Sven Tuuva (+ Tarpeet)

KUVA: Aikalaiskuvitusta Sven Dufvasta.

TÄMÄN viikon torstaina esitämme Runebergin päivän päivänavaukseksi Sven Tuuvan tarinan. Kyseessä on projektin ensimmäinen versio. Muotoina ovat 6b-luokan piirtämät kuvat, 5b-luokan bändin ja koulun kuoron esittämä laulu sekä runon juoni lukuteatterina. Lukijat ovat 6b-luokalta. Runo kertoo yksinkertaisesta pojasta, Sven Tuuvasta, joka tekee suuren sankariteon Koljonvirran taistelussa (1808). Sotaisa teema antaa mahdollisuuden pohtia monia kysymyksiä oppilaitten kanssa.

Sven Dufvan yhtenä esikuvana on voinut olla Johan Zacharias Bång (1782-1845). Bång otti osaa Koljonvirran taisteluun ja haavoittui siellä vakavasti. Toisin kuin fiktiohahmonsa hän kuitenkin toipui ja siirtyi sodan jälkeen Ruotsiin. Bång katsoi itse olleensa Koljonvirran sankari.

Seuraava versio runoa esitetään siiten Laajalahden kirjastossa 5.3. 2009 ja ehkä myös Auroran päivässä.

OLEMME ilmoittaneet Tuuvan mukaan myös Loiste-tapahtumaan, joka on lasten ja nuorten teatteritapahtuma. Siihen (viikonloppu 21.-22.3) pitäisi valmistua sitten selvästi teatterinomaisempi kolmas versio.

KANSAKOULUN OPETUSOPPI Osa 11: TARPEET

HALUSIN vielä palata TARPEEN käsitteeseen, jolla oli käsiteltävässä teoksessa - ja tuohon aikaan yleensäkin- hyvin merkittävä asema. 2000-luvun psykologia ei enää selitä ihmisen toimintaa biologispohjaisilla tarpeilla vaan tavoitteilla, intentioilla ja motiiveilla.

Taipumus ja tarpeet

1940-luvulla ajateltiin, että jokaisessa ihmisessä on tietyt taipumukset. Nuo taipumukset muodostivat kasvatuksen mahdollisuuksille rajat. Osa taipumuksista oli perinnöllisiä, osa voitiin palauttaa tarpeisiin. Kun salainen voima herätti taipumuksen, lapsessa heräsi tarve, joka ajoi häntä toimimaan. Toimimalla lapsi etsi tyydytystä tuolloin ajankohtaiselle tarpeelle. Toiminta oli harjoittelua. "Silloin, kun tietty tarve on lapsen elämässä voimakkaasti edustettuna, hänen koko energiansa suuntautuu suurelta osin tietynlaisten toimintojen harjoittamiseen."

Ajateltiin, että tarpeiden heräämista ohjaa viisaasti itse luonto. "Kehitys sujuu ikään kuin siinä toteutuisi tarkoituksenmukainen suunnitelma". Kasvun taustalle pystyttiin näin sijoittamaan sitä selittävä dynamiikka. "Tarve on sisäinen jännitystila... joka pyrkii laukeamaan. Sisäisen jännitystilan laukeaminen saa aikaan mielihyvän tunteen, laukeamatta jääminen tai epätarkoituksenmukaisella tavalla laukeaminen jättää yksilön mielipahan tunteeseen." Kasvu oli siis "kulloinkin ajankohtaisten taipumusten harjoittamiseen sytyttävien tarpeiden esiinnousua ja tyydyttymistä". Tarpeen tyydyttyminen toi mielihyvää, ja sammutti tai muutti tarpeen. Samalla se antoi tilaa yhä uusien tarpeiden heräämiselle. Kasvua voisi ymmärtää tästä näkökulmasta päättymättömäksi tarpeiden tyydyttymisen ketjuksi. Tarve edisti kehitystä, ja sen tyydyttyminen mahdollisti uusien tarpeiden esiinnouseminen, jotka kehittivät jälleen taipumuksia.

Koskenniemen ajattelussa lapsilla oli luonnostaan kyky säädellä tarpeita. Lapsi osasi myös valikoida "kehitystarpeiden ohjaamana ....ympäristön elämästä juuri ne varttumista auttavat vaikutukset, joita kulloinkin tarvitaan!. Lapsi osaa vaistonvaraisesti käyttää hyväkseen ne vaikutteet, jotka auttavat varttumista ja jättää käyttämättä ... ne vaikutteet, joista varttumiselle ei ole hyötyä." Toisaalla kirjassa Koskenniemi kuitenkin toteaa, että lapsi ei pysty itse tunnistamaan kaikkia yhteisössä tarvittavia taitoja.

Tarpeita on luvuton määrä. Kokosin tekstistä seuraavat tarpeet:
aistimisen nälkä* aivotyön tarve* esteettinen tarve * harjaantumisen tarve * itsetehostuksen tarve * liikunnan tarve/ todellinen nälkä * omistamisen tarve * ravinnon tarve* sosiaalinen vietti/yhdessäolon tarve /Sosiaalisen sidonnaisuuden aiheuttamat tarpeet (lapsi tarvitsee seuraa, kilpatoveria )* sukupuolivietti * suojautumisen tarve (ulkoiset vaarat ja vaikutukset)*
tarve kiinnittyä vanhempiin (suojautumisen tarve)* tarve oppia (MK ei puhu eksplisiittisesti)* tarve selittää ja ratkaista ongelmia tutkimisen tarve /selvilleottamisen tarve /kysymisen ja kertomisen tarve (lapsen täytyy saada selvitetyksi sitä maailmaa, jossa hän elää )* (uuden) aikaansaamisen tarve * tarve olla hyödyksi (lapsi haluaa olla jotain, hän haluaa tuntea itsensä hyödylliseksi jäseneksi) * tunnustuksen kaipaus* uskonnollinen tarve (turvattomuuden aiheuttama suojautumisen tarve lapsella )

Mikään tarpeista ei esiinny yksin vaan ne kytkeytyvät toisiinsa. Ne muodostavat ikäänkuin tarpeiden kimpun, joka ohjaa lapsen elämää ja toimintaa.

Harrastus

TARVE liittyi toiseen tuohon aikaan tärkeään käsitteeseen: harrastukseen. "Harrastus on tarpeen ilmaus."
"Lapsen tarpeet aiheuttavat erilaisia harrastuksia". "Kaikilla samanikäisillä lapsilla ei ole täysin samansuuntaisia harrastuksia".
Harrastuksina Koskenniemi esitteli Bruhnin luetteloa: empiirinen ja spekulaiivinen tiedonharrastus* esteettinen ( lapsi pyrkii esteettiseen mielihyvään)* käytännöllinen* liikunnallinen*muodollisen älyn harrastus* uskonnollinen

"Kasvatusopillisessa mielessä harrastus on pysyvä mielensuuntaus, joka jää jäljelle opetuksen mentyä ohi."

KUINKA TARPEISIIN tulee suhtautua? "Silloin, kun tietty tarve on lapsen elämässä voimakkaasti edustettuna, hänen koko energiansa suuntautuu suurelta osin tietynlaisten toimintojen harjoittamiseen. Jos kasvattaja voi tähän aikaan tarjota lapselle tätä tai vastaavaa toimintaa, se tule tehokkaasti suoritettua. Annettavat tehtävät sijoitetaan mahdollisimman läheiseen yhteyteen ajankohtaisten tarpeiden kanssa. Kasvattajan mahdollisuus vaikuttaa lapseen on suurin silloin, kun hänen toimenpiteensä liittoutuvat lapsen luonnollisten tarpeiden saneleman suunnan kanssa. Koulutyössä voidaan keinotekoisestikin virittää ja tyydyttää tarpeita, jotka palvelevat varttumista."