TERVEISIÄ siis Säätytalolta. Minulla oli 20 minuuttia aikaa puhua yhteisöllisen opiskelijahuollon mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista. Yllä clipsi-muodossa näyttämäni diat. Oikein tiivistetysti viestini oli:
- Mitähän ongelmaa sillä, että painopiste siirretään yksilön auttamisesta yhteisölliseen opiskelijahuoltoon oikeasti ratkaistaan? Mitähän uusia ongelmia tästä ratkaisusta syntyykään?
- Osa oppilaista voi koulussa todella huonosti. Mutta vain pieni osa ongelmista on kouluperäisiä?
- Kotiperäisiä ongelmia ei paranneta riskianalyyseillä. Niissä autettaisiin parhaiten esi- ja alkuopetuksessa mm. perhetyön keinoin. Tästä on näyttöä.
- Kouluissa nykyiset oppilashuollon resurssit eivät riitä kaikkien oppilaitten auttamiseen.
- Miksi OHR pannaan tekemään tehtäviä, joita jo nyt tekevät rehtori ja opettajat?
- Mitä oikeasti tarkoittaa lause: luottamus perustuu salassapitoon?
- IhanneOHR olisi jalkautuva, kävelevä ja välittävä OHR joka auttaisi tarvittaessa moniosaajana näkemään ongelmia laatikon ulkopuolelta.
- En usko pätkääkään yliviritettyyn suunnitteluun ja dokumentointiin.
- Mitä tapahtuu henkilöstön vaihdostilanteissa, kun koulun oppilaille on viritetty kymmeniä erilaisia asiantuntijaryhmiä? Kuka niitä koordinoi?
- Jos resurssimäärä kasvaa huikeasti (johon en usko), yhteisöllinen opiskelijahuolto olisi sellaista luxusta, johon mielelläni käyttäisin rahaa.
KUTEN arvaatte, alustukseni oli ihan eriparia muiden alustusten kanssa. Tuntui, että pääosa ihmisistä oli oikein iloisella mielellä uudistuksen suhteen.
SALISSA oli myös dosentti Matti Rimpelä. Hän lähetti minulle oman kriittisen lausuntonsa Hallituksen esityksestä. Laitan tähän pari poimintoa siitä.
LAKIESITYS on nyt etenemässä. Sivistysvaliokunta on antanut siitä oman lausuntonsa.
Matti Rimpelän ajatuksia
HE 67/2013
- Lisää käytännössä tietosuojaongelmia
- Ei vahvista kokonaisuutta, vaan vastuu kouluyhteisön ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämisestä jaetaan edelleen
- katselee koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon – ei kouluyhteisöjen hyvinvoinnin - silmillä!
- Keskittää huomion oppilashuoltopalvelujen moniosaajatiimin sijasta erikseen määriteltyihin ammattiryhmiin. Unohtaa koulunkäyntiavustajat/ohjaajat, perhetyöntekijät, nuorisotyöntekijät, psykiatriset erikoissairaanhoitajat, yms.
1 kommentti:
Olin paikalla seminaarissa. Kiitos esityksestäsi, joka ehkä ravisteli kuulijakuntaa ja ainakin poikkesi muiden esitysten "valtavirrasta" - niiden arvoa mollaamatta.
Entisenä erityisopettajana jäin sulattelemaan koko päivän tuhtia antia vähän samoin kysymyksin kuin mihin sinä viittasit. Mikä on ennaltaehkäisevän, yhteisöllisen opiskeluhuollon merkitys, kun caseja tulee koulussa reaaliajassa, ilman varoitusääniä? Lähentävätkö nämä uudet suunnitelmat asiantuntijoita, opettajia ja autettavia käytännön tasolla?
Lähetä kommentti