Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

maanantaina, helmikuuta 17, 2014

Kehittämishanke- ketterä oppimismenetelmä

Kehittämishanke esitettynä portaina vanhasta tavasta uuteen.
VIIKONLOPUN ainana sain käydä läpi nelisenkymmentä rehtorikoulutukseen liittyvän kehittämishankkeen  väliraporttia.  Nykyäänhän lähes kaikkiin pitkäkestoisiin koulutusohjelmiin liittyy  sellainen.

Hankkeesta laaditaan ensin kirjallinen suunnitelma ja sitten raportti. Palmenian kahdella kurssilla, joilla vastaan tästä osuudesta, pidämme vielä erillisen seminaarin, jossa esitellään se jokin, mikä haluttiin oppia tai luoda. Raporttia ei siis lueta ääneen, siitä jaetaan 1 sivun ojenne. Kurssilaiset ovat nyt saaneet vähän sparrausta, ja heillä on aikaa lähes kaksi kuukautta viimeistellä työ ja valmistaa noin 5 minuutin esitys.

JÄLLEEN kerran on tulossa tosi mukavia ja muillekin kurssilaisille hyödyllisiä töitä. Mutta….

Olen  varmaan antanut vähän epäselviä ohjeita, koska ainakin osa näyttää ymmärtävän kehittämishankkeen essee-työksi, jossa lähinnä selkiytetään omaa ajattelua. Hyötyähän  siitäkin on. Niinpä kirkastin taas itselleni, mitä tällä menetelmällä oikein tavoitellaan. Palataan siksi vähän ajassa taaksepäin.

Perinteinen ja uusi koulutus

PERINTEINEN, wanha koulutus oli valmiin tiedon siirtoa ja omaksumista. Joko kuuntelemalla asiantuntijaa tai lukemalla hyvä kirja. Ainakin 1980-luvulta alkaen koulutusta on haluttu muuttaa siihen suuntaan, että uutta tietoa tuotetaan myös itse ja yhdessä. Koska elämme kiihtyvän muutoksen aikaa, erityisesti on haluttu, että opiskelijat tekevät muutosinterventiota, ja saavat näin ohjatusti ja turvallisesti kokemuksia muutosjohtamisesta.

YKSINKERTAISIMMILLAAN kehittämishankkeen voi jäsentää joukoksi perkkäisiä kysymyksiä:
1. Mikä on a) pulma/ongelma  tai  b) unelma?
2. Millaisia vaihtoehtoja pulman ratkaisuun/unelman  toteuttamiseen on tarjolla (kirjallisuus…)
3. Mihin ratkaisuun päädyit ja miksi?
4. Miten aioit ottaa ratkaisun käytöön? (suunnitelma)
5. Kuinka idean toteuttaminen eteni? (seuranta)
6. Miten hyvin suunnitelma toteutui? Ratkesiko pulma? Toteutuiko unelma? Mitä muuta seurasi? (evaluaatio)
7. Mitä koko prosessista opit? (reflektio)

USEIN käytännön syistä kurssiaika ei riitä useita kuukausia vievän koko hankkeen seuraamiseen. Tällöin on järkevää valita jokin pieni osa isosta kokonaisuudesta raportoitavaksi. Tällaista osia voivat olla
- nykytilan kartoitus eri asianosaistahoilta (esim. kysely)
- muutosidean kehittely (esim. sijaisen perehdytyspaperi)
- muutosidean esittelytilaisuus/esite
- palautteen kerääminen jo toteutetusta hankkeesta
- roadmapin (tehtävälista, aikataulutus) luominen edessä olevalle hankkeelle.

TÄLLÄKIN kerralla annoin monelle neuvon, että kannattaa pyrkiä tuottaamaan jokin  aivan konkreettinen "lopputuote", jossa tiivistyy se, mitä on valitsemastaan aiheesta oppinut; jokin malli, lista, nyrkkisäännöstö, lomake, diaesitys tms.

Ei kommentteja: