Kuinka rakentaa kouluyhteisö oppivaksi? Osa 1

Päivitetty 30.4.18
MINULLE on annettu tehtävä innostaa Kouvolan kouluväkeä entisestään syventämään koulua  oppivaksi yhteisöksi. Ei auttanut muu kuin ottaa vuoden  2014 opetussuunnitelman perusteet taas esille. Niissä esitellään koulun toimintakulttuurin kehittymiselle 7 suuntaa. Ensimmäinen niistä on tämä oppiva yhteisö. Se on muuten innostava suunta. Perusteissa sitä kuvataan näin:

" Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 

Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla.Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista.  Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen. 

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista. "

Puran sitä vähän, jäsennän  ja tiivistetään. Yritän  löytää oppivalle yhteisölle ytimen. Mitkä ovat sen tunnusmerkkejä? (ja laitetaan tässä vaiheessa  muu epiikka hieman syrjään). Sanon löytämäni seutaavassa vähän omilla sanoilla (vaikka hyvin ne perusteissakin sanottu):

1. Toimitaan fyysisesti- ei istuta pulpetissa. (Tehdään oikeasti- opiskellaan asioita ei sanoja, mennään  ulos koulusta )
2. Toimitaan  yhteisönä (vs. yksittäisinä opettajina ja oppilaina), tehdään yhdessä ja otetaan mukaan. Löydetään, tunnistetaan ja hyödynnetään vahvuuksia.
3. Puhutaan ja kuunnellaan. Käydään dialogia (vrt. väittely). Pohditaan tavoitteita, arvioidaan toimintaa  ja otetaan vastaan palautetta, 
4. Opitaan tutkitusta ja kokeillusta. Opitaan toisilta ja yhdessä. Opitaan myös itse kokeilemalla, tutkimalla - ja erehdyksistä
5. Ollaan rohkeita ja sitkeitä: Haastetaan, otetaan haasteita, yritetään, rohkaistaan ja innostetaan toisia, syvennetään työhön, ponnistellaan  ja tehdään työ loppuun.
6. Jaetaan johtajuutta (myös oppilaille MH).  Johtajat ovat pedagogisia johtajia ja keskittyvät huolehtimaan oppimisen edellytyksistä.

JA jos koko juttu pitäisi tiivistää yhteen sanaan. Se olisi jazz-bänd. Siksi lastussa on tämä kuva. Jazz-bänd on ryhmä, jossa jokaisella on oma juttu (soitin, soolo) ja silti timmisti osa kokonaisuutta. Bändi improvisoi. Mutta rajatusti. Jokaisen on kuunneltava. Ja homma on täynnä iloa ja elämää.

Kuinka kääntää idea "lihaksi"?

Oppivan yhteisön idea siis innostaa minua. Mutta millaisin konkreettisin "kikoin", rakentein jne.  voisimme kehittää koulua siihen suuntaan? Kaivoin aivonystyröitäni, ja varsin  nopeasti aloin löytää jotain konkreettista valmennustilaisuuden pohjaksi.

1. Toimitaan fyysisesti- ei istuta pulpetissa. (Tehdään oikeasti- opiskellaan asioita ei sanoja)

• Exkurssiot, kasvipuutarhat, leirit, luontopolut, luontoretket, TET-jaksot...
• Koulukävelyt
• Luovat ja toiminnalliset työtavat: draama, yhteisesitykset

(Ehkä en ajattele tässä niinkään  liikkuva koulua, vaan laajemmin opsin kielellä oppimisympäristöjä. oppimista aidoissa ympäristöissä- muualla kuin luokassa - ja tekemällä oikeasti ei vain leikisti)

2. Toimitaan  yhteisönä (vs. yksittäisinä opettajina ja oppilaina), tehdään yhdessä ja otetaan mukaan. Löydetään, tunnistetaan ja hyödynnetään vahvuuksia.

• "Helpdesk"- rakenteet, avunpyynnön ja antamisen rakenteet
• Juhlat
• Koko koulun näytelmät ja muut yhteiset projektit
• Koulun ulkopuoliset oppimiskumppanit
• Kummiluokat
• Luokkahallitus, oppilaskunta, itsehallinto
• Luokkaretket, luokan yökoulut ja leirikoulut järjestelyineen
• Monet metodit: kalamalja, open space, opettaja roolissa, parityö, projektit, prosessikirjoitus, yhteistoiminnallinen oppiminen
• Moniammatillinen oppiminen
• Oman osaamisen jakaminen (alustukset ys-tuokioissa)/ Oman oppimisen esittäminen muille (Decroly)
• Pariopettajuus- yhteisopettajuus,  tiimiopettajuus, opettaja-koulunkäyntiavustaja-yhteistyö) 
• Parviäly
• Samanaikanopettajuus ( mm. Tutor-opettaja)
• Vahvuusanalyysit (esim. positiivinen CV)
• Vaihtotunnit
• Valinnan mahdollisuudet
• Yhteistoiminnalliset kokoukset
• Yhteisö- käsitteen avaamine

(Tämä on minusta The Clue nro 1. Yhdessä.)
* ”Opettaja luo koulussa olosuhteet joissa oppilaat voivat oppia yhdessä toisten kanssa." (Kauppila)
* ”Tietoja jakava opetus on alkeellinen menetelmä. ” (Ottelin)
* ”Todellista oppimista voi syntyä vain kysymyksiä tekemällä, ei jonkun toisen kysymyksiin vastaamalla.” (Inkeri Sava)

3. Puhutaan ja kuunnellaan. Käydään dialogia (vrt. väittely). Pohditaan tavoitteita, arvioidaan toimintaa  ja otetaan vastaan palautetta.

• Kohtaamiseen ja keskustelun foorumit: aika, paikka, tila
• Konkreetit tavoitteet, poijut
• Kyselyt
• Learning Cafe
• Lukuvuoden arviointi 
• Monet työtavat: opetuskeskustelu, ryhmätyö, yhteistoiminnallinen oppiminen
• Pedagoginen päivänavaus ja sen pohjalta käytävä keskustelu
• Puhumisesta puhuminen (Ulla Rasimus)
• Seuranta
• SWOT-analyysi
• Toiminnalliset vanhempainillat 
• Tulevaisuusajettelu
• Yhteissuunnittelu

(Juuri näin. Toiminnan kehittäminen tarvitsee puhumista ja puhuttamista)

4. Opitaan tutkitusta ja kokeillusta. Opitaan toisilta ja yhdessä. Opitaan myös itse kokeilemalla, tutkimalla - ja erehdyksistä

• Alan kirjallisuuden lukeminen
• Ilmapiirityö
• Monte työtavat: draama, keksivä oppiminen, omat kysymykset, oppilasesitelmät, ryhmätyö, tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen
• Omaa työtä tutkiva opettajuus (practical researcher)
• Opintopiirit
• Oppilasopettajat, oppilasagentit, "monitöörit"
• Tutkijakoulutus
• Vastaanottava oppiminen, uutta luova oppiminen
• Vertaiskasvatus eli toverikasvatus (nuoret omaksuvat asioita toisiltaan)
• Yhteistoiminnallinen, uutta luova oppiminen

(Tästä sain puhua Mexicossa. Tähän sallittakoon muutama rohkaiseva aforismi:

* " On aika hauskaa tehdä mahdottomia."– Walt Disney

* " Olen aina tehnyt sitä, mitä en osaa tehdä oppiakseni tekemään sen."– Pablo Picasso

* " Jos tietää tarkalleen, mitä aikoo tehdä,kannattaako sitä enää tehdäkään." – Pablo Picasso ) 

5. Ollaan rohkeita ja sitkeitä: Haastetaan, otetaan haasteita, yritetään, rohkaistaan ja innostetaan toisia, syvennetään työhön, ponnistellaan  ja tehdään työ loppuun.

• Asennetyö
• Vaatiminen, seuranta
• Volitio, tahto (päätös- aloittaminen- jatkaminen- loppuunsaattaminen)

(Ehdottomasti näin. Sisu)
* " Ei riitä, että uskoo johonkin asiaan. Pitää uskoa, että jaksaa nähdä vaivan sen toteuttamiseksi." Saku Tuominen
* "Motivaatio ei yksin riitä tulosten saavuttamiseen. Hyvin suunniteltu ei ole edes puoliksi tehty. Lisäksi tarvitaan volitiota (tahtoa)…taitoa pannaan toimeen." Ria Parppei

6. Jaetaan johtajuutta (myös oppilaille MH).  Johtajat ovat pedagogisia johtajia ja keskittyvät huolehtimaan oppimisen edellytyksistä.

• Ajankäytön priorisointi
• Johtamisrakenteet: tiimit, johtoryhmät, vastuualueet
• VES-resurssien oikein suuntaaminen

(Ehdottomasti näin. Kunpa kunnissa ymmärrettäisiin.)

Oppivan yhteisön monet tasot

Lopuksi on hyvä kerrata kaikkien tuntema fakta: Oppiva yhteisö toimii monella tasolla:

• Elementaarisin taso on yksilö. Oma pää on pantava kuntoon.
• Luokan/opetusryhmän sisällä tätä tukeva rakenne on kotiryhmä ja vaihtuva ryhmä. Tällä tasolla voidaan pitää esim. luokan omia tunteja (oppilaat rakentavat ohjelman). Tällä tunnilla voi kokoontua myös  luokkahallitus/luokan tuomio-istuin. Luokan sisällä voi olla osaamisagentteja, jotka auttavat toisia omalla osaamisalueellaan.
• Luokka-aste voi toimia isona opetusryhmänä, jossa jaetaan opettajien osaamista muillekin kuin vain oman luokan oppilaille. Pari- tai tiimiopetuksessa voidaan eriyttää opetusta niin taitojen kuin opettelutavan suhteen. 
• Koulun tasolla voidaan palkata R-opettajia, joilla on erityinen vahvuus. Opettajat voivat organisoida yli luokkarajojen projektiryhmiä. Vanhemmat oppilaat voivat toimia nuorempia kummeneina. Nohevimmat oppilaat voivat skaalata osaamistaan muille ja alempien luokkien oppilaille. Jostain asiasta innostuneet ja osaavat voivat pitää mm. KiKy-tuokioita. Oppilasagentit voivat opettajaa paitsi oppilaita myös opettajia.
• Kunnan tasolla voidaan  voidaan jakaa eri kouluissa huomattua osaamista. Koulujen kesken voidaan vaihtaa  ideoita yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Toisten koulujen TVT-velhot voivat kouluttaa muita. Voidaan  järjestetty koulumessuja, joissa myös oppilaat näkevät toisten koulujen toimintaideoita. Tietyistä asioita innostuneille  rehtoreille ja opettajille voidaan luoda  PLC-ryhmiä. Kuntaan voidaan luoda erityinen oppimiskeskusverkosto.
• Valtakunnan tasolle voidaan rahoittaa erilaisia kehittämisverkostoja, joissa kokeillaan uutta ja jaetaan kokemuksia. Tällaisia ovat olleet mm. 90-luvun akvaarioprojekti, 2000-luvun Kelpo-hanke ja esim. 2010-luvun Majakka-verkosto. 
• Kansainvälisellä tasolla jaetaan hyviä käytänteitä (vrt. HundrEd) ja etsitään niitä yhteisillä tutkimus- ja kehittämishankkeilla ( esim. NPDL).