 |
| Espoo on edelleen sekoitus maalaismaisemaa ja urbaania kaupunkia. Espoon perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellström arvostaa Bembölen kahvituvan miljöötä. KUVA: Anneli Tuominen-Halomo |
Auta Espoon perinneseuraa ja kerro paikallisesta ruokaperinteestä
Espoon perinneseura tallentaa kotiseutuun liittyvää perinnetietoa ja esittelee sitä kuntalaisille.
Espoon perinneseura tukee omalla toiminnallaan Espoon kaupunginmuseon arvokasta työtä espoolaisen historian tallentajana ja esittelijänä. Vuonna 2000 Espoon perinneyhdistys Aurora ry:nä aloittanut perinneseura on historiansa aikana julkaissut jo 18 kirjaa.
Espoon pitäisi liputtaa Aurora Karamzinille."
Nyt Espoon perinneseurassa on vireillä kirjahanke, jonka tavoitteena on koota tietoa espoolaisesta ruoka- ja keittiöperinteestä. Kyseessä ei ensi sijaisesti ole keittokirja, vaan tietoteos. Tavoitteena on koota tietoa arkeen ja juhliin liittyvästä ruokakulttuurista, esimerkiksi joulusta ja pääsiäisestä.
– Huomasimme, että Espoon ruokaperinnettä ei juurikaan ole kartoitettu, Espoon perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellström sanoo.
Lähtökohta on, että Metsä-Espoon, Saaristo-Espoon ja muualta muuttaneiden ruokaperinteet ovat erilaisia. Onko Espoossa ollut ihan omia ruokalajeja? Tietoa kaivataan muun muassa siitä, mistä ruokaa on hankittu, miten ruokaa on valmistettu ja säilytetty, miten selviydyttiin talven yli ja miten esimerkiksi maitoa hankittiin, kun kotona ei ollut lehmiä. Myös uudet, ruokakulttuuriin liittyvät espoolaiset ilmiöt kiinnostavat tekijöitä.
Espoolaiset voivat auttaa kirjan tekijöitä lähettämällä aiheeseen liittyviä kirjallisia ja suullisia perinnetietojaan sekä ruokaohjeita huhtikuun loppuun mennessä sähköpostitse osoitteeseen tarja.rae@gmail.com tai ottamalla yhteyden Tarjaan puhelimitse 040 531 1050.
Eläkkeellä oleva rehtori Martti Hellström itse selvittää, miten Espoosta tuli maailmankuulu sivistys- ja koulukaupunki.
– Aloitteen selvityksen tekemisestä tekivät kouluneuvos Atso Vilkkijärvi ja kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko. Jos kaikki menee hyvin, niin tulokset ovat luettavissa tänä vuonna, Hellström lupaa.
Myös Espoon alueella toimivien sairaaloiden historiaa on tutkittu aika vähän, mutta nyt Pirkko Kiviniemi ja Esko Uotila kirjoittavat kirjaa Muuralan sairaalan vaiheista.
– Tiedän, että perinneseuran perustajiin kuuluvalla päätoimittaja Uolevi Itkosella on pöytälaatikossaan Espoon nimistöstä kertovan kirjan käsikirjoitus. Yritämme taivutella hänet julkaisemaan sen, Martti Hellström toteaa.
Yhtenä tavoitteena perinneseuralla on Träskändan kartanon suojelu yhteistyössä Träskändan kartanon ystävät -yhdistyksen kanssa ja saada Aurora Karamzinin syntymäpäivä, 1. elokuuta, liputuspäiväksi Espoossa.
– Valtiollisia liputuspäiviä ei enää lisätä, mutta Auroran syntymäpäivä voisi olla liputuspäivä Espoossa. Aurora Karamzin asui pitkiä aikoja Espoossa ja hän teki merkittävää hyväntekeväisyystyötä, Hellström perustelee.
Perinnetiedon ja historian vaaliminen on Martti Hellströmin mielestä tärkeää, koska Espoo ei aina ole ollut se, miltä se nyt näyttää. On tärkeää, että uudet espoolaiset tiedostavat, millaista kehitys on ollut.
Perinneseura
Yhdistys perustettiin vuonna 2000 ja toimi vuoden 2014 alkuun saakka nimellä Espoon perinneyhdistys Aurora ry.
Nettisivut : http://espoonperinneseura.net ja https://www.facebook.com/EspoonPerinneseura.
Jäseniä on 85, jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa.
Maija-Liisa Kaistilan Maan äidit -esitelmän toinen osa "Presidenttien puolisot Alli Paasikivestä Jenni Haukioon" kuullaan 7. helmikuuta 2.2018
Tärkein yleisötapahtuma on SyysMatin Markkinat syyskuussa Espoon tuomiokirkon ympäristössä.
Mukaan toimintaan voi liittyä tapahtumien yhteydessä tai nettisivun kautta.
Hallituksen jäsenet 2018 ovat Martti Hellström (pj.), Kari Forsberg, Kari Koivumäki, Marjatta Kuitunen, Seija Lohikoski, Tarja Rae, Heikki Sorvari, Esko Uotila ja Leena Yrjölä.
Perustajajäseniä mm. Juhani Hämeri, Uolevi Itkonen, Aapo Kirvesniemi, Timo Luoma-Aho, myös Anna-Ester Liimatainen-Lamberg vaikutti pitkään johtokunnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti