voivansa suuntautua enemmän ihmisten johtamiseen. He kokivat toimenkuvansa epäselväksi ja joiltain osin vähemmän motivoivaksi. Rehtoreista 70 prosenttia koki tekevänsä säännöllisesti tehtäviä, jotka luontevammin kuuluisivat jonkun toisen ammattiryhmän hoidettaviksi. Tällaisina tehtävinä rehtorit pitivät esimerkiksi perinteisiä talonmiestehtäviä, joitakin oppilashuoltoon liittyvistä tehtävistä sekä toimistotehtäviä.

EKOAY:n rehtorijaosto toteutti muutama vuosi sitten selvityksen, jossa rehtorit seurasivat työaikaansa viikon ajan. Keskimäärinen viikotyöaika lähenteli tuolloin 50 tuntia. Se tarkoittaa, että rehtorien tehtävien hoitamiseen tarvittiin tuolloin keskimäärin 12 tuntia enemmän aikaa, kuin mihin virkaehtosopimuksessa on sitouduttu.

Rehtorien työmäärä tulee saattaa sille tasolle, että tehtävät on mahdollista hoitaa normaalin työajan puitteissa. Tehty esitys vie tilannetta päinvastaiseen suuntaan.

3. Edessä oleva ajanjakson lisääntyviin vaatimuksiin rehtoreille tulee varautua työkuormaa keventämällä

Kansainvälisen talouskriisin seurauksena koulujen toimintaresursseihin jouduttaneen puuttumaan Espoossakin. Seuraaviin vuosiin osuvat yhtä aikaa erityisopetuksen laaja muutoshanke ja mm. uusi opetussuunnitelmakierros. Nämä tulevat vaatimaan rehtoreilta paljon voimavaroja.

Juuri tekemäni rehtorikyselyn perusteella espoolasrehtorit suhtautuvat erittäin vakavasti koulunsa tulosten kannalta keskeisimpien tehtäviensä hoitoon. Opettajien laadun, motivaation ja koulun ilmapiirin hoitamisessa korostuu Espoossa ihmisten johtaminen ja sitä toteutetaan pääosin persoonallisen, kahdenkeskisen vaikuttamisen keinoin. Kysely osoittaa, että espoolaisrehtorien johtamisote on vaativa, ja rehtori tarvitsee siksi aikaa ja mahdollisuuksia olla läsnä koulun arjessa.

Muutostilanteissa rehtorin tulisi pystyä olemaan aikaisempaankin enemmän mukana koulun arjessa, opettajainhuoneessa ja tapahtumissa. Tehty esitys vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.

4. Kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti

Koulunkäyntiavustajien määrä vaihtelee koulujen kesken. Joissain kouluissa avustajia ei ole lainkaan. Toisissa heitä on jopa 20. Työtehtävien muutosta koskevassa kirjeessä ei ole mainintaa, kuinka tämä rehtorien nykyisiin palkkausperusteisiin vaikuttamaton lisätyö korvataan. Ilman erityistoimia työnkuormituksen lisäys kasaantuu tietyille rehtoreille.

Kaikessa johtamistoiminnassa tulee pyrkiä työntekijöiden kohtelemiseen tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Ymmärtääkseni tehty esitys voi johtaa päinvastaiseen tilanteeseen.

Koulunkäyntiavustajat ovat tärkeä henkilöstöryhmä. Heillä on oikeus laadukkaaseen ja heihin keskittyvään johtamiseen. Nykyinen järjestelmä, jossa rehtori on heidän lähimiehensä, mutta hallinnollinen esimies on virastossa, on toiminut hyvin.

Edellä esitettyyn perustuen ilmoitan, että vastustan rehtorien tehtävien muuttamista esitettyyn suuntaan.

Espoossa 24.2. 2009

Martti Hellström
Auroran koulun rehtori