OIKEIN nostalginen olo iski, kun kävelin lauantaiaamuna hieman ennen yhdeksää Helsingin yliopiston päärakennukseen Fabianinkadun puolelta. Monta luentoa on siellä kuunneltu nuorena miehenä.
EN muista, että olisin itse koskaan aikaisemmin pitänyt luentoa tässä rakennuksessa, joten sellainenkin tunnelma.
UUDEN puolen salissa 3 oli 31 rehtoriksi pätevöityvää eri alan opettajaa. Vuoden mittaisen kurssin järjestää Helsingin OKL, ja käytännön toimijana on Palmenia. Kurssin johtajana on KT Atso Taipale. Muina kouluttajina ovat professori Arto Kallioniemi, dosentti Jari Salminen, professori Kauko Hämäläinen, dosentti Markku Pyysiäinen, professori Hannele Niemi, PsM Kari Karvonen, dosentti Jyrki Loima, FT Matti Waitinen, VTT Helena Lemminkäinen, OTK Markku Poutala, professori Jarkko Hautamäki, KM Esa Kukkasniemi ja PhD Helena Thuneberg. Vaikuttavaa väkeä, eikö? Kurssiin kuuluu luentojen ja kehittämishankkeen lisäksi oikein tenttejäkin.
MINUN vastuullani on kaksi puolikasta päivää. Lauantain teemana oli Työyhteisön kehittäminen ja jaettu johtajuus. Toukokuussa saan puhua moniammatillisesta yhteistyöstä.
PÄHKINÄNKUORESSA messageni oli, että johtajan tehtävänä on rakentaa kouluyhteisöön kapasiteettia pysyä työtilassa. Se on sitoutumista perustehtävään, lojaalisuutta johtoon ja arvostavaa kollegiaalisuutta suhteessa vertaisiin. Ei riitä, että johtaja istuu kansliassa. Yhteisöllisyys ei synny itsestään; sen rakentumista on tuettava eri keinoin ryhmän eri kehitysvaiheissa ja myös niissä kriiseissä, joissa yhteisö putoaa (bionilaisiin) perusolettamustilihin. Työyhteisön johtaminen on kohtaamisia, puhumista, puhuttamista ja yhdessä tekemistä. Tässä auttaa, jos oma johtamisen käyttöteoria on selkeä- siis käsitys siitä, millainen hyvä koulu on ja millaisiin johtamisteoin sellainen syntyy.
KONKREETTISENA harjoitusmateriaalin käytin Auroran kouluyhteisön 25 vuoden kronikkaa. Miten kouluyhteisöä pidettiin kasassa, kun uusi rehtori tuli taloon? Miten sen kapasitteettia kehitettiin? Miten kriisejä yritettiin selättää? Missä mentiin pieleen? Millaisia huippukokemuksia noihin vuosiin mahtuu? Kuinka kouluyhteisöa valmistellaan nyt isoon muutokseen, jossa koulurakennus puretaan; merkittävä osa henkilöstöä ja rehtori vaihtuu?
OLI virkistävää palata tähän teemaan, josta aikanaan tuli puhuttua useinkin. Ja on aina virkistävää vaihtaa ajatuksia nousevan rehtoripolven kanssa. Ja Atson.
EN muista, että olisin itse koskaan aikaisemmin pitänyt luentoa tässä rakennuksessa, joten sellainenkin tunnelma.
UUDEN puolen salissa 3 oli 31 rehtoriksi pätevöityvää eri alan opettajaa. Vuoden mittaisen kurssin järjestää Helsingin OKL, ja käytännön toimijana on Palmenia. Kurssin johtajana on KT Atso Taipale. Muina kouluttajina ovat professori Arto Kallioniemi, dosentti Jari Salminen, professori Kauko Hämäläinen, dosentti Markku Pyysiäinen, professori Hannele Niemi, PsM Kari Karvonen, dosentti Jyrki Loima, FT Matti Waitinen, VTT Helena Lemminkäinen, OTK Markku Poutala, professori Jarkko Hautamäki, KM Esa Kukkasniemi ja PhD Helena Thuneberg. Vaikuttavaa väkeä, eikö? Kurssiin kuuluu luentojen ja kehittämishankkeen lisäksi oikein tenttejäkin.
MINUN vastuullani on kaksi puolikasta päivää. Lauantain teemana oli Työyhteisön kehittäminen ja jaettu johtajuus. Toukokuussa saan puhua moniammatillisesta yhteistyöstä.
PÄHKINÄNKUORESSA messageni oli, että johtajan tehtävänä on rakentaa kouluyhteisöön kapasiteettia pysyä työtilassa. Se on sitoutumista perustehtävään, lojaalisuutta johtoon ja arvostavaa kollegiaalisuutta suhteessa vertaisiin. Ei riitä, että johtaja istuu kansliassa. Yhteisöllisyys ei synny itsestään; sen rakentumista on tuettava eri keinoin ryhmän eri kehitysvaiheissa ja myös niissä kriiseissä, joissa yhteisö putoaa (bionilaisiin) perusolettamustilihin. Työyhteisön johtaminen on kohtaamisia, puhumista, puhuttamista ja yhdessä tekemistä. Tässä auttaa, jos oma johtamisen käyttöteoria on selkeä- siis käsitys siitä, millainen hyvä koulu on ja millaisiin johtamisteoin sellainen syntyy.
KONKREETTISENA harjoitusmateriaalin käytin Auroran kouluyhteisön 25 vuoden kronikkaa. Miten kouluyhteisöä pidettiin kasassa, kun uusi rehtori tuli taloon? Miten sen kapasitteettia kehitettiin? Miten kriisejä yritettiin selättää? Missä mentiin pieleen? Millaisia huippukokemuksia noihin vuosiin mahtuu? Kuinka kouluyhteisöa valmistellaan nyt isoon muutokseen, jossa koulurakennus puretaan; merkittävä osa henkilöstöä ja rehtori vaihtuu?
OLI virkistävää palata tähän teemaan, josta aikanaan tuli puhuttua useinkin. Ja on aina virkistävää vaihtaa ajatuksia nousevan rehtoripolven kanssa. Ja Atson.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti