Vinkkejä ryhmätyöhön yli 50 vuoden takaa

Ruusala, Väinö. (toim.).(1974).
Ryhmätyö aikuisopetuksessa. 4. painos.
(alunperin 1965) Forum-kirjasto. Helsinki: Tammi

RYHMÄTYÖ- metodin synty ajoitetaan yleensä 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen. Alkuaihioita oli toki jo aikaisemmin, mm. Fröbelin ryhmäleikit.

Työtavan "keksijäksi" mainitaan usein John Dewey, ja idean innokkaiksi soveltajiksi ja edelleenkehittäjiksi  mm.  Kilpatrick,  Kerschensteiner,  Petersen ja Köhler.
Suomeen metodin toi Matti Koskenniemi.

He kaikki  korosivat  työtavan didaktisina periaatteina  oppilaiden aktiivisuutta ja  yhteisöllisyyttä. Uutta oli, että työtehtävä (projekti) tehtiin ryhmässä ei yksin. Ryhmätyö hyväksyttiin, koska oikeassakin elämässä käytettiin sitä.

SUOMALAISEN koulun arkeen ryhmätyö ui hitaasti 1940-luvulta alkaen. Vuosikymmenien aikana työtapa on monipuolistunut ja syventynyt, ja siitä taidetaan nykyään käyttää mieluummin termiä yhteistoiminnallinen oppiminen. Samalla työtavassa noudatettavien didaktisten periaatteiden määrä on kasvanut viiteen:
1) positiivinen keskinäisriippuvuus  (tunteet)
2) avoin ja monipuolinen vuorovaikutus (usein vaaditaan joka kasvokkaisuutta)
3) vastuu omasta ja toisten oppimisesta
4) yhteistyötaidot (joita harjoitellaan)
5) ryhmän ja oman toiminnan arviointi (jatkuvasti)

SUOMEEN yhteistoiminnallisen työtavan toivat mm. Pasi Sahlberg ja Asko Leppilampi 1990-luvun alussa.

HIEMAN yli 50 vuotta sitten julkaistiin ensimmäinen painos tässä esiteltävää  teosta "Ryhmätyö aikuisopetuksessa". Työtapa oli tuolloih siirtynyt kouluista myös aikuisopetukseen. Kirjassa on yhä paljon terävää ajattelua (aikaisemmin tässä blogissa esitellyn Urpo Harvan esseen lisäksi).

RYHMÄTYÖSSÄ nähtiin selkeästi eri vaiheita - ja mukana oli jo monia yhteistoiminnallisen oppimisen oivalluksia:

1. Informaatiovaihe (opettajan ohjeet)
2. Työkuntiin jakautuminen (Työkuntien aloitettua työn, opettaja vetäytyy ikäänkuin taka-alalle)
3. Työkunnan järjestäytyminen  (toimihenkilöiden valinta)
4. Laaditaan työsuunnitelma (aiheen tulkinta, aiheen rajaaminen)
5. Hankitaan aineisto (ei pelkästään keskustellen- edellyttää työnjakoa)
6. Keskustelu (kokemusten vaihto, ongelmien ratkaisu)
7. Työn tulosten kokoaminen (kirjallinen? suullinen?)
8. Raportti ja keskustelu
9. Opettajan suorittama yhteenveto, aukkopaikkojen täydentäminen. Opettaja Esittää keskustelussa esiin nousseita kysymyksiä.
10. Työn tulosten ja käytettyjen menetelmien arviointi - yhdessä 

Kuinka työkunnat voidaan muodostaa? Väinö Ruusala kertoo Kansakoululuokassaan  ryhmätöitä kokeilleen opettaja Elsa Kaarelan (1954) käyttämistä vaihtoehdoista:

1. opettaja suorittaa jaon
2. opiskelijat suorittavat itse jaon
3. opettaja valitsee ryhmien ohjaajat, muuten jakautuminen on vapaata
4. opiskelijat valitsevat itse ryhmänsä, mutta opettaja suorittaa  tarpeellisen ”tasoituksen” ( mikä tuotti opettajan mukaan onnistuneimman tuloksen).

Arvo Oksanen listasi hyviä kysymyksiä opintojen tulosten arviointiin: 

- Opitko jotain uutta?

- Miltä tuntui?

- Hyödyitko? 

- Mikä onnistui parhaiten? Mikä huonoiten?

- Ehdotuksia

- Selvisikö asia?

- Olivatko menetelmät filksuja? Tehokkaita?

- Ajoitus, vaikeustaso, tilat,  asian tärkeys , mielenkiintoisuus

- Oma asenteesi kohdallaan? Ryhmän suhtautuminen?

Muita viisaita ajatuksia

Tässä muutamia sitaatteja:

" Ryhmän kollektiivinen vaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen - riippuu tehtävästä ja ihmisistä. Ryhmän perustehtävät  ovat 1. tehokkuus 2. kiinteys. Ryhmässä on kaksi johtajaa 1. asiajohtaja 2, yhdessäolojohtaja." – Antti Eskola

" Opetus on perinteisen käsityksen mukaan tiedonvälitystä, jossa opettaja esittää tietoaineksen  oppilaiden omaksuttavaksi. Mutta se voi olla  myös opiskelijain ohjaamista omatoimiseen tiedonhankintaan, jo omaksutun organisointiin, asiayhteyksien tajuamiseen ja itsenäiseen harkintaan  (ongelmakeskeisyys)." – Kosti Huuhka

" Kilpailu on aktivoimismenetelmänä  viisaan ase." – Aulis Alanen

" Keskusteluohjeita:

Keskustelu on yhteistoimintaa
kuuntele ajatellen heidän sanomaansa
Puhu kun sinulla on jotain annettavaa
Minuutti riittä puheenvuoroon
Auta toisia kysymällä
Ilmaise erimielisyys ystävällisesti
Istu älä ole virallinen
Jollet tiedä, osallistu kysymällä" – Marjatta Eskola (alunperin Auer 1954)

" Homogeenisissa ryhmissä voidaan säädellä vauhtia kaikkia tyydyttäväksi. Heterogeenisissä väriä ja rikkautta." – Väinö Ruusala

Ryhmätyön monia käyttötapoja

Yhdistin tähän itselleni muistiin myös napakat kuvaukset erilaisista ryhmätyön käyttätavoista:

Aivoriihi eli ideatalkoot
Ryhmä saa tehtävä tuottaa  uusia ideoita. Kaikkien ryhmän jäsenten merkittään muistiin
Karsintaa idealuettelosta  tehdään vasta myöhemmin.

Havainnoivat ryhmät. 
Kuulijat jaetaan ryhmiin. Kullekin annettaan tehtävä tehdä havaintoja esityksestä tietyltä näkökannalta (vrt. Bonon hatut).

Hiljainen hetki
Hiljainen heti on ryhmätyön luontoinen aktivointitekniikka. Osa aktiivinen, osa seuraa.Taululle probleema. Keskitytään hiljaa. Se puhuu, joka puhuu.

Kartoitusryhmä
Kartoitusryhmä on  ryhmätyön luontoinen aktivointitekniikka. 3-6 osallistujaa keskustelee teemasta. Tarkoitus on orientoida  luennoitsija. Näin hän voi soveltaa luentoa kuulijoiden intressien mukaiseksi.

Opintoryhmä
(Yleisnimitus ryhmälle, joka opiskelee)

Paneeli
Paneeli on yksi ryhmätyön luontoinen aktivointitekniikkaa. Osallistujat (3-6 henkeä) on valittu  ja he ovat valmistautuneet etukäteen. Muutama puheenvuoro, sitten avataan keskinäinen keskustelu avataan. Voidaan väitellä Samoin spontaanit kysymykset ok. Pyritään tuomaan mukaan uutta aineista ja näkökulmia (puheenjohtaja). Päättyy yhteenvetoon, jonka tekee puheenjohtaja.

Porinaryhmä
Porinaryhmä eli mehiläispesä - saadan  nopeasti selville jäsenten mielipiteet. Esim.  4-5 henkeä luennon aikana.  Voi olla kaikille sama tai eri tehtävä. Lyhyt selvä ohje:  esim. Miettikää yksi kysymys. Tehkää pari ehdotusta. Aikaa 5-15 minuuttia (josta pari minuuttia tutustumiseen).
Opettaja varoittaaajan loppumisesta esim. 2 minuuttia ennen.

Reagoiva kuulijaryhmä 
Reagoiva kuulijaryhmä yksi ryhmätyön luontoinen aktivointitekniikka. Muutaman kuulija saa etukäteen tehtävän esittää kysymyksiä luennon pitäjälle.

Ryhmätyön luontoinen aktivointitekniikka
Tekniikoita, joissa osa on  aktiivinen, osa seuraa. Esim. paneeli.

Symposium 
Symposium on  yksi ryhmätyön luontoinen aktivointitekniikka. Siinä kolme asiantuntijaa pitää peräkkäin esitykset (3-20 min). Yleisö saa esittää kysymyksiä

Tilanne-esitys 
Tilanne-esitys  on yksi ryhmätyön luontoinen aktivointitekniikka. Pieni ryhmä esittää lavastetun  tilanteen, jonka pohjalta käydään yleiskeskustelu (esim draama)

Työkunta
Ryhmälle annetaan täsmällisesti suoritettavaksi tehtävä, joka vaatii lähdeaineiston käyttöä. Tulokset esitetään raporttina yhteisistunnossa.