Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, joulukuuta 06, 2013

A-Talk ja Pisa-romahdus

PISA-tulosten lasku synnytti hyvään aikaan tilanteen, jossa "ikkuna on hetken auki" suomalaisen koulujärjestelmän uudistamiselle, kuten opetusministeri Krista Kiuru A-Talk-ohjelmassa totesi.

TOIMITTAJA Tulikukka Defresnesin muina vieraina olivat kasvatustieteen professori Pasi Sahlberg, vuoden luokanopettaja Kai-Ari Lundell ja Pyynikin koulun yhdeksäsluokkalainen Jesse Kosonen. TV-insertin  kautta kuultiin myös Hämeenkylän koulun rehtori Pasi Majasaarta ja oppilaita.

ANALYSOIN tässä lastussa käytyä keskustelua kolmen kysymyksen kautta
1. Onko suomalainen peruskoulu romahtanut kohtalokkaasti?
2. Mistä Pisa-menestyksen laskun syitä etsittiin?
3. Millaisin keinoin peruskoulua halutaan nyt kehittää?

KÄYTÄN analyysin apuna ajattelukehikkoa, johon olen yhdistänyt mm. Bloomia,  Clarkea,  Herbartia, Lahdesta, Lundgrenia, Kansasta ja Köhleriä. Ennen kuin vastaan kysymyksiin, esittelen ajattelukehikkoni.

Oppimistulokseen vaikuttavien tekijöiden kartta- praktinen malli
Oppimistuloksiin vaikuttavia tekijöitä on vuosisatoja yritetty selittää didaktiikassa. Ihan valmista ei ole tullut. Opetuksen - järjestetään se miten vain - ja oppimisen suhde ei kausaalinen. Didaktisten mallien helmenä pidän mm. Kansasen ja Tellan raportoimaa Opetus- opiskelu- oppimis- mallia. Oppiminen ei aiheudu opetuksesta, ei aina opiskelustakaan. Oppia voi myös ilman opetusta ja ilman opiskelua.

Benjamin Bloom kokosi (1976 arvelen) tutkimuksiin pohjautuneen arvion eri tekijöiden osuudesta oppimiseen. Hän päätyi siihen, että suurin merkitys on oppilaalla (lahjakkuus, kiinnostus) ja hänen taustallaan (mm. kodin tuki).  Osuus oli 65 %. Toiseksi tärkein tekijä oli opetustapahtuma, eli mitä tunneilla tehdään (25 %). Opettajan osuus  (koulutus, osaaminen..) oli 5 % samoin ns. kehystekijöiden (resurssit, tilat jne.).

1. Onko suomalainen peruskoulu romahtanut kohtalokkaasti?
KESKUSTELIJOIDEN mukaan ei ole. Alenevien tulosten trendi on näkynyt jo pitkään. Ja lisäksi kysymys on myös siitä, että Suomen asema heikkenee suhteellisesti, jos muut edistyvät. Pasi Sahlberg muistutti, että Suomi on  edelleenkin yksi viidestä erittäin hyvin toimivasta koulujärjestelmässtä.

Opetusministerin mukaan osamistaso on laskenut ja asenteet  koulunkäyntiä kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Lasten ja nuorten oppimiserot ovat kasvussa. Koulujen eriytymiskehitys kasvaa. Mutta peruskoulu on kuitenkin hyvä koulu. Omana aikanaan. Maailma on nyt kuitenkin muuttnut.

2. Mistä Pisa-menestyksen laskun syitä etsittiin?
KUUNTELIN  keskustelua tarkalla korvalla. Syiksi esitettiin:
  • Kehystekijöistä mm. puutteellisia resursseja, teknologiaa, leikkauksia, kunnista puuttuvaa tahtoa ja taitoa järjestää opetusta, puuttuvaa visiota ja yhteiskunnallista tilannetta: työttömyyttä ja sen vaikutusta henkiseen ilmapiiriin.
"Elämä, joka on ympärilla, vaikuttaa. Työttömyys. Ankeus. Miksi kehittäisit osaamista? Vikaa on myös aikuisten asenteissa  Tukevatko aikuiset koulunkäyntiä? " Kiuru
  • Suomelta puuttuu innostava koulutuspoliittinen viso.
" Meillä oli yhteinen visio 1970-luvulla: peruskoulu (koko potentiaali tarvitaan). Se voimaannutti" Krista Kiuru
" 1990-luvulla visiona oli  koulu oppimiskeskuksena. Iso kuva tulevaisuudesta puuttuu nyt.  Nokia kaatui samaan." Pasi Sahlberg
"10-15 vuoteen  ei ole ollut koulutuspoliiikkaa. Ei näkemystä.  On ollut vain leikkejä. Arvoleikkejä. Ops-leikkejä. " Kai-Ari Lundell
  • Opetustapahtuman elementeistä syiksi esitettiin opettajien puuttuvaa osaamista (mm. teknologian osalta), tylsää, aina samanlaista opetusta. Oppilaiden osalta puuttuva motivaatiota, liiallista tietokoneen käyttöä, väsymistä, asennavaikeuksia: pikavoittojen hakua, hyödyn hakua ja sitä, että perheet eivät kannusta. Opetusryhmien osalta liian vähäistä osallistamista ja yhteissuunnittelua. Menetelmien osalta teknologian käytön laiminlyömistä.
"Oppilaiden asenteet  ovat muuttuneet. Keskittyminen, menestymsen tahtominen on heikentynyt. Haetaan pikaista  henkilökohtaista hyötyä. Yleissivistys on kärsinyt. Ei arvosteta sellaista, mistä ei ole hyötyä." Pasi Majasaari

3. Millaisin keinoin peruskoulua halutaan nyt kehittää?
PASI  Sahlberg varoitteli Pisa-hysteriasta. Pisa on ollut  olemassa 12 vuotta. Siitä on tullut
poliittisesti ja taloudellisesti merkittävä mittari, jota käytetään jopa päätösten pohjana,  minne investoidaan. Siksi monessa maassa valmennetaan oppilaita Pisa-testeihin ja karsitaan koulun opetusohjelmista mm. taito- ja taideaineita.

"Emme voi olla koskaan Pisassa maailman paras. Koulua on kehitettävä muusta syystä- ja Suomi on ainoa maa, jolla olisi siihen varaa." Pasi Sahlberg 

Sahlberg esitteli neljän kohdan ohjelmansa visio vuodelle 2030:
  • 1. vähenetään perinteistä luokkaopetusta puoleen
  • 2. puolet  ajasta henkilökohtaiseen opiskeluun: projehteihin, pajoihin jne.
  • 3. vahvistetaan sosiaalista vuoroavaikutusta - myöskin teknologian avulla.
  • 4. nostetaan oman intohimon löytäminen keskeiseksi koulun tehtäväksi.
Hän halusi  unohtaa motivaation käsitteen ja tarjosi tilalle uteliaisuuden käsitettä.
" Ihminen on perusluonteelta  utelias. Intohimon löytäminen on nyt hukassa. Autetaan jokaista löytämään oma, piilossa oleva  intohimonsa. Tämä on positiivinen tapa reagoida tulosten laskuun." Pasi Sahlberg

Kai-Ari Lundell  halusi härpäkkeet (älypuhelimet) järjestykseen. Hän uskoi valtiojohtoisuuteen ja rahaan "tiiliskiviin".
"On satsattava alkuun.  Rahaa alkuun, se  tuottaa sosterista säästöä. Kuunnelkaa Rimpelää!" Kai-Ari Lundell

OPETUSMINISTERI kutsui koko Suomea Peruskoulun pelastamistalkoisiin.Talkoo-sana saattaa olla tarkoin harkittu, koska rahaa ei ole panna lisää:-) Opettajan koulutuksella on tärkeä osuus. Mutta ministeri  haki myös uutta visiota.
"On palattava koulutuksellisen tasa-arvon tielle; Oppilaiden on saatava henkilökohtaista tukea,  tarvitaan tarpeeksi pienet luokat. On panostettava uudenlaiseen oppimiseen. Opetukseen lisää digitaalisuutta, intoa ja  motivaatiota. Päättäjille lisää ymmärrystä; haluammeko hyvää tulevaisuuden sukpolville?" Krista Kiuru

JOUKON nuorin yhdeksäsluokkalainen Jesse Kosonen nosti esiin mm. teknologian käytön lisäämisen. Oppilaille olisi jaksettava kertoa, mitä hyötyä tiettyjen asioiden oppimisesta on.
" Kannattaa ajatella positiivisesti. Ja tehdä  enemmän töitä, jollei pärjää." Jesse Koskinen

TÄMÄN aamun Hesarissa emeritusprofessori Sauli Takala kehoitti huolellisesti tutkimaan tuloksia  ennenkuin hutkitaan. Keillä tulokset ovat erityisesti laskeneet. A-Talkin mukaan erityisesti pojille, ja erityisesti pojille Itä- ja Pohjois-Suomessa.

So what?
ON yhteenvedon aika. Näin tämän näin. Tästä oltiin samaa mieltä:
  • Pisa-menestyksen laskuun on vastattava myönteisin toimin. 
  • Tehdään 2030-luvun koulu yhdessä. Opettajat mukaan. Hallinto mukaan.
  • On yhdessä löydettävä koulutuspolitiikan punainen lanka. Tarvitaan johtamista.
  • Yhteiskunnan on viestittävä, että koulutus on tärkeä. Se on ainoa menestystekijämme
  • On lopetetava negatiivinen ajattelu ja alettava ajatella positiivisesti (vrt. Himanen). Jokaisen on mietittävä, mitä viestii koulutuksen  merkityksestä. Nuorten hikarikulttuuri on vääristymä
  • Lisää opetuksen vuorovaikutustapahtumaan osallisuutta, käytännön tekemistä ja yhteissuunnittelua.
  • Oppilaiden on mentävä epämukavuusalueelle. On myös tehtävä läksyt ja päntättävä
Näitä keinoja esitettiin, mutta kaikki eivät lämmenneet
  • Lisää teknologiaa kouluun
  • Lisää resursseja (tiilia) kouluille
  • Sama ops kaikille tasa-arvon vuoksi.
  • Valtiolle rahoitusvastuu koulusta
  • Peruskoulu ei kestä enää säästöjä.
JOS näitä ajatuksia pudottaa esittämääni ajattelumalliin, niin  tässä keskustelussa  päätekijäksi, joka selittää mm. Pisa-tuloksia nousevat:
1) Opetuksen kehystekijöistä  ennen muuta yleinen henkinen ilmapiiri. Ja toiseksi koko koulun idea, joka on väärä. Kouluun tarvitaan tilaa  oppilaiden omille innostuksen kohteille.  Ja kolmanneksi hukassa oleva innostava koulutuspoliittinen visio. Nämä tekijät  valuttavat myrkkyä oppilaiden haluun käydä kunnolla koulua.
2) Jos käytän vanhoja Clarkelaisia käsitteitä: opettajankoulutuksessa pitäisi kehittää erityisesti seuraavia opetustaitoja: taito suunnitella (yhdessä oppilaitten kanssa), taito motivoida ja aktivoida, menetelmätaito (teknologia), aineenhallinta (niin, että osaa kertoa, mihin tarvitaan).
2) Itse vuorovaikutustapahtumassa tärkeiksi oletettin monipuoliset menetelmät ja oppilaiden osallistaminen ja aktivoiminen.

TÄLLÄ kertaa keskustelussa ei noussut esiin, että seuraavilla tekijillä olisi vaikutusta tuloksiin
  • välittävä ilmapiiri
  • opettajan vuorovaikutustaidot
  • onnistumisen kokemukseet
  • murrosiän vaativuus
  • oppilaiden opiskelutaidot
  • liian paljon opittavaa

9 kommenttia:

enkeliporsas kirjoitti...

Aika keskustelussa oli tiukalla monipuoliseen keskusteluun.

1. Homekoulut

Laitetaan edes homekoulut kuntoon ennen kuin haihatellaan yhtään mitään. Samalla koulut saadaan päivitettyä nykyajan tarpeiden mukaisiksi.

2. Ryhmäkoko lakiin

En kerinnyt painottaa sitä, mutta onneksi Krista Kiuru otti asian esin. Ehkä aloite liikahtaa.

Äärimäisen hienoa oli, että myös Sahlberg otti puheeksi sen, että mitään koulutuspolitiikkaa ei ole ollut 15 vuoteen. Suunnittelua on ohjannut vain säästö- ja paniikkinappulat.

Antti Aarnio kirjoitti...

Kiitos Marttu, mielenkiintoista ja hyvin kiteytetty. Tätä keskustelua on mielenkiintoista seurata ja varsinkin sitä että mihin se johtaa, jos johtaa

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kaikesta vaivannäöstä! Yhteenveto oli kattava. Suomi on laaja maa; siksi erilaiset olosuhteet on otettava huomioon koulua kehitettäessä. Säästöleikkaukset ovat purreet Itä- ja Pohjois-Suomessa hurjasti. Koulujen lakkauttaminen ja koulumatkojen pidentäminen varastaa oppilaiden ajan sekä verottaa jaksamista. Tästä kärsivät toiminnalliset pojat...





Peter Johnson kirjoitti...

Hei, Martti on huippubloggari, Kiitokset jälleen kerran. Yksi pointti illan keskutelun loppupäästä jäi huomiotta. Yhteistoiminnallisuus oppilaitosten kehittämisessä ja oppimisessa tulee nostaa avaintekijäksi, kuten Pasi viittasi. Siten voimme luoda kestävän vision tulevaisuuden kouluun. Vähemmällä voi saada enemmän ja parempaa aikaan!
Terv. Petteri

Anonyymi kirjoitti...

Missä Sahlberg on kasvatustieteen professorina? Tietääksemme hän on CIMO-nimisen organisaation johtaja.

Martti Hellström kirjoitti...

1. Peter. Tarkkaavaisuuteni näköjään herpaantui

2. Anonyymi. Sahlberg on kutsuttu Harvardiin vierailevaksi professoriksi 1.1. -14 alkaen.

Rauno kirjoitti...

Jännittäviä aikoja.Laitan kaksi asiaa vielä valokeilaan: Teknologian laiminlyönti ei aiheuta sinänsä mitään, laskua tai muutakaan. Kouluihin on jo kannettu teknologiaa ainakin 20 vuotta. Se vaikuttaa oppimiseen vasta kun sitä käytetään, mieluiten innostavasti. Tvt-pedagogiaa tulee kehittää, koska sitä ei ole ennen ollut. Teknologia insinööreille, tvt-pedagogia opettajille.
Kouluissa ei vielä tarpeeksi huomioitu sitä että koulussa oppiminen on ryhmäilmiö, jossa oppilaiden oma kulttuuri on vallitseva. Ilmeisesti tämä nuorisokulttuuri on taas kerran liikkeessä, kouluissa pitää seurata perässä.

Martti Hellström kirjoitti...

Raunolta taas kerran viisaita ajatuksia.

Unknown kirjoitti...

Missä on kirjattu vanhempien rooli osana yhteisöä. Vanhemmat ovat mahdollistava osapuoli, ei aina se laiminlyövä tai ylivaativa.

Samoin kolmannen sektorin rooli tulee "talkoissa" nousemaan jatkossa, varsinkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin (vrt. oppilashuolto) mahdollistajana