Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

lauantaina, helmikuuta 08, 2014

Erkki Viljanen ja tutkimusraportti vuoroluvusta. Osa 2.

TÄSSÄ siis toinen lastu, joka pohjautuu Erkki Viljasen teokseen Kansakoulun vuoroluku ja oppilaat. Sivuilla 9 ja 16-19 hän tekee oivallisen yhteenvedon koulun päivittäisen työjärjestyksen kehittymisestä 1500-luvulta 1950-luvulle. Olin tähän saakka luullut, että koulupäivän rakenne on simppeli asia: aamupäivän tunnit, ruokatunti ja iltapäivän tunnit. Mutta päivärytmin historia onkin paljon mielenkiintoisempi ja monivaiheisempi.

(Uuden ajan alussa koulut Suomessa olivat käytännössä oppikoulun edeltäjiä. 1600-luvulla niitä kutsuttiin alemmaksi ja ylemmäksi triviaalikouluksi. Alempaa trivaalikoulua vastasivat myös kaupunkien pedagogiot. Ensimmäinen lukio käynnistyi 1630- ja yliopisto 1640-luvulla. Vuonna 1843 kouluja alettiin kutsua ala- ja yläalkeiskouluiksi. 1860-luvulla perustettiin ensimmäinen normaalilyseo. 1870-luvulla ala- ja yläalkeiskoulu yhdistettiin lyseoksi.  Vuonna 1914 oppikoulu sai "lopullisen" rakenteensa: viisiluokkainen alkeisoppikoulu (keskikoulu) ja kolmiluokkainen lukio. Nimitys oppikoulu yleistyi vasta 1900-luvulla.

Kansakoulun nimessä ehti olla paljon vähemmän vaihtelua. Aluksi oli ala-kansakoulu ja yläkansakoulu sekä jatko-opetus. Vuodesta 1957 alkaen koulumuotoa kutsuttiin varsinaiseksi kansakouluksi ja kansalaiskouluksi.)

Vuosien 1571, 1611 ja 1649  koulujärjestyksissä koulupäivä alkoi klo 5 aamulla ja päättyi klo 17 iltapäivällä. Tunteja oli paljon, ja niiden välissä oli lyhyitä taukoja.

Tämä yhden pötkön päivä murtui sitten vuoden 1693 ja 1724 ja koulujärjestyksissä. Koulupäivä alkoi nyt klo 6 ja jakaantui neljään osaan, joiden välissä oli kolme 1-2-tunnin mittaista taukoa. Koulupäivä päättyi klo 17.  Malli eli 1800-luvun alkuun saakka, jolloin koulupäivän alku siirtyi klo 7:ksi ja päivä lyheni yhdellä tunnilla.

1830-luvulla koulupäivä alkoi klo 7 ja päättyi klo 17. Oppitunnit pidettiin kolmessa osassa (kussakin 1-3 tuntia) ja välissä oli kaksi  1-3 tunnin taukoa. Opetukseen käytettiin 6-7 tuntia.

1840-luvulla siirryttiin kaksiosaiseen koulupäivään.  Koulu alkoi klo 8 ja päättyi klo 16-18. Tunteja oli lasten iästä riippuen 6-7. Pienillä lapsilla tauko keskellä päivää oli kaksi tuntia, isommilla kolme.

HELSINGIN ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1857. Koulupäivä alkoi klo 9. Pienillä oppilailla tunnit pidettiin pötköön, ja koulu päättyi klo 12. Isommilla lapsilla koulu päättyi klo 17, ja klo 12-15 oli tauko.

1880-luvulla helsinkiläis-kansakouluissa oli käytössä vuoroluku- järjestelmä: Aamuvuoron oppilaiden koulupäivässä oli kaksi osaa: klo 8-11 ja 15-17. Keskellä päivää oli neljän tunnin tauko. Iltavuoron oppilaiden koulupäivässä oli niinikään kaksi osaa: klo 11-14 ja 17-19.

Vuoroluku voitiin järjestää myös toisin: aamuvuoron tunnit 8- 10 ja 13-16, ja iltavuoron 10-13 ja 16-18. Kummassakin mallissa oppilaiden koulupäivässä oli viisi tuntia.

KÄVIN itse Kallion kansakoulua 1960-luvulla vuoroluvussa. Aamuvuoro kävi koulua klo 8-13  ja iltavuoro klo 13-18.  1.-2.-luokkien aamuvuoro opiskeli 8-12 tai 9-13 ja iltavuoro 12-16 tai 13-17. Pitkää taukoa ei tarvittu, koska koulussa tarjottiin lounas. Oppikoulua kävin Tossussa. Koska koululla ei ollut alkuaikoina ruokalaa, keskellä päivää oli ruokatunti, jolloin sai poistua koulusta.

SUMMA summarum. Koulupäivän alku on siirtynyt 1500-luvulta tasaista tahtia klo 5:stä myöhäisemmäksi. Pääosalla koulu alkaa tänään klo 8, osalla oppilaita tosin klo 10. Koulupäivä sijoittuu edelleen pääosin aamuun. Syitä voi olla monia, sekin, että monet vanhemmat lähtevät jo varhain töihin.

Koulupäivän pituuden päivittäinen vaihtelu lienee 1900-luvun perua.

Nykyinen yhtenäinen koulupäivä taukoineen edellyttää oppilaiden olevan koko ajan koulun valvonnassa. Tämä  on varsin tuore ilmiö (ja muistuttaa 1500-luvun koulua).  Noin 15 minuutin mittainen välitunti on  "surkastunut" jäänne jopa kolme tuntia kestäneestä alkuperäisestä välitunnista.

Ei kommentteja: