Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, helmikuuta 23, 2014

Miten opetusta kuvataan perusopetusasetuksessa?

KUTEN edellisessä lastussa kirjoitin, perusopetuslaki (1998) näyttää antavan opetuksesta varsin oudon kuvan. Oppilaan rooli piirtyy varsin passiiviseksi. Päätin katsoa, miten perusopetusasetus (1998) kuvaa opetusta.

OPETTAJA (ja opettajaksi opiskeleva henkilö) antaa opetusta, oppilaanohjaaja oppilaanohjausta, erityisopettaja erityisopetusta, luokanopettaja luokanopetusta ja aineenopettaja aineenopetusta. Opettaja päättää (arvioinnista, eräistä rangaistuksista, tehtävien suorittamisesta). Opettaja arvioi.

REHTORI päättää vuosiluokalle jättämisestä ja  eräistä rangaistuksista.

OPPILAS otetaan opetukseen. Oppilasta opetetaan. Oppilas noudattaa. Hän osallistuu, työskentelee, käyttäytyy. Hän saavuttaa tavoitteet ja edistyy. Hän suorittaa oppimäärän tai tutkinnon. Hän siirtyy tai jää vuosiluokalle.

OPETUSTA järjestetään, annetaan ja saadaan. Opetukseen osallistutaan tai opetukseen osallistumisesta vapautetaan.  Opetukseen osallistuminen voidaan myös evätä (kieltää).

OPINNOISSA edistytään, edetään. ja ne suoritetaan hyväksyttävästi. Oppimäärä suoritetaan.
Suoritus hylätään tai se raukeaa.

ASETUKSESSA ei puhuta mitään opetusmenetelmistä. Kerran tekstissä viitataan työskentelytapaan. Opetukseen liittyvästä ajasta käytetään termiä työaika, työpäivä ja opetusjakso. Opetuksen rinnalla puhutaan ohjatusta toiminnasta, tuesta, päivänavauksesta. Tukea saadaan. Opinnoissa on kokonaisuuksia.

ASETUKSESSAKIN opetus on riisuttu lähes täysin didaktiikasta. Opetus on siis jotain jota annetaan. Ja opettaja on subjekti. Hän antaa. Hän päättää. Hän opettaa.  Opetus on jotain, johon osallistutaan, ellei osallistumisesta vapauteta tai sitä epätä. Oppilaan osuus on siis  osallistua ja suorittaa. Oppimis-termiä ei käytetä. Sitä pykäläkielessä vastaa tavoitteiden saavuttaminen ja edistyminen. 

Ei kommentteja: