OPH selvitti tutortoimintaa

EILEN ITK-konferenssissa OPH:n Matti Ranta  jakoi uunituoretta 6-sivuista Faktaa-express julkaisua (3a/2018). Teemana oli selvitys, jonka OPH on tehnyt perus-opetuksen tutoropettaja-toiminnasta Suomessa  kahden  ensimmäisen vuoden aikana.

FAKTAA 3a julkaistaan pian netisssa sähköisenä, mutta sitä odotellessa tässä muutamia poimintoja saaduista tuloksista.

NYT istuva hallitus  julkisti vuonna 2015 viisi osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Nro 1 oli "Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset välineet". Tämän kärkihankkeen toteutumisen tueksi muodostettiin "Uusi peruskoulu"- ohjelma.  Siinä peruskoululle asetettiin 3 tavoitetta. Keskimmäinen niistä oli  "maailman osaavimmat opettajat". Tämän tavoitteen  edistämiseksi luvattiin käyttää  23 miljoonaa hallituskauden  aikana.

TÄSTÄ 23 miljoonasta 7,5 miljoonaa jaettiin opetuksen järjestäjille syksyllä 2016 tutor-opettajatoimintaan.   Toinen haku oli syksyllä 2017.  Tuolloin jaettiin 8 miljoonaa.

Näissä kahdessa haussa rahaa haki kaikkiaan  272  opetuksen järjestäjää (248 niistä oli kuntia) . 24 kuntaa ei hakenut ( mutta niistäkin 8 oli mukana jonkin toisen kunnan hankkeessa). Nämä kunnat olivat pieniä.

TOISEN haun yhteydessä toteutettiin kysely tutoropettajatoiminnasta. Kyselyyn  vastaaminen oli ehto valtionavustuksen saamiselle. Tässä tuloksia:

• Yhteensä tutor-opettajia oli 2289
• 82 % oli saanut koulutusta valtionavun turvin
• Koulutuksen järjestäjien oma osuus kuluista oli 2,5 miljoonaa  (2017)
• Yhdessä tutor-opettajalla oli keskimäärin 21 tutoroitavaa opettajaa
• 75 % tutoropettajista kiersi kahta tai useampaa koulua
• 40 % käytti sekä koulukohtaisia että kiertäviä tutoreita
• Avustusta saaneiden opetuksen järjestäjien opetuksen piirissä oli 99 %  opettajista ja oppilaista 
• 56 % koulutti tutor-opettajia sekä itse että ostopalveluna. 31 % hankki koko koulutuksen ulkoa. 13 % koulutti kokonaan itse.
• Tutor-opettajien toimenkuvat vaihtelivat paljon
• Tutor-opettajat olivat myös erikoistuneet joihinkin asioihin
• Erityisesti toiminta oli kohdistunut digiosaamiseen, "vierihoitoon" ja  samanaikaisopetukseen.
• Vastauksissa näkyi siirtymää pelkästä TVT-toiminnasta  kohti kokonaisvaltaisempaa pedagogista tutorointia.
• Useimmilla oli käytössä 1-5 tuntia viikossa tutorointiin
• Työaikaa käytettiin myös oman  osaamisen ja työn kehittämiseen sekä tukimateriaalien tuottamiseen.
• Tutoroitavat valittiin usein tarpeen perusteella (varauskalenteri). Tarpeita selvitettiin myös kyselyillä ja osaamiskartoituksilla. 
• Opettajille osallistuminen tutorointiin oli yleensä vapaaehtoista. Monia tutoreita oli kuitenkin kehotettu keskittymään niihin, joiden osaaminen oli vaarassa jälleen nykyvaatimuksista
• Tutor-opettajien koulutuskenttää pidettiin hajanaisena. Kouluttajia ei ollu aina helppo löytää.
• Opetushallitukselta toivottiin selkeämpiä linjauksia osaamisalueista, joiden kehittymistä tutoropettajilta toivottiin.
• Pääosa toivoi, että valtio tukee jatkossakin tutor-toimintaa

TUTOR-toiminnalle oli asetettu 12  tavoitetta. Kyselyn vastausten mukaan parhaiten toteutuivat tavoite: monipuolisen teknologian pedagoginen käyttö ja  tavoite: vertaisoppiminen. (ks vieressä).

Huonoiten toteutuivat tavoittee: Arviointiosaaminen, Innovaatiotaitojen kehittyminen ja laaja-alaisen osaamisen taitojen hallinta.