YKSI perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen kärkiä on osaamistaitojen laajentaminen oppiainesidonnaisista taidoista ns. tulevaisuustaitoihin, joita Suomessa kutsutaan laaja-alaisen osaamisen taidoiksi. Näitä tavoitealueita on 7. Niinkuin tiedetään ne ovat:
L1- Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L3- Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
L4- Monilukutaito
L5-Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
L6-Työelämätaidot ja yrittäjyys
L7- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Näissä taidoissa on paljon yhteistä kansainvälisessä NPDL-koulunkehittämisohjelmassa rakennettujen ns. avaintaitojen kanssa. Tässä ohjelmassa kukin avaintaito oli esitelty laadullisesti syvenevinä portaikkoina, ns. rubriikkeina.
NYT Kirsi Lonka on työryhmänsä kanssa tehnyt vastaavan rubrikointityön suomalaisille tulevaisuustaidoille. 160-sivuinen julkaisu...
Lonka, Kirsti ym. (2017) . Tie laaja-alaiseen osaamiseen. Helsinki: Microsoft. Ladattava pdf-tuote.
... löytyy ilmaiseksi ladattavana Microsoftin sivuilta esim. tästä linkistä.
ITSE ideaa työstävä noin kolmen minuutin video löytyy taas tästä linkistä: https://vimeo.com/215005199
7 laaja-alaisen osaamisen aluetta on tässä teoksessa jaettu 3-4 teemaan, ja kukin teema vielä 1- 6 taitoon. Näin koulussa harjoiteltavia taitoja on yhteensä 48. Esimerkiksi Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) jäsentyy näin:
L1- Ajattelu ja oppimaan oppiminen
L2- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
L3- Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
L4- Monilukutaito
L5-Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
L6-Työelämätaidot ja yrittäjyys
L7- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Näissä taidoissa on paljon yhteistä kansainvälisessä NPDL-koulunkehittämisohjelmassa rakennettujen ns. avaintaitojen kanssa. Tässä ohjelmassa kukin avaintaito oli esitelty laadullisesti syvenevinä portaikkoina, ns. rubriikkeina.
NYT Kirsi Lonka on työryhmänsä kanssa tehnyt vastaavan rubrikointityön suomalaisille tulevaisuustaidoille. 160-sivuinen julkaisu...
Lonka, Kirsti ym. (2017) . Tie laaja-alaiseen osaamiseen. Helsinki: Microsoft. Ladattava pdf-tuote.
ITSE ideaa työstävä noin kolmen minuutin video löytyy taas tästä linkistä: https://vimeo.com/215005199
7 laaja-alaisen osaamisen aluetta on tässä teoksessa jaettu 3-4 teemaan, ja kukin teema vielä 1- 6 taitoon. Näin koulussa harjoiteltavia taitoja on yhteensä 48. Esimerkiksi Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) jäsentyy näin:
- TEEMA 1: Tutkiva ja luova työskentely sekä tiedonhallinta
- Taito 1: Tiedon tuottaminen
- Taito 2: Tiedonhallinta
- Taito 3: Tiedon hankkiminen
- TEEMA 2: Käytännön taidot ja ohjelmointi
- Taito 1: Laitteiden ja ohjelmistojen hallinta
- Taito 2: Ohjelmointi ja algoritminen ajattelu
- TEEMA 3: Vastuullinen ja turvallinen toiminta
- Taito 1: Vastuullisuus, laki ja tekijänoikeudet
- Taito 2: Turvallisuus ja riskienhallinta
- Taito 3: Ergonomia
- TEEMA 4: Vuorovaikutus ja verkostoituminen
- Taito 1: Tieto- ja viestintäteknologiset vuorovaikutustaidot ja verkostoituminen
Klikkaamalla saat kuvan lukukelpoiseksi. |
Asteikko on tässä mallissa suppeampi kuin NPDL:ssä. Longan mallissa askelmia on vain neljä: tasosta 0 tasoon 3. Tässä esimerkiksi yhden osataidon (yhteisöllinen oppiminen ja yhteinen tiedorakentaminen) portaikko.
JOS laaja-alaisen osaamisen idea otetaan kouluissa vakavasti, opetus muuttuu melkoisesti.
Tekijöiden mukaan taitotason kasvaessa kasvaa oppilaan itseohjautuvuus, toimijuus ja aktiivisuus ja
opettajan työn painopiste siirtyy opetuksesta kohti oppimisen ohjaamista ( joka voi olla myös epäsuoraa). Opettajat mahdollistavat oppiaineita yhdistävän tavan työskennellä ja ohjaavat hyödyntämään myös oman ryhmän - ja koulun- ulkopuolista apua (esim. ottamalla yhteyttä asiantuntijoihin). Portaikkoja noustessa lisääntyy myös suunnittelu, tavoitteisuus ja laaja-alaisten taitojen oppimisen järjestelmällinen arviointi.
Metodisina tavoitteina ovat tutkivan työtavan mukaiset, pitkäkestoiset oppimisprojektit, joissa oppilaat harjoittelevat itsenäisesti määrittelemään tutkittavan ilmiön ja ongelman, asettamaan tavoitteita, etsimään, tuottamaan, muokaamaan, arvioimaan ja julkaisemaan tietoa ja ideoita moninaisista lähteistä ja erilaisilla menetelmillä, suunnittelemaan työtapojaan, tuottamaan vastauksia itse asetettuihin kysymyksiin, asettamaan jatkokysymyksiä, arvioimaan edistymistään ja muokkaamaan työtään oman ja muiden arvioinnin perusteella. Tehdyt tuotokset pyritään myös julkaisemaan laajemman joukon iloksi kuin vain oman opiskeluryhmän tai koulun.
Tekijöiden mukaan "Tie laaja-alaiseen osaamiseen" on arviointityökalu, jonka avulla opettajat voivat arvioida kuinka hyvin he osaavat suunnitella opetustaan laaja-alaisen osaamisen mahdollistamiseksi. Paketissa on myös konkreetteja ideoita laaja-alaisen osaamisen toteuttamisesta arkipäivän koulu- työssä.
HATUNnoston arvoinen satavuotislahja Suomelle. Kuten Kirsti Lonka em. videolla toteaa, kukaan ei hallitse täydellisesti näitä kaikkia taitoja, ei hänkään. Mutta hän rohkaisee opettelemaan niitä yhdessä; ja hyldyntämään koulusta yhdessä löytyvää kollektiivista osaamista. Niitä joita massivinen porraspaketti jähmettää voi suositella ottamaan sieltä muutaman taidon kerrallaan työstettäväksi yhdessä kollegoiden ja oppilaiden kanssa.
ITSE innostuin estimään Longan ryhmän laadullisen asteikon logiikkaa. Tein näille 48:lle portaikolle verbianalyysin- siis mitä opettaja ja oppilaat kullakin laatuaskelmalla tekevät ja kokosin ne omaksi "ylitaidolliseksi "taulukoksi. Näin näin vielä kirkkaammin laatuasteikon perusidean. Annoin tasoille vielä tutun oloiset nimet: aloittelija, oppipoika, kisälli ja mestari.
Tässä kuvassa portaat ovat samat mutta ylimpänä on korkein taso. |
TASO 0
Opettaja ei kiinnitä huomiota, ei järjestä sellaista toimintaa, ei käsittele tavoitteellisesti, ei luo yhteyksiä ei ohjaa millään tavoin, ei ohjaa eikä tue, ei ota huomioon, ei tarjoa mahdollisuuksia, ei tuo esille. Koulussa ei oteta kantaa.
TASO 1
Oppilaat harjoittelevat, kokeilevat, tutustuvat opettajan johdolla….
Opettaja antaa aikaa, esittelee, kertoo, nostaa esiin, ohjaa tutustumista/havaitsemaan/ kokeilemaan/ pohtimaan omia toiveita ja odotuksia, opettaa, perehdyttää, rohkaisee, suunnittelee oppimistehtäviä, joiden avulla oppilaat saavat kokemuksia, tuo esille, tutustuttaa.
Opettajan johdolla keskustellaan, käsitellään, pohditaan yhdessä. Opettajat ja muu henkilökunta suunnittelevat. Oppimistilanteissa käsitellään.
TASO 2
Oppilaat harjoittelevat, hyödyntävät, käyttävät säännöllisesti… opiskelevat, oppivat, perehtyvät, syventyvät, toteuttavat vierailevat opettajan johdolla….
Opettaja auttaa, kannustaa, käsittelee oppilaiden kanssa, mahdollistaa, mahdollistaa harjoittelun, nostaa esiin, ohjaa, ohjaa arvioimaan/miettimään yhdessä ja itsenäisesti, suunnittelee monipuolisia…
Opetuksessa sovelletaan tietoja käytäntöön, tarkastellaan, opetellaan yhdessä. Oppilaiden mielipiteet, ideat ja mieltymykset otetaan huomioon ja niiden pohjalta kehitetään toimintaa. Yhdessä ideoidaan ratkaisuja.
TASO 3
Oppilaat asettavat tavoitteita, jakavat eri alustoilla, kehittelevät käytäntöjä, käyttävät järjestelmällisesti, luovat, luovat käytäntöjä/sääntöjä/verkostoja toimintansa tueksi/yhdessä, oppivat hallitsemaan ja arvioimaan kriittisesti, ottavat haltuun, pohtivat, pohtivat eri näkökulmista /vaikuttavuutta, pääsevät käyttämään, saavat käytännön kokemuksia/tehdä, suunnittelevat ja toteuttavat projekteja ja vertailevat erilaisia etenemisteitä, tekevät itsenäisesti, tuovat esille näkemyksiään, tutkivat, tutkiva aitoja epäkohtia/monialaisesti, valitsevat, valmistelevat ja kokeilevat, yhdistelevät….
Opettaja mahdollistaa, ohjaa, tarjoaa…
Työn onnistumista arviodaan yhdessä. Luotuja käytänteitä harjoitellaan koulun arjessa jatkuvasti.
1 kommentti:
KIRSTI ei Kirsi
Lähetä kommentti