Kirjoja

Kirjoja

maanantaina, helmikuuta 03, 2014

Erkki Viljanen ja tutkimusraportti vuoroluvusta. Osa 1.

Opettaja-lehdessä julkaistu kuva Erkki
Viljasesta.
LÖYSIN viime viikolla OKL:n kirjaston poistohyllystä harvinaisen aarteen: Viljanen, E. (1964). Kansakoulun vuoroluku ja oppilaat. Kokeellinen tutkimus kiinteän aamu- ja iltavuorojärjestelmän vaikutuksesta oppilaitten käyttäytymiseen. Helsinki. Monografia on mitä ilmeisimmin omakustanne. Googlettamalla siihen löytyi  osumia vain divareista.

AHMIN teosta lentomatkoilla Ouluun ja takaisin, ja tulen jakamaan minua innostuttaneita asioita muutamassa erässä.
Mutta ihan aluksi haluan esitellä miehen.

Erkki Viljanen
Kasvatustieteen professori Erkki Viljanen syntyi  5. 2. 1925 Urjalassa. Hän kuoli 82 vuoden iässä 18. 9. 2007 Jyväskylässä.

Viljanen kirjoitti  ylioppilaaksi 1945 Helsingissä Lapinpuiston yhteislyseosta.  Hän suoritti ensin kansakoulunopettajan tutkinnon Rauman seminaarin ylioppilashospitanttiluokalla vuonna 1948 ja sitten aineenopettajan ja  filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1953. Akateeminen ura eteni verkkaisesti: Filosofian lisensiaatti hänestä tuli Helsingin yliopistossa vuonna 1962. Filosofian tohtorin tutkinnon hän sai  Oulun yliopistossa vuonna 1970 45 vuoden iässä.

Viljasella oli pitkä kokemus koulun  arjesta. Hän toimi  kansakoulunopettajana Helsingin suomalaisessa kansakoulussa kymmenen vuotta ja  sitten neljä vuotta psykologian ja veiston tuntiopettajana Oulunkylän yhteiskoulussa. Hallinnollista pätevyyttä hän hankki toimimalla Karkkilan ja Oulun piirien vt. kansakouluntarkastajana vuosina 1954–56. Vuodet 1958-1963 hän oli koulupsykologina Helsingin kaupungin kasvatusneuvolassa.

Vuonna 1963 Viljanen  siirtyi opettajankoulutustehtäviin: Ensin Heinolan seminaariin  lukuvuodeksi 1963–64 ja  sitten Hämeenlinnan seminaariin lukuvuodeksi 1964–65. Oulun yliopistossa hän työskenteli  vuodet  1965–70. Työnsä ohessa hän luennoi Kajaanin seminaarissa  1969–74, toimi Oulun yliopiston ja Kajaanin seminaarin yhdysmiehenä vuodet 1969–74 sekä  mm. Kainuun korkeakoulun tieteellisen valtuuskunnan jäsenenä vuonna 1971. Vuodet 1970–75 hän oli Oulun yliopiston kasvatustieteen apulaisprofessori. Saman yliopiston kasvatuspsykologian dosentti Viljanen oli vuodesta 1972.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professorina Viljannen toimi vuodet 1975–91, kunnes jäi eläkkeelle.  Hän toimi virkansa ohella valtakunnallisen opettajankoulutusneuvoston jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuosina 1978–84 sekä kasvatustieteen tiedekunnan dekaanina ja opettajankoulutuslaitoksen johtajana vuodet 1980-85. Suomen kasvatustieteellisen seuran työjäsenen hän oli vuoden 1973 ja esimies vuodet 1985–87.

Professori Viljanen oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa  1970-luvun tutkinnonuudistusta, jossa luokanopettajankoulutus muutettiin aluksi  kolmivuotiseksi ylioppilaspohjaiseksi tutkinnoksi ja myöhemmin maisteritutkinnoksi. Hän teki pioneerityön opettajankoulutuksen tieteellisen perustan luomisessa. Viljanen pyrki kehittämään opetusharjoittelua tutkimuslähtöisemmäksi liittämällä siihen kokeilevaa toimintaa. Hänen aloitteestaan  käynnistyi opettajankoulutuksen kehittämistutkimusten sarja, jossa  tutkittiin monipuolisesti  opettajankoulutusta. Hän myös suunnitteli ja kehitti opettajien jatko- ja täydennyskoulutusta. Hän käynnisti tieteellisen jatkokoulutuksen opettajankoulutuslaitoksessa.

Viljasen omaan tutkimusintressiin kuuluivat mm. koulusaavutustestit, differentiaalipsykologia,  oppimisen psykologia opetus-ja kasvatustyössä sekä evaluaatio.

Tässä blogissa on aikaisemmin esitelty Viljasen teos "Kasvatustiede". http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2009/06/kasvatustiede.html

Ks. lisää Viljasesta mm.
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2007_50/116700.htm

Ei kommentteja: