Kyseessä oli 10. painos Wilhelmi Malmivaaran teosta (painovuosi 1953), joka on ennen muuta suunnattu körttiperheille tukemaan heidän kristillistä kasvatustaan. 2010-luvun toisaalta kiihtyvästi maallistuvassa ja toisaalta samaan aikaan mm. maahanmuuton vuoksi uudelleen uskonnollistuvassa Suomessa tekee hyvää lukea "tiukkapipoista" kristillistä kasvatusoppia. "Paras kasvatysoppi on Jumalan sana."
Tiivistän teoksesta syntyvän kuvan körttikasvatusopista seuraavasti:
Kasvatuksen päämäärä
Körttikasvatuksen kasvatuspäämäärä on lapsen kasvattaminen Jumalan valtakunnalle. "Koko elämämme täällä on koulunkäyntiä iankaikkisuutta varten. Täällä etsitään, siellä löydetään; täällä tehdään työ, siellä levätään: täällä kylvetään, siellä nautitaan kylvön mukainen sato. Tätä tosiasiaa on turha kieltää, sillä ei se toiseksi muutu."
Kasvatuksen keinovalikko
Körttikasvatuksen keskeinen kasvattava voima on Jumala sanansa kautta - ja toinen on ympäristö, mm. palvelijoiden ja vanhempien oma käyttäytyminen ja tapa puhua pahaa toisista. Kotiin kannattaa kutsua vain "Herrassa eläviä ihmisiä." "Viisaat olisivat vanhemmat, jotka lastensa tähden erkanisivat turhanpäiväisestä seurustelua" (muiden ihmisen kanssa).
Kasvattajalla on kaksi tehtävää; Vanhempien tehtävä on järjestää lapselle tilaisuuksia päästä kosketuksiin Jumalan sanan kanssa. Kasvatuksessa siirtyy lapsiin sukupolvelta toiselle Jumalan siunaus - tai kirous. Lapsi on saatava osalliseksi Herran sanasta. Lapselle on kuitenkin puhuttava Jumalasta vain sellaista, "mitä lapsi voi sulattaa". On varminta "antaa Jumalan Hengen itse puhua". Jollei kasvatusta (= lapsen tahdon väkisin murtamista) ole aloitettu ajoissa, lapsia voidaan joutua pakottamaan sanan ääreen.
Toinen vanhempien tehtävä on suojella lapsia huonoilta vaikutteilta, välttämällä "lihallista elämää"(omalla siveellisen elämän esimerkillä - varoen kuitenkin ulkokultaisuutta) ja torjumalla kaikki, mikä turmelee ja vahingoittaa elämää. "Valikoi tarkkaan lapsesi leikkitoverit ! Harvassa kodissa on hyvästi kasvatettuja lapsia. Aniharvat lapset ovat siis soveliaita lapsesi leikkitovereiksi." "Kun lähetät lapsesi kouluun, niin ota tarkka vaari toverielämästä siellä ja sano lapsellesi, kenen kanssa saa seurustella, kenen ei." "Käske pois lapsesi asunnosta toveri, jonka pelkäät hänen turmelevan."
Lisäksi kasvatuksen keinovalikkoon kuuluu terveellinen ruoka, hoito ja rakkaus. Rakkaus on varjeleva voima. "Sitokaa rakkaudella lapsenne niin läheisesti kuin suinkin itseenne." "Kaikkia lapsiaan täytyy kohdella samalla rakkaudella." Lapsia on puhuteltava ystävällisesti. Heistä ei saa käyttää loukkaavia haukkumanimiä kuten mukula tai kakara. Lapset tarvitsevat myös "vapaampaa yhdessäoloa" vanhempiensa kanssa. Isienkin olisi puhuttava lapsille ja luettava vaikka Jumalaa ja taivasta mieleen tuova satu. Lasten pitää antaa leikkiä.
Pahoja taipumuksia ehkäistään mm. nuhteilla ja kurituksella. Nuhdella eikä kurittaa ei saa syyttömästi. Ei pidä jankuttaa. On sanottava kerran ja terävästi. Vahingosta ei pitäisi rangaista, tiuskia tai kiroilla tai lyödä.
Kuritusta tarvitaan perisynnin vuoksi. "Kun kasvattaja Jumalan sijaisena lapselle puhuu, ei hän saa olla pehmeä , vaan täytyy viedä asia perille, kunnes lapsi nöyrtyy." Sormien läpi ei saa katsoa synnin harjoittamista kiellosta huolimatta. Jos lapsi pyytää itselleen sopimatonta, se täytyy kieltää. "Hän rupeaa itkemään ja koettelee, etkö helly, mutta murra juonensa kurituksella... Lapsen puolella on silloin perkele."Viha ja kiukku on kuitenkin otettava pois kurituksesta.
Kasvatuksessa tärkeää on isän ja äidin yksimielisyys. Kasvatus on haastavaa, jos isä on jumalaton ja äiti hurskas. Lasten kuullen ei pidä moittia toista kasvattajaa.
Kasvatuksen olettamusperusta
Körttikasvatuksessa ei ole muuta kasvatusta kuin kasvatus ikuisuutta varten. Kasvatus, jonka tarkoitusperänä on tämä maailma, kasvattaa lasta maailmanmieliseksi ja turmelee ja viekottelee lapsen. Sellaiselle kasvattajalle kuuluu myllynkivi kaulaan.
Körteille elämä on parhaimmillaankin "taistelua syntiä, kuolemaa ja perkelettä vastaan". Lapsi itsee syntyessään, koska hän on tullut "synnin ja murheiden maailmaan".
Kasvatusnäkemyksen mukaan "vanhemmilta peritään himot ja taipumukset". Vanhempien elämäntapa vaikuttaa ratkaisevasti lapseen. "Synnissä elävä äiti saatuttaa lapsensa jo ennen syntymistä,"
Körteille lapsi oli syntyessään syntinen. " Me synnymme tänne jokainen vihan lapsina, eikä ole ainoatakaan synnin muotoa, jonka juuret eivät lapsen sydämestä löytyisi, ja ne tulevat toinen toisensa perään rumina taipumuksina ilmoille."
WIKIPEDIAN mukaan Wilhelm Malmivaara, alunperin Malmberg, (1854- 1922) oli rovasti, Lapuan kirkkoherra, Suomalaisen puolueen ja Kokoomuksen kansanedustaja ja körttijohtaja. Hän oli myös virsirunoilija. Hän runoili mm. suomalaisen virsikirjan virren nro 631: "Oi Herra, jos mä matkamies maan".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti