VANTAA ottaa ainakin osittain ensi lukuvuonna käyttöön vuorolukua. Olen tuominnut ratkaisun, kuten monet muutkin. Olen silti hyvin innostunut vuoroluvusta 50 vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta. Yksin metodologisesti se on minusta huikea ja oivaltava.
Tässä lastussa palautan meidän kaikkiin mieliin, mitä Viljanen sai selville tutkiessaan noin 800:n 3.-4.-luokkalaisen aineistolla vuoroluvun vaikutuksia oppilaiden koulumenestykseen ja hyvinvointiin. Kaikki oppilaat kävivät yhden vuoden aamu- ja yhden vuoden iltavuoroa. Oliko vuoroluku pedagogisesti kelpo järjestely?
Viljanen taustoittaa ja perustelee raportissa vuorolukua tanakasti ja kouluhistoriaa tuntien. Vuoroluku määritellään näin: "Samoihin luokkahuoneisiin sijoitetaan päivittäin (päivän eri ajankohtina) opiskelemaan kaksi (joskus jopa kolme) koululuokkaa (edellyttää muitakin tiloja), esim. klo 8-13 ja 13-18."
Vuorolukua ryhdyttiin käyttämään Suomen kaupunkien kansakouluissa jo hyvin varhain, Helsingissä miltei kansakoululaitoksen perustamisesta alkaen. Miksi? Valtionapua ei myönnetty koulutalojen rakentamiseen. Rahaa rakentamiseen ei ollut. Oli pulavuodet ja sota. Lapsimäärät kasvoivat kaupungeissa. Syntyvyys kasvoi. Siirtoilaiset sijoitettiin. Luokkakokoja pienennettiin säädöksillä…
VILJANEN listaa vuoroluvun etuja:
- Tarvitaan vähemmän kotiluokkia.
- Voidaan hyödyntä samoja ainetiloja, pihaa, välineitä.
- Huoltohenkilökuntaa ei tarvita enempää. Siivous vain kerran päivässä.
- Lämmityskuluissa säästetään.
- Sama vahtimestari ja johtaja koko päivän.
- Opettajien sijaisjärjestelyt ovat helpompia.
- Kalliiden tilojen ja välineiden tyhjäkäynti vähenee.
HAITTApuoliksi hän esittää seuraavia:
- Voi olla rasittavaa oppilaille ja opettajille.
- Kasvatuksen kannalta turmiollista. Lapset jätetään puoleksi päiväksi katujen kasvatettavaksi.
- Vaikeuksia järjestää kouluruoka oikeaan aikaan.
- Haittoja perhe-elämälle (lapset voivat olla eri vuorossa).
- Opettaja ei valmistele tunteja (ei ole tiloja).
- Opettaja ei voi ohjata yksittäisi oppilaita (ei laiskanläksyä, kerhoja).
Pohdittavaa
Viljanen haastaa minut pohtimaan omia ennakkokäsityksiäni:
- Mihin perustuu oletus, että päivän eri ajankohdat eivät ole kasvatuksen eivätkä opetuksen kannalta samanarvoisia.
- Miksi esim. aamu on oppimisen kannalta optimaalinen?
- Miksi on edullista käydä koulua yhtäjaksoisesti?
Viljasen tutkimuksesta lyhyesti
Viljasen tutkimuskohteena olivat Helsingin kansakoulujen vuorolukuluokat (3-4) lukuvuosina 1954-55 ja 1955-56. Aamuvuoro kävi koulua klo 8-13 ja iltavuoro klo 13-18. Yhteensä luokkia oli lähes 230 ja oppilaita 800. Mukana oli luokkia sekä työläiskaupunginosista että esikaupunkialueen kouluista.
Aineistoon kuuluivat:
- kyselylomake (joukkokysely)
- poissaolot (opettajien päiväkirjat)
- cancellation-kokeet (keskittyminen)
- oppilasarvostelu
- oppikoulussa suoritettu pääsykoe
Tulokset
1. Nukkuminen
Aamuvuoron pojat menivät nukkumaan 10 minuuttia aikaisemmin ja tytöt 20 min aikaisemmin kuin iltavuorolaiset. Iltavuoron poikia oli kehotettu enemmän menemään nukkumaan. Aamuvuorolaisia jouduttiin enemmän herättelemään. Iltavuorolaiset nukkuivat lähes tunnin enemmän. Aamuvuorolaisten yölepo oli koulupäivää edeltävinä öinä riittämätön.
Nukahtamisen helppoudessa ei ollut eroa.
2. Vapaa-aika
Aamuvuorolaisilla vapaa-aikaa oli käytännössä vain koulupäivän jälkeen. Aamuvuoron oppilaat olivat enemmän ulkona. Iltavuorolaiset liikkuivat enemmän.
Iltavuorolaiset käyttivät kotitehtäviin enemmän aikaa. He tekivät niitä ennen kouluunmenoa.
Aamuvuoron pojat suhtautuivat kotitehtäviin kielteisemmin kuin iltavuorolaiset. Iltavuoron oppilaat käyttivät enemmän aikaa kotiaskareisiin. Aamuvuorolaiset lähtivät myöhemmin kouluun (suhteessa alkamisaikaan). Aamuvuorolaiset tulivat myöhemmin kotiin (vrt. koulunpäättyminen)
Kerhoihin osallistuminen ei riippunut vuorosta.
3. Koulukunto
Vireys oppitunnilla (Cancellion-testi) - ei eroja 1. oppitunnilla, mutta kolmannella oppitunnilla poikien vireys iltavuorossa oli parempi. Aamuvuorossa vireys laski päivän mittaan, iltavuorossa kohosi.
Iltavuorolaiset menestyivät paremmin kuin aamuvuorolaiset useiden aineiden arvosanoissa. Pojat menestyivät paremmin iltavuorossa. Iltavuoron tytöillä oli paremmat tulokset oppikoulun pääsykokeissa.
Poissaoloissa ei ollut eroja. Koulumenestys: ei eroja kaikkien aineiden keskiarvoissa. Ei vaikutusta ehtojen määrään tai luokalle jääntiin. Ei vaikutusta pääsemiseen oppikouluun.
Yhteenvetoa koulukunnosta: Ryhmät eivät paljon eroa toisistaan. Eräissä suhteissa iltavuorolaisten tulokset ovat parempia.
4. Oppilaiden suhtautuminen vuorolukuun
Kaikki oppilaat antoivat riidattoman tuomion vuoroluvulle. Sekä tytöt että pojat. 88-94% valitsisi aamuvuoron. Oppilaat viihtyvät aamuvuorossa paremmin kuin iltavuorossa.
”Lasten maailma on toisenlainen kuin aikuisten”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti