Hämäläinen, Kauko. (toim.).1987. Konsultoiva työtapa ja koulun kehittäminen. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 23/1987.
Tässä linkki osaan 1, jos se on jäänyt väliin:
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/07/kirja-koulukonsulteille-osa-1.html
Kyse on siis kirjasta, johon on koottu olennainen osa vuosina 1983-84 käynnistetyssä Suomen ensimmäisessä kouluyhteisöjen kehittämiskonsulttien koulutuksessa käsitellyistä asioista.
TÄSSÄ toisessa osassa kuvailen raportin piirtämää kuvaa koulukonsultoinnista.
Mitä koulukonsultointi on?
Mihin sitä tarvitaan? Miten konsultin tulee toimia, jotta tavoitellussa muutoksessa onnistutaan?
Mihin konsultointia tarvitaan?
Pähkinänkuoressa ensin (omin sanoin):
Maailma muuttuu. Myös koulujen on tultava muutokseen mukaan. Koulua ei voida muuttaa yksin ulkopuolisin määräyksin. Koulu ei kehity irrallisella päivän parin kestävällä täydennyskoulutuksella. Tarvitaan koulun ja ulkopuolisten tahojen yhteisiä koulunkehittämisohjelmia. Kun koulu tarvitsee, sille tarjotaan apua muutoksessa esiin nousevien ongelmien ratkaisemiseen: ohjelmien tavoitteita tukevaa pitkäkestoista ulkopuolista konsultointia.Mitä konsultointi on?
Pähkinänkuoressa:
Konsultoinnin tarkoitus on kuroa umpeen virallisen opsin tavoitteiden ja koulun nykyisen toiminnan välistä eroa. Syvin päämäärä on hyvän edistäminen oppilaan oppimisessa.
Konsultti ei tee ratkaisuja asiakkaan puolesta. Konsultointia ei ole se, että ulkopuolinen tulee koululle ja ratkaisee toimintaa vaivaavan ongelman.
Konsultoinnin tavoite on auttaa kouluja ratkaisemaan itse ongelmiaan ja kehittymään optimaalisesti koulun omista lähtökohdista yhteiskunta- ja koulupoliittisten tavoitteiden suuntaisesti.
Konsultointi on ammatillisen avun ja asiantuntemukseen perustuvien neuvojen tarjoamista ja antamista - niitä pyydettäessä. Se on asiantuntemukseen perustuvan neuvon antamista. Konsultointi on suunniteltua muutostoimintaa. Siinä kunnioitetaan kouluyhteisön autonomisuutta ja arvostetaan kouluyhteisössä vallitsevaa organisaatiokulttuuria. Konsultoinnin on oltava vapaaehtoista.Miten konsultin tulee toimia, jotta tavoitellussa muutoksessa onnistutaan?
Poimin itselleni muistiin periaatteita, joita koulukonsultin tulisi noudattaa. Jäsennys on omani.Niitä on 3.
1. Asiakaslähtöisyyden periaate
Tavoite on, että asiakas itse ottaa vastuuta oman oivalluksensa lisäämisestä, perehtymisestä kompleksisuuteen ja omien ratkaisujen kehittämisestä. Keskeinen kysymys on: kuka on asiakas.
Konsultti ohjaa asiakasta itse erittelemään ja tutkimaan omaa tilannettaan. Konsultti mahdollistaa.
Koulun kehittämisen tulee perustua henkilökunnan aktiiviseen osallistumiseen niin koulutuksen suunnittelussa kuin toteuttamisessa. Henkilökunnan aktiivinen panos oman työnsä kehittämisessä toimii vahvana motivoivana tekijänä; Omiin ajatuksiin perustuva toiminta koetaan mielekkääksi ja hyödylliseksi. Henkilökunnan on koettava, että sillä on mahdollisuus vaikuttaa muutokseen.
Henkilökunnan on koettava, että sen esittämiin epäilyihin ja perusteluihin suhtaudutaan vakavasti.
Muutosesitykset kannattaa esittää varovaisesti ja jossain määrin viimeistelemättöminä, jotta henkilökunta itse voisi osallistua suunnitteluun ja samalla sisäistää ja sitoutua toimintaan.
Hän tuo keskusteluihin uusia näkemyksiä pohdittaviksi. Hän oivalluttaa. Usein on syytä tarjota tai ideoida useita eri vaihtoehtoisia ratkaisumalleja keskustelun pohjaksi.Hän auttaa henkilökuntaa arvioimaan eri vaihtoehtoja. Hän esitelee myös etukäteen kehittämistoiminnan mahdolliset kriittiset puolet.
3. Eettisyyden periaate
Esitelty osassa 1.
Hän toimii niin, että mikään työntekijäryhmä ei koe asemaansa uhatuksi tai syrjäytetyksi. Jaetaan resurssit tasapuolisesti. Huolehditaan että tieto kulkee työyhteisön sisällä - muutoin syntyy helposti voittaja- hävinnyt asetelmia.
a) Käynnistysvaiheessa
Konsultin on tehtävä itselleen selväksi, kuka on asiakas ja kaikille selviksi, mikä on hänen roolinsa.
Konsultin ensisijainen tehtävä toiminnan alkuvaiheessa on ongelmien kartoittaminen ja sitten poistaminen. Mikä on itse asiassa ongelma? Kenellä on ongelma?
Konsultin tehtävä on tehdä riittävän syvä diagnoosi koulun tilanteesta: luoda objektiivinen, puolueeton näkökulma muutosta vaativissa tilanteissa. Siksi konsultin on tunnettava koulu. Siksi hän kerää kyselyin, haastatteluin ja havainnoiden tietoa koulun toiminnasta. Hän kuuntelee. Hän arvostaa.
Konsultin on ohjattava koulukohtaista analyysiä ja yhteisöä arvioimaan kriittisesti omaa nykyistä toimintatapaana. Hän tekee kysymyksiä, jotka auttavat henkilökuntaa analysoimaan omia toimintamallejaan.
Konsultti luo ja pitää yllä työskentelyn puitteet ja oppimisen edellytykset, jotta asiakkaan ”sisäiset” resurssit voidaan mobilisoida. Konsultin tehtävänä on tunnistaa kehittymispotentiaali, nämä kyvyt ja mahdollisuudet, arvioida niitä ja tehdä asiakas niistä tietoiseksi.
Konsultin on luotava mahdollisuuksia pohtia yhdessä, ratkoa ongelmia ja tehdä ratkaisuja mm. kehittämiskohteiden valinnasta - mm. kehittämällä palavereja.
Hän auttaa henkilökunnan ihmissuhdeongelmien laukaisemisessa ja ratkaisuvaihtoehtojen löytämisessä.
Hän valmistaa yhteisöä kohtaamaan muutosprosessiin kuuluvat väistämättömät riskit; Muutostapahtumaa sen kaikissa eri vaiheissa on mahdoton hallita riskit. Ennakoidaan riskit ja hyväksytään ne luonnolliseksi osaksi toimintaa.
Hänen on kohdattava muutosvastarinta rakentavasti.Hän voi myös kouluttaa mm. muutosteoriaa ja muutosvastarinnan merkitystä.
Konsultin on johdettava muutoksen suunnittelua, strukturointia ja ohjelmointia. Hän aktivoi yhteisöä määrittelemään tavoitteet ja selkeyttämään viestintää
Hän vahvistaa muutoshalua. Muutoshalu on saatava suuremmaksi kuin muutoksen koetut haitat.
Tyytymättömyys (nykytilaan), tarmo ja oivallus ovat muutosvoimia, jotka johtavat tarpeiden, arvojen ja uskomusten muutokseen ja niiden kautta toiminnan muutokseen.
b) Toteutusvaiheessa
Konsultin on tuettava muutosprosessia. Keinovalikkoon kuuluu mm.
- Hän johtaa prosesseja ohjaavalla otteella.
- Hän kuuntelee ja kypsyttelee, kommentointi ja tulkitsee
- Hän suuntaa voimavarat vaikeimpiin ongelmiin
- Aloitetaan sellaisilla asioilla, jotka henkilökunta pystyy hoitamaan hyvin ja saa onnistumisen kokemuksia. Työskentelyn kohteeksi on yleensä hyvä ottaa sellaiset asiat, joista saavutetaan yksimielisyys. Vältetään käynnistämisvaiheessa ongelma aiheittavia kriittisiä kohtia.
- Konkreetteja tuloksia mahdollisimman pian - osoittaa hyödyllisyyden.
- Edetään pienin askelin. Henkilökunta saa vaikuttaa toiminnan eri vaiheisiin.
- Jaetaan laajahko kehittämishanke osiin ja aloitetaan osaprojektein
- Luodaan kuitenkin jonkinlainen kokonaisnäkemys lähivuosien toiminnasta
- Vaikeampia asioita on helpompi käsitellä sen jälkeen, kun on opittu ratkomaan yhdessä ongelma ja tekemään yhteisiä päätöksiä.
- Hän valvoo toimenpiteiden toteuttamista. Hän tuo esille asiat, jotka on jo onnistuneesti hoidettu- suuri motivoiva merkitys
- Hän osallistuu päätöksentekoon.
- Hän voi järjestää koululle julkisuutta.
- Ristiriitatilanteissa ja kriittisissä kohdissa hän palauttaa mieliin kehittämistoiminnan tavoitteet. Suhteutetaan ongelmakohdat niihin ja päästään rakentaviin ratkaisuihin.
- Hän ohjaa yhteisöä arvioimaan toiminnan onnistumista
- Hän arvioi itse kriittisesti konsultointia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti