TÄMÄN lastuni teema liittyy täydennyskoulutuksen pedagogiikkaan, kuten edellisenkin, joka käsitteli kehittämishanketta. Nyt aiheenani on tapa, jolla kehitämishankkeet esitellään.
Monta tapaa
Kehittämishankkeiden raportteja voidaan käydä läpi monella eri tavalla. Yksi tapa on, että hankkeista vastaava "vain" lukee ne, ja hylkää tai hyväksyy.
Toinen tapa on tehdä (tarkstetuista) hankkeista julkaisu. Näin toimittiin mm. oppilaitosjohdon koulutttajaohjelmassa, johon itse sain osallistua. Komea tapa.
Kolmas tapa on ns. posterinäyttely. Kukin tekee omasta työstään posterin. Posterit sijoitetaan laajaan tilaan, ja sitten kierretään joukolla posterilta toiselle. Posterin tekijällä on aikaa esim.10 minuuttia esitellä työ ja vastata kysymyksiin.
Yleisin tapa on pitää erillinen lähi-istuntokerta, jossa kullekin työlle varataan tietty aika. Työn tekijä pitää lyhyen (tai pitkän) alustuksen (josta jaetaan mahdollisesti ojenne), joku kurssilaisista on opponentti. joka paneutuu työhön erityisesti ns. ensimmäisen puheenvuoron käyttäjänä.
Aion tarjota omalle koulutusryhmälleni mahdollisuutta valita a) posterinäyttely tai b) perinteisempi seminaarityyppinen sessio. Kummassakin aktoreina on työn tekijä ja opponentti. Mitäs ajattelette seuraavista ohjeistuksista?
A. Ohjeistus posteri-työtapaan
Kukin laatii omasta kehittämishankkeestaan A2 - kokoisen posterin. Posterin sijoitetaan tilaan sinitarroilla. Kierrämme radan läpi. Kullekin pisteelle on varattu 10 minuuttia. Posterin tekijä esittelee työtään 5 minuuttia. Sen jälkeen alkaa keskustelu. Opponentiksi nimitetty käyttää ensimmäiset puheenvuorot. Tekijä vastaa kysymyksiin.
OHJEET POSTERIN TEKIJÄLLE
Pidät 5 minuutin alustuksen oman työsi pohjalta. Et siis käy hanketta kronologisesti läki. Kerrot, mitä löysit? Mitä tärkeää ja arvokasta opit hanketyössäsi? Mistä meille muille(kin) voisi olla hyötyä? Tee oppimastasi A2-posteri.
OHJEET OPPONENTILLE
Opponentti kuuntelee tarkalla korvalla posterin esittelyn. Hän on ns. ensimmäinen puheenvuoron käyttäjä. Opponenti
- antaa kiitosta ainakin yhdestä asiasta, sellaisesta jota voisi itse soveltaa omaassa työssään
- kysyy yhden kriittisen kysymyksen (joka vie kuitenkin eteenpäin) asiasta, joka jäi hänelle itselleen epäselväksi, tai josta hän muutoin haluaa tietää enemmän.
- ”heittää” jonkin konkreetin ajatuksen, mihin suuntaan alustuksessa esitettyä ideaa tms. voisi hänen mielestään edelleen kehittää
Opponentin puheenvuoron jälleen käydään keskustelua posterista. Muillakin on tilaisuus osallistua keskusteluun (10 minuutin ajan puitteissa).
B. Ohjeistus seminaari-työtapaan
Kullekin työlle on varattu 10 minuuttia. Pidetään aikataulusta kiinni. Kolme tuntia riittää näin 18:lle työlle. Vuorollaan jokainen osallistuja on kelloKalle, joka näyttää, kun aikaa 3-2-1 min.
OHJEET SEMINAARIN ALUSTUKSEN PITÄJILLE
Pidät viiden minuutin alustuksen oman työsi pohjalta. Et siis käy hanketta kronologisesti läki. Kerrot, mitä löysit? Mitä tärkeää ja arvokasta opit hanketyössäsi? Mistä meille muille(kin) voisi olla hyötyä?
Tee alustuksestasi yhden sivun ojenne, jonka jaat kaikille. Aikataulun vuoksi emme käytä dioja- ellet erikseen sovi asiaa Martin kanssa. Jos haluat havainnollistaa jotain asiaa, monista se paperille.
OHJEET OPPONENTILLE
Opponentti kuuntelee tarkalla korvalla kehittämishankkeen pohjalalta pidetyn alustuksen. Hän on ns. ensimmäinen puheenvuoron käyttäjä. Opponenti
- antaa kiitosta ainakin yhdestä asiasta, sellaisesta jota voisi itse soveltaa omaassa työssään
- kysyy yhden kriittisen kysymyksen (joka vie kuitenkin eteenpäin) asiasta, joka jäi hänelle itselleen epäselväksi, tai josta hän muutoin haluaa tietää enemmän.
- ”heittää” jonkin konkreetin ajatuksen, mihin suuntaan alustuksessa esitettyä ideaa tms. voisi hänen mielestään edelleen kehittää
Opponentin puheenvuoron jälleen alustaja vastaa kommentteihin. Sitten muillakin on tilaisuus osallistua keskusteluun (10 minuutin ajan puitteissa). Vuorollaan jokainen on ”kustos”, joka jakaa puheenvuorot.
Monta tapaa
Kehittämishankkeiden raportteja voidaan käydä läpi monella eri tavalla. Yksi tapa on, että hankkeista vastaava "vain" lukee ne, ja hylkää tai hyväksyy.
Toinen tapa on tehdä (tarkstetuista) hankkeista julkaisu. Näin toimittiin mm. oppilaitosjohdon koulutttajaohjelmassa, johon itse sain osallistua. Komea tapa.
Kolmas tapa on ns. posterinäyttely. Kukin tekee omasta työstään posterin. Posterit sijoitetaan laajaan tilaan, ja sitten kierretään joukolla posterilta toiselle. Posterin tekijällä on aikaa esim.10 minuuttia esitellä työ ja vastata kysymyksiin.
Yleisin tapa on pitää erillinen lähi-istuntokerta, jossa kullekin työlle varataan tietty aika. Työn tekijä pitää lyhyen (tai pitkän) alustuksen (josta jaetaan mahdollisesti ojenne), joku kurssilaisista on opponentti. joka paneutuu työhön erityisesti ns. ensimmäisen puheenvuoron käyttäjänä.
Aion tarjota omalle koulutusryhmälleni mahdollisuutta valita a) posterinäyttely tai b) perinteisempi seminaarityyppinen sessio. Kummassakin aktoreina on työn tekijä ja opponentti. Mitäs ajattelette seuraavista ohjeistuksista?
A. Ohjeistus posteri-työtapaan
Kukin laatii omasta kehittämishankkeestaan A2 - kokoisen posterin. Posterin sijoitetaan tilaan sinitarroilla. Kierrämme radan läpi. Kullekin pisteelle on varattu 10 minuuttia. Posterin tekijä esittelee työtään 5 minuuttia. Sen jälkeen alkaa keskustelu. Opponentiksi nimitetty käyttää ensimmäiset puheenvuorot. Tekijä vastaa kysymyksiin.
OHJEET POSTERIN TEKIJÄLLE
Pidät 5 minuutin alustuksen oman työsi pohjalta. Et siis käy hanketta kronologisesti läki. Kerrot, mitä löysit? Mitä tärkeää ja arvokasta opit hanketyössäsi? Mistä meille muille(kin) voisi olla hyötyä? Tee oppimastasi A2-posteri.
OHJEET OPPONENTILLE
Opponentti kuuntelee tarkalla korvalla posterin esittelyn. Hän on ns. ensimmäinen puheenvuoron käyttäjä. Opponenti
- antaa kiitosta ainakin yhdestä asiasta, sellaisesta jota voisi itse soveltaa omaassa työssään
- kysyy yhden kriittisen kysymyksen (joka vie kuitenkin eteenpäin) asiasta, joka jäi hänelle itselleen epäselväksi, tai josta hän muutoin haluaa tietää enemmän.
- ”heittää” jonkin konkreetin ajatuksen, mihin suuntaan alustuksessa esitettyä ideaa tms. voisi hänen mielestään edelleen kehittää
Opponentin puheenvuoron jälleen käydään keskustelua posterista. Muillakin on tilaisuus osallistua keskusteluun (10 minuutin ajan puitteissa).
B. Ohjeistus seminaari-työtapaan
Kullekin työlle on varattu 10 minuuttia. Pidetään aikataulusta kiinni. Kolme tuntia riittää näin 18:lle työlle. Vuorollaan jokainen osallistuja on kelloKalle, joka näyttää, kun aikaa 3-2-1 min.
OHJEET SEMINAARIN ALUSTUKSEN PITÄJILLE
Pidät viiden minuutin alustuksen oman työsi pohjalta. Et siis käy hanketta kronologisesti läki. Kerrot, mitä löysit? Mitä tärkeää ja arvokasta opit hanketyössäsi? Mistä meille muille(kin) voisi olla hyötyä?
Tee alustuksestasi yhden sivun ojenne, jonka jaat kaikille. Aikataulun vuoksi emme käytä dioja- ellet erikseen sovi asiaa Martin kanssa. Jos haluat havainnollistaa jotain asiaa, monista se paperille.
OHJEET OPPONENTILLE
Opponentti kuuntelee tarkalla korvalla kehittämishankkeen pohjalalta pidetyn alustuksen. Hän on ns. ensimmäinen puheenvuoron käyttäjä. Opponenti
- antaa kiitosta ainakin yhdestä asiasta, sellaisesta jota voisi itse soveltaa omaassa työssään
- kysyy yhden kriittisen kysymyksen (joka vie kuitenkin eteenpäin) asiasta, joka jäi hänelle itselleen epäselväksi, tai josta hän muutoin haluaa tietää enemmän.
- ”heittää” jonkin konkreetin ajatuksen, mihin suuntaan alustuksessa esitettyä ideaa tms. voisi hänen mielestään edelleen kehittää
Opponentin puheenvuoron jälleen alustaja vastaa kommentteihin. Sitten muillakin on tilaisuus osallistua keskusteluun (10 minuutin ajan puitteissa). Vuorollaan jokainen on ”kustos”, joka jakaa puheenvuorot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti