Voiko viittaamalla ahkerasti nostaa todistusarvosanoja?

Hesarissa oli  muutama päivä sitten juttu Hiidenkiven koulusta, jossa tehdään hyvää työtä.

Kun linkkasin juttuun, kommentoin FB:ssä, että muuten hyvä, mutta viittaamisen huomioon ottaaminen olisi opsin vastaista.

Olen itse lukenut (tulkinnut) ops-tekstiä  niin, että innostusta, yrittämistä, kiltteyttä,  temperamenttia (johon kuuluu mm. aktiivisuus) ei oteta todistuksia kirjoitettaessa huomioon, vaan että arvosanan tulisi perustua  oppiaineen tavoitteiden saavuttamisen tasoon, ja arvion pohjana tulisi olla  luotettavaa näyttöä.

Eilen syntyi vilkas keskustelu, johon ilokseni osallistui myös perusteiden "äiti" Irmeli Halinen. Harmikseni :-) hän oli eri mieltä kanssani. Hänestä viittaaminen - kuten vihkotyökin   voidaan ottaa huomioon   arvosanassa. Sitä ei ainakaan kielettä.

Turpiin saatuani, kaivoin kirjan esille. Perusteissa todellakin sanotaan, että arviointi kohdistuu oppimiseen, työskentelytaitoihin ja käyttäytymiseen.  Näin s. 49 kohdassa Työskentely arvioinnin kohteena: 

...  Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja. Työskentelytaitoihin sisältyvät myös taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa. 

Viittaminen on Halisen näkemykseen mukaan – vaikka ei  varsinainen työskentelytaito –  niin osoitus taidosta toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa.

Teksti jatkuu:

... Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin...  

Lisäksi luen: Opetuksen järjestäjä päättää:

- arviointikäytännöt (miten huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa (kyse siis monialaisista oppimiskokonaisuuksista MH) osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa)

ERINOMAISEN mielenkiintoista.

Kaikille oppiaineille on  laadittu selkeät taulukot, joissa on 6. ja 9. luokan kohdalla tuon oppiaineen tavoitteet, arvioinnin kohde ja arvosanan 8 osaaminen. Nämä  on laadittu tukemaan sitä, että eri kouluissa annettavat arvosanat olisivat vertailukelpoisia. Kun lukee ainekohtaisia sivuja, niissä todistusarvosana annetaan osaamisen perusteella.

Kuudennen luokan arvioinnin osalta luen:

Ympäristöopin sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ympäristöopin valtakunnallisia arviointikriteereitä.

s. 265 Antaessaan musiikin sanallista arviota tai arvosanaa opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää musiikin valtakunnallisia arviointikriteereitä. 

Päättöarvioinnin osalta luen

Maantiedon osalta s, 387: Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso maantiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin.  

NÄEN siis ohjeistuksessa ristiriidan. Toisaalla lukee, että arvosana perustuu osaamiseen. Toisaalla lukee, että oppimisen lisäksi huomioon otetaan työskentelytaidot (mm. mainitut taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa).

Ristiriita näkyy myös siinä, että toisaalta s. 48 lukee

"Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin." 

Toisaalta mainitut: taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa, ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia ja sidoksissa temperamenttiin. Liisa Keltikangas-Järvinen (2006)  listaa temperamentin osa-alueiksi mm. seuraavat (boldasin  ne osa-alueet, jotka mielestäni ovat keskeisiä ns.  tuntiaktiivisuudessa)

• sensitiivisyys,
• aktiivisuus, 
• sopeutuvuus, 
• sosiaalisuus, 
• emotionaalisuus, 
• mieliala, 
• intensiivisyys, 
• lähestyminen/ välttäminen, 
• rytmisyys, 
• häirittävyys (tarkkaavuuden kesto), 
• sinnikkyys, 
• elämyshakuisuus, 
• riskin välttäminen ja  
• palkintoriippuvuus.  

Vuonna 2014 hänen listansa oli tällainen:

•  Suhtautuminen uusiin asioihin: uteliaasti vai varautuneesti.
• Tunteiden sävy ja tunneilmaisujen tyyli ja voimakkuus: onko ihminen tavallisesti hyväntuulinen ja aurinkoinen, vai alakuloinen, huolestunut tai ärtyisä.
• Ärsytyskynnys: millaisista asioista ja miten herkästi emootiot heräävät.
• Emootioiden ilmaisun voimakkuus: jotkut käyvät läpi voimakkaita tunnetiloja ja toiset ovat koko ajan tyyniä.
• Suhtautuminen muutoksiin: joustavuus vai rutiineihin turvautuminen.
• Sosiaalisuus: haluaako ihminen hakeutua aina muiden seuraan tarpeesta olla pidetty, vai haluaako hän olla mielummin yksin eikä välitä mitä muut hänestä ajattelevat.
• Rytmisyys eli järjestelmällisyys: biologisten vuorokausirytmien säännöllisyys, ilta- tai aamu-unisuus, sekä helppous tai vaikeus pitää elämässä yllä säännöllisyyttä ja järjestystä.
• Sensitiivisyys: herkkyys ulkoisille ärsykkeille, johon kuuluu kipuherkkyys sekä kärsiminen melusta, kuumasta, kylmästä ja vaatteiden hankaamisesta. Sensitiivisyyteen kuuluu myös kyky tai kyvyttömyys havaita ja tulkita sosiaalisia tilanteita ja toisen ihmisen tunteita

Näen siis, että toisessa kohdassa perusteet kieltää näiden asioiden arvioinnin, toisessa kohdassa velvoittaa ottamaan ne huomioon todistusarvosanaa annettaessa. Jos  näin on, on kysyttävä kumpi arvosanan antamista koskeva  ohje on vahvempi. Joka tapauksessa tätä kohtaa arviointiohjeistuksessa olisi mielestäni aihetta täsmentää oppilaiden oikeusturvan takaamiseksi.