Kirjoja

Kirjoja

torstaina, huhtikuuta 30, 2020

The pedagogical ideas of the teachers during 5 weeks with Corona















CORONA-VIRUS forced the Finnish government to transfer the schools to distance education on Wednesday 18.3. In five weeks´time , our highly trained teachers, together with their supervisors and colleagues, have each developed their own distance pedagogy and have developed their professional skills.

The skills of Finnish teachers are also admired around the world. So I also received requests to  share our teachers´ advise with them. So I asked help from the professional discussion groups of teachers in Facebook to give advice  how to keep the instruction going on and  to give warnings on the other hand abot the problems

Advice from Finnish teachers on how to keep teaching going on 

About Planning

  • Plan your lessons well. Aims should be bright. What is the new to learn. And why? Plan a week at the same time.
  • But also remember: Adequate autonomy and appropriate structure and flexibility - so that ownership remains with the child. From time to time ask opinions  and vote on what would be done. Involve students in the planning of distance learning. Appreciate students by asking for their opinions
  • Make sure that all students really have the necessary equipment and that they work. Where can they get help if the devices don’t work?
  • Design a versatile program. 
  • Create a weekly locker with common lessons from which parents and students can follow the progress of the day and week. Distribute it to both parents in Wilma and students via email.
  • In primary schools, the teaching of subject teachers can be placed on certain days of the week, and the class teacher is free for other duties.


About the structure of the day

  • The whole day must have a clear structure. Students are at school, even though the school is attended at home. This time is not a holiday for students. In addition to school assignments, it is good to include play, rest and outdoor activities. Tell them  the exact program of the day with its times - due to liability issues. Leave breaks in between, e.g. so the family can eat lunch.
  • According to one teacher, teachers have an average of 1-2 distance learning encounters per day, continuous contact and feedback, and personal contacts.
  • One  example of the structure of the day: 21 third graders divided into 3 groups, each group having a morning ZOOM meeting where a couple of things are taught every day and it is ensured that the iron wire instructions given at 7am in Wilma are understood. In about three hours, there will be a ZOOM Question Time to check out the assignments. 
  • The structure of a distance school day can be, for example, for class teachers: The opening of the day. Group gatherings. Breaks. Restoration of tasks. Feedback. The end of the day together. Subject teachers should consider common breaks and the number of assignments together. 
  • " We work really far according to the lock. The lesson starts together. Let’s look at the beginning of class lessons and a new thing. Let’s go to practice it independently during the lesson. Ope is available during the lesson in the class if the student has any questions. Something comes all the time and learn to help. At its best, the student takes the show up and watches together. Even though Meet is open for the day, it doesn’t mean long distance learning lectures, but the ope is immediately helping if at some point the assignments come to wonder."
  • " In the subject teacher system, I often teach  45 min - 75 min at a time. Not exactly the cover pulls the entire 75-minute lesson live. Start, teach new things and end together there. The teacher is available throughout the class at Meet.  "
  • Meet open from 9 a.m. to 2 p.m. (lunch break 11:15 a.m. to 12:15 p.m.), come there to do assignments or otherwise just chat with the teacher. At 10 a.m. leaving everything on site. "   
  • " We have a connection with the weavers (44 students) every day at 8-> lunch, ie 3-4 h. In the afternoon independent."   
  • " Hangouts 9-14 plus whatsapp. We always start and end the day together. The first and last lesson of each day is shared by the whole class. Usually, in addition to the morning chatter and going through the program of the day, the first one has math and the last lesson checks the tasks of the day. The hours in between are timed for counseling times for smaller groups of 20min / group."     
  • " School from 8:15 a.m. to 2 p.m. Breaks 9: 45-10: 15, 11: 30-12: 15 and 13: 00-13: 15."    
  • " I like teaching from 9-14. Mandatory meets sessions for everyone at 10 a.m. and 12 p.m. There has been a really workable solution."


  • Start the distance learning day with a joint live session where all students are seen and heard. It is important to convey to the student the feeling that it is his or her participation that is important. For example, in a joint video conference session, the “presence” of the teacher is important (looking at the camera, giving the student the feeling that you are talking to him or her). Hear the hearings. 
  • No one should fall or disappear. Hold on to each student. Contact with the child and constant feedback is essential - just as essential as contact teaching. 
  • Make sure everyone is there. Roll call! Record Absentees If someone is missing, then follow the instructions to call the student or parent and this will allow everyone to join the day.
  • If the student is not caught during the morning then inform the principal and he will put his own process forward.
  • End the day together in Teams, for example.


The structure of an individual lesson

  • For example: Meet can be open throughout the lesson so that students can ask for advice when doing assignments. The teacher teaches the topic and then a few invoices are given as an example, so students are allowed to do and come to ask, and finally the invoices are checked. 
  • At the end of the lesson you can hall students to chat with each other. That is, the teacher puts their own headphones off, so students are allowed to change the headphones without supervision. 


About the learning tasks

  • Distance learning is largely based on independent work and it requires selfguidance. Students should have clear information (in advance) about a) how much work there is, b) what it aims to do, and c) what they can do themselves to succeed as a good distance student. That is, clear instructions and frames for the learner as well.  
  • Give the tasks clearly: Specify what, where, by whom and when to do. Also tell us what kind of output you will get which grade. Don’t rely on mere oral assignments. 
  • Give students tasks with different levels of difficulty. If tasks are monotonous and boring, motivation goes out and attachment to schoolwork erodes. 
  • Give short assignments. Give assignments where students succeed. Create “customized successes”: small tasks so everyone can succeed.
  • Edit the learning tasks so that they have alternative parts.
  • Enter tasks that do not require special tools or materials. 
  • Also give everyday tasks: cheating on the bed, taking out the trash ...
  • Give returns a clear dl. If not, call after.
  • Examples of inspiring tasks . 
  • Innovative ideas: e.g. Etäyökoulu. Virtual museum visit. Virtual train journey. Shared morning walk. 


About the contents

  • Focus on the most important things. Learn them properly. Review them.
  • Do it together and at the same time. Go “together” for a morning walk. Do everything. It is very important to communicate to children a sense of belonging together.
  • Some of the subjects taught by the class teacher are highlighted, Exercise goes with an exercise diary, break exercises and given daily exercise tasks. The music is largely non-musical.  


Distance learning methods and materials

  • The teachers praised e.g. the following programs: Google Meet and Classroom,  Wilma, Qrid, Discord, Drive, Seppo, Whatsapp, Skype, Forms, Kahoo
  • You can stream a lesson or teach by screen capture. You can take small clips on your phone and share them on Youtube, for example. You can involve students in the discussion with many group tools. You can take advantage of good television programming and online offerings. You can invite everyone to live meetings. Let sorrowful students teach others.
  • If things become clear to the students during the lesson, let them move on to the assignments and continue with those who are still struggling.
  • Also use small group opportunities, for example in a Classroom Meet workspace: two-on-one conversations between a student and a teacher, and pair assignments.   
  • It is worth investing in community elements - even competitions, discussions, morning districts at meetings, division of labor, etc. 
  • Textbooks are useful in distance learning. Think together. from sources other than the textbook. Where is the reliable fact, where is the fiction? Who could you ask about this? False?
  • Lesson in video. You can watch it again.
  • Respect yourself and remind students of copyright. See. https://kopiraittila.fi 
  • Let students present their output to others.
  • Open a closed blog where students can write their thoughts and questions. Who writes first about distance learning?
  • It is a good idea to include differentiation each time, for example, by dividing the tasks into two parts: basic tasks and plus tasks. Basic assignments should be done by everyone, and plus assignments are done by those seeking a commendable grade or seeking to raise their grades.

About interaction and communication

  • A little humor is in place and your own personality is worth putting together.
  • Follow the progress of assignments through the Classroom and listen to group discussions in Meete.
  • Keep in touch with students on each turn. Focus especially on students you don’t usually notice. As for- communication is also well suited for school attendance assistants.
  • Class whatsap groups for each group as well as common class.
  • The teacher can have an on-call Meet session to go through the things / tasks that the students want.

Control and encouraging feedback

  • The teacher checks the assignments or monitors that the student has returned them. If a student has not had time or was able to do their homework, then in the afternoon there is still a common opportunity to do the homework.
  • Students send pictures of the assignments to Whatsapp and the teacher gives feedback there. If the assignments have gone wrong, the teacher will call the student and the assignments will be done / corrected together. Video call if needed if there is a lot to fix.
  • You can perform automatically checking tasks on Forms.
  • Some of the assignments can be from the instructor to the schoolassisant, who will do it again with the student.
  • The teacher can track the progress of tasks using Qrid’s to-do list and check the returns from the diary. Reviews and commentary are usually in the afternoons when the meet is gone.
  • With Qrid’s to-do list, the student evaluates their own skills in the day’s tasks. If the entries linger or go red, I will contact you on Whatsap. 
  • Not all tasks need to be requested to be viewed and reviewed. Normally, check yourself or a friend a lot.
  • The Kahoot can be used for repetition every day. During the project, the teacher added 2-3 questions about new things to Kahoot on a daily basis. At the end of the period, there were 35 questions, that is, all the key facts. Finally, he made the episode a demonstration of his knowledge of Kahoot questions yet to be a pediatrician in a multiple-choice exam. "There was a lot of repetition and the students learned. The students were excited."
  • Tasks are returned via Seesaw, so there the feedback comes right away. 
  • Give feedback on each of the tasks. ICT tools have the potential to provide personal feedback. If someone needs additional support then the ohr group will help.
  • Write down the positive observations you praise at the right time.
  • Praise the whole class. Tell me how wonderful it is.
  • Special students have their own personal Meets.
  • When you find that students are having difficulty, invite them to a telemetry and teach.
  • Remote support for special needs education and school counselors is also available for students.

Assessment of distance learning


  • If you keep  tests, tell pupils exactly what they need to know. Provide a list of questions in advance?
  • At the end of the week, evaluate what worked great, what needs to be developed.


Teacher cooperation

  • Share  ideas.
  • The common decision to try new things  although they  don't always work


Home and school collaboration

  • Keep in touch with parents of students. Explain to them how distance learning works and how they get in touch with the teacher when they need it. Emphasize the importance of a regular day rhythm. Remind that if a student is ill, the student’s absences should be reported to their own teacher. Praise and involvement of parents.
  • A good experience is having a weekly lunch meeting with parents.
  • It is a good idea to agree on fixed times at the school, when different class and subject teachers can be reached by phone or via different remote connections and inform about them at home


PRIMARY EDUCATION 

In primary education, distance learning has its own challenges. Everyone may have just learned to read. There may be many students who do not even have their own phone or machine. In this case, a large part of the communication goes to them through the parent.

  • Simple is beautiful, you don't have to try everything new now.  
  • The same communication channels from start to finish.
  • A clear division of tasks into daily tasks, projects and challenges to give you room to do things at home. Not everyone does everyone.
  • Praise, encouragement, and emoticons introduced when communicating with students. Voicemail and video calls also work. From a home point of view, it is also very important when a child (2nd grade) was able to make a video call to the teacher one-on-one and tell the stories, present the tasks and receive individual feedback and encouragement from the teacher. 
  • Answer the students ’questions immediately, otherwise the child may have time to run away to play. In this way, the child also feels that the doctrine still exists and just for him when the answer comes immediately.
  • Asynchronous teaching is also ok, meaning videos and audio recordings of new things for sharing that can be done in homes when the time is right.
  • Close tracking of returns so you can see right away if someone is dropping. Considering the repair requests, sometimes it is enough that has been done at all.
  • Open contact with guardians and responding to feedback. Not all wishes can be fulfilled, ideas can be thanked and reasons cannot be given. The guardians understand yes.
  • Friday is a lightened day of arrears to give the week a “closure”.
  • Heart involved in everything to do! ❤ We are all in the same boat and everyone is scared and annoyed, but together we can figure this out!
  • I support students with targeted help from a special education teacher.


SPECIAL TEACHER SUPPORT

  • It would be good for the special education teacher to have on-call time when students can call him.
  • A broad-based special education teacher can be a co-teacher at Meet. 
  • He can also provide support in a bilateral meeting.
  • Individual calls in the mornings from the day program for children that need help
  • Students should do a call / message tour every day. 
  • It is important that in terms of tools and programs we go: the student first, which channel works.
  • Support for special needs teachers and school counselors for all those in need.
  • The special class teacher said that he would make plain language instructional videos on each subject the day before. He then sends e in person to the students. They will also receive the assignment as a compiled Wilma message for parents. 
  • Depending on the student and skill, a separate videowhatsapp lesson is also recommended.
  • You should also do a weekly call tour for parents where you can inquire about affiliations and the need for support. 
  • In addition to book assignments, electronic material is good
  • Well-read fairy tales can be found in the YLE arena as follow-up stories. Of these, I heard comprehension tasks. 


JUNIOR HIGH SCHOOLS, HIGH SCHOOLS 

The teaching of teenagers is based on a subject teacher system in which both teachers and groups change. The class supervisor plays a key role in coordination.

About planning


  • " Perhaps the “keys to success” are also the choice of study methods and the regular collection of students ’wishes and feedback. For example, sometimes I prepare instructions for both independent work and a video-guided video conference, and students can choose at the beginning of the lesson which option they study according to. Classes with independent work, I also often put options (can eg. To listen to the podcast and have a look at the program or studying a textbook and make your own notes ...)."
  • Especially in high school, agreement between subject teachers and the fact that certain common frameworks are important for students, so there must also be a place for teachers to meet: we had ys time each week remotely, focused on how far the distance goes (other ys free-form coffee roomMeet every morning with a first flash.


About the structure of the day 

  • The high school has had a way of working according to the schedule. In the young people's own words, the reading order rhythms the day well, there has been no negative feedback on the structure. 
  • " Our school (high school) also goes according to the locker. There is also a "remote lock" for students and parents with a quick guide for each hour (eg Start in Meet code: xxx). "
  • The upper classes have a class supervisor meet every school day at 9:30 p.m. 
  • Class instructors still keep the lo-quarters of their classes far away. 
  • The class administrator should keep the remote OHR in the meet. In addition, she can keep in touch with students in need between the two in the afternoons every school day.
  • The secret of fluency is that the basics are agreed upon and no one has to come up with ways to work on their own. Although the main lines and communication are jointly agreed, it does not exclude individual teacher experiments and applications or other technologies used in one's own subject. 


The structure of the lesson 

  • "First you have to let the students get used to it in a new way. Then 10 minute lessons with good videos and assignments. Returns to the teacher and students at all times with all possible help in use So web, textbook, teacher. "
  • "Personally, I like most groups (in math) at the beginning of the lesson, teachingMeet, after which they are allowed to do free assignments (return to the Classroom and comment on each return even briefly before the next lesson)."
  • " For those who are no longer on the subject of repetition, there is supportMeet but no lesson (because things have been learned before and everyone is doing a different job)."
  • "Lessons start (and often also end) with a joint Meet, asking what you have done well, eg today / this morning, what good you will find in your life at the moment or mindfulness exercise. It is important to leave enough time for the tasks."

  • "Otherwise, the students study according to the syllabus and the subject teacher is on call during the lesson in a way agreed with the students in a meeting, with whatsapp messages, etc. The subjects and subjects to be studied can be found in the classroom. The school-wide (grades 1-9) Drive provides weekly programs for all classes. There, teachers put basic instructions and possible links for each lesson. "

  • " So each of my lessons starts with the teaching team’s own team at Teams. I put information about what is the topic of the lesson and how to study well in advance of class. At first, I put the same information in Wilma as well, but to reduce the cognitive load, after a couple of weeks we switched to using only one platform. "
  • Teachers of different subjects always hold nets when they have to teach a new thing / tell everyone common instructions. 
  • In one municipality, subject teachers have been instructed to do the following: "In practice, we teach to hold a Meet at the beginning of each group lesson (according to the syllabus) to track attendance. At the same time, instruct assignments and hold a lesson if needed. After that, students begin work, lessons remain on line. As a rule, students return assignments by the end of the lesson - ope checks the return to Wilma and evaluates some (not all) assignments in more detail with verbal feedback ... Like my own supervision class three times a week. " 
  • During the lesson, homework is reviewed, discussions are made, student presentations / project work is viewed. Repeat playful exercises Kahoot, quizlet live etc. 

About the tasks

  • "I wish I had also sent for a walk to listen to a podcast from which a freer text / reflection has had to be restored. "


Teaching methods and materials 

  • " Dont teach too much: as distance learning can naturally ignite the opportunity for peer learning. 
  • All groups also have homepages with instructional videos, to-do lists (with different levels of paths to differentiate) and other material. "
  • " Students have learned Classroom and Meet, of course the ope is allowed to use more but these are preferred (facilitated when all have essentially the same platforms). In addition, technical support is available to students on a daily basis (my, ie the responsible tutor's work phone number is shared with everyone)." 
  • "We use Google Meet. Thanks to ICT support, the high school website has permanent links with the teacher's name, as well as a permanent privateMeet, where only 1 at a time and where you can chat one by one or can ask if you don't want everyone to see you. Used for all classes. Alongside the use of PedaNet and Classroom as learning platforms and in these lessons and assignments, some are returned, some are not. Tasks vary in scope, sometimes many hours of projects, process essays lasting the whole course, etc. In addition, tasks include shared concept maps, compilation for Padlets, Google Forms forms, Quizzizz, Quizlet ... Quizlet and Kahoot, for example, work with the whole group as hour facilitators, etc. "
  • "Pupils and students wish I had a lot of video conference lessons (Teams and Zoom). They succeed nice small group discussions, opejohtoinen study conversation, small assignments etc. I have experienced that sense of community to maintain this situation it is really important! 
  • There has been a lot of help from e-books that have been in use for years and can be easily edited and supplemented by the doctrine."  
  • "In high school physics, thorough materials can be put into Wilma, and instructions: what to do in the notebook and what is the explanation. The student shows parents that is done. The guardian also receives a Wilma message about the assignments. "
  • "The lesson frame and instructions can be put in the clasroom as well as tips for break exercise / attendance training."
  • "Teachers should also share the results of their own experiments with others, eg using Discord or group work of students through Meets."
  • "Distance learning has also made it possible for longer projects, such as making ethics presentations." "The students progressed at their own pace during the lessons and I was on call at Teams. They were allowed to send unfinished presentations for my comment and, if necessary, made a video call. "

Check and feedback


  • "Make sure that students actually visit all the teaching videos you submit, for example. I taught that myself in the beginning in physics. " 
  • "We use Wilma to track learning: White mark = task not done, green smile = task done, orange note = there are so many arrears that the subject teacher is concerned about the student’s progress. With these markings, the home, the student, and the class supervisor can quickly see the situation."
  • "The teacher is available during the class at Meet. "
  • "At the end of high school courses, personal feedback on assignments. A Google document was used, to which the teacher commented in color."
  • "I look through the returned tasks. Sometimes a simple return is enough, I look at the part more closely and accumulate points in the total pot, on the basis of which the grade is determined."
  • "Of the assignments, I don’t necessarily ask students to send all the answers to me for review (of course, I also use multiple choice, i.e. machine fixes) but instead they return to me an assessment of learning: - How did you study? - What are you learning? - What questions or ambiguities remained? - What did you think about the study methods of this class?"
  • "The corrective piece can also be sent via voice messages."


About the aseesment in distance learning


  • Students can be given the task to reflect on their own learning and comment in their own e-learning diary after class and the teacher comments on the updates.


Warnings from Finnish teachers about problems


  • Distance learning is not equally suitable for all subjects. For example, this distance is not suitable for high school physics. experimental science needs them for laboratory and demonstration equipment. Math does go, but fyke is just as painful.  
  • "By this spring, I had spared levers in physics, etc. that I had thought would be dealt with on a spring forest trip. Now you can dig out sections of physics where natural phenomena are observed in the habitat and studied with the measuring equipment available."
  • Distance learning must not be reduced to self-study. It is not enough for a teacher to send students assignments for a week at a time. Students also need to be taught and guided. .To go to school from home requires good self-direction skills from students. Not everyone has them. Part goes from where the fence is the lowest. Follow and intervene.
  • Some students withdraw from the moments. They do not use speeches, etc. Medicine: Threads = Ask everyone alternately. Name list next to and questions for everyone. Everyone answers directly to the teacher. Help post a picture of the textbook page to go to. The camera must be on.
  • "I'm asking at a steady pace and asking to keep the camera on. If someone's Mickey isn't working or 'working' then reply by typing. If I can't get in touch properly I'll call back or ask for a private myth showing the assignments."  
  • It is not easy to reach all students. Not everyone gets involved in classes. Especially teenagers stay asleep in the morning. In this case, the connection to homes.
  • What to look out for and observe is the workload of the task as a whole. Distance learning also requires teachers to work together, otherwise the workload will not be monitored.
  • For some children and families, isolation is severe. Isolation causes malaise, depression, and anxiety. Stay in touch with students on a daily basis. Follow the learning and ask for the rumors, Follow if you have any concerns about a student. If it rises, contact student support.
  • In families where parents have not been able to move to telecommuting, the children are at home alone during the school day. Many are afraid to be alone. Keep in touch. Give me a call
  • There will be chaos in homes if every teacher uses different widgets and programs. It would be good to agree on common practices at school level.
  • The need for support is especially great in families where the parents' Finnish language skills are weak. Children would need a lot of help from parents to go to school, but because of their language skills, they are not able to provide it.
  • It can be especially difficult at home with special children. "There are special challenges with a special child for which the parent does not have sufficient resources."
  • The workload of teachers has increased alarmingly in distance learning. Danger of exhaustion -Good enough. Share your videos, etc. with others. You can limit your own working hours by sticking to routines. Suitable when it is available e.g. 8.30 to 15. And set a limit for yourself, allowing you to stop planning, filming, and writing the following instructions. On Sundays, you can only do a few hours of work when sending Monday instructions.  
  • Sticking to the teacher’s own well-being is important. It is easier to treat health than illness. In terms of coping, think about where to invest. The length of the day takes over, as much as possible ready and investments in children. Consideration must be given to checking all tasks.
  • In the future, the number one thing is a clear definition of work in the employment contract, ie clear instructions and frameworks for the employee.
  •  Joint thinking and co-teaching help. Consider common rules of the game between the school's teaching staff and the principal or subject group also for distance learning. These are already a long way off.  


Thanks to Susanna Ahvalo, Anja Alasuvano, Hanna Asikainen, Lasse Candé, Minna Grönblom, Sinikka Herrane, Kristiina Holm, Katri Issakainen, Pia Maria Katariina, Maiju Knuttila, Mari Korve, Iina Koskinen, Minna Koskinen, Ellena Necken, Vesa-Pekka Leino, Sirk , Ilona Oranen, Viivi Pentikäinen, Tuulia Petäjäjärvi, Tiina Primieta, Johanna Salonen, Suvi Salonen, Jukka Sarpila, Titi Tamminen, Jussi Tanhuanpää. Ville Teittinen, Antti Tuominen, Anu Vainio, Heli Veijola, Jaakko Viitala, Tarja Ångerman, Paula Äimälä and Maria Öhman.

As well to:
https://www.facebook.com/groups/507321622693497/
Kauhajoki.fi, Kopiraittila.fi, https://www.lahti.fi/palvelut/perusopetus, matleenalaakso.fi,
Peda.net/pori/ basic education / ke / me, STTinfo.fi, Tutorhouse.fi and https://fi.wikibooks.org/wiki/Etäopetuksen_näytön_paikka? 

keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2020

maanantaina, huhtikuuta 27, 2020

Koronakoulun pedagogiikkaa

Päivitetty 6.5..2020 klo 13.50
KORONAVIIRUS pakotti Suomen hallituksen siirtämään peruskoulut etäopetukseen keskiviikkona 18.3. Viidessa viikossa pitkälle koulutetut  opettajamme  ovat yhdessä esimiesstensä ja kollegoidensa kanssa kehittäneet kukin omaa etäpedagogiikkaansa ja ovat ansainneet hatun noston kyvystään kehittää ammattitaitoaan.

Suomalaisopettajien taitoa ihaillaan myös maailmalla. Niinpä minäkin olen saanut  useista maista pyyntöjä jakaa opettajiemme neuvoja heille. Niinpä olen laittanut facebookiin usesiin opettajien keskusteluryhmiin pyynnöön  antaa toisaalta neuvoja, kuinka kannattaa opetusta pitää  ja toisaalta varoituksia  ongelmista

PÄIVITÄN tätä blogilastua sitä mukaa kun ideoita tulee, ja käännän sen kun niitä ei enää tulemyös englanniksi.

Suomalaisopettajien neuvoja, kuinka opetusta kannattaa pitää

Suunnitelusta
  • Suunnittele opetus hyvin. Tavoite kirkkaaksi. Mitä uutta on tarkoitus oppia. Ja miksi? Sunnittele viikko samalla kerralla.
  • Mutta muista myös: Riittävä autonomia ja sopiva srtuktuuri ja jousto - jotta omistajuus jää lapselle.  Aika ajoin mielipiteiden kysy ja äänestykset mitä tehtäisiin. 
  • Varmista, että kaikilla oppilailla on tarvittavat laitteet. Selvitä heti aluksi, mistä he saavat apua, jos laiteet eivät toimi.
  • Suunnittele ohjelma monipuoliseksi. 
  • Ladi viikkolukkari, johon yhteiset opetukset on merkitty pinkillä ja josta vanhemmat ja oppilaat voivat seurata päivän ja viikon kulkua. Jaa  sen sekä vanhemmille wilmassa että oppilaille sähköpostiin.
  • Ota oppilaat mukaan etäopetuksen suunnitteluun. Arvosta oppilaita kysymällä heidän mielipiteitään. 
  • Alakouluissa voidaan aineenopettajien opetus sijoittaa tietyiksi viikonpäiviksi, ja luokanopetaja vapautuu muihin tehtäviin.

Päivän rakenteesta
  • Päivällä on oltava selkeä struktuuri. Oppilaat ovat koulussa, vaikka koulua käydäänkin kotona. Tämä aika ei ole oppilaille lomaa. Oppilaan päivään on hyvä kuulua koulutehtävien lisäksi leikkiä, lepoa ja ulkoilua
  • Kerro päivän tarkka ohjelma kelloaikoineen - vastuukysymysten vuoksi. Jätä väleihin taukoja, mm. jotta perhe voi syödä lounaan.
  • Erään opettajan käsityksen mukaan opettajilla on keskimäärin  1-2 etäopetuskohtaamista päivässä, jatkuva yhteysmahdollisuus ja palaute sekä henkilökohtaiset yhteydenotot.
  • Sovi aikataulut selkeästi ja valvo niiden noudattamista.
Esimerkkejä päivän rakenteesta:21 kolmasluokkalaista jaettu 3 ryhmään, jokaisella ryhmällä aamuisin ZOOM-tapaaminen, jossa opetetaan joka päivä  pari asiaa ja varmistetaan, että aamulla klo 7 wilmassa annetut rautalankaohjeet on ymmärretty.  Noin  kolmen tunnin päästä on ZOOM-kyselytunti, jolloin tarkastetaan tehtäviä. 

Etäkoulupäivän rakenne voi olla  luokanopetajilla esim. tällainen:   Päivän avaus.  Tuokioita. Taukoja. Tehtävien palautus. Palaute. Päivän päätös yhdessä.  Aineenopettajien kannattaa yhdessä pohtia riittävät tauot ja tehtävien määrä. 
Meillä toimitaan todella pitkälle lukkarin mukaan. Tunti aloitetaan yhteisesti meetissä. Katsotaan tunnin alkuun läksyt ja uusi asia. Mennään itsenäisesti harjoittelemaan siinä oppitunnin aikana. Ope on siinä tunnin aikana meetissä tavoitettavissa, jos oppilaalla tulee kysyttävää. Koko ajan jollakin tulee ja ope auttaa. Parhaimmillaan oppilas ottaa esityksen näkyviin ja yhdessä katsotaan. Vaikka Meet on päivän auki, se ei tarkoita pitkiä etäopetusluentoja, mutta ope on välittömästi auttamassa, jos jossakin kohdassa tehtäviä tulee tenkkapoo.
Aineopettajajärjestelmässä edetään usein oppituni - 45 min - 75 min- kerrallaan. Ei juuri juuri kantta  vetää  koko 75 minuutin oppituntia livenä. Aloitus, uusien asioiden opettaminen ja yhteinen lopetus siellä. Opettaja on koko tunnin tavattavissa Meetissä.  
Meet auki klo 9-14 (lounastauko 11.15-12.15), sinne saa tulla tekemään tehtäviä tai muuten vain höpöttelemään opettaja kanssa. Klo 10 oppitunti jolloin kaikki paikalla.    
Meillä on kutosilla (44 oppilasta) meetsissä yhteys joka päivä klo 8-> lounas, eli 3-4 h. Iltapäivällä itsenäistä.   
Hangouts 9-14 ja lisäksi whatsapp. Aloitamme ja lopetamme päivän aina yhdessä.   
Joka päivän ensimmäinen ja viimeinen oppitunti koko luokan yhteinen. Yleensä ekalla on aamuhöpinöiden ja päivän ohjelman läpikäynnin lisäksi matematiikkaa ja viimeisellä tunnilla tarkistetaan päivän tehtävät. Näiden väliin jäävät tunnit on ajastettu pienempien ryhmien neuvonta-ajoiksi 20min/ryhmä.    
Koulua klo 8:15-14 välillä. Tauot 9:45-10:15, 11:30-12:15 sekä 13:00-13:15.    
Pidän opetusta aikavälillä 9-14. Pakolliset meets-tuokiot kaikille kello 10 ja 12. Meets-yhteys on siis auki 9-14 ja oppilaat saavat tulla pitämiini opetustuokioihin/näyttämään tehtäviä/höpöttämään yms kanssani. On todella toimiva ratkaisu ollut .

  • Aloita etäopetuspäivä yhteisellä live- tuokiolla, jossa nähdään ja kuullaan kaikki oppilaat. On tärkeä välittää oppilaalle tunne siitä, että juuri hänen osallistumisensa on tärkeää. Esim. yhteisellä videoneuvottelutuokiossa  tärkeää on opettajan ”läsnäolo” (katse kamerassa, oppilaalle tunne, että puhut juuri hänelle). Kuullaan kuulumiset. 
  • Kukaan ei saa pudota tai kadota. Pidetään jokaisesta oppilaasta kiinni.  Kontakti lapseen ja jatkuva palaute on välttämätöntä - aivan yhtä oleellista kuin lähiopetuksessa. 
  • Varmista, että kaikki ovat paikalla. Nimenhuuto! Kirjaa ylös poissaolleet Jos joku puuttuu, niin ohjeiden jälkeen puhelu oppilaalle tai vanhemmalle ja näin jokainen  pääsee mukaan päivään.
  • Jos oppilasta ei saada aamupäivän aikana kiinni niin siitä tieto rehtorolle ja  hän laittaa  oman prosessinsa etenemään.
  • Päätä päivä  yhdessä esim. Teamsissa.

Yksittäisen opetustuokion rakenne
  • Esim. Meet voi olla  auki koko oppitunnin ajan, jotta oppilaat voivat tehtäviä tehdessään kysyä neuvoja.  Opettaja opettaa  aiheen ja sen jälkeen käydään muutama lasku esimerkkinä, siten oppilaat saavat tehdä ja tulla kysymään, lopuksi tarkastetaan laskut. 
  • Tunnin lopussa voi  salia oppilaille toistensa kanssa juttelun. Eli opettaja laittaa omat kuulokkeet pois, niin oppilaat  saavat vaihtaa kuulumisia ilman valvontaa. 

Tehtävänannosta
  • Etäopetus perustu paljolti itsenäiseen työhön ja se vaatii ohjausta. Oppilailla tulee olla selkeä tieto (etukäteen) siitä, a) paljonko etätyötä on, b) mihin sillä pyritään ja c) mitä voi itse tehdä sen eteen, että menestyy hyvänä etäopiskelijana. Eli selkeät ohjeet ja raamit myös oppijalle.  
  • Anna tehtävät selkeästi: Kerro konkreetisti mitä, missä, kenen ja milloin pitää tehdä. Kerro myös millaisesta tuotoksesta saa minkäkin arvosanan. Älä luota pelkkään suulliseen tehtävänantoon. 
  • " Meillä on googletilit kaupungilta. Olen tehnyt googlephotosiin kansion, johon lapset ja huoltajat pääsevät puhelimella tai tietokoneella. Meetti alkaa aina eilisen päivän videon katsomisella. Photos toimii älyttömän hyvin puhelimella ja synkronissa classroomin kanssa. Käytän quick-ohjelmaa joka satunnaisesti tekee videon luokan tuotoksista. Sitten ihan vähän säädän ja kirjoitan otsikon."
  • Anna oppilaille vaikeustasoltaan erilaisia  ja  vaihtelevia tehtäviä. Jos tehtävät ovat yksitoikkoisia ja tylsiä, motivaatio sammuu ja kiinnittyminen koulutyön rapautuu. 
  • Anna lyhyitä tehtäviä.  Anna tehtäviä, joissa oppilaat onnistuvat. Luo  ”räätälöityjä onnistumisia”: pieniä tehtäviä, jotta jokainen voi onnistua.
  • Muokkaa oppimistehtäviä niin, että niissä on vaihtoehtoisia osia.
  • Anna tehtäviä, jotka eivät vaadi erikoisvälineitä tai materiaaleja. 
  • Anna myös arkisia tehtäviä: petaa sänky, vie roskat...
  • Anna palautuksille selkeä dl. Jollei kuulu, soita perään.
Esimerkkejä  innostavista tehtävistä.
Innovatiivisia ideoita: mm.  Etäyökoulu. Virtuaalinen museokäynti.  Virtaalinen junamatka. Yhteinen aamukävely. 

Sisällöistä
  • Keskity tärkeimpiin asiohin. Opetelkaa ne kunnolla. Kerratkaa.
  • Tehkää yhdessä ja yhtaikaa.  Lähtekää ”yhdessä” aamukävelylle. Askarelkaa kaikki. On hyvin tärkeää viestiä lapsille tunnetta yhteen kuuluvuudesta.
  • Luokanopettajan  opettamista oppiaineista osa korostuvat, Liikuntamenee liikuntapäiväkirjalla, taukojumpilla ja annetuilla päivittäisillä liikuntatehtävillä. Musiikki  pitkälti ei-musisoiden.  

Etäopetusmenetelmistä ja materiaaleista
  • Opettajat kehuivat mm. seuraavia ohjelmia: Google Meet ja Classroom. Päivän ohjelma merkitään Wilman 'läksyosioon, Discord, Drive, Stude
  • Voit striimata opetustuokion tai opettaa näytön kaappauksella. Voit  kuvata puhelimella pieniä clipsejä ja jakaa niitä esim. Youtubessa.Voit osallistaa oppilaita keskusteluun monilla ryhmätyökaluilla. Voit käyttää hyväksesi hyviä televisio-ohjelma ja netin tarjontaa. Voit kutsua kaikki live-tapaamisiin. Anna nohevien oppilaiden opettaa toisia.
  • Jos opetustuokiossa asiat selviävät oppilaille, anna siirtyä tehtäviin ja jatka niiden kanssa, joilla on vielä vaikeaa.
  • Käytä myös pienryhmämahdollisuuksia esim .Classroomissa Meet-työtiloisaa:  kahden keskiset keskustelut oppilaan ja opettajan välillä sekä paritehtävät.   
  • Yhteisöllisiin elementteihin kannattaa panostaa - vaikka kisat, keskustelut, aamupiirit meetissä, töiden jakamiset jne. 
  • Oppikirjoista on etäopetuksessa hyötyä. Pohtikaa yhdessä. mistä muista lähteistä kuin oppikirjasta löytyy tietoa. Missä on luotettavaa faktaa, missä fiktiota? Keneltä asiasta voisi kysyä? Vaarilta?
  • Opetustuokio videona. Sen voi katsoa uudelleen.,
  • Kunnioita itse ja muistuta oppilaita tekijänoikeuksista. Ks. https://kopiraittila.fi 
  • Anna oppilaiden esitellä tuotoksiaan muille.
  • Avaa suljettu blogi, jonne oppilaat voiva kirjoitella ajatuksiaan ja kysymyksiään. Kuka kirjoittaa ensimmäisena etäpäivän opiskelusta?
  • Eriyttämistä kannattaa ottaa mukaan joka kerta esimerkiksi niin, että jakaa tehtävät kahteen osaan: perustehtäviin ja plussatehtäviin. Perustehtävät tulee kaikkien tehdä, ja plussatehtävät tekevät ne, jotka tavoittelevat kiitettävää arvosanaa tai pyrkivät nostamaan arvosanojaan.

Vuorovaikutuksesta ja yhteydenpidosta
  • Pieni huumori on paikallan ja oma persoonaa kannattaa laittaa likoon.
  • Seuraa  tehtävien etenemistä Classroomin kautta ja käy kuuntelemassa ryhmäkeskusteluja Meeteissä.
  • Pidä yhteyttä oppilaisiin kuhunkin vuorollaan. Keskity erityisesti oppilaisiin, joita et tavallisesti  huomaa. Mitä kuuluu- yhteudenpito sopii hyvin myös koulunkäyntiavustajille.
  • Luokalla whatsap-ryhmät joka ryhmällä sekä yhteinen luokalla.
  • Opettaja voi pitää päivystysluonteisia Meet-tuokiota, joissa käydään läpi oppilaiden itse toivomia asioita/tehtäviä.

Kontrolli ja kannustava palaute
  • Opettaja tarkistaa tehtävät tai seuraa, että oppilas on palauttanut ne. Mikäli joku oppilas ei ole ehtinyt tai osannut tehdä tehtäviään, niin iltapäivällä on vielä yhteinen mahdollisuus tehtävien tekoon.
  • Oppilaat lähettävät kuvat tehtävistä Whatsuppiin ja opettaja antaa  siellä palautteen. Jos tehtävät ovat menneet pieleen, opettaja soitta oppilaalle ja  tehdään / korjataan tehtävät yhdessä. Tarvittaessa videopuhelu, jos on paljon korjattavaa.
  • Formsiin voi tehdä automaattisesti tarkistuvia tehtäviä.
  • Osan tehtävistä voi ohjaja  koulunkäynnin ohjaajalle, joka tekee oppilaan kanssa yhdessä uudelleen.
  • Opettaja voi seurata tehtävien tekoa Qridin tehtävälistan avulla ja tarkistaa palautukset päiväkirjasta. Tarkistukset ja kommentointi yleensä iltapäivisin kun meet mennyt kiinni.
  • Qridin tehtävälistan  avulla oppilas arvioi omaa osaamistaan päivän tehtävissä. Jos merkinnät viipyy tai menee punaiselle, otan yhteyttä Whatsapissa. 
  • Kaikkia tehtäviä ei tarvite  pyytää nähtäväksi ja tarkistettavaksi. Normaalistikin tarkistavat itse tai kaverin kanssa paljon.
  • Kahoottia voi käyttää kertaamiseen joka päivä. Opettaja lisäsi projektin aikana Kahoottiin päivittäin uusia asioita koskevia kysymyksiä 2-3. Jakson lopussa kysymyksiä oli 35, eli kaikki keskeiset faktat. Viimeiseksi hän teki  jakson osaamisen näytöksi Kahoot-kysymyksistä vielä monivalintakokeen pedanettiin. "Kertaamista tuli paljon ja oppilaat oppivat. Oppillaat olivat innoissaan."
  • Tehtävät palautuvat Seesaw:n kautta, joten siellä myös palaute tulee samantien. 
  • Anna tehtävistä jokaiselle palautetta. Tvt-työkaluilla on mahdollisuus henkilökohtaisen palautteen antamiseen. Jos joku tarvitsee lisätukea niin ohr-ryhmä on apuna.
  • Kirjaa ylös myönteisiä havaintoja, joista kehut sopivan hetken tullen.
  • Kehu koko luokkaa.  Kerro, kuinka upea se on.

Tuen eri muotoja
  • Erityisoppilaille on omat henkilökohtaiset Meetit.
  • Kun huomaat, että oppilailla on vaikeuksia, kutsu heidät etämiittiin ja opeta.
  • Oppilaille tarjolla myös erityisopen ja koulunkäyntiohjaajien etätukea.

Etäopetuksen arviointi
  • Jos pidät kokeita, kerro tarkkaan, mitä pitää osata. Anna kysymyslista etukäteen?
  • Arvioikaa viikon päätteeksi, mikä toimi hienosti, mitä pitää kehittää.

Opettajien yhteistyö
  • Jaetaan ideoita.
  • Yhteinen päätös kokeilla uusia asioita meni syteen tai saveen.

Kodin ja koulun yhteistyö
  • Pidä yhteyttä myös oppilaiden vanhempiin. Selvitä heille, kuinka etäopetus toimii ja miten he saavat tarvitessaan yhteyden opettajaan. Korosta säännöllisen päivärytmin merkitystä. Muistuta, että mikäli oppilas on sairas, oppilaan poissaolot tulee ilmoittaa omalle opettajalle. Vanhempien kiittely ja mukanapitäminen.
  • Hyviä kokemuksia on vanhempien kanssa lounastapaaminen viikoittain.
  • Kannattaa sopia koulussa kiinteät kellonajat, jolloin eri luokan- ja aineenopettajat ovat tavoitettavissa puhelimitse tai eri etäyhteyksien avulla ja tiedottaa niistä koteihin

ALKUOPETUS

Alkuopetuksessa etäopetuksella on omat haasteena. Kaikki ovat ehkä vasta juuri ja juuri oppineet lukemaan-. Oppilaissa voi olla monta, jolla ei ole edes omaa puhelinta saatika konetta. Tällöin iso osa kommunikaatiosta menee heidän kohdallaan vanhemman kautta.  
  • Yksinkertainen on kaunista, kaikkea uutta ei tarvitse nyt kokeilla.  
  • Samat viestintäkanavat alusta loppuun eli aina selkokieliset ja tavutetut ohjeet Wilmaan edellisenä iltana (vain yksi viesti!) ja opetus, kommentointi ja tsemppaus wapissa.
  • Selkeä tehtäväjako päivittäisiin tehtäviin, projekteihin ja haasteisiin, jotta tekemiseen saa väljyyttä kotona. Kaikki eivät tee kaikkia.
  • Kehut, kannustus ja hymiöt käyttöön oppilaiden kanssa kommunikoinnissa. Ääniviestit ja videopuhelut toimivat myös. Kodinkin näkökulmasta on suuri merkitys, kun lapsi (2.lk) sai soittaa opettajalle videopuhelun kahdenkesken ja kertoa kuulumisia, esitellä tehtäviä ja saada opettajalta yksilöllistä palautetta ja kannustusta. 
  • Vastaa heti oppilaiden kysymyksiin, muuten lapsi ehtii ehkä karata leikkimään. Näin lapsi myös kokee, että ope on yhä olemassa ja juuri häntä varten, kun vastaus tulee heti.
  • Asynkroninen opetus on myös ok, eli uusista asioista videot ja äänitteet jakoon, joita voi kodeissa tehdä silloin kun ehtii.
  • Tarkka seuranta palautuksista, jotta näkee heti jos joku meinaa tipahtaa. Korjaustoiveita harkiten, välillä riittää, että on ylipäätään tehty.
  • Avoin yhteys huoltajien kanssa ja  palautteeseen reagointi. Kaikkia toiveita ei voi toteuttaa, ideoista voi kiittää ja perustella miksi niin ei kuitenkaan voida edetä. Huoltajat ymmärtävät kyllä.
  • Perjantai on kevennetty rästipäivä, jotta viikolle saadaan "closure".
  • Sydäntä mukaan kaikkeen tekemiseen! ❤ Ollaan kaikki samassa veneessä ja kaikkia pelottaa ja harmittaa, mutta yhdessä tästä selvitään!
  • Tuen oppilaille erityisopettajan kohdennettua apua.

ERITYISOPETTAJAN TUESTA
  • Erityisopettajalla olisi hyvä olla päivystysaika, jolloin oppilaat voivat soittaa hänelle.
  • Laaja-alainen  erityisopettaja voi olla samanaikaisopettajana Meetissä. 
  • Hän voi myös antaa tukea kahdenkesken Meetissä.
  • Yksilölliset soitot aamuisin päiväohjelmasta toiminnanohjauslapsille. 
  • Oppilaille  kannattaa tehdä soitto/viestikierros joka päivä. 
  • On tärkeää, että välineiden ja ohjelmien osalta mennään: oppilas edellä, mikä kanava toimii.
  • Erityisopettajien ja koulunkäynnin ohjaajien tuki kaikille tuen tarvitsijoille.
  • Erityisluokanopettaja kertoi tekevänsä edellisenä päivänä selkokieliset opetusvideot joka oppiaineesta. Sitten hän lähettään e henkilökohtaisesti oppilaille. Tehtävistön saavat  myös koottuna Wilma-viestinä vanhemmille. 
  • Riippuen oppilaasta ja taidosta  suositellaan myös erillistä videowhatsapp-opetustuokiota.
  • Viikoittain kannattaa tehdä myös soittokierros vanhemmille, jossa voi kysellä kuulumisia ja tuen tarvetta. 
  • Kirjatehtävien lisäksi sähköinen materiaali on hyvä
  • YLE.areenasta löytyy hyvin luetut sadut jatkokertomuksina. Näistä kuullun ymmärtämistehtäviä. 

YLÄKOULUT, LUKIOT

Teinien opetus perustuu aineenopettajajärjestelmään, jossa sekä opettajat että ryhmät vaihtuvat. Keskeinen rooli koordionnissa on luokanvalvojalla.

Suunnittelusta
  • Ehkä ”onnistumisen avaimia” ovat myös valinnaisuus opiskelutavoissa ja opiskelijoiden toiveiden ja palautteen säännöllinen kerääminen. Esim. välillä valmistan sekä itsenäiseen työskentelyyn ohjeet että opejohtoisen videokokouksen, ja opiskelijat saavat itse tunnin alussa valita, kumman vaihtoehdon mukaan opiskelevat. Tunneille, joissa on itsenäistä työskentelyä, olen myös usein laittanut vaihtoehtoja (voi esim. kuunnella podcastin ja katsoa ohjelman tai opiskella oppikirjaa ja tehdä omia muistiinpanoja...).
  • Etenkin yläkoulussa aineenopettajien kesken asioista sopiminen ja se, että oppilaille on tietyt yhteiset raamit tärkeää, joten myös opettajien kohtaamiselle oltava paikka: meillä ollut ys-aika joka viikko etänä, keskitytty siihen miten etäily sujuu (muut ys-"sälät" pääsääntöisesti peruttu) ja lisäksi vapaamuotoinen kahvihuoneMeet joka aamun ekalla välkällä.

Päivän rakenteesta 
  • Yläkoulussa on toiminut tapa työskennellä lukujärjestyksen mukaan. Nuorten omien sanojen mukaan lukujärjestys rytmittää päivää hyvin, ei ole tullut negatiivista palautetta rakenteesta. 
  • Meidän koulussa (yläkoulu) mennään myös lukkarin mukaisesti. Oppilaille ja vanhemmille on tehty myös "etälukkari" jossa joka tunnille pikaohje (esim. Aloitus Meetissä koodi:xxx). 
  • Yläluokilla on luokanvalvojan meet joka koulupäivä kaikilla klo 9.30. 
  • Luokanohjaajat pitävät luokkiensa lo-vartit edelleen etänäkin. 
  • Luokanvalvojan kannattaa  pitäää etäOHR:ää meetissä. Lisäksi hän voi pitää  apua tarvitseviin oppilaisiin kahden kesken iltapäivisin yhteyttä joka koulupäivä.
  • Sujuvuuden salaisuus on se,  että perusasioista sovitaan yhteisesti eikä kenekään tarvitse keksiä toimintatapoja omasta päästään. Vaikka päälinjat ja kommunikaatio on yhteisesti sovittu se ei poissulje yksittäisen opettajan kokeiluja ja omassa oppiaineessaan käytettäviä sovelluksia tai muuta teknologiaa. 

Oppitunnin/opetustuokion rakenteesta 
  • Ensin pitää antaa oppilaiden totutella uuteen tapaan. Sitten 10 minuutin opetustuokiot, josta hyvät videot ja tehtäviä. Palautukset opettajalle ja oppilailla koko ajan kaikki mahdolliset avut käytössä Siis netti, oppikirja, opettaja. 
  • Itse pidän useimmille ryhmille (matikassa) tunnin alussa opetusMeetin, jonka jälkeen saavat tehdä vapaasti tehtäviä (palautus Classroomiin ja kommentoin jokaista palautusta edes lyhyesti ennen seuraavaa tuntia).
  • Yseille, joilla on aiheena enää kertausta, on tukiMeet mutta ei opetustuokiota (koska asiat on jo aiemmin opittu ja kaikki tekee eri hommia).
  • Oppitunnit aloitetaan (ja usein myös päätetään) yhteisellä Meetillä, kysytään voinnit, mikä on mennyt hyvin esim. tänään/tänä aamuna, mitä hyvää löydät elämästäsi tällähetkellä tai mindfulness-harjoitus. On tärkeää jättää tarpeeksi aikaa tehtäville.
  • Eri aineiden opettajat pitävät meettejä aina, kun pitää opettaa uusi asia/kertoa kaikille yhteiset ohjeet. 
  • Muutoin oppilaat opiskelevat lukujärjestyksen mukaisesti ja aineenopettaja päivystää tunnin aikana oppilaiden kanssa sovitulla tavalla meetissä, whatsapp- viestein yms. Opiskeltavat asiat ja oppiaineet löytyvät classroomista. Koko koulun kattavasta (1-9- luokat) Drivesta pääsee kaikkien luokkien viikko-kohtaisiin ohjelmiin. Sinne opettajat laittavat perusohjeet ja mahdolliset linkit jokaiselle tunnille. 
  • Erässä kunnassa aineenopettajia on ohjeistettu toimimaan näin: "Käytännössä me opet pidämme jokaisen ryhmän oppitunnin alkuun Meetin (lukujärjestyksen mukaan edetään), jotta pystytään tsekkaamaan läsnäolo. Samalla ohjeistetaan tehtävät ja pidetään opetustuokio, jos tarpeen. Tämän jälkeen oppilaat alkavat töihin, ope pysyy linjoilla saatavilla avuntarvitsijoita varten. Oppilaat palauttavat tehtävät pääsääntöisesti oppitunnin loppuun mennessä - ope tsekkaa palautumisen wilmaan ja joitakin (ei kaikkia) tehtäviä arvioi tarkemmin sanallisella palautteella... Omaa valvontaluokkaani tapaan kolme kertaa viikossa. " 
  • Tunnin aikana tarkistetaan läksyt, keskustellaan, katsotaan oppilaiden esitelmiä/projektitöitä. Kertauksena pelillistäviä harjoituksia Kahoot, quizlet live etc. 
  • Jokainen oppituntini alkaa siis opetusryhmän omassa tiimissä Teamsissa. Laitan sinne jo hyvissä ajoin ennen tuntia tiedon siitä, mikä on tunnin aihe ja miten opiskellaan. Aluksi laitoin samat tiedot myös Wilmaan, mutta kognitiivista kuormitusta vähentääkseni siirryin parin ekan viikon jälkeen käyttämään vain yhtä alustaa.

Tehtävistä
  • Olenpa lähettänyt kävelyllekin kuuntelemaan podcastia, josta on pitänyt palauttaa vapaampi teksti/pohdinta. 

Opetusmenetelmistä ja materiaaleista 
  • Malta mielesi liiassa opettamisessa ja kontaktoinnissa, sillä etäopetuksessa saattaa luonnostaan sytyä mahdollisuus vertaisopetukseen. 
  • Kaikille ryhmille on myös kotisivut, joihin on koottu opetusvideoita, tehtävälistat (joissa eri tasoisia polkuja eriyttämiseen) ym. materiaalia. 
  • Oppilaat opetelleet Classroomin ja Meetin, toki ope saa muutakin käyttää mutta näitä suositaan (helpottaa, kun kaikilla pääasiassa samat alustat). Oppilaille lisäksi päivittäin tarjolla tekninen tuki (mun eli tt-vastuuopettajan työpuhelinro jaettu kaikille). 
  • Meillä käytössä Googlen Meet. Kiitos tvt-tuen, lukion sivuilla pysyvät linkit opettajan nimellä, samoin pysyvä privaattiMeet, jossa vain 1 kerrallaan ja jossa voi jututtaa yksitellen tai voivat kysyä, jos eivät halua kaikkien näkyville. Käytössä kaikilla tunneilla.  Rinnalla käytössä PedaNet ja Classroom oppimisalustoina ja näissä tunnin kulku ja tehtävät, joista osa palautetaan, osa ei. Tehtävät vaihtelevat laajuudeltaan, joskus monenkin tunnin projekteja, koko kurssin kestäviä prosessiesseitä jne.  Tehtävinä lisäksi esim. Jaettuja käsitekarttoja, koonti Padletille, Google Forms -lomakkeita, Quizzizzia, Quizletia... Quizlet ja Kahoot esimerkiksi toimivat koko ryhmän kanssa tunnin keventäjinä jne. 
  • Oppilaiden ja opiskelijoiden toiveesta olen pitänyt paljon videokokoustunteja (Teams ja Zoom). Niissä onnistuu kivasti pienryhmäkeskustelut, opejohtoinen opetuskeskustelu, pienten tehtävien tekeminen jne. Olen kokenut, että yhteisöllisyyden ylläpitäminen tässä tilanteessa on tosi tärkeää! 
  • Paljon apua on ollut vuosien ajan käytössä olleista sähköisista kirjoista  joita ope pystyy helposti muokkaamaan ja täydentämään.  
  • Yläkoulun fysiikassa perusteelliset materiaalit  voidaan laittaa Wilmaan,  ja  ohjeet: mitä pitää tehdä vihkoon ja mikä on selitystä. Oppilas näyttää vanhemmille, että on tehty. Huoltaja  saa myös  Wilma-viestin tehtävistä. 
  • Tunnin runko ja ohjeistus  voidaan laittaa clasroomin  sekä vinkkejä taukoliikuntaan/läsnäoloharjoitukseen.
  • Opettajien kannaatta myös jakaa omien kokeiluidentuloksia muiden kanssa esim. Discordin käyttö tai oppilaiden ryhmätyöt Meetsin välityksellä.
  • Etäopetus  on mahdollistanut myös pidemmät projektit, esim. etiikan esitelmien tekemisen. Oppilaat etenivät oppituntien aikana omassa tahdissaan ja minä päivystin Teamsissa. He saivat lähettää keskeneräisiä esitelmiä kommentoitavakseni ja ottivat tarvittaessa videopuheluyhteyden. 

Kontrolli ja palaute
  • Pidä huolta siitä, että oppilaat tosiaan käyvät tutustumasa esim. kaikkiin lähettämiisi opetusvideoihin. Mokasin tuon itse alussa fysiikassa.  
  • Käytämme wilmaa oppimisen seurantaan: Valkoinen merkintä=tehtävä tekemättä, vihreä hymy=tehtävä tehty, oranssi huomautus=tehtäviä on niin paljon rästissä, että aineenopettaja on huolissaan oppilaan edistymisestä. Näillä merkinnöillä koti, oppilas sekä luokanvalvoja pystyvät pikaisesti näkemään tilanteen.
  • Opettaja on tunnin aikana tavoitettavissa Meetissä. 
  • Lukion kurssien lopulla henkilökohtaista palautetta tehtäviin. Käytettiin Google-dokumenttia, johon opettaja kommentoi värein.
  • Palautetut tehtävät katson läpi. Joskus pelkkä palauttamknen riittää, osan katson tarkemmin ja kerryttävät pisteitä kokonaispottiin, jonka perusteella arvosana määräytyy.
  • Tehtävistä en välttämättä pyydä opiskelijoita lähettämään kaikkia vastauksia minulle tarkastettavaksi (toki käytän myös monivalintoja eli kone korjaa) vaan sen sijaan he palauttavat minulle oppimisen arvioinnin: - Miten opiskelit?  - Mitä uutta opit?  - Mitä kysyttävää tai epäselvää jäi? - Mitä mieltä olit tämän tunnin opiskelutavoista?
  • Korjaavaa palatetta voi lähetää myös ääniviesteillä.

Etäopiskelun arvioinnista
  • Oppilaille voi antaa tehtävän reflektoida omaa oppimistaan ja kommentoida  omassa sähköisessä oppimispäiväkirjassaan tunnin jälkeen ja opettaja kommentoi päivityksiä.

Suomalaisopettajien varoituksia ongelmista
  • Etäopetus ei sovi yhtä hyvin kaikkiin aineisiin. Esim. yläkoulun  fysiikkaan tämä etäily ei vaan sovi. kokeellinen luonnontiede tarvitsee ne laborointi ja demonstrointilaitteet. Matematiikka kyllä menee, mutta fyke on yhtä tuskaa.  
  • " Minä olin tähän kevääseen fysiikassa säästellyt vipuja yms. jota olin ajatellut käsiteltävä keväisellä metsätretkellä. Nyt voi fysiikasta kaivella osiot, joissa luonnonilmiöitä havaitaan elinympäristössä ja tutkitaan siinä niillä mittalaitteilla, jotka on käytettävissä."
  • Etäopetus ei saa pelkistyä itseopiskeluksi. Ei riitä, että opettaja lähettää oppilaille kerralla viikon tehtävät. Oppilaita on myös opetettava ja ohjata. .Koulun käyminen kotoa käsin vaatii oppilailta hyviä itseohjautuvuustaitoja. Kaikilla ei ole niitä.  Osa  menee siitä, mistä aita on matalin. Seuraa ja puutu.
  • Osa oppilaista vetäytyy tuokioista. He eivät käytä puheenvuoroja jne. Lääke: Viestiketjut = Kysy vuorotellen kaikilta. Nimilista vieressä ja kysymyksiä  jokaiselle. Jokainen vastaa  suoraan opettajalle. Ohje lähettää kuva oppikirjan sivusta, jolla mennään. Kamera oltava päällä.
  • " Kyselen tasatahtia ja pyydän pitämään kameraa päällä. Jos jonkun mikki ei toimi tai "toimi" niin vastaavat kirjoittamalla. Jos en saa yhteyttä kunnolla niin soitan perään tai pyydän yksityismiittiin jossa näyttää tehtäviä."  
  • Kaikkia oppilaita ei ole helppo tavoittaa. Kaikkia ei saada mukaan opetustuokioihin .Erityisesti teinit jäävät nukkumaan aamulla.  Tällöin yhteys koteihin.
  • Se, mitä tulee varoa ja tarkkailla on tehtävien kokonaisuuden kuormittavuus. Etäopetus vaatii myös opettajien etäyhteistyön, muuten kuormituksen seuraaminen ei onnistu.
  • Joillekin lapsille ja perheille eristäytyminen on rankkaa. Eristäytyminen saa aikaan huonoa vointia, masentuneisuutta ja ahdistusta. Ole päivittäin oppilaisiin yhteydessä. Seuraa oppimista ja kysy kuulumisia, Seuraa herääkö sinulla huoli jostain oppilaasta. Jos nousee, ota yhteys oppilashuoltoon.
  • Perheissä, joissa vanhemmat eivät ole voineet siirtyä etätöihin, lapset ovat koulupäivän ajan kotona yksin. Moni pelkää olla yksin. Pidä yhteyttä. Soittele
  • Kodeissa syntyy kaaos, jos joka opettaja käyttää eri vekottimia ja ohjelmia. Koulun tasolla olisi hyvä sopia yhteiset käytännöt.
  • Erityisen suuri tuen tarve on perheissä, joissa vanhempien suomen kielen taito on heikkoa. Lapset tarvitsisivat koulunkäyntiin paljon apua vanhemmilta, mutta  jo kielitaidon vuoksi he  eivät  kykene  sitä antamaan.
  • Erityisen vaikeaa voi olla erityislasten kotona. ”Erityislapsen kanssa on erityisiä haasteita, joihin vanhemmalla eivät riitä resurssit.”
  • Opettajien työmäärä on kasvanut huolestuttavasti etäopetuksessa. Vaarana on uupuminen -Riittävän hyvä riittää. Jakakaa tekemiänne videoita jne. muillekin. Omaa työaikaa voi rajata, kun pitää  rutiineista kiinni. Sopii, milloin on  tavoitettavissa  esim. . 8.30-15. Ja määrä itselleen rajan, jolloin lopettaa  t suunnittelun, kuvaamisen  ja  seuraaviem ohjeiden kirjoittamsen. Sunnuntaisin kanattaa tehdä vain muutama  tunti töitä, kun  lähettää  maanantain ohjeet.  
  • Opettajan omasta hyvinvoinnista kiinni pitäminen on  tärkeää.  On helpompaa hoitaa terveyttä kuin sairautta.  Työn jaksamisen kannalta miettiä mihin panostaa. Päivän pituus haltuun, mahdollisimman paljon valmista ja panostukset lapsiin. On mietittävä tarkastetaanko kaikki tehtävät.
  • Jatkossa ihan ykkösasia on selkeä työn määrittely työsopimuksessa  Eli selkeät ohjeet ja raamit  työntekijälle.
  •  Yhteinen mietintä ja yhteisopettajuus auttavat.  Mietitään koulun opetushenkilöstön ja rehtorikunnan tai aineryhmän kesken YHTEISET pelisäännöt myös etäopiskeluun. Näillä pääsee jo pitkälle.  
    Kiitoksia avusta tässä vaiheessa  mm. Susanna Ahvalolle, Anja Alasuvanolle, Hanna Asikaiselle, Lasse Candélle, Minna Grönblom, Sinikka Herraselle, Kristiina Holmille,   Katri Issakaiselle, Pia Maria Katariinalle, Maiju Knuttilalle, Mari Korvelle, Iina Koskiselle, Minna Koskiselle, Vesa-Pekka Leinolle, Sirkku Nikamaalle,  Ellen Nissiselle, Ilona Oraselle, Viivi Pentikäiselle, Tuulia Petäjäjärvelle,  Tiina Primietalle,  Johanna Saloselle, Suvi Saloselle, Jukka  Sarpilalle, Titi Tammiselle,  Jussi Tanhuanpäälle. Ville Teittiselle, Antti Tuomiselle, Anu Vainiolle, Heli Veijolalle , Jaakko Viitalalle, Tarja  Ångermanille,  Paula Äimälälle ja  Maria Öhmanille.

    Sekä alakoulun aarreaita - https://www.facebook.com/groups/507321622693497/
    Kauhajoki.fi, Kopiraittila.fi, https://www.lahti.fi/palvelut/perusopetus, matleenalaakso.fi,
    Peda.net/pori/perusopetus/ke/me, STTinfo.fi ,  Tutorhouse.fi ja https://fi.wikibooks.org/wiki/Etäopetuksen_näytön_paikka? 

    sunnuntaina, huhtikuuta 26, 2020

    Kansakoulu vuonna 1914

    AUTONOMIAN ajan viimeisinä vuosina  ensimmäisen maailmansodan jo alettua  suomalaisella kansakoululla oli hieman alle 10 vuotta oppivelvollisuuslain säätämiseen. Vuonna 1898 oli kuitenkin jo annettu piirijakoasetus, joka tarkoitti myös maalaiskunnille koulupakkoa - jos kyläläiset halusivat lapsensa kouluun laittaa. Kaikki eivät halunneet.

    Miten kansakoulu toimi  maalla ? Millaisia ongelmia siellä  oli? Millaista sen pedagogiikka oli?

    Lähdin etsimään vastauksia nettiantikvariaatista löytämästäni teoksesta:

    Soininen, Mikael ja Tarjanne, A.J. (1914). Neuvoja maalais-kansakoulujen  perustamiseen ja hoitoon. Viides painos. Helsinki:  Otava. 

    Teoksen ensimmäinen painos oli ilmestynyt vuonna 1899 Mikael Soinisen johdolla vastauksena kansakoulukokouksessa esitettyyn toiveeseen. Maaseutuolosuhteissa oli ollut vaikeuksia perehtyä kaikkiin koulun perustamiseen ja hoitoon liittyviin hallinnollisiin yksityiskohtiin.

    Teoksen tukirankana oli Lönnbeckin toimittama "Kansakoulun käsikirja". Itse julkaistulla teoksella ei ollut kirjoittajien mukaan mitään virallista luonnetta. Apua siitä varmasti oli.

    Minun lukemani teos oli  5. painos, ja siihen oli A.J. Tarjanne tehnyt isoja muutoksia. Teoksessa annettiin konkreetteja ohjeita kansakoulun perustamisesta, johtokunnasta, opettajista,  erityisistä koulun hoitoon kuuluvista tehtävistä, koulutaloista ja mm. vasta perustetuista kunnallisista alakouluista. Kirjan lopussa oli valmiita lomake pohjia esim. opettajanviran tai valtioavun
    hakuun.

    Millaisia kansakoulut tuolloin olivat?

    Kaupungeilla oli ollut vuoden 1866 kansakouluasetuksesta alkaen velvoite perustaa kansakouluja. Kaupungeissa kansakoulut  olivat kahdeksanvuotisia. Niihin kuului ala- ja yläkansakoulu sekä jatkoluokat.

    Maaseudulla tilanne oli toinen. Neliluokkaisen kansakoulun perustaminen oli ollut vapaaehtoista yli 30 vuotta vuoden 1898 asetukseen saakka. Asetus määräsi, että  jokaisen kunnan ala oli jaettava kansakoulupiireihin. Piiriläiset, jotka halusivat itselleen koulun, saivat sen kääntymällä kuntakokouksen puoleen.

    Valtionapua koulun pitoon sai kunta, itsenäinen koulupiiri tai yksityinen koulunkannattaja. Sitä myönnettiin opettajien palkkoihin, havaintovälineiden ostamiseen - ei kuitenkaan harmoneihin- koulutarpeisiin, varattomien oppilaiden ravitsemiseen ja vaatettamiseen, vuodesta 1913 saakka kesäsiirtoloihin, oppilasasuntoloihin, oppilaskirjastoihin ja koulurakennuksiin.

    Maalaiskansakoulun rakenne oli teoksen ilmestyessä murroksessa. Pitkään oli toimittu niin, että  kansakoulussa oli ikäänkuin kaksi osaa: varsinainen neliosastoinen kansakoulu ja valmistava kansakoulu  - siis eräänlainen minialakansakoulu. Nyt etsittiin uutta mallia.

    Jotta koulun kannattaja sai valtionapua, sen oli noudatettava ohjeita mm. annetusta opetuksesta,  hallinnosta, opettajan palkasta ja  koulurakennuksesta.

    Keitä opettajat olivat?

    Kirjan toimittajista Mikael Soininen  (1860-
    1924) oli ensimmäisen painoksen ilmestyessä
    Heinolan seminaarin johtaja.  Vuonna 1907
    hän siirtyi kasvatustieteen professoriksi.
    Maalaiskansakouluissa oli erilaisia  opettajan tehtäviä: johtajaopettajan, apuopettajan, veistonohjaajan ja käsityönopettajataren  virat.

    Varsinaiseksi opettajaksi oli kelpoinen seminaarin käynyt, hospitanttina valmistunut tai erivapauden saanut. Hakijoista tuli  alita siveellisesti nuhteeton henkilö, jolla oli  nuorison opettamiseen sopiva mielenlaatu.

    Opettaja sai hakea vain yhtä virkaa kerrallaan, ja jos hän tuli valituksi, virka oli otettava vastaan. Kaksi ensimmäistä vuotta olivat koetusaikaa.

    Jos hakija oli  jo ollut opettajana jossakin ylemmässä kansakoulussa, vaadittiin lisäksi  koulun johtokunnan antama  todistus hakijan opetustoimesta ja elämänlaadusta.

    Käsityön opettajilta vaadittiin vähäisempi kelpoisuus, ja palkkaehdotkin olivat huonommat.

    Keitä  oppilaat olivat?

    Oppilaat olivat tyttöjä ja poikia,  monenikäisiä, ja heitä oli paljon. 4-osastoa yhdessä. Nuorimmat olivat koulun aloittaessaan 9-vuotiaita, vanhimmat 16-vuotiaita. Ns. valmistavassa koulussa muutaman viikon ajan oppilaat saattoivat  olla vielä nuorempia.

    Oppilaiden tehtävä oli tietysti oppia. Mutta heidän tehtäväkseen voitiin jättää myös kouluhuoneiden lämmitys ja lakaiseminen keskellä päivää koulutyön päätyttyä  ja myös halkojen pilkkomien. Ei kuienkaan kouluhuoneiden viikottaista pesemistä eikä lämmittämistä aamulla eikä opettajan halkojen pilkkomista.

    Opettajan tehtäviä

    Luonnollisesti opettaja opetti.

    Johtajaopettaja laati opetussuunnitelman  ja työ- ja opetusjärjestyksen, jotka johtokunta hyväksyi  ja piiritarkastaja vahvisti. Johtajan oli laadittava myös  ns. lukukausi-ilmoitus, josta ilmeni  koulun avaamispäivät, valmistava ja varsinainen koulu, varsinaisen koulun oppilasmäärä,  opettajan/ opettajien nimet ja olivatko he virkavahvistuskirjan saaneita, koetusvuosilla tai väliaikaisia, hakukelpoisia  vai pätevyyttä vailla. Lukuvuoden loputtua oli laadittava vuosikertomus  ja lähetettävä se piiritarkastajalle. Opettaja antoi siihen opetusta koskevat tiedot, johtokunnan esimies teki sitten vuosikertomuksen.

    Opettaja piti päiväkirjaa ja "merkitsi kohta tuntien loputtua huolellisesi oppitunnit, opetuskohdan kussakin aineessa, poissaolevat oppilaat ja varsinaiset  rangaistukset, jos sellaisia oli käytetty."

    Muita asioikirjoja, jotka tuli täyttää huolellisesti  ja säilyttää olivat oppilaiden nimikirja eli matrikkeli, arvostelukirja ja päästötodistusten jäljennökset.

    Koulun arkistossa säilytettiin lisäksi koulua koskevat kuntakokouksen tai piirikokouksen päätökset pöytäkirjan otteina, kiertokirjeet, vuosikertomukset, opetussuunnitelmat,  kansakoulun käsikirja…

    Opettajan palkka

    Opettajan palkka muodostui vain osittain rahasta. Vuonna 1914 opettaja sai valtiolta 900 mk, ja
    naimisissa oleva perheen pääasiallinen elättäjä 1000 mk.  Kunnan oli lisäksi maksettava kunnan palkkaa. Ensimmäiselle opettajalle, johtajalle maksettiin puolet oppilasten sisäänkirjoitusrahoista.

    Maan köyhimmissä ja harvimmin asutetuissa  seuduissa  maksettiin vielä ylimääräisiä valtioapuja opettajille 100- 400 mk. Valtion varoista tulevat opettajapalkat  maksettin vuosineljänneksittäin kunkin neljänneksen ensi kuukauden alussa. Miesopettajan  palkasta perittii  20 mk leski- ja orpokassalle.

    Ikälisäjärjestelmäkin oli. 5 vuoden nuhteettoman palvelun jälkeen opettaja sai  ensimmäisen palkanlisäyken  10 vuoden jälkeen toisen,  15 ja 20 jälkeen kolmannen  ja neljännen . Palkanlisäys oli 180 mk - 220 mk.

    Lisäksi opettajan kuului saada asunto - 2h + keittiö ja ulkohuoneet, polttopuut, talvirehu ja laidun yhdelle lehmälle, 2 tai 3 tynnyrinalaa viljeltyä maata koulun läheisyydessä  sekä lähde ja kaivo. Viljelysmaan tuli olla täydessä kasvikunnossa.  Opettajalla tuli olla hyyryhuoneissakin kaksi kamaria ja keittiö. Talonväellä ja koululla tuli olla eri portaat ja eteiset.

    Koululla tuli olla tarpeelliset ulkohuoneet: ruoka-aitta, navetta 2:lle lehmälle, lato rehuja ja ajokaluja varten, sauna vesipadan kanssa, puuvaja, kolmiosainen makki siis ulkovessa- opettajan makki  keskellä sekä pesu- ja leipomahuone.

    Muita opettajan etuja

    Kirjan toinen aktori Artturi Johannes Tarjanne
    (1866- 1946) toimi  kirjan eri painosten
    ilmestyessä kansakouluntarkastajana kunnes siirtyi
    vuonna 1907 kouluylihallitukseen. Kouluhallituk-
    sen  kansanopetusosaston päällikkönä  hän oli
    vuodet  1918–1936.  Hänellä oli merkittävä rooli
    vuoden  1921  oppivelvollisuuslain täytäntöön-
    panossa.  
    Opettaja sai anoa virkavapautta johtokunnalta 14 vrk, paitsi jos hän sai täydennyskoulutusapurahan. Opettaja maksoi itse palkan sijaiselle.

    Haettavana oli kuuntelustipendejä seminaariin. Rahaa sai myös, jos osallistui  yliopistollisille jatkokursseille,  luentokursseille,  puutarha- piirustus-, leikki-, voimistelu- sekä maatalouskursseille. Ulkomaille ulottuviin opinomatkoihin sai  hakea matkarahaa.

    Jos joutui sairauden vuoksi ahdinkoon, sai sairasapua sairauden aiheuttamiin menoihin.

    30 vuotta täysikelpoisena ja nuhteettomasti palvelleen opettajan elinkautinen eläke oli miesopettajalla 1000 mk ja naisopettajalla 750 mk. Jos sai parantumattoman taudin, sai 20 vuoden palvelun jälkeen 3/4, 15 vuoden jälkeen puolet ja 10 vuoden jälkeen neljäsosan täydestä palkasta.

    Jos opettaja kuoli, kuolleen opettajan leski ja ala-ikäiset lapset voiva hakea  eläkettä kansakoulunopettajien leski- ja orpokassasta.   Lisäksi oli haettavissa apurahoja leskille ja orvoille.

    Millaista opetus oli? 

    Opetusta annettiin periaatteessa 36 viikkoa vuodessa.  Koulupäiviä oli vähintään 200, ellei koulua oltu suljettu taudin vuoksi. Lomapäiviä oli kuukausittain: mm. keisarillisia juhlapäiviä.

    Syyslukukausi  suositeltiin aloitettavaksi jo elokuun loppupuolella, ja varsinaisen koulutyön oli alettava viimeistään lokakuun ensimmäisenä arkipäivänä. Kasvitarhan hoidon kannalta oli eduksi jatkaa kevätlukukautta  toukokuun loppuun saakka.

    Yksiopettajaisissa kouluissa opettajalla saattoi olla 49 oppilasta neljässä eri osastossa. Nuorimmat olivat 9-vuotiaita ja vanhimmat aloittaessaan 16-vuotiaita.  Ensimmäiselle osastolle  piti olla alle 12-vuotias. Tarkasti ottaen yksiopettajaisessakin koulussa oli aina toinen opettaja. Jos opettaja oli mies se oli  käsityönopettajatar ja jos nainen niin veistonohjaaja.

    Yksiopettajaisella koululla työpäivät jaettiin usein I:n osaston valmistavan kurssin eli ns. pientenlastenkoulun ja varsinaisen kansakoulun kesken. Alkuopetus kun oli puutteellista.  Lukuvuoden alussa ja lopussa annettiin opetusta  ensi sijassa niille lapsille, jotka samana vuonna pyrkivät  kansakoulun ensimmäiselle osastolle.

    Pienten lasten koulu toimi kansakoulun valmistavana kouluna, jossa oli ainoastaan varsinaiseen kansakouluun tulemassa olevia oppilaita  -tämä oli toivottavin tilanne. Joskus valmistavassa koulussa saattoi olla myös nuorempia  tai muuten kehittymättämäpiä oppilaita, ja heille opetettiin omana osaston erikseen ainakin laskentoa ja lukemista. Oli myös mahdollista, että se toimi   yksinomaan kansakoulun I osastona.

    Pienten lasten koulua pyrittiin rajoittamaan  5-6 viikosta. Se toivottiin pidettävän mikäli mahdollista yhtenä jaksona syksyisin.

    Kaksi- tai useampi opettajaisessa koulussa suositeltiin ratkaisua, että kaikki aloittavat yhdessä tai että
     II-osasto aloittaa 3 tai 4 viikkoa myöhemmin.


    Varsinaisen kansakoulun pedagogiikka

    Opetus perustui johtajaopettajan laatimaan opetussuunnitelmaan ja työ- ja opetusjärjestykseen. Johtokunta hyväksyi ne ja piiritarkastaja vahvisti.

    Kansakouluilla oli melkoinen autonomia. Eri vuosina annettiin erilaisia opetusta koskevia ohjeita.

    Vuonna 1904  määrättiin, että  terveysopin yhteydessä oli annettava järjestelmällistä raittiusopetusta. Lisää tunteja vaadittiin  luonnontietoon, Venäjän historian ja maantieteeseen. Ohjeita annettiin, kuinka piirustuksessa oli "rajoitettava kappalevaikutteisen, käsivaraisen sekä tilasuhde- ja viivotinpiiruksen kursseja  muutamiin helppoihin tehtäviin" ja kuinka  "vinokirjoitus tuli ottaa asteittain yksinomaiseen käyttään kaunokirjoituksessa.

    Vuonna 1913 muodissa oli säästäväisyyskasvatus. Niinpä Kouluylihallitus laati kaavakkeen, jossa haluttiin tietoja mm. oppilaiden tekemistä säästöpanoista.

    Lukemista ja omatoimista tiedonhankintaa pidettiin tärkeänä.  Siksi  oppilaskirjastojen tukemiseen oli varattu vuonna 1913 25 000 mk.  Kirjaston varsinainen hoito kuului johtajalle, mutta mutta muutkin opettajat olivat oikeutettuja ja velvolliset olemaa  tehokkaana apuna kirjoja omille oppilailleen lainataessa ja lainaustilastoa tehtäessä. Oppilaskirjasto oli  pidetävä lainaamista varten varsinaisesti auki vähintään 2 kertaa viikossa  säännöllisinä aikoina.

    Opettajille annettiin ohjeita: Kutakin oppilasta ohjattakoon ottamaan luettavakseen sellaisia kirjoja, jotka soveltuvat hänen iälleen ja kehityskannalleen ja jotka erityisesi sopeutuva hänen yksilöllisiin taipumuksiinsa. Erityisesti annettakoon luettavaksi oppilaiden havaintopohjaa laajentavia ja syventäviä teoksia. Harrastuksen ylläpitämiseksi oli tärkeää, että oppilaat saivat soveliaassa tilasuudessa joko suullisesti tai kirjallisesti - kirjoitusharjoituksena-  tehdä selkoa lukemansa kirjan sisällöstä. Oli varottava pakottamasta oppilaita, kaiken tuli  tapahtuu vapaaehtoisesti opettajan esiintyessä vain ohjaajana ja ehdottelijana.

    Oppilaiden totuttamiseksi hankkimaan omatoimisesti tietoja pidettiin  suotavana, että kouluhuoneessa järjestettäisiin vaikkapa pienikin hakemisto tai jokunen nidos muunlaista tietokirjallisuutta  vapaasti käytettäväksi käsikirjastoksi, mistä oppilaat milloin yksi milloin toinen, saisivat sovitusta asiasta ottaa selkoa.  Tällaisenkin opiskelun tulokset sopisi joko kirjallisesti tai suullisesti - viimeksi mainitulla tavalla  josku koko luokallekin- esittää.

    Pientenlastenkoulun pedagogiikka

    Pientenlastenkoulun päätarkoituksena oli  "valmistaa vastatulleet kykeneviksi ottamaan vastaan ja seuraamaan opetusta neliosastoisessa koulussa, jossa on vain yksi opettaja."  Nuorimmakin osaston täytyi tämmöisissä kouluissa jo osata työskennellä  itsekseen sillä aikaa, kun opettaja opetti  ylempiä osastoja.

    Teoksesta näkyy, että alkuopetuksessa oli tapahtumassa vuonna 1914 iso pedagoginen muutos. Kirjoittajien mukaan - aikaisemmin-  pelkällä tarpeellisiksi katsottujen aineiden koneellisella oppimisella oli pyritty siihen, että lapset  myöhemminen  I:nä vuosiosastona pystyisivät lukemaan kirjaläksyjä ja  työskentelelmään yksissä tehtävissä II:n vuosiosaston kanssa.  Mutta enää tämä ei käynyt. Opetus tuli saada oikean havainnollisuuden ja lapsisielutieteen vaatimalle tolalle, vaikka sisälukutaito ja laskennon koneellinen taito jää hiukan vähemmäksi.
    " Näin tukahdutetaan liikanaisella ja raskaalla  lukemis- ja laskemisharjoiuksella lapsen avomielisyys ja  rohkeus. Hänet opetetaan luottamaan yksinomaan kirjatietoihin sekä turvautumaan kaikessa puheessaan kirjan sanoihin ja  niiden koneelliseen käyttämiseen sekä riistetään hänet  liiaksi  erilleen kotoisesta mielle- ja toimintapiiristä. Lapsen luonnollinen ehitys vaatii sillä asteella tuntuvasti enemmän havainto- ja kotiseutuoppia sekä siihen liittyvää käsiaskartelua. Ja häntä on etupäässä sellaisen opetusaineksen avulla  johdattetava puhumaan omien todellisten mielteittensä, omien havainto- ja kokemustietojensa pohjalta."
    Paljon aikaa haluttiin varaa kotiseutuopille. " Kaiken opetuksen on perustuttava mahdollisuuksien mukaan kotoiseen havainto- ja toimintapiiriin". Opetus oli suoritettava ilman oppikirjaa lukemisen opetusta lukuunottamatta. Opetuksen  tuli  vaatia omatoimisuutta ja  kehittää heidän voimiaan ja kykyjään. Erityisesti heitä oli  koetettava totuttaa huomioidensa ja ajatustensa omavaraiseen ilmaisemiseen sekä suusanalisesti että muunkin soveliaan toiminnan kautta.

    Vuoden 1913 uudistus: Kunnalliset alakoulut

    Vuonna 1913 varattiin ensi kertaa 100 000 mk:n määrärahamaalaiskuntien ylläpitämiin pientenlastenkoulujen avustamiseen. Tällä rahalla tuettiin vain kunnallisia pientenlastenkouluja ei yksityisiä eikä seurakunnallsia. Taustalla oli  eduskunnan kanta: kuntien asia on huolehtia  valmistavastakin opetuksesta.

    Tällainen kunnallinen alakoulu toimi joko kiinteänä pikkukouluna 36 viikkoa vuodessa,
    kiertävänä kahdessa paikassa, kummassakin 18 viikkoa kummassakin tai väliaikaisesti kolmessa paikassa  12 viikkoa kussakin.

    Alakansakoulu oli kaksiosastoinen.  Molemmat osastot voivat olla yhtäaikaa koulussa,  jos oppilaita on verrattain vähän tai jos oppilasmäärä oli suuri  eri tunteina,  kumpikin osasto  harvempia tunteja päivässä.

    Opettajalle oli luvassa palkkausapua valtiolta 400 mk. Kunnan osuus palkasta oli  200 mk. Lisäksi oli luvassa valtionapua opetusvälineisiin 50 mk. Edellytyksenä avustukselle oli, että koululla oli  oma huoneisto: luokkahuone ja eteinen ja ulkohuoneet. Aluksi kuitenkin tilaksi kelpasi  yläkansakoulun veistosali. Lisäksi kunnan oli järjestettävä opettajalle  huoneisto  sekä koulu- että loma-ajaksi. Huoneistoon tuli kuulua kamari+keitiö tai ainakin tilaisuus  ruuan keittämiseen sekä lämpö ja valo.

    Alakoululla tuli olla johtokunta. Piiritarkastajan tuli valvoa koulun toimintaa. Opettajan piti olla suorittanut vähintään oppikurssi jossakin yksivuotisessa  pikkukoulunopettajain seminaarissa tai hänellä piti olla hyväksyttävä  todistus  tällaista kurssia vastaavasta tietomäärästä ja opettajakokemuksesta.

    Alakansakoulun pedagogiikka

    Oppilasten viikkotuntimäärän maksimi oli  24, opettajalla se oli minimi.

    Opetussuunnitelman tuli  sisältää viikotuntien lukumäärä kussakin opetusaineessa kummallakin osastolla, oppiennätykset kussakin aineessa, jonkun verran selostusta opetusmenettelystä ja
    lukujärjestys. Opetussuunnielma laatijan oli tunnettava K. Oksalan esitelmä: Turun yleisessä kansakoulukokouksessa 1914 Nykyaikaiset pyrkimykset alkopetuksen uudistamisessa - kansakoulukokouksen pöytäkirjassa ss.24-35.

    Pedagogiset linjaukset olivat hyvin samansuuntaisia kuin valmistavassa kansakoulussa. Pääasiana ei tullut pitää "luku-, kirjoitus - ja laskutaidon sekä erinäisten tietomäärien pikaista koneellista  oppimista- niin suurta huolta  kuin edisitymiselle näissä taidoissa onkin pantava- vaan lapsen voimain luontaista ja mahdollisimman monipuolista kehitystä."

    Koulutyön tuli alussa liittyä läheisesti  lapsen siihenastiseen vapaaseen ja leikintapaiseen elämään. Ympäristön elämässä oli  lapselle jo paljon tuttua, ja se oli kirjoittajien mukaan  edelleenkin hänelle mielenkiintoisinta ja sitä tuli  ensimmäisen asiaopetuksen koulussa selventää ja kartuttaa. Havainto- ja kotiseutuopetukselle tuli olla huomattava ja keskeinen sija. Siihen liittyi  kehittävä  käsiaskartelu: piirtäminen, muovailu, rakentelu, paperileikkaus y.m.

    Erikseen huomautettiin, että alakansakoulun opetussuunitelmaan ei kuulu kielioppi, ei varsinainen maantieto eikä myöskään katekismus. Raamatunhistorian muutamiin tärkeimpiin ja lapsen-tajuisimpiin kertomuksiin sopi lapsia tutustuttaa opettajan suusanallisen esityksen  avulla.

    Mitään muuta oppikirjaa kuin sisälukukirjaa ei ollut  syytä alakansakouluissa oppilaan käteen antaa.
    Useimmissa aineissa on sopivinta antaa opetusa puolitunnitain.

    Jatkokurssit

    Kaupungeissa ns. jatkokurssit olivat kaksivuotinen päiväkoulu.

    Maaseudulla kansakoulun oppiaika oli lyhyt. Siksi oli suotavaa järjestää jatkokursseja- pakollista se ei ollut. Jos niitä haluttiin järjestää, opettajien palkkoihin oli saatavissa valtionapua. Jatkokurssi voi olla:

    • väh. 75 tuntia ja korkeintaan 4 opetusainetta,
    • väh. 100 tuntia ja korkeintaan 6 opetusainetta tai
    • väh. 150  tuntia ja korkeintaan 9 opetusainetta

    Opettajiksi toivottiin kokeneita opettajia,  Mielellään useita eri opettajia - jopa varsinaisen opettajapiirin ulkopuolelta: pappeja, lääkäreitä, agronomeja, metsänhoitajia y.m. ammattimiehiä opettamaan erikoisaineitaan.

    Jatkokurssien pedagogiikka

    Kirjoittajien mukaan jatkokursseilla ei tule  tavoitella kansakoulukurssin hätäistä kertausta. Sellaisella ohjelmalla ei nuorisoa herätetä eikä innosteta. Suositeltavampaa oli  jonkun ahtaamman alan laajempi ja yksityiskohtaisempi käsittely.  Kullekin opetusaineelle tulisi osoittaa niin suuri tuntimäärä, että se riitti  jonkun kokonaisuuden opettamiseen. Suotavana pidettiin, että eri opetuskohteiden alalta valittaisiin selvitettäväksi toisiaan koskettava kohtia, jotta opetus olisi yhtenäistä.

    Äidinkielelle  toivottiin runsasta  tuntimäärä. Nuorisoa oli ohjattava lukemaan kotimaista kirjallisuutta. Nuoret oli  totutettava tekemään selkoa ajatuksistaan ja tiedoistaan suullisesti ja kirjallisesti. Kielioppia oli rajoitettava.

    Opetussuunnitelmaan  tuli ottaa mukaan myös aineksia, jotka käytännöllisyytenä tahi paikallisen ominaisuutensa tähden liittyivät läheisesti kansan elämään ja siten oli vat omiaan herättämään paikkakuntalaisissa harrastusta ja mielenkiintoa.

    Metodeista todettiin, että oli vältettävä yksinomaista esitelmänpitoa. Kyselyä tarvittiin, jotta oli edellytys tajuta uusi esitys. Laulua toivottiin virkistykseksi.

    Opetusta täydentävä toiminta

    Opetusta ja kasvatusta  tuettiin valtion varoin mm. avustuksilla kesäsiirtoloille ja  oppilasasuntoloille.

    Vuoden  1913  budjetissa oli varattu  50 000 mk kesävirkistyksen toimittamiseksi  kesäsiirtoloissa, puolisiirtoloissa tai sijoituksissa yksityisiin perheisiin maalle. Kohderyhmimä olivat varattomat, etupäässä sairaat  ja heikot kansakoululapset kaupungeissa ja maaseudulla.

    Oppilasasuntolaita tarvittiin  maan köyhimmissä ja harvimmin asutuissa osissa.  Valtion apuun varattiin vuonna 1914  10 000 mk. Ehtona oli, että  asuntolassa ei anneta vain hoitoa ravinnon ja vaatetuksen puolesta vaan myös valvotaan oppilasten valmistumista  koulutehtäviinsä, opastetaan heitä kehittävissä leikeissä ja taloustoimissa sekä mikäli mahdollista sopivissa käsitöissäkin, kuten esim. päre- ja tuohitöissä, verkon kudonnassa, pajutyössä, paikkaamisessa ja parsimisessa.

    "Oppimisympäristö"

    Koulurakennus oli vuoden 1898 piirijakosäädöksen mukaan sijoitettava keskelle asutuspiiriä, ei autiolle paikalle.  Koulun paikan tuli olla terveellinen, kuiva ja hauska. Ympäristön tuli olla
    rauhallinen - yleinen tie ei saanut  kulkea aivan ikkunain alta, eikä muita rakennuksia olla  aivan likellä. Koulun tuli kuitenkin sijaita hyvän tien varrella.

    Tonttimaan tuli riittää rakennuksille ja leikkikentälle. Puutarhaa ei asetus vaatinut, mutta  hyvä olisi olla sekä  opettajan puutarha että  oppilaspuutarha.

    Koulurakennuksessa tuli olla tilaa.  Valtion avun  laskuperusteena  oli 1,1 m2 /oppilas. Ikkunoiden pinta-alan tulisi olla 1/6 lattiapinta-alasta. Rakennuksessa tuli olla luokkasali + 1 lämmitettävä huone käytävällä käsityöhuoneen eteisenä ja virkistyshuoneena kylmällä säällä. Pihalla tuli olla makki.


    perjantaina, huhtikuuta 24, 2020

    7-vuotisen 2-opettajaisen maalaiskansakoulun järjestelykysymyskokeilu

    MATTI Koskenniemi on idoleitani kasvatustieteen alalla. Sain  opiskeluaika  tenttiä OKL:ssa hänen (ja Kaisa Hälisen) teostaan  ja kerran seisoa metrin päässä. Sen lähemmäksi en päässyt, mutta vaikutus on ollut suuri ja pitkäaikainen :-)

    TÄNÄÄN esittelen hänen vuonna 1948 julkaisemaansa raporttia:

    Koskenniemi, Matti. (1948). Seitsenvuotisen, kaksiopettajaisen maalaiskansakoulun järjestely-kysymyksiä. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun julkaisuja IV. Jyväskylän yliopistoyhdistys.

    Vuonna 1944 Koskenniemi oli  vapautettu asepalveluksesta, koska hänet nimitettiin K. Oksalan seuraajaksi käytännöllisen kasvatusopin alemman palkkaluokan professoriksi Jyväskylän  kasvatusopilliseen korkeakouluun. Viran täyttäminen vei sodan vuoksi neljättä vuotta. 35 vuotta nuori professori tarttui ripeästi töihin. Hän mm. perusti seminaariin oman laboratorioluokan.

    Koskenniemi  sai myös johtaakseen  kansakoulun opetussuunnitelmakomitean  koulukokeilua, jossa etsittiin ratkaisua, kuinka järjestää koulutyö maaseudulla, jos kansakoulua pidennetään kuusivuotisesta seitsemän vuotiseksi. Pääosa Suomen kansakouluista oli tuolloin  maalla, ja ne olivat 1-2- opettajaisia.

    Oppivelvollisuus oli säädetty jo vuonna 1921.  Kaikissa kansakoulussa oli kaksi osaa: ala -ja yläkansakoulu. Niihin oli erilainen opettajankoulutus, edelliseen otettiin vain naisia.

    Kaupungit ja taajaväkiset asutuskeskukset  oli velvoitettu järjestämään pidempi, 8-vuotinen kansakoulu. Kaksi viimeistä vuotta olivat  säännöllistä jatko-opetusta. Maalla kansakoulu kesti kuusi vuotta. 2-vuotinen jatko-opetus oli siellä lyhyimmillään vain 150-tuntinen opetusjakso.

    Miksi? 

    Tiedettiin, että kuusivuotinen maalaiskansakoulu on liian heikko antamaan hyvä  pohjasivistys. "Nykyään olisi jokaisen kansalaisen kyettävä itenäisesti muodostamaan mielipiteitä mitä moninaisimmista asioista ja osattava osallistua yhteisiin  hallinto- ym. toimiin."  Huolta kannettiin myös vapaa-ajan oikeasta käytöstä: koulun pitäisi pystyä istuttamaan oppilaisiinsa jaloja harrastuksia.

    Miten?

    Komitea oli sitä mieltä, että  koululaitoksessa ei ole oikeutta  määrätä kokeilematta  käyttöön otettavaksi sellaisia suunnitelmia, joita kukaan opettaja ei ole koulussa käyttänyt.

    Niinpä  kansakouluntarkastajat  saivat tehtäväkseen etsiä  kokeilijoiksi  monenlaisilla edellytyksillä varustettuja opettajia  ei vain erityisen taitavia ja lahjakkaita. Lopulta lukuvuoden  1946-47 kokeiluun saatiin mukaan 98 kaupunkiopettajaa ja 461 maalaisopettajaa.  7.-luokkien oppilaat olivat vapaaehtoisia.

    Kuinka se sujui noin omasta mielestä :-) ?

    Tarkoitus oli muuttaa kansakoulun rakennetta maalla niin että jaottelun I-II lk + III-VI lk tulisikin jako I-III- ja IV-VII. Kokeilutyö oli  kiireenkin vuoksi hapuilua.  "Ei voitu antaa riittävän yksityiskohtaisia eikä edes joka suhteessa oikeita ohjeita."  Mukaan saatiin vain innokkaampia opettajia.

    Koskenniemi esittelee päätuloksena sen, että uusi malli toimii.  "Tutkimukseni mukaan 3-osastoisen alaluokan muodostamista voidaan pitää sopivana toimenpiteenä, jonka avulla 1- ja 2-opettajaisen maalaiskansakoulu voidaan laajentaa 6-vuotisesta 7-vuotiseksi. "

    Kaksiopettajaisen koulun ala-asteen muuttuminen kolmivuotiseksi tuotti vaikeuksia alaluokan opetukselle, mutta  oli omiaan helpottamaan yläluokan opetusta. I-luokan tulokset heikkenivät mutta III-luokan paranivat. Koulutulokkaat kun eivät oikein pystyneet itsenäiseen työskentelyyn.

    3- osastoisen alaluokan työskentelyssä parannusta oli myös pysyvyys. Myös kasvattavuus vahvistui: kolmasluokkalaisille voitiin jo asettaa vastuuta yhteisten toimien hoitamisesta, nuorempien tovereiden hoivaamisesta, auttamisesta ja ohjaamisesta.  Luokan omasta tunnista saatiin pääasiassa hyviä kokemuksia.

    3-osastoinen yläluokassa 4-6 saavutettiin parempia tuloksia, koska  "III-luokan jarrutus oli pois". 4-7 -osastoisen yläluokan tuloksia ei raportoitu.

    Lisäksi hyötyjä olivat:
    - koulu ei laajene,
    - oppilasmäärä jakautuu tasaisemmin opettajien kesken,
    - estää koulua muuttumasta supistetuksi kansakouluksi,
    - sama opettaja opettaa kauemmin alaluokalla.
    - III-luokka sopii paremmin yhteen II-luokan kuin IV-luokan kanssa,
    - II- ja III-luokat sopivat eräiden aineiden osalta hyvin yhteen .
    - III luokkaa voidaan opettaa ajoittain myös yläluokassa.
    - ala-ja yläluokan välinen kynnys mataloituu,
    - edistää omatoimisen ja itsenäisen työtavan oppimista.

    Lisäksi  haittoja olivat mm.:
    - edellyttää alaluokan opettajille yläkoulunopettajan pätevyyttä,
    - III-luokan oppilaat kaipaavat ” miesmäisempää” opetusta,
    - III ja II-luokan yhteiset vuorokurssit eivät yhtä luontevia kuin III- IV-luokkien, koska II-luokkalaisten luku- ja kirjoitustaito on heikko.
    - erikseen opetettavia ryhmiä on 3, joten ns. hiljaiset harjoitukset muodostavat tälle asteelle sopimattoman osan opetuksesta.
    - opettajan työ vaikeutuu opintoryhmien ja oppilaiden lukumäärän kasvaessa,
    - koulutulokkaiden ohjaamiseen ei ole riittävästi aikaa.

    KIRJOITTAJASTA

    Olen kirjoittanut tähän blogiin useita lastuja Matti Koskenniemestä. Tässä linkkejä_


    http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/10/2010-luvun-didaktiikkaa-millaista-se.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/07/kesaretki-kasvatustieteen-historiaan_28.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2009/01/koskenniemi-vanhan-pedagogin-pakinoita.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/01/koskenniemi-vanhan-pedagogin-pakinoita_02.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2008/12/matti-koskenniemi-100-symposium.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2016/02/kuukauden-kirja-opettamisen-taito.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2015/12/oppilasarvioinnin-kehittamisideoita.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2011/10/opetuksen-tehokkuuden-salaisuus.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/02/jaahyvaiset-koskenniemelle.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2014/10/10-suurta-suomalaista.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/01/kansakoulun-opetusoppi-osa-2.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/02/kansakoulun-opetusoppi-osa-10.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2011/01/koululuokan-pienoisyhteiskunta.html

    http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2012/07/kesaretki-kasvatustieteen-historiaan_31.html