Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, heinäkuuta 06, 2019

Kirja koulukonselteille. Osa 2

TÄNÄÄN jatkan kirjaesittelyä:

Hämäläinen, Kauko. (toim.).1987. Konsultoiva työtapa ja koulun kehittäminen. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 23/1987.

Tässä linkki osaan 1, jos se on jäänyt väliin:

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/07/kirja-koulukonsulteille-osa-1.html

Kyse on siis kirjasta, johon on koottu  olennainen osa vuosina 1983-84 käynnistetyssä Suomen ensimmäisessä kouluyhteisöjen kehittämiskonsulttien koulutuksessa käsitellyistä asioista.

TÄSSÄ toisessa osassa kuvailen raportin piirtämää kuvaa koulukonsultoinnista.

Mitä koulukonsultointi on? 
Mihin sitä tarvitaan? Miten  konsultin tulee toimia, jotta  tavoitellussa muutoksessa onnistutaan? 

Mihin konsultointia tarvitaan?

Pähkinänkuoressa ensin (omin sanoin): 
Maailma muuttuu. Myös koulujen on tultava muutokseen mukaan. Koulua ei voida muuttaa yksin ulkopuolisin määräyksin. Koulu ei kehity irrallisella  päivän parin kestävällä  täydennyskoulutuksella. Tarvitaan  koulun ja ulkopuolisten tahojen yhteisiä  koulunkehittämisohjelmia. Kun koulu tarvitsee, sille tarjotaan  apua muutoksessa esiin nousevien ongelmien ratkaisemiseen: ohjelmien tavoitteita  tukevaa pitkäkestoista ulkopuolista konsultointia.
Mitä konsultointi on?

Pähkinänkuoressa:
Konsultoinnin tarkoitus on kuroa umpeen virallisen opsin tavoitteiden ja  koulun nykyisen toiminnan  välistä eroa. Syvin päämäärä on hyvän edistäminen oppilaan oppimisessa. 
Konsultti ei tee ratkaisuja asiakkaan puolesta. Konsultointia ei  ole se, että  ulkopuolinen tulee koululle ja ratkaisee toimintaa vaivaavan ongelman.   
Konsultoinnin tavoite on auttaa kouluja ratkaisemaan itse ongelmiaan ja kehittymään optimaalisesti koulun omista lähtökohdista yhteiskunta- ja koulupoliittisten tavoitteiden suuntaisesti.   
Konsultointi on ammatillisen avun ja asiantuntemukseen perustuvien neuvojen  tarjoamista ja antamista - niitä pyydettäessä.  Se on asiantuntemukseen perustuvan neuvon antamista. Konsultointi on suunniteltua muutostoimintaa. Siinä kunnioitetaan kouluyhteisön autonomisuutta ja arvostetaan kouluyhteisössä vallitsevaa organisaatiokulttuuria.  Konsultoinnin on oltava vapaaehtoista.
Miten konsultin tulee  toimia, jotta  tavoitellussa muutoksessa onnistutaan?  

Poimin itselleni muistiin periaatteita, joita koulukonsultin tulisi noudattaa. Jäsennys on omani.Niitä on 3.

1. Asiakaslähtöisyyden periaate

Tavoite on, että asiakas itse ottaa vastuuta oman oivalluksensa lisäämisestä, perehtymisestä kompleksisuuteen ja omien ratkaisujen kehittämisestä. Keskeinen kysymys on: kuka on asiakas.
Konsultti ohjaa asiakasta  itse  erittelemään ja tutkimaan omaa tilannettaan. Konsultti mahdollistaa.

2. Osallisuuden periaate

Koulun kehittämisen tulee perustua  henkilökunnan aktiiviseen osallistumiseen niin  koulutuksen suunnittelussa kuin  toteuttamisessa. Henkilökunnan aktiivinen panos oman työnsä kehittämisessä toimii vahvana motivoivana tekijänä; Omiin ajatuksiin perustuva toiminta koetaan mielekkääksi ja hyödylliseksi. Henkilökunnan on koettava, että sillä on mahdollisuus vaikuttaa muutokseen.
Henkilökunnan on koettava, että  sen esittämiin epäilyihin ja perusteluihin suhtaudutaan  vakavasti.

Muutosesitykset kannattaa  esittää varovaisesti ja jossain määrin viimeistelemättöminä, jotta henkilökunta itse voisi osallistua  suunnitteluun ja samalla sisäistää ja sitoutua toimintaan.
Hän tuo keskusteluihin uusia näkemyksiä pohdittaviksi. Hän oivalluttaa. Usein on syytä tarjota tai ideoida useita eri vaihtoehtoisia ratkaisumalleja  keskustelun pohjaksi.Hän auttaa henkilökuntaa arvioimaan eri vaihtoehtoja. Hän esitelee  myös etukäteen kehittämistoiminnan mahdolliset kriittiset puolet.

3. Eettisyyden periaate

Esitelty osassa 1.

Hän toimii niin, että mikään työntekijäryhmä ei koe asemaansa uhatuksi tai syrjäytetyksi.  Jaetaan resurssit tasapuolisesti. Huolehditaan että tieto kulkee työyhteisön sisällä - muutoin syntyy helposti  voittaja- hävinnyt asetelmia.

Mitä konsultin tulee konkreetisti tehdä? 

a) Käynnistysvaiheessa

Konsultin on tehtävä itselleen selväksi, kuka on asiakas ja  kaikille selviksi, mikä on hänen roolinsa.

Konsultin ensisijainen tehtävä toiminnan alkuvaiheessa on ongelmien kartoittaminen ja sitten  poistaminen. Mikä on itse asiassa ongelma? Kenellä on ongelma?

Konsultin tehtävä on tehdä riittävän syvä diagnoosi koulun tilanteesta: luoda objektiivinen, puolueeton näkökulma muutosta vaativissa tilanteissa. Siksi konsultin on tunnettava koulu. Siksi hän kerää kyselyin, haastatteluin ja havainnoiden tietoa koulun toiminnasta. Hän kuuntelee. Hän arvostaa.

Konsultin on ohjattava koulukohtaista analyysiä ja yhteisöä arvioimaan kriittisesti omaa nykyistä toimintatapaana.  Hän tekee kysymyksiä, jotka auttavat henkilökuntaa analysoimaan omia toimintamallejaan.

Konsultti luo ja pitää yllä  työskentelyn puitteet ja oppimisen edellytykset, jotta asiakkaan ”sisäiset” resurssit voidaan mobilisoida. Konsultin tehtävänä on tunnistaa  kehittymispotentiaali, nämä kyvyt ja mahdollisuudet, arvioida niitä ja tehdä asiakas niistä tietoiseksi.

Konsultin on luotava mahdollisuuksia pohtia yhdessä, ratkoa ongelmia ja tehdä ratkaisuja  mm. kehittämiskohteiden valinnasta - mm. kehittämällä palavereja.

Hän auttaa henkilökunnan ihmissuhdeongelmien laukaisemisessa ja ratkaisuvaihtoehtojen löytämisessä.

Hän valmistaa yhteisöä kohtaamaan muutosprosessiin kuuluvat väistämättömät riskit;  Muutostapahtumaa sen kaikissa eri vaiheissa  on mahdoton hallita  riskit.  Ennakoidaan riskit ja hyväksytään ne luonnolliseksi osaksi toimintaa.

Hänen on kohdattava muutosvastarinta rakentavasti.Hän voi myös kouluttaa mm. muutosteoriaa ja muutosvastarinnan merkitystä.

Konsultin on johdettava muutoksen suunnittelua, strukturointia ja ohjelmointia. Hän aktivoi yhteisöä määrittelemään tavoitteet ja selkeyttämään viestintää

Hän vahvistaa muutoshalua. Muutoshalu on saatava suuremmaksi kuin muutoksen koetut haitat.
Tyytymättömyys (nykytilaan), tarmo ja oivallus ovat muutosvoimia, jotka  johtavat tarpeiden, arvojen ja uskomusten muutokseen ja niiden kautta toiminnan muutokseen.

b) Toteutusvaiheessa

Konsultin on tuettava muutosprosessia. Keinovalikkoon kuuluu mm.
  • Hän johtaa prosesseja ohjaavalla otteella.
  • Hän kuuntelee ja kypsyttelee, kommentointi ja tulkitsee
  • Hän suuntaa voimavarat vaikeimpiin ongelmiin
  • Aloitetaan sellaisilla asioilla,  jotka henkilökunta pystyy hoitamaan hyvin ja saa onnistumisen kokemuksia. Työskentelyn kohteeksi on yleensä hyvä ottaa  sellaiset asiat, joista saavutetaan  yksimielisyys. Vältetään käynnistämisvaiheessa ongelma aiheittavia kriittisiä kohtia.
  • Konkreetteja tuloksia mahdollisimman pian - osoittaa hyödyllisyyden.  
  • Edetään pienin askelin. Henkilökunta saa vaikuttaa toiminnan eri vaiheisiin. 
  • Jaetaan laajahko kehittämishanke osiin ja aloitetaan osaprojektein 
  • Luodaan kuitenkin jonkinlainen kokonaisnäkemys lähivuosien toiminnasta
  • Vaikeampia asioita on helpompi käsitellä sen jälkeen, kun on opittu  ratkomaan yhdessä  ongelma ja tekemään yhteisiä päätöksiä.
  • Hän valvoo  toimenpiteiden toteuttamista. Hän tuo esille asiat, jotka on jo onnistuneesti hoidettu- suuri motivoiva merkitys
  • Hän osallistuu päätöksentekoon.
  • Hän voi järjestää koululle julkisuutta.
  • Ristiriitatilanteissa ja kriittisissä  kohdissa hän  palauttaa mieliin kehittämistoiminnan tavoitteet. Suhteutetaan ongelmakohdat niihin ja päästään rakentaviin ratkaisuihin.
  • Hän  ohjaa yhteisöä arvioimaan toiminnan onnistumista 
  • Hän arvioi itse kriittisesti konsultointia
HUOMENNA ilmestyvässä   3- osassa esittelen raportin ajatuksia,  millaiset olivat koulukonsultin pätevyysvaatimukset hieman yli 30 vuotta sitten. Mitä hänen piti osata?

Ei kommentteja: