LUIN tällä kertaa teosta nimenomaan poimien tekstistä näiden kahden reformihankkeen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Niillä saattaa olla yhä 2010-luvullakin vaikutusvoimaa, kun pedagogiikkaa halutaan nyt jälleen uudistaa tällä kertaa mm. ns. kaikkiallisen oppimisen idean suuntaan. Suluissa olevat asiat eivät esiinny tuossa muodossa Lahdeksen kirjassa.
Miksi herbart-zilleriläinen reformi oli menestys?
Herbart-zilleriläisen reformin pedagogiikkaan kuului mm. seuraavia tekijöitä:
Sen tavoitteena oli
+ ajattelun kehittäminen: tiedot
+ elävä sana
+ harrastus ja sen herättäminen
+ havainnollisuus
+ kuri ja järjestys
+ kuri-opetus-ohjaus-ajattelu
+ luonteen kehitys (fyysinen kehitys aliarvioitiin): siveellinen luonne
+ oppilaiden itsetoiminta
+ (perinpohjainen oppiminen)
+ (soveltamiseen asti ulottuva kokonaiskäsittely)
+ tarkkaavaisuus (opetuksen seuraaminen)
Sen keinovalikkoon kuului mm.
+ aineksen karsinta
+ ajan kasvatustiede tuki sitä (muutaman vuoden)
+ (auktoriteetin idea)
+ havaintovälineet
+ jaksottaminen
+ (kateederi)
+ kehitysperiaate
+ kertaus
+ kiellot (ja käskyt)
+ kiinteä lukujärjestys
+ kiinteät oppikurssit
+ kokeet
+ kotiseutuoppi
+ (luokkahuone)
+ luokallejättäminen
+ läksyt ja läksynkuulustelu
+ läksyn valmistus
+ muodolliset asteet (1. havainnollisuuden aset: A. Opetustehtävän ilmoitus-valmistava keskustelu B. Uuden esitys C. Syventävä käsittely 2. Käsitteellisyyden aste. 3. Harjoituksen aste.)
+ opettajan taitavat kysymykset
+ oppiaineet/ainejako
+ oppikirja
+ oppilaiden itsetoiminnallisuus
+ pulpettiriveissä istuminen
+ (tarkka suunnittelu)
+ (taulutyö)
+ tutkintotilaisuudet
+ ulkoluku (Soininen varoitti)
+ yhteisrintamatyöskentely (sama tahti)
Tässä napakasti aakkosjärjestyksessä Lahdeksen teoksessa esitettyjä ajatuksia reformin onnistumiseen vaikuttaneista tekijöitä:
+ ajan autoritäärisyyttä suosinut poliittinen suuntaus
+ innostava johtohahmo (Soininen)
+ opettajaseminaareissa pitäydyttiin siihen pitkään.
+ opetusoppi, joka tuki metodin omaksumista
+ selkeä, yhtenäinen metodi
+ sopivuus vanhaan perinteeseen
+ sovitettiin Suomeen sopivaksi (Soininen)
+ ulkomaiset esikuvat
+ uskonnolla vahva asema (ja historialla).
Miksi uuden koulun reformi ei menestynyt?
Uuden koulun reformin pedagogiikkaan kuului mm. seuraavia tekijöitä:
Sen tavoitteena oli mm.:
+ demokratia
+ elämyksellisyys
+ elämän avulla kasvattaminen elämään
+ elämänläheisyys
+ eri aistien hyväksikäyttö
+ havainnollisuus/omat havainnot
+ (hyöty)
+ iloinen luokkahenki
+ itsekuri
+ itsenäinen tiedonhankintahalu ja -kyky.
+ (itseohjaavat välineet)
+ kodin ja koulun tiivis yhteistyö
+ koulun näkeminen pienoisyhteiskuntana
+ kädestä päähän etenemisen periaate
+ käytännönläheisyys
+ lapsenomaisuus ja lapsentajuisuus
+ luokkahenki
+ liikarasituksen välttäminen
+ ohjaileva opettaja
+ opettajan ja oppilaitten lämpimät suhteet
+ opetuksen vapauttaminen ja elävöittäminen
+ oppilaiden kuuntelu (ja lukeminen)
+ oppilaiden omatoimisuus
+ oppilaiden yhteistoiminta
+ oppilaiden yksilöllisyyden huomioonottaminen /opetuksen yksilöllistäminen (mm. etenemisnopeus)
+ painopiste oppilaaseen
+ perhemäisyys
+ personna kasvatustavoitteena (yksilö, joka ottaa huomioon yhteisön)
+ pienet opetysryhmät
+ puhuvan käden periaate
+ ruumiillinen työ
+ sosiaalisuus
+ teon periaate
+ tunteva ja havaitseva käsi
+ työkasvatus
+ vapaus liikkua
+ yhteiskunnallisuus
Sen keinovalikkoon kuului mm.
+ asumakoulut
+ Dalton-suunnitelma
+ dramatisointi/draamallinen ilmaius
+ elämänläheiset kokonaisuudet
+ eurytmia
+ harjoitustehtävät
+ harrastustyöt
+ itsenäinen henkinen työ
+ itsenäiset tutkielmat/ itsenäiset työtehtävä - julkaistiin esitelminä
+ itseopiskelu
+ joustava menetelmä
+ juhlat (lapsenomaiset)
+ kansalaiskasvatus
+ kasvipuutarhatyö
+ keskustelu
+ kesälukukausi (jäi esityksen tasolle)
+ kirjaton opetus
+ kokeet ennaltailmoittamatta
+ kokonaisopetus
+ kotiseutuoppi
+ kursorinen lukutapa
+ kuvitellut matkat
+ käsikirjasto luokkaan
+ käsityöt
+ käsityöaskartelu
+ (laboratoriot ja pajat)
+ lapsien seuranta (vrt. pedologia)
+ laulu
+ leikki
+ lukutuvat
+ luokan järjestäjät
+ luokan omat tunnit
+ luonnolliset kokonaisuudet
+ luonnontieteillä vahva asema
+ lyhyet opetustuokiot
+ matkat
+ monipuoliset opetusmenetelmät
+ muistiinpanovihko (selitysvihko)
+ numerotodistusten sijalle kirjalliset selvitykset
+ ohjaus
+ oheislukemistot
+ opetus improvisointina
+ opetuskeskustelu
+ oppikirjoista lähdekirjoja
+ oppikirjoihin kysymyksiä
+ oppilaat mukaan suunnitteluun ja arviointiin
+ oppilaiden itsehallinto
+ oppilaiden omat kysymykset (omatekoiset tehtävät)
+ oppilaiden omat sanomalehdet
+ oppilaiden orkesterit
+ oppilaille tarkoitetut kirjastot
+ oppilastyöt
+ (pedagoginen) rakkaus
+ periodilukeminen
+ projektimetodi
+ piirustus välineeksi muille tunneille
+ retket ja retkeily
+ rinnastaminen
+ ruumiillinen työ
+ ryhmätyö
+ sanomalehdet
+ sosiaalimuodot (istumäjärjestykset)
+ taidekasvatus
+ tasoryhmät (luokan sisällä)
+ tietokirjat
+ toverikunta
+ työkirjat
+ työohjeet
+ ulkona opettaminen
+ (urakka)
+ valinnan vapautta aineissa
+ vapaa ainekirjoitus
+ vapaa koulu-yhteiskunta
+ vapaa luokalta siirtyminen
+ vapaa opetuskeskustelu
+ vapaaehtoiset ja valinnanvaraiset läksyt
+ vapaa piirustus
+ yhdistetyt luokat
+ (yhteissuunnittelu)
+ yleisopetus
+ ympäristöoppi
Tässä napakasti aakkosjärjestyksessä Lahdeksen teoksessa esitettyjä ajatuksia reformin epäonnistumiseen vaikuttaneista tekijöitä:
- ehkäisevä entinen traditio (Herbart-zilleriläisyys)
- ei päässyt vaikuttamaan kasvatustieteeseen
- ei riittävästi opettajilla omia kokemuksia
- ei sopinut kuin taitavimmille opettajille
- epäonnistumisen kokemukset
- epäpätevien opettajien määrä (omaksuneet väärät tavat)
- heikko talous (sekä yhteiskunta että opettajat)
- innostuksen sammuminen
- keskinäiset erimielisyydet (eri suuntausten välillä)
- kokeilijoiden osakseen saama iva
- kouluviranomaisten (osan riittämätön) innostus
- liian monta yhtä aikaa tavoiteltavaa asiaa
- muutos oli liian suuri
- opettajankoulutuksessa ei saatu riittävästi valmiuksia
- opettajien puutteelliset pohjatiedot
- oppituntien vähäisyys (uusi koulu koettiin hitaaksi)
- puuttui reformia tukeva opetusoppi
- (puuttui innostavia johtohahmoja Suomessa)
- raskas koulukalusto (mm. pulpetit)
- sitkeät vastustajat
- sotavuodet katkaisivat
- suuret luokkakoot (vuoteen 1945 jopa 50 oppilasta)
- taantumuksellinen senaatti
- taloudelliset syyt
- tuli kilpailevia uusia asioita
- vaikeus toteuttaa
- vapaaehtoisuus
- vastustajien (viiltävä retoriikka)
- yhteiskunnallinen tilanne vaati kuria
- yhtenäinen metodi puuttui (hajanaisuus9
- yhteys ulkomaille katkesi poliittiisen kehityksen ja sodan vuoksi
Yhteenvetoa
Pedagoginen reformi näyttää aina olevan sidoksissa sekä koulu ns. sisäiseen kehitykseen että ns. ulkoiseen kehitykseen. Edellinen tarkoittaa pedagogien (laajasti ymmärrettynä) omia intressejä, ja jälkimmäinen traditioita, aatteellisia ja rakenteellisia, kehystekijöitä, joiden ehdoilla on elettävä.
On mielenkiintoista pohtia rinnakkain näitä kahta reformia. Toki jako menetykseen ja menestymättömyyteen on tässä polarisoitu. 50-60 vuodessa kaksi kilpailevaa suuntausta vaikuttivat toisiinsa, ja pitkälti kansakoulu oli vuonna 1961 kompromissi. Toisaalta uuden koulun ideat pehmensivät vanhaa koulua, toisaalta uuden koulun ideat monessa tapauksessa "kuohittiin" vaarattomiksi, kun ne assimiloitiin systeemiin. Radikaaleimmat osat uudesta koulusta, vapauspedagogiikka ja demokratia: oppilaiden itsehallinto torjuttiin meillä lähes kokonaan.
Uusi koulu torjuttiin tai ainakin kesytettiin, vaikka sillä oli tukenaan nimekkäitä johtohahmoja, vaikka suomalaisia osallistui kansainvälisiin konferensseisiin, teki opintomatkoja, osallistui kansakouluntarkastajien ja opettajien jatko-opintoyhdistyksen järjestämiin kursseihin, matkoihin, opintopiireihin, vaikka reformista oli tarjolla kirjallisuutta ja siitä kirjoitettiin ammattilehdissä. Vaikka uusia ajatuksia kokeiltiin sekä seminaareissa että kokeilukouluissa. Vaikka se sai 1940-luvulla oman opetusopinkin. Jokin ratkaiseva edellytys puuttui.
Hieman mysteeriksi jää sekin, miksi taas herbart-zilleriläisuus teki Suomessa niin räväkän ja kestävän läpimurron. Vaikka siitä luovuttiin muualla jo samoihin aikoinin. Vaikka suuntauksen keulahahmoja ei juuri löytynyt Soinisen kuoltua. Vaikka metodin taustalla ollut psykologinen teoria (apperseptio- ja assimilaatiteoria) osoitettiin jo varhain pitämättömäksi.
Voi olla uskaliasta väittää, mutta väitän kuitenkin, että kyse on pitkälti kahdesta muutoksen onnistumista selittävästä tekijästä. Ensimmäinen palaa koulujärjestelmän systeemiluonteeseen. Kaikki liittyy kaikkiin. Uudistus, joka sopii kokonaisuuteen, menee helposti läpi. Se tuo lisäarvoa. Uudistus, joka ei "istu", ulostetaan ennen pitkää. Se tuo lisävaivaa.
Toinen tekijä on reformin opettajalle tarjoma rooli. Herbart-zilleriläisyydessä opettaja oli suuri tiedonvälittäjä. Tieto tuli hänestä. Hän muovasi oppilaiden ajatukset. Hänen työsnä oli tärkeää. Sen oikeuttama kurikäsitys lisäsi opettajan hallinnan tunnetta- ja jopa oikeutti ruumiillisenkin kurittamisen. Vaikka metodi teoriassa vaati suunnittelua, oppikirjojen ja opettajanoppaiden avulla myös laiska opettaja pääsi helpolla. Oppilaiden arvostelu oli helppoa, kun oppimäärä oli kaikille sama. Myös koulurakennuksen fyysiset puitteet tukivat metodia: Musta taulu, kateederi, pultatut pulpettirivit. oppilaiden suuri määrä ei haitannut. Autoritäärinen asetelma vastasi ajan henkeä. Reformilla oli selkeä menetelmä: tunnin kaava.
Kilpaileva uusi koulu oli ideana nykyhetkestäkin katsoen todella upea. Sen arvopohja kestää edelleen vaikkapa lasten oikeuksien suositukseen vertaamisen. Periaatteessa vaikka liike oli hajanainen, silläkin oli konkreetteja käytännön kärki-ideoita: Työ-aktiivisuuskasvatus-suuntauksella työkirja, projekti ja myöhemmin itsenäisesti ja ryhmissä ratkaistavat ongelmat. Vapauspedagogisen suuntauksen yhtenä muunnelmana voi pitää yksilöllisyyden huomioon ottamista, jonka kärki-ideana oli erilaiset, vapaaehtoiset ja valinnaiset tehtävät - (ja myöhemmin perus- ja lisätehtävät). Sosiaalisen kasvatuksen suuntauksen kärki-ideoina oli ryhmätyö ja uudet sosiaalimuodot. Voi olla tosi vaikeaa nykysilmin ymmärtää, miksi näihin menetelmiin siirtyminen oli niin vastenmielistä.
Väitän tässäkin, että pääsyyt ovat samat. Uusi koulu oli idealistinen, eikä se vastannut suomalaisen yhteiskunnan tuonaikaisia tarpeita. Se olisi vaatinut kovin monen muun järjestelmän osan muuttamista. Ilmeisesti niin hallinnossa kuin yksittäisen opettajan päässä tehtiin nopea hyötyanalyysi. Uuden koulut näyttävimmät näytöt oli saatu asumakouluista, joita Suomessa ei ollut. Uusi opettaja sitoutui niissä elämään 24 tuntia vuorokaudessa lasten kanssa. Moni opettaja haluaa elää myös omaa elämää. Uusi koulu oli myös kallis. Se vaati erikoisvälineitä ja tiloja. Luokkakokoja olisi pitänyt pienentää. Kirjankustantamojen bisnes olisi uhattuna. Kuinka tuollaista koulua pystyttäisiin valvomaan?
Uusi koulu vei opettajalta sädekehän ja auktoriteetin aseman. Opettajille kollegojen tuki on tärkeää. Kokeilut, joissa opettaja toimii toisin kuin "kaikki muut", herättävät usein voimakasta vastustusta heissä ja myös vanhemmissa ja oppilaissa. Työmäärä kasvaa, työ tulee yhä haastavammaksi (jotta pystyy noudattamaan virkamiehen velvoitteita). Tuloksista ei ole takuuta. Miksi nähdä vaiva?
1 kommentti:
Hyvä, Martti :)
Lähetä kommentti