Kirjoja

Kirjoja

maanantaina, toukokuuta 28, 2018

Vinkkejä eläkkeelle nyt siirtyville opettajille. Kokemusasiantuntija 3.

SADAT  opettajat ovat jäämässä kesän tullen eläkkeelle. Julkaisen tässä blogissa jo eläkkeelle siirtyneiden "kokemusasiantuntijoiden" ohjeita.  Upean moni mukaan kutsutuista otti haasteen vastaan, ja lupasi kertoa omista kokemuksistaan.  Niinpä koulun lukuvuoden loppuun asti  tämän blogin  teemana on  tämä aikuiselämän yksi suurimmista muutoksista. Tänään otsikkona on:

Atso Taipale
Tervetuloa eläkkeelle!

Jäin tosiaan syksyllä 2011 eläkkeelle ja koen onnistuneeni työstä irrottautumisessa ja  uuden päiväjärjestyksen löytämisessä. Olen kiitollinen, että tällainenkin elämänvaihe on osunut kohdalleni. Noudatin enemmän tai vähemmän sitoutuneesti seuraavia ohjeita kuvaamallani tavalla

1) Työstä irtautuminen

Pyysin Valtiokonttorilta eläkelaskelman täytettyäni 60 vuotta. Siinä kerrottiin, että voin siirtyä eläkkeelle muutama kuukausi ennen 64. syntymäpäivää ja arvio kuukausieläkkeestä. Samanikäinen bisnesmaailmassa työskennellyt vaimoni oli juuri irtautumassa työelämästä yksilöllisen eläkesopimuksen mukaan ja niin päätin, että noudatan  Valtiokonttorin ehdotusta ja jään syksyllä eläkkeelle 2011. Ratkaisu oli nopeasti tehty ja helppo perustella itselle perheen tilanteen kannalta. Ajattelin, että nyt voisi pikku hiljaa  hellittää ja valmistautua jouten oloon, mutta se epäonnistui täydellisesti. Tuntui siltä, että työnantaja lisäsi koko ajan vastuita, jouduin olemaan paljon sivistystoimen johtoryhmän kokouksissa, suunnittelemassa kaupungin uutta johtamisjärjestelmää ja mentoroimassa uusia esimiehiä. Huomasin myös, että 1200 opiskelijan ja noin 60 opettajaa käsittävän koulun vetäminen alkoi käydä voimille. Keväällä 2011 tajusin, että tarvitsen jonkinlaista pehmeää laskua eläkkeellä oloon ja hakeuduin silloisen HY:n Palmenian ja OPH:n projekteihin. Vedin eri kumppaneiden kanssa useita opettajien ja rehtoreiden koulutusohjelmia ja tein rehtorikoulutukseen ja lukion kehittämiseen liittyviä raportteja OPH:lle ja OKM:lle. Pisteen panin tälle koulutouhulle keväällä 2017, jolloin lopetin  kouluttajahommat ja sain   erään koulutusohjelman ohessa syntyneen tieteellisen artikkelin  kansainväliseen julkaisuun.

Mielestäni hyvä ratkaisu oli päättää ajoissa eläköitymisen ajankohta. Hidas alasajo auttoi ainakin minua, hienoa, että siihen oli mahdollisuus. Jätin myös yli kolmekymmentä vuotta johtamani koulun taakse. Olen käynyt siellä muistaakseni kolme kertaa kutsusta juhlissa. Minulle riittää siltäosin paikallislehden uutisointi, muutaman kerran, lähinnä alkuvuosiin ajoittuen, olen käynyt puhelinkeskusteluja  ja sähköpostiviestittelyä seuraajani kanssa.

2) Uusi elämän sisältö

Vaimon kanssa olemme aina viettäneet paljon aikaa yhdessä ja siitä on ollut helppo jatkaa. Meillä on kaksi lasta ja neljä lastenlasta (nyt 11-21vuotiaita), jotka kaikki asuvat ulkomailla.

Lastenhoitovelvotteita ei  ole ja tapaamme jälkikasvua lähinnä kesäaikaan. He ovat meille tärkeitä ja he ovat ajatuksissa ja puheissakin melkein joka päivä.Toteutimme unelmamme ja rakensimme uuden kakkosasunnon kesämökkimaisemiimme pohjois-Hämeeseen, jossa asumme 5-6 kk vuodessa. Meillä on iso tontti ja hienot marja- ja sienimetsät vieressä, joten harrastamista riittää.

Olen ahkera kirjaston käyttäjä - palvelut ovat kertakaikkiaan loistavia. Vanhana historianopettajana menneisyyden tutkiminen on  mieluisa harrastus. Olen kirjoitellut kotiseutujulkaisuihin ja koonnut perheemme tarinaa jälkikasvua varten.

Toimimme aktiivisesti paikallisessa senioriyhdistyksessä. Olen mm. vetänyt yhteiskunnallista keskustelukerhoa ja osallistunut vapaaehtoistyöhön.

Matkailuakin olemme harrastaneet, joskaan se ei kiehdo niin paljon kuin etukäteen kuvittelimme.

Olin valtakunnallisen Pro Lukio -yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2012-2014.  Täällä maalla kuulun yksityistien hoitokuntaan ja ylläpidän mm. osakasrekisteriä. Muutoin olen kartellut kaikenlaista kaikenlaista kokoustamista. Tässähän on kyse omasta viihtymisestä. Olen aina viihtynyt pienissä porukoissa,  yksin tai läheisten ihmisten kanssa.

Eläkkeellä olossa parasta on se, että voi  suunnitella päiväjärjestyksensä  omilla ehdoilla. Olen aina ollut himoliikkuja ja  liikunta ja ulkoilu kuuluu päiväjärjestykseeni. Aamukahvipöydässä meillä on tapana kysäistä toisiltamme, mitä aiot tänään tehdä. Tekemistä löytyy aina. “Joka aamu on armo uus” luki vanhassa huoneentaulussa - siitä olemme kiitollisia.

Atso Taipale

Atso Taipale jäi eläkkelle  Järvenpään lukion rehtorin virasrta vuonna 2011-  7 vuotta sitten. Atso on toimunut vuosikymmenten ajan oppilaitosjohdon kouluttajana. Tuohon sivu-uraan liittyi myös hänen kasvatustieteen väitöskirjansa varjostus-metodista.

Ei kommentteja: