NPDL-eteläinen lähti vahvasti liikkeelle

HIENOA: Keravalla jatkui eilen ja toissapäivänä  lokakuussa startannut  NPDL- eteläinen.  Mukana oli  rehtoreita, apulais- rehtoreita,  päiväkodin johtajia ja apulais- johtajia useasta kunnasta (Hämeen- linna, Kauniainen, Kerava, Kotka, Lappeen- ranta, Nurmijärvi)  Ja Keravalta myös opetustoimen johto.

Educoden puolelta meitä oli peräti kolme kouluttajaa: Vesa Äyräs, Martti Hellström ja Sari Utriainen (kaikki kolme muuten Espoosta). Sekä tapahtuman tuottaja Iiris Peura.

TAKANA on nyt jo kolmen vuoden NPDL-työ Suomessa.

NPDL (New Pedagogies for Deep Learning)-syväoppimisen uusi pedagogiikka rantautui Suomeen vuonna 2014. Kyseessä  on kansainvälinen oppimisen, opetuksen, koulukulttuurin sekä koulun ja opetustoimen johtamisen  kokonaisvaltainen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman  kehittäjä on kanadalainen emeritusprofeessori  Michael Fullan tiimeineen. Hän on  maailmankuulu koulun uudistamisen ja kehittämisen asiantuntija.

Minäkin olen saanut olla  mukana jo kaksi täyttä vuotta.  Rexikouluttajana olen saanut valmentaa Vesan kanssa Upeaa väkeä mm. Kuopiossa,  Lahdessa, Tampereella ja  Kirkkonummella (Kuuma-kunnat). Viime kevääseen asti tätä hanketta hallinnoi Suomessa  erillinen Pohjantähti hanke. Nyt organisaattorina on Educode ja kuntatasolla Konsortio, jonka puheenjohto on Espoolla

Lahtelainen sovellut itsesanoittamisesta.

MISTÄ tässä Uuden Pedagogiikan ja Syvän Oppimisen ideassa oikein on kysymys?   NPDL:n kaksi ensimmäistä kirjainta viittavat uuteen pedagogiikkaan eli hieman oikaisten oppilaan uuteen, vahvempaa pedagogiseen  roolin. Oppilaat oppivat tekemällä, omaan tahtiin  ja yhdessä, koulussa  ja muualla ja fiksusti ICT:tä käyttäen. Oppiminen on  tulevaisuudessa yhä enemmän uuden tiedon rakentamista, ei niinkään jo olevan viisauden mieleenpainamista. On osattava ratkoa  autenttisia ei vain leikkiongelmia. Älykkäästi käytetty digitaalisuus on keino estää oppilaita kyllästymästä ja opettajia vieraantumasta todellisuudesta. Näin rajussa perinteisen opetuksen ravistelussa tarvitaan uudenlaista oppimiskumppanuutta oppilaiden, opettajien ja perheiden kesken.

Kaksi viimeistä kirjainta NPDL:ssä viittaavat oppimisen syvyyteen.  Syvyys on paitsi vastuun ottamista omasta oppimisesta myös opitun käyttämistä, niin että  maailmasta tulee yhä parempi paikka.

NPDL:n keskeisin työkalu on tulevaisuudessa tarvittavien taitojen osaamisen laadullinen asteikkokuvaus, joka on mitä upein ohjaavan palautteen väline.  Opettajan on oltava aktivaattori, jotta oppilaat saadaan  omaksumaan oman oppimisensa omistajuus, jossa hän ei tarvitse opettajaa oppiakseen.

NPDL haluaa luoda oppilaille mahdollisuuksi harjoitella ns. tulevaisuustaitoja. Suomalaisessa opsissa niitä kutsutaan laaja-alaiseksi (7) osaamiseksi, NPDL:ssä ydintaidoiksi (6). Nämä kuusi ydintaitoa ovat:
- itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen (character) 

- globaali kansalaisuus (citizenship) 

- tiimityötaidot (collaboration) 

- viestintä- ja vuorovaikutustaidot (communication) 

- luovuus (creativity) 
ja
- kriittinen ajattelu ja ajattelun taidot (critical 
thinking). 


Kukin taito on jaettu useisiin osataitoihin.

NPDL on taitopedagogikkaa. Taidot eivät kasva itsestään. Niitä pitää tavoitteellisesti harjoitella. Kulloinkin harjoiteltava taito tule sanallistaa etukäteen. Opettajan ja oppilaiden pitää kuvailla  – mielellään omilla sanoilla edistymisen portaat,  arvioida yhdessä lähtötaso ja keksiä keinot loikata porras kerrallaan eteenpäin. Luokkien seinille onkin monissa kouluissa rakennettu upeita visuaalisia portaikkoja, jotta asia pysyy mielissä.

Ideana on kehittyä osaajana siis niin, että osaamisessa tapahtuu laadullinen - ei määrällinen- muutos (nopeammin, varmemmin, virheettömämmin). Laadullisessa ajattelussa taitojen kehittymistä  kuvataan  tasomallilla, siis asteikolla, jossa osaamisen kehitystä kuvataan sanallisesti  kullakin tasolla  kehitysaskelina. Ylemmällä asteikon tasolla toiminta muuttuu "vaativammaksi".

Työn tueksi on luotu laaja taulukosto (rubriikit), jossa kukin taito on jaettu osatavoitteisiin ja kutakin niistä kuvataan neljällä eri taidon tasolla. Taitotasoja voidaan käyttää oppimistehtävien suunnittelussa mutta myös mittareina toiminnan arvioinnissa. Vastaavanlaiset rubriikit on laadittu myös kuvaamaan koulun toimintakulttuuria ja opettajien osamista.  Konseptin idea opetuksen kehittämisen kuvaamisesta laadullisina "loikkina" ja hankkeen tutkiva ote ovat innostavia.

NPDL ei ole metodi siinä mielessä kuin esim. Lions Quest. Se ei ole kansiollinen valmiita oppitunteja. Se on pikemminkin unelma. Näky siitä, millaista pedagogiikka olisi, kun se kaksin käsin  rakennettaisiin antamaan kaikille oppilaille ne taidot, joita tarvitaan tulevaisuudessa. Se on myös laadulliseen ajatteluun pohjautuva analyysi siitä, kuinka näiden taitojen oppimiseen tarvittava pedagogiikka  kehittyy porras portaalta.

Laadullinen arviointi on syväoivallettua sanallista arviointia. Kun toiminta syvenee, kyse on siitä, että tehdään asioita toisin ja että tehdään toisia asioita. NPDL  on ohjeisto, jonka tukemana yksittäinen opettaja voi kehittää omaa opetustaan ja  rehtori yhdessä koulunsa väen kanssa koulun toimintakulttuuria. Ja lopulta se ohjaa, kuinka koulun muutos voidaan toteuttaa systeemisesti ns. koherenssia rakentaen.

KERAVALLA käytimme lähes koko ensimmäisen päivän edessä olevan muutoksen tarpeen ymmärtämiseen. Muutos ei onnistu, jollei meillä ole selvää käsitystä, miksi muutosta tehdään. NPDL-ohjelmaa ei tarvita siksi, että ops on muuttunut. Se tarvitaan siksi, että maailma on muuttunut ja muuttuu yhä kiihtyvällä tahdilla. Vesa näyttikin tästä mukavan videon: https://www.youtube.com/watch?v=LrSkpObJpEY

VUOSIEN varrelle olemme muuttanet Vesan kanssa koulutuksessa käytettyjä työtapoja.  Keravallakin sanoitimme omin sanoin  ryhmissä "koulun muutoskapasiteetin" syvyyksien portaikkoa, niin että voimme tunnistaa oman koulumme lähtötason. Ja miten riemukkailta nämä kuvaukset näyttivätkään NPDL-teatterimme komediatarinoina!

OPETTAJAN opetustaito fokusoituu NPDL:ssä  nimenomaan taidoksi laatia tehtäväkokonaisuus  sellaiseksi, että se edistää ongelmaa ratkovan ryhmän kasvua NPDL:n  kuuden tulevaisuustaidon (avaintaidon) viitoittamiin suuntiin.

TOISEN päivän aluksi Sari vei lastentarhojen väen omaan tilaansa, ja me jatkoimme Vesan kanssa kouluväen kanssa. Harjoittelimme  opettajille erittäin kätevää – jopa helppoa – keinoa antaa oppilaille mahdollisuuksia oppia   tulevaisuustaitoja syventämällä yksinkertaisesti tehtävänantoa. Muokkasimme oppimistehtäviä sellaisiksi, että ne haastavat oppilaat oppimaan keskeisiä  tulevaisuustaitoja.

LOUNAAN jälkeen olimme taas kaikki koolla, ja  valmistauduimme käynnistämään muutosta omassa yksikössämme. Tässä älykännyköille tehdyilä hissipuheharjoituksella oli hauska rooli. Ja kamerakynäpedagogiikka soveltaen nautimme toistemme puheista. Muutokseen tarvitaan kaikki mukaan: Oppilaat, opettajat, huoltajat, johto sekä kumppanit. Ei riitä, että opettajat ostavat muutoksen. Muutos myytävä kaikille. Päivän päätteeksi testasimme vielä teatterilavalla, kuinka kohtaamme maanantaina napakan kysymyksen; Mitä ihmettä tämä NPDL on?

SUOMESSA on jo yli 300 NPDL-ohjelmaa liittynyttä koulua ja päiväkotia! Konseptia on kehitty aidosti koulutusryhmien kanssa, ja palaute on ollut tosi ystävällistä.  Myös Keravalla. Paljon olemme oppineet yhdessä.  Uuden haltuunotossa kannattaa edetä maltillisesti: yksi tulevaisuustaito kerrallaan. Portaikot kannattaa sanoittaa itse (rubrikkien ideoita hyödyntäen).  Muutosjohtamiseen  Fullan  on antanyt hyvät, kolme ohjetta: Sano ääneen, mitä muutetaan. Mallita se, tekemällä niin itse. Seuraa, että teet niin.   

THANKS  taas kerran hienoista järjestelyistä ennen muuta Educoden Iiris Peuralle.