Retropedagogiikan "sarjassa" olen aikaisemmin esitellyt mm. behaviorismia, hiihtolomaa, INOA, kansanhiihtoa, pankkileikkiä ja sota-ajan pedagogiikkaa.
NYT on vuorossa oikein retrojen retro: metodi opettaa maantietoa laulaen. Kiitos vinkistä, professori Pertti Kansanen.
OMA äitini kertoi, että hänen kouluaikanaan - ennen 2. maailmansotaa, monet asiat (mm. Pohjanmaan joet) opetettiin riimitellen ja rytmiä hyväksi käyttäen. Ja mieleen jäi. Muistaa yhä.
Maisteri Maija Kuuselta ilmestyi vuonna 1956 kirjanen: Maantietoa laulaen. 74-sivuisen kirjasen epiteettinä oli "Maantiedon keskeistä nimistöä tuttujen laulujen sävelmiin riimiteltyinä". Epiteetti kertoo metodin ytimen. Kirjoittajan mukaan "maantiedon nimistöön liittyvä muistitietous useimmille oppilaille on sangen kitkerä tiedon puun hedelmä."
Yhteensä kirjasessa on 50 loilotusta eri maista, Suomen kaupungeista jne. Muistitiedon tankkaukseen tuttuija sävelminä ovat esim. Hoi laarilaari laa, Honkainen keskellä, Hämä hämähäkki, Kello loi jo viisi, Rati riti ralla... Monet näistä voivat olla nykylapsille jo kuollutta kamaa.
Takakannen mukaan "monet sepitelmät ovat hauskoja ja ensikuulemalta mieleenjääviä, joten on syytä uskoa sangen lukuisien koululaisten lähivuosina näiden pikkulaulelmien avulla varmistavan maantiedon kurssinsa nimistön oppimista sekä itseään että opettajaansa ilahduttavalla tavalla." Kirjasen uskottiin sopivan erityisesti kansakouluun "virkistävän välipalan muodossa tarjotuksi opin avuksi."
KUINKAHAN idea kävi? Kävin itse kansakoulua 1960-64, eikä ainakaan Vallilan tai Kallion kansakoulussa näitä laulettu. Mutta en muista, että muutoinkaan olisi enää päntätty vuoria tai jokia millään lailla ulkoa mieleen.
MUTTA idea kertoo paljon menneiden polvien opettajien halusta omana aikanaan helpottaa oppilaiden silloin arvossa pidettyä ulkoaoppimistaitoa Tänään kun emme enää näytä arvostavan tippaakaan kykyämme muistaa ulkoa, tällainen voi tuntua jonnin joutavalta. Hmmm. Muistan itse muuten opettaneeni omatekoisten laulujen avulla mm. jakolaskun sääntöjä, pronomineja ja Via Dolorosaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti