Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

torstaina, maaliskuuta 31, 2022

36. sotapäivän aforismi

 


keskiviikkona, maaliskuuta 30, 2022

tiistaina, maaliskuuta 29, 2022

maanantaina, maaliskuuta 28, 2022

sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2022

Viikkoraportti 12/2022


Sitä oltiin nyt ohittamassa kevätlukukauden puoöliväliä. Vielä oli 11 viikkoa aikaa parantaa maailmaa.
Maanantai 21.3.


OpeUra päivä 10.30-14.30. Ensin Siltavuorenpenkereellä Rokan Pekan kanssa  dataa läpi ja sen jälkeen oikeaan OpeUra-kokoukseen. 

Sain antaa Ura-porukalle: Pertille, Riittalle ja Pekalle omat Omnia-kirjat.
Illalla  valtuuston kokous. 2.varaa tarvittiinkin.  Oikein pönttöönkin.

 Tiistai 22.3.

Aikainen herätys. Klo 8.30 tapaaminen kaupunginhallituksen pj:n Henrik Vuornoksen kanssa Tapiolassa koulutuspolitiikaksi. Henrik tarjosi Fazerilla kahvin ja kroisantin. Minä annoin jälkiruuaksi Omnia-kirjan.Vaimo jonotti sen ajan passia. Ja sai.

Muu päivää ihan(an) tyhjä ohjelmasta.

Keskiviikko 23.3.

Varsinainen kokouspäivä. Joukkoliikenteen kannattaja ajelutti itsensä Hakaniemeen Opetushallituksen arviointiseminaariin lounaspalkalla. Bussi klo 7.3o. Sitten junaan. Sitten ratikkaan. Ja klo 14.30 jälkeen toisinpäin. 

Illalla toista kertaa tällä viikolla valtuustosalissa: Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa klo 18-20.

(KUVA): Kirkkovaltuuston puheenjohtajistoa.



 Torstai 24.3. 




Välipäivä. Käytiin vaimon kanssa Didrichsenin museossa taidenäyttelyssä.  Vänkää taidetta teki tämä Stenius.
Tokmannilla käytiin samalla ostamassa halpaa kuplavettä.

Tärkeitä ja surullisiakin puheluita.

Iltapäivätorkkujen jälkeen Auroran 2 nukkeleffaa valmiiksi. "Liukastus" ja "Vessarauha". Jo oli viikossa unohtunut kuinka greenscreen saadaan toimimaan. Mutta saatiinhan se.

 

 Perjantai 25.3 


Kouluvaaripäivä Aurorassa. Nukkeleffojen teko jatkui. Katsoimme kaksi ja teimme yhden  leffan "Hippa". Sininen taivas pilkahti.

Illalla Areenasta klassikkoleffa: Parasite. Olipa hyvä.



 Lauantai 26.3.  
 
Demarien kunnallisjärjestön tärkeimmän elimen: edustajiston sääntömääräinen kokous puikkarissa. Minä osallistuin etänä.

Tosi tuulinen päivä. Marjut teki ihanaa paistia sienikastikkeessa ja valkosipuliperinoita sekä raikasta salaattia. Kyllä kelpaa.

Päivän uroteko: blogilastu:  Helsingin ops vuodelta 1977.

Kävin taas moikkaamassa JJ:aa. Väsytti.

(KUVA) JJ esittämässä PikkuPrinssi kertojaa vanhan Auroran koulun kellarin bändikämpässä vuosia, vuosia sitten.






 Sunnuntai 27.3. 

Aah! Lepopäivä. Ensimmäinen herätys kesäaikaan.
Tulikin viriilipäivä. Mm. blogilastu vuoden 1984 opettajalakosta. Ensi viikon kalenterin selailua ja Todo-listan rakentelua. 

Veroilmoitustyövuori vielä pahasti louhimatta.

Opettajien lakko vuonna 1984


Opettajat ovat parhaillaan valmistautumassa lakkoon. Vuonna 1984 siihen myös mentiin. Minäkin. Miksi? Miten homma hoidettiin? Ja miten lopulta kävi)

Lakon syyt

1970-luvulla julkisen sektorin ja erityisesti koulutettujen akavalaisten ansionkehitys oli ollut todella kehnoa. Tilanteeseen haluttiin korjaus taloudellisesti erittäin hyvinvoineella 1980-luvulla.

Tavoitteena oli korjata palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja saada uusien koululakien opettajille aiheuttamasta työmäärän lisäyksestä (mm. tuntikehysjärjestelmään siirtymisestä) korvaus. 

Opettajien palkkaus ei vastannut työn vaativuutta. Alkupalkka oli matala. Palkkausjärjestelmä oli liian monimutkainen. Oppituntien valmistelu, jälkityöt ja muut oppituntien ulkopuoliset työt olivat palkkauksessa liian vähäisessa asemassa. Opettajien sairaus- ja virkavapausajan palkkauskin oli yleistä tasoa huonompi. Lisäksi OAJ halusi omaa virkaehtosopimusta.  

Lakon valmistelu alkoi

Jo vuonna 1980 oli lähetetty OAJ:n valtuutetuille kysely lakkovalmiudesta. Yli 80 prosenttia heistä oli tarvittaessa valmiit lakkoon palkkakehityksen korjaamiseksi. Seuraavan vuonna lähettiin tiedustelu jäsenille. Heistä yli 50 prosenttia oli tarvittaessa lakon kannalla. Tahtoa siis oli.

10.10. 1983 valittiin Erkki Kangasniemi OAJ:n palkkaosaston päälliköksi ja näin vastaamaan neuvottelutoiminnasta. Akava oli ”sopivasti” OAJ:n esityksestä irtisanonut  omalta osaltaan lokakuussa 1983 pääsopimuksen, joka määrittelee neuvottelumenettelyä. Irtisanomisaika oli kuusi kuukautta. 

Tammikuussa 1984 lisättiin työtaistelukoulutusta ja aloitettiin lakon konkreetti suunnittelu. Oli kiire, koska kesä oli tulossa, eikä kesällä kannata lakkoilla. 

OAJ jätti 8.3. 1984 lakkovaroituksen. Alunperin mukana olivat myös yksityiskoulut, kunnalliset lukiot ja normaalikoulut. Kun valtion sopimus hyväksyttiin 17.3. 1984, nuo koulut tulivat sen sopimuksen piiriin ja niiden opettajat jäivät lakon ulkopuolelle.

Lakko alkoi

Valtakunnansovittelija Teuvo Kallio teki monien neuvottelujen jälkeen 1.4. sovintoesityksen. Se hylättiin. 


(KUVA): Viimeisissä neuvotteluissa ennen lakkoa.

Opettajien lakko alkoi maanantaina 2.4.1984. Sen rivakkuus tuli Kunnalliselle sopimus-valtuuskunnalle yllätyksenä.  

OAJ oli kampanjoinut opettajan työn arvostuksen puolesta teemalla: ”Opettaja on kiva ihminen.” Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ei varmaankaan pitänyt opettajia kivoina tuona keväänä. OAJ oli ensimmäinen lakkoon mennyt akavalainen järjestö ja se veti mukaansa 13 muuta akavalaista kunnallista virkamiesryhmää lääkäreistä lasten- tarhanopettajiin. 

Lakko toteutettiin ovelasti kaksivaiheiseksi porrastettuna. Se alkoi ensin Helsingissä, Imatralla, Vaasassa ja Vantaalla. Kahden viikon kuluttua lakkoa laajennettiin. Mukaan tulivat mm. Espoo, Turku ja Tampere. Silloin lakossa oli yhteensä 7204 opettajaa. Taktiikkana oli, että noin 80 000 opettajalta kerättiin pientä lakkoavusta, ja niillä maksettiin korvauksia vain runsaalle 7000:lle opettajalle.

Työsulku

Työnantajapuolta strategia ärsytti, koska muu suuri opettajajoukko rahoitti työtaistelun ja järjestöllä olisi ollut taloudelliset rahkeet olla lakossa vaikka kuinka pitkään.  Kokoomus ja vasemmistoliitto olivat lakkomme puolella ja demarit vastustivat sitä jyrkästi. Silloinen kunnallinen sopimusvaltuuskunta saikin valtuuskunnassaan läpi työsulku-uhkapäätöksen täpärästi hallituspuoleen edustajien äänin 11-9. 

Työsulun piti alḱaa 20. 4. 1984. OAJ vei  kuitenkin taktisesti tämän päätöksen virkariitalautakuntaan, josta tuli kaksi viikkoa lisäaikaa. Käytännössä sitä työsulkua ei ehditty koskaan toteuttaa. 

Mielenosoituksia

(KUVA) 7.4. OAJ:lla oli ensimmäinen mielenosoitus ja 26.4. suuri mielenosoitus, johon osallistui 2000 opettajaa.

Kalevi Sorsan hallitus ja Helsingin Sanomat syyllistivät opettajia "hyväosaisten kapinasta. Suurelle yleisölle opettajien lakko oli järkytys, mutta opettajien lakko sai kansalaisilta lähes yksinomaan myötätuntoa. Noin 80 prosenttia kansalaisista piti opettajien vaatimuksia oikeutettuina. 

Järjestön yhteishenki oli koko työtaistelun ajan hyvin vahva. Rikkureita ei ollut juuri lainkaan. Työtaistelussa mukana olleista osa oli jopa vastahakoisia lakon lopettamiseen. Lakko kuitenkin päättyi vapunaattona.

Salaiset tunnustelut

Ennen lopullista sovintoesityksen antamista 29.4. Pääministeri Kalevi Sorsa oli erittäin hermostunut poliittisesti. Hän antoi  nyt jo edesmenneelle työmarkkinajohtaja Raimo Nenoselle tehtävän: lakko pitää saada loppumaan. Nenonen antoi alaiselleen neuvottelevalle virkamiehelle  Juho Hukkiselle tehtäväksi tunnustella salassa, luottamuksellisesti Kangasniemeltä, minkälaisilla ehdoilla lakko voisi loppua.

Kangasniemi ja Hukkinen  tapasivat  ja kävivät läpi yömyöhään näitä ehtoja. 150 miljoonan markan katto sille, kuinka paljon  ehtoihin saisi käyttää rahaa,  oli tullut jo aikoja sitten täyteen. Silloin Kangasniemi sai idean: Kun uusimuotoisen koulutuksen saaneita luokanopettajia oli silloin vielä hyvin vähän, niin hän ehdotti, että lasketaan kustannukset vain tuolloin maisteritutkinnon suorittaneiden osalta. Uusia opettajia tulisi valmistumaan 600-700 joka vuosi, ja myös he saisivat  silloinkorotuksen.

Sopimus syntyi

Seuraavana aamuna valtion työmarkkinajohtaja Kallio kutsui Kangasniemen ja OAJ.n puheenjohtaja Voitto Ranteen  paikalle. Hän kävi virallisesti läpi, millaisilla ehdoilla tämä lakko saadaan loppumaan. Kallio  jätti ehtolistasta pois luokanopettaja-asian, mutta Kangasniemi huomautti asiasta. Viralliselle sopimuspaperille tuli myös kahden c- palkkaluokan korotus luokanopettajille. Voitto Rannekaan ei tiennyt salaisista keskusteluista, ja hän  kirjoittikin muistelmissaan: ”Saatiin melkein enemmän kuin kehdattiin pyytää”.

Sopuun päästiin näin virallisesti sunnuntaina 29.4. 1984. Seuraavana päivänä, vapunaattona, OAJ:n valtuuston ylimääräinen kokous hyväksyi omalta osaltaan sovintoesityksen ja lakko päättyi.

Mitä siis lakolla saatiin?

Lakkokuntien opettajat palasivat työhön vapun jälkeen keskiviikkona. Kaikki järjestön asettamat keskeiset tavoitteet saavutettiin.  

- Jälkikäteen ajateltuna lakko oli menestys. Nykyaikana ei voi kuin uneksia vastaavanlaisista palkankorotuksista, Kangasniemi totesi. 

Sovittu VES tuotti opettajille kolmivaiheisen asteikkokorotuksen, sekä tietyille opettajaryhmille vielä muita palkantarkistuksia ja muutoksia työaikaan. 

Uusimuotoiset maisteriluokanopettajat saivat kahden palkkaluokan korotuksen.  Kaikkia nuorille opettajille järjestetty palkankorostus ei miellyttänyt. Mm. vanhamuotoisen koulutuksen saaneet luokanopettajat olivat katkeria. Eroa tuli 4 c-palkkaluokkaa. Asiasta purnattiin mm. Luokanopettaja- lehdessä: ”Luokanopettajien samapalkkaisuudesta on viime edustajainkokouksessa tehty päätös. Miten sitten on mahdollista, että OAJ:n neuvottelijat yhtäkkiä hyväksyivät ratkaisun, mikä loukkaa OAJ:n jäsenistön enemmistön, vanhojen luokanopettajien etua?” 

Niinikään saatiin torjuttua esitys, että jos opetusaikaa menetetään, se korvattaisiin viikonlopputyönä tai venyttämällä lukuvuotta kesään. 

Lisääntyneeseen työmäärään saatiin siihenkin kompensaatiota. Lakon lopettamissopimuksen mukaisesti opettajat saivat yhden YT- tunnin palkalliseksi ala-asteella ja erityisopetuksessa. Vappu ja itsenäisyyspäivä laskettiin virallisiksi vapaapäiviksi.

Sopimusoikeus

Menestyksekäs lakko toi opettajille tuntuvia palkankorotuksia, mutta vielä tärkeämpi oli kunnan opetusalalle neuvoteltu oma sopimus. Sen myötä vain OAJ neuvottelisi opetushenkilöstön palkoista ja palvelusuhteen ehdoista kuntasektorilla. 

Vuonna 1984 julkisen sektorin lakolla oli ratkaiseva merkitys myös sille, että Akavasta tuli varteenotettava sopijaosapuoli. Opettajat saivat itsenäisen neuvotteluaseman ja oman Vessin. Lakon tuloksiin kuului myös kaikkien opettajajärjestöjen kerääntyminen OAJ:n suojiin.

Lähde

Vuonna  2015 julkaistiin yhdessä Timo Kettusen kanssa toimittamani teos "Erkki Kangasniemi - kovan pelin taktikko". Siinä Kovan Pelin Taktikko muistelee vuoden 1984 opettajien lakkoa. Tein tämän lyhennelmän blogilastuksi sen pohjalta.  

Kangasniemen muistelmia voi ostaa LO-tarvikkeesta hintaan 15 € niin kauan kuin kirjoja riittää.

https://www.lo-tarvike.com/tuotteet.html?id=54580/748065  


32. sotapäivän aforismi

 


lauantaina, maaliskuuta 26, 2022

Helsingin OPS vuonna 1977

 

Kuinka nostalgista olikaan löytää Silta-vuorenpenkereeltä Helsingin kaupungissa laadittu Ala-asteen opetussuunnitelma vuodelta 1977. Laatija on HOPSU.

JUURI siltä vuodelta, jolloin pääkaupunkiseutu siirtyi peruskouluun,ja minä aloitin työurani umpi-uutena, 23-vuotiaana luokanopettajana Siilitien ala-asteen koulussa. 

OPSissa on kaikkiaan 234 sivua. Virallinen ops oli kuitenkin valtakunnalliset POPS1 ja POPSII-komiteanmietinnöt. I osan eväät oli tässä tiivistetty 7-9 sivuun. En tiedä, mikä tämän kunnallisen opsin status oli, mutta on se ihanaa selkosuomea.

LUIN sitä iloinen hymy huulessa. Kuinka ihanan konkreettisesti esim. eri oppiaineiden sisällöt onkaan kuvattu. Tällä ensimmäisellä lukukerralla (en nimittäin usko, että kaltaisillenne tavallisille opettajille kirjaa olisi tuolloin jaettu. En ainakaan muista) yritin löytää ideoita, joille voisi olla vieläkin käyttöä. Ja hyviä ratkaisuja, jotka ovat jonnekin hapertuneet. Kirjaan helmiä tähän muistiinpanooni aakkosittain.

Retrohelmiä









Arviointi

Keskeisiä käsitteitä olivat  tässä opsissa  arviointi ja  oppilasarvostelu. Arvioinnin. keskeinen tehtävä  oli opetuksen ja oppimisen edistäminen eli oppilaan ja opettajan työn auttaminen (Äi,74).
  • Arvioinnin kohteina: tiedolliset, asenteellisen ja toiminnalliset tavoitteet (U029)
  • Arvioinnin kohteina suunnitelma, ratkaisujen omaperäisyys... työohjeiden soveltamiskyky, tekninen suoritus, harrastuneisuus... (Tek, 209) 
  • Arvioinnin tuli perustua vain osittain testi- ja koesuorituksiin.
  • Huomiota sekä oppimistuloksiin, että harrastuneisuuteen, joka näkyy osallistumisena keskusteluun ja vihkotehtävien suorittaminen (Hi,118)
  • Arviointia ei voi erottaa opiskelusta (YM49)
  • Arvostelun perusteet tulee saattaa oppilaiden tietoon (Li,153)
  • Kaksivaiheinen arviointi: lähtötason mittaus ja oppimistilanteen aikana tapahtuva arviointi (YM49)
  • Kerhotoiminnassa osoitettu harrastus ja kuntoisuus otettiin huomioon oppilasarvostelussa.
  • Liikkeelle tavoitteista (Uo29)
  • Liikunnan opetuksessa liikuntanumeron tuli kannustaa ja motivoida oppilaita liikuntaharrastukseen, liikuntataitojen kehittämiseen ja kunnon kehittämiseen (Li,153)
  • Lähtotason mittaus: ko. aiheen perustan hallinta ennen uuteen ainekseen siirtymistä (YM49). Keinoina suullinen kysely, keskustelunomainen tilannetesti, lyhyt kirjallinen tehtävä = diagnostisia testejä (Äi73)
  • Musiikissa arvioinnin päätarkoituksena oli opettajan ja oppilaan/oppilaiden välinen vuorovaikutus siten, että oppilas saa jatkuvasti tietoa suorituksistaan ja edistymisestään. (Mu,167)
  • Oppimistilanteen aikainen arviointi: Formatiivinen arviointi. Lyhyet ja helposti tarkastettavat testit. Opettaja havainnoi  jatkuvasti oppilaan toimintaa (osallistumista keskusteluun, havaitsemisvalmiutta,  käsitteiden ymmärtämiskykyä, harrastuneisuutta). Toiminnallinen tehtävä. Lyhyt  kirjallinen tehtävä. (YM50)
  • Summatiivisia  kokeita  ei ala-asteella ole syytä pitää (Äi74)
Arvioinnin välineitä olivat:
  • Havainnointi(Äi74)
  • Jatkuva arviointi: aktiivisuus, työskentely, tehtävistä suoriutuminen, työskentelyn tulokset ja  harrastuneisuus (LuMa, 149)
  • Koe- ja tehtävätyyppejä: muisti-, essee- , tunnistamistehtäviä ja niiden.yhdistelmiä (Äi74)
  • Järjestetyt suoritustilanteet (Ka, 121)
  • Kirjalliset kokeet - sanelukokeet (Kielet108, Hi,118), selostustehtäviä (Ka 121)
  • Kirjoitus- , puhe-, luku- ja kuunteluharjoitukset (Äi74)
  • Kokeet: - tuli olla miellyttäviä, kokeiden avulla oppilaat saavat varmuuden siitä, miten he hallitsevat asiat, joiden parissa he ovat työskennelleet (Uo29) - ei vain kokeita (Äi 74)- tarpeellisia (Ma, 130)- lyhyet (Mu,168)
  • Lyhyt kotitehtävien tarkistus (Hi, 118)
  • Osallistuminen toimintaan (Uhso, 37)
  • Ryhmätyöskentelyn arviointi (LuMa149)
  • Suullinen koe (Kielet107)
  • Työkirjojen arviointi (LuMa149)
  • Töiden kriittinen, ohjaava tarkastelu (Ku181)
  • Valtakunnallisesti standardisoidut testit(Li,153)
  • Vihkotyön arviointi (LuMa149)

Diagnostinen arviointi

Sana esiintyy kerran. Ks. Lähtotaso.

Didaktiset periaatteet

  • Ajankohtaisuus (Uhso, 37)
  • Havainnollisuus (Uhso, 37, YM48. LuMa,146)
  • Ikäkauden mukaisuus (Uhso, 37)
  • Kiirehtimättömyyden periaate (Äi,79)
  • Omatoimisuuden periaate (LuMa,146)
  • Onnistumisen tunteen tuottamisen periaate (Äi,79)
  • Opetuksen liittäminen oppilaiden havaintoihin ja tietoihin (Ou28), elämän tilanteisiin,
  • Toiminnallisuus (YM,38)
  • Vaihtelun periaate (LuMa, 146)

Formatiivinen arviointi

Ks. arviointi

Formatiivisen arvioinnin välineitä:

  • Opiskelun kestäessä tapahtuvat tarkistukset: 
  • Formatiiviset kokeet: muodollisia kokeita  tai harjoituksia tai suorituksia (Äi,74)
  • Kontrollikokeilla varmistetaan oikea eteneminen sekä tarvittaessa annetaan viitteitä puutteellisesta oppimisesta (Ma, 130)

Menetelmät 

  • Aihepiirimenetelmä (Kä, 196-198)
  • Dramatisointi: kevennetään opetusta (Kielet107), (Hi, 117)
  • Ennakko-ohjanta ennen kirjoitustehtävää (Äi,s.,72)
  • Eritasotehtävät (lisätehtävät), (Ma, 128)
  • Erityisopetus (Luki-oppilaat, 218)
  • Eriyttämistoimenpiteet (Äi74)
  • Haastattelu (Ka, 121)
  • Havaintomenetelmä (Kielet 107, LuMa,146)
  • Hiljaa tai ääneen lukeminen (oppilaat) (Uo27)
  • Historiallisten kuvien ja jäänteiden tarkastelu (Hi,117)
  • Joukkomallit (liittyy joukko-oppiin)(Ma, 129)
  • Juhlat
  • Kaksiläksyjärjestelmä (Kielet107) - etukäteen perehtyminen ja läpikäynti kysymyksin, syventely
  • Kartan lukeminen (LuMa, 146)
  • Kerhotoiminta
  • Keskustelu (Äi71, Ka,121)
  • Kielileikeillä kevennetään opetusta (Kielet107)
  • Kilpailuilla  kevennetään opetusta (Kielet107)
  • Kirjallisuuteen tutustuminen (Hi, 117)
  • Kisoja (Koulun ulkopuolinen toiminta) 
  • Kotiseudun historiallisten nähtävyyksien tarkastelu (Hi,117)
  • Kuuntelu ja keskustelu (Äi71)
  • Kuuntelu- ja puhe- ja kirjoitusharjoitukset (Kielet 107)
  • Laboroinnit (LuMa147)
  • Laulaen ja soittaen kuvailu esim. sadut, tunnelmat (Mu,165)
  • Lauluilla kevennetään opetusta (Kielet107)
  • Leikkiä suositellaan "luonnon menetelmänä". Leikkiä ei saisi pitää työn vastakohtana vaan leikin kirvoittamaa energiaa tulisi käyttää kaikessa opiskelussa hyödyksi s.1
  • Luetun dramatisointi
  • Luokan näyttelyt (Ku, 181)
  • Luokkaopetus (Li,153)
  • Luova ilmaisu, improvisointi (Mu,167)
  • Maastotyöskentely: maastotunti, luontopolku,  (LuMa, 147)
  • Muistiinpanojen tekeminen (YM,48) 
  • Museoissa käynnit  (LuMa,147, Ku180) 
  • Nukketeatteri (Ai71)
  • Näytelmät - improvisoidut (Äi71)
  • Näyttelyissä käynti (Ku,180)
  • Musiikki (UE18jaUhso, 37)
  • Ohjattu kartan tutkiminen (Hi,117)
  • Omakohtainen kokeileminen, havaintojen tekeminen ja selostaminen (YM48)
  • Opettajajohtoinen luokkaopetus: opettaja selostaa, kuvailee, demonstroi, ilmoittaa työskentelyn tavoitteen ja tehtävän ja  antaa työskentelyohjeet (Ma,128)
  • Opettajan kerronta (UE18, Uo27, Hi117)
  • Opettajan kuvailu (Hi117)
  • Opetuksen eriyttäminen (Äi,70)
  • Opetuskeskustelu (UE18, Uo27, Ka121)
  • Opintokäynnit (Koulun ulkopuolinen toiminta)
  • Oppilaiden esitykset (UE18)
  • Oppimispelit ( Ma,129)
  • "Pehmeä lasku". 1. luokan oppilaille voitiin antaa 5 ensimmäisen viikon aikana opetusta 5 viikkotuntia vähemmän. Näin koulun alku olisi hienovarainen, kiireetön, positiivisia asenteita  luova ja mahdollisimman vähän kilpailumielialaa lisäävä  tutustumiskausi. s.9 
  • Päivänavaus
  • Retket (LuMa,147)
  • Ryhmätyöt (Hi, 118, Ka 121, Ma 129, LuMa147, Li,153))
  • Taide (Uhso, 37)
  • Tanssit (Mu,167)
  • Tarut ja kertomukset (Uhso, 37)
  • Tauluesimerkit ja ph-kalvot (Kielet107)
  • Tiedonhankinta kirjoista itse (Hi,118)
  • Toisille omien kirjoitusten lukeminen (Äi73)
  • Tukitoimet (esim. lukioppilaat) (Äi76)
  • Työkirjat (YM,39)
  • Työt (Ku181)
  • Vapaa ja salliva ilmapiiri (Äi,72)
  • Vierailijoita/Vierailevat asiantuntijat (Ka, 121)
  • Vihkotyö (piirroksia, muistiinpanoja) (YM38), (Ma 129)
  • Välitunti - oppituntien lomaan sijoitettu henkisen levon ja  virkistäytymisen hetki.  Se voitiin viettää myös sisätiloissa.3
  • Yksilöllinen työskentely (Ma,128, Li,153)
  • Äänien kuuntelu, keräily, yhdistely (Mu165)

Oppiaineet

Kustakin oppiaineesta esiteltiin sen oppimäärät: tavoitteet, oppiaines lukukausittain sekä napakasti työtavat ja arviointi. Joissain aineissa oli aluksi luku: yleistä (YM, vieraat kielet, luonnonhistoria ja maantieto, liikunta, musiikki, kuvaamataito). 

Kaikki vieraat kielet oli niputettu yhdeksi kokonaisuudeksi, ja siinä oppiaines esitettiin lukuvuosittain. Vuosikurssina esitettiin myös historian, kansalaistaidon ja matematiikan oppimäärät sekä luonnonhistorian ja maantiedon oppimäärät.

Liikunnan, musiikin ja kuvaamataidon (luokat 1-2)  oppimäärä esitettiin  luokka-astepareittain.

Äidinkielessä ja matematiikassa  on erikseen kuvattu  vuosiluokan perustavoitteet äidinkielessä 3. ja 6. luokkien ja matematiikassa joka vuosiluokan osalta. Jokaisen oppilaan tulisi omaksua perusoppiaines, ellei ole huomattavia opiskeluesteitä (M., 129)

  • Äidinkielessä 4 osa-aluetta: kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja kielentuntemus:
    • 6. luokalla kuunteleminen:keskittyminen, ero kuulemisen ja kuuntelmisen välillä. Löytää normaalirakenteisesta  tekstistä kuuntelemalla pääkohdat. Erottaa olennaisen ja epäolennaisen. Tekee johtopäätöksiä ja tulkitsee omin sanoin (s53)
    • Puhuminen: Osaa pyytää, käskeä,  viestiä, kysellä, kuvitella, leikkiä, puhua selkeästi ja kuuluvasti. Osaa opastaa, tiedottaa, ohjata, toimia puhujana ja puhutetavana eri tilanteissa. s 53)
    • Lukeminen: Hankkii tietoa lukemalla.Ymmärtää lukemansa. Tajuaa sanojen ja lauseiden merkityksen. Tulkitsee omin sanoin lukemansa sisällön pääkohdat ja osaa tehdä päätelmiä lukemansa perusteella. Osaa käyttää eri lukutaitoja: sanatarkka, johtopäätöksiä tekevä, eläytyvä.
    • Kielentuntemus: Tietää sanaluokat ja niiden ero. Erottaa myönteiset aikamuodot Tuntee kielimuodot: lupa, suositus, ehdotus, käsky. Tietää lauseiden jakautuvan väite-, käsky- ja kysymyslaisiin ja osaa käyttää niitä. Erottaa subjektin, predikaatin ja objektin, s. 54

  • Matematiikassa  6. luokan keskeisimmät asiat olivat:
    • Prosenttilasku, suhde
    • Sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöiden avulla
    • Avaruuskuvat ja tilavuus, s.128

Teknisessä käsityössä on kuvattu erikseen kullakin luokalla perus- ja lisäoppiaines. Opittavista asioista (esim. ruuviliitos) kuvataan välitavoitteet (esim. kyntteen sahaus)

Oppikirjan asema

Oppikirja ei ollut enää ainoa lähde. Parissa aineessa suositeltiin, että   niitä kootaan koulun kirjastoon yhdeksi lähdemateriaaliksi.

Perusoppiaines

Kahdessa aineessa (äidinkieli ja matematiikka) määriteltiin erikseen perusoppiaines. Teknisessä työssä oli perus- ja lisäoppiaines.

Päivänavaus

Päivänavaus sai yhä olla uskonnollinen. Siksi oletettiin, että jokainen opettaja pitää sen vuorollaan. Päivänavaus kuului joka päivän ohjelmaan. Toivottiin , että myös oppilaat pitävät niitä.

Summatiivinen arviointi

Oppilaiden vertailua esim. todistusnumeroiden antamista varten (Ma, 130)

Tavoitteet

Teos alkaa niin tutuilla sanoilla: "Koulun ensisjaisena tavoitteena on tarjota  aineksia ja virikkeitä oppilaan omaleimaisen. persoonallisuuden kehittymiselle.."

Huoli saastumisesta oli jo ympäristökasvatuksen aihiona. Kansainvälisyys oli  vastuuta koko maailmasta.  

Kunkin aineen osuuden alussa kuvattiin sen omat tavoitteet.

Erityisen mielenkiintoisesti kuvattiin kunkin vuosiluokan tavoitteet tekstiili käsityössä. Erikseen esitellään taidollistoiminnalliset tavoitteet sekä  tiedolliset ja asenteelliset tavoitteet: 

Taidollistoiminnalliset tavoitteet  kuvattiin verbillä

  • osaa

Tiedolliset ja asenteelliset tavoitteet: kuvataan verbeillä:

  • arvostaa
  • tietää
  • tietää, arvostaa, noudattaa (turvallisuus)
  • tunnistaa (materiaaleja)
  • tuntee (siivousvälineet)

Välineet ja materiaalit

  • Ei oppikirjaa 1. luokalla (YM,38)
  • Havaintomateriaali: luonnosta kerätty materiaali, diakuvat, filmit, esitteet (LuMa, 147)
  • Havaintovälineitä: Malleja, helmitaulu, kaarihelmitaulu, alkiosarjat, tarrataulut, satatalot, laskuvaaka (Ma 129)
  • Kuva- ja satukirjat, lasten ja nuorten kirjat, runot, sana- ja tietokirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, 
  • Kuvamateriaali, opetusnauhoitteet, filmit (Uhso, 37)
  • Luokkakirjasto (YM,Äi)ja keskuskirjasto (Äi)
  • Nauhureita, nauhoja tai kasetteja, kouluradiovihkoja, käsinukkeja, virikekuvia ja- tekstejä, kirjallisia äänilevyjä, oppimispelejä, erikokoista ja- vahvuista pareria,  
  • Oppikirja (ei YM48 )
  • Soittimia (Mu,167)
  • Työkirjat (YM,39)
  • Vihkot (piirroksia, muistiinpanoja) (YM38)

Asioita, joista ei kirjoiteta:

  • kouluruokailu
  • oppilashuolto

Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja


Opetin Martti Tervon johtamalla Siilitien ala-asteella 4. luokkaa. Koulu oli rakennettu vuonna 1961 kansakouluksi. Omassa luokkahuoneessani oli opettajan pulpetti,  oppilaiden pulpetit, piirtoheitin ja liitutaulu. 

Oppilailla oli oppikirjoja ja työkirjoja. En muista, että luokassa olisi ollut TV:tä. Keskusradio-kuulutin siellä oli. Koulukirjastosta minulla ei ole muistikuvaa. 

Opetus tapahtui luokassa, pihalla ja urheilukentällä. En muista, että olisimme tehneet opintoretkiä. Kaitafilmijuttuja teimme. Ja draamaa.

Päivän avaukset tulivat keskusradiosta. Joulu- ja kevätjuhlat pidettiin. En muista olisiko niissä ollut 4. luokan esityksiä. 

Yritin kovasti olla uudenaikainen opettaja, mutta kyllä se ekavuosi opettajana oli tosi vaikea. Palkka oli pieni, ja siksi tein myös raittiusopettajan sivuhommia. Siinä pääsi myös vierailemaan kansalaiskouluissa. 

Paljon on muuttunut











Pois ovat kyydistä pudonneet:
  • aihepiirimenetelmä käsitöissä
  • arviointi: harrastuneisuuden ja osallistumisen huomioonottaminen
  • diagnostinen arviointi lähtötason mittaajaana
  • kaksiläksyjärjestelmä
  • kansalaistaito- oppiaine
  • kouluradiolähetykset
  • liitutaulut (käytännössä)
  • oppilaanohjaus erillisenä oppiaineena 3-4-luokilla.
  • pehmeä lasku 1. luokan alussa
  • piirtoheittimet
  • uskonnolliset päivänavaukset virsineen- mutta jos oli tunnustuksellisia osio, niin uskonnon opetuksesta vapautetut vapautettiin
  • Nykyaineiden lisäksi  tuolloin oli kansalaistaito
  • Oppilaiden ohjaukselle oli oma tunti  3:lla ja4.:llä luokalla
  • Teknistä työtä ja tekstiilityötä opetettiin 3. luokalta alkaen myös vaihtotyöskentelynä s. 200nn
Tuolloin ei vielä ollut mm.:
  • Aihekokonaisuuksista/läpäisyperiaatteesta  ei tässä opsissa puhuta
  • alkuopetuksessa vierasta kieltä
  • eheyttämisestä ei Helsingin opsissa puhuttu. Outoa.
  • selkeää erottelua formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin välillä. Todennäköisesti formatiivisen arvioinnin alaan katsottiin kuuluvan todistusarvosanat.
  • tietokoneita, scriinejä, emateriaaleja, 
  • valinnaisia aineita ei ollut ala-asteella 
  • vieraskielisiä oppilaita
  • yhteiskuntaoppi ei ollut itsenäinen aine
  • yhteistä käsityötä
Jo tuolloin oli mm.:
  • eriyisopetusta
  • eriyttämis- ja tukitoimenpiteet
  • kerhotoimintaa
  • kokeet- ei ainoa tapa antaa näyttöä
  • koulun ulkopuolista toimintaa 
  • nykykielellä: monipuolinen näyttö
  • oppikirjasarja luokkakirjastoon (YM38)
  • pulpetit
  • ulkoluku tuli rajoittaa (UE18, Ou27)

31. sotapäivän aforismi

 


perjantaina, maaliskuuta 25, 2022

torstaina, maaliskuuta 24, 2022

keskiviikkona, maaliskuuta 23, 2022

Arviointia kehittämässä (jälleen :-))













HIENO päivä tänäänkin. Herätyskello soi 6.30. Ja bussi lähti 7.37. Ja juna Leppävaarasta 8.06. Ja ratikka nro 3 asemalta klo 8.35. Perillä Hakaniemessä klo 8.45. Ja sisällä Opetushallituksessa klo 8.52. Kahvit ja kroisantti ja sitten alkoi ohjelma.

OLIN saanut kutsun mukaan seminaariin, jossa kehitettiin Opetussuunitelman arviointiajattelua: 6.luokan arvosanojen kritteereitä ja Opsin perusteiden lukua 6.  Mukana oli  100 - pääosa livenä, osa etänä-  eri oppiaineryhmien asiantuntijaa. Minä kuuluin ns. Arkki-ryhmään, joka keskittyy oppiaineiden hyväksytyn suorittamisen (siis arvosanan 5)  ongelmiin yli oppiainerajojen.

LÄHES koko  OPH:n väelle tämä tilaisuus oli kahteen vuoteen ensimmäinen kerta tavata toisiaan. Talo oli tällä aikaa peruskorjattu, ja koristeltu upeilla taideteoksilla.

PÄIVÄN aikataulutus oli tehokas:

  • 9.15 Avaus
  • 9.45 Oppiaineryhmät töihin
  • 11.30 Lounas
  • 12.30 Oppiaineryhmien työ jatkui
  • 14.15 Kahvi
  • 14.30 Kuulumisia oppiaineryhmistä (Flingan avulla) ja tietoa kriteerityön jatkumisesta. 
  • 15.15 Tilaisuus päättyi

OMA ryhmämme ARKKI keskittyi keskeisten arvointiin liittyvien käsitteiden määrittelyyn. Kyllä läsnäkokouksen aito vuorovaikutus todella tuottaa parempia yhteisiä ideoita kuin vastava etänä.

SITTEN julkisilla kotiin päinvastaisessa järjestyksessä.

KRITEERITTYÖ jatkuu. Aineryhmät kokoontuvat vielä kaksi kertaa kevään aikana. Syksyllä OPH avaa kaikille mahdollisuuden kommentoida tuotoksia, ja tammikuussa 2023 pääjohtaja allekirjoittaa määräyksen 6. luokan kriteereistä eri oppiaineisii noudatettavaksi kevään 2023 lukuvuositodistuksissa.

EDUSKUNTAVAALIT pidetään huhtikuussa 2023. Kun hallitus on koossa, alkanee prosessi kohti seuraavaa opsia  muutaman vuoden kestävällä  tavoite- ja tuntijakokeskustelulla. Veikkaan.  

28. sotapäivän aforismi



tiistaina, maaliskuuta 22, 2022

Vuoden 2022 Valdermar(tt)i no 1

Olipa  hienoa päästä pitkästä aikaa mukaan valtuuston-kokoukseen ja ihan  valtuusto-saliin.  1. ja  2. varatkin olivat  nimittäin tällä kertaa mukaan, kun kaksi varsinaista oli esty-neitä. Kevään kolmas kokous oli ensimmäinen live-kokous tämä vuonna.

"Juhlan kunniaksi" tein oikein tällaisen vanhaa Valdemari- nettilehden ulkoasua jäljittelevän muistion itselleni.

Ennen kokousta oli päivällis-tarjoilu. Minulle maistui jauhelihapihvit ja perunasiivut.

Kokous alkoi klo 18 ja päättyi klo 22. Puolivälissä oli kahvitauko. Minä otin karjalanpiirakan ja lasin vettä.

(KUVA) Tulipa lopulta tilaisuus luovuttaa signeerattu teos Perinneseuran puolesta kaupunginjohtajalle.

Tekniikka vielä hapuili-varsinkin minulla. En saanut liitettyä Maccia  verkkoon - jotta pääsisi oncloudsiin - joten oli pakko käyttää teollisuusstandardin mukaista vakiolaitetta. Ja minähän naputin sillä ihan päin seiniä ja varailin puheenvuoroja ihan vääriin momentteihin.

HETI startin jälkeen oli info-osuus toimista, joilla Espoo ottaa vastaan Ukrainan  sotapakolaisia. Valmiutta ja hyvää asennetta on.

Illan pääteema: hyvinvointi

LISTALLA oli 11 asiakohtaa.  Illan pääteemana oli Hyvin-vointikertomus ja -suunnitelma 2022-2025 sekä  ikäkausittaiset 15 hyvinvointisuunnitelmat. Kaupunginhallitus ehdotti, että valtuusto hyväksyy ne. Niin lopulta tehtiin,

Suunnitelmistakäytiin perinpohjainen keskustelua. Ensin kuultiin ryhmien puheenvuorot ja sitten  valtuutettujen ajatuksia. Demarien ryhmäpuheenvuoron -ja oikein hyvän sellaisen - käytti Helena Marttila

Valtuutettujen puheenvuoroja oli ainakin 30. Demarien Johanna Värmälä nosti esiin lasten terveellisen ravinnon meerkityksen ja sai läpi toivomuksen, että  ateriapalvelujen ammattilaisten (mm. Espo Catering) otettaisiin vahvemmin mukaan edistämään lkoulujen ja päiväkotien terveellisiä ruokailutottumuksia.

Hannele Kerola  korosti, että kaupungilla on  lakisääteinen tehtävä edistää hyvinvointia. Hänestä hyvointitoimenpiteiden tuli perustua tietoon ja ne tuli kohdentaa oikein.  Aulikki Pentikäisellä on pitkä kokemus pitkäaikaistyöttämistä, Työttömien heitä kunnioittava  kohtaaminen on tärkeää. Jama Mohamed Ali esitti, että perustettaisiin työryhmä  turvaamaan kouluhyvinvointia. Hän oli huolissaan maahanmuuttajalapsista, joiden opettaja on äärioikeistolainen.

Pääosa eri ryhmien hyvinvointipuheenvuoroista  oli älykkäitä ja isolla sydämellä pohdittuja. Rasistiset muutosehdotuksia valitettavasti tehtiin,mutta ne kaatuivat äänestyksissä.

Oma puheenvuoroni

Itse keskityin pieneen joukkoon lapsia ja nuoria, joka on rikki. Niihin, jotka  hakeutuvat jengeihin ja sotkeutuvat huumeisiin, väkivaltaa,  aseisiin. Miksi? Koska ryhmään kuuluminen on ihmisen perustarpeita: kuulua joukkoon, jossa voi kokea onnistumista, jossa arvostetaan (status), jossa saa vapautta ja mahdollisuuksia olla avuksi. Olla tarpeellinen.

Miksi tätä tyydytystä haetaan pahaa tavoittelevista jengeistä eikä hyvään ohjaavista yhteisöistä esim. koululuokista? 

"Eikö kouluilla ole riittävästä imu- tai pitovoimaa? Tai onko kouluilla jopa liikaa poistyöntövoimaa? Keskitymmekö liikaa estämään pahaa  sen sijaan että rakentaisimme kapasiteettia edistää hyvää."

Heitin yhden konkreetin idean: Kouluissa tarvitaan aikaa rakentaa luokkaa yhteisönä. Ratkoa yhdessä  eteentulleita ongelmia. Tehdä asioita yhdessä. Kansakoulussa tähän oli luokan oma tunti. Oppikoulussa oli luokanvalvojantunti. Otetaan ne uudelleen käyttöön. Se ei maksa mitään. Yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii aikaa opettajalle kohdata oppilaat eikä vain opettaa. Kaikki tärkeä tapahtuu kohtaamisissa. 

 

27. sotapäivän aforismi

 











Tällä diktaattoreille ominaisella viisaudella  hän päätyi St. Helenan Saarelle.

maanantaina, maaliskuuta 21, 2022

26. sotapäivän aforismi

 











Näin joku luulee tänäänkin. Väärin luulee.

sunnuntaina, maaliskuuta 20, 2022

Viikkoraportti 11/2020

Talvilomat nyt kaikissa Suomen kouluissa pidetty ... Koulutyö jatkuu ja maailmalla sota...
Maanantai 14.3.

Aurinkoinen päivä. Pari kokousta peruttu tältä päivältä. Ei huono. Kotona OpeUran datan tarkastusta. Ei ihan helppoa.



Illansuussa valtuustoryhmän etäkokous. Toimintakertomus 2021 hyväksyttiin. Laitoin mene-mään Kunnallisjärjestön hallitukselle.

 Tiistai 15.3.

Pitkästä aikaa taas Siltavuorenpenkereelle valmistautumaan Rokan Pekan kanssa  huomiseen OpeUra-kokoukseen.






Klo 17.30 alkoi sitten kunnallisjärjestön hallituksen kokous. Etänä kuitenkin. Varapuheenjohtajana sain leikkiä sihteeriä. Esiteltiin myös suuntaa-antavasti jäsenkyselyn tuloksia. 

 Keskiviikko 16.3.

Puoliltapäivin mielenvirkistysajelu Helsinkiin. Lounas Triplassa.

Illalla Perinneseuran Espoo1972-projektin välitsekkaus. Ollaan puolivälissä kohti toukokuun seminaaria.



 Torstai 17.3. 

Siltavuorenpenkereelle työstämään OpeUra-artikkelia klo 10. Eteenpäin mentiin. Ensi viikolla jatkuu.

Iltapäivällä tuli suru-uutinen. Luokanopettaja-lehden pitkäaikainen päätoimittaja, kansakoulunopettaja Pekka Varismäki on nukkunut pois. 

Perinneseuran tiedote eilisestä Espoo 1972- seminaarista lähti jo tänään jakoon projektiverkostoon ilmoittautuneille.
Saimme varattua Sellon stagen toukokuiselle seminaarille.
 

 Perjantai 18.3 

Kouluvaaripäivä Aurorassa. Nukkeleffojen teko jatkui. Teimme 2 uutta leffaa. 

Onnistuin palauttamaan mieleen, kuinka  greenscreen saadaan toimimaan.



Kävin moikkaamassa JJ:tä pitkästä aikaa. Oli hyvä nähdä.

Eläkekin tippui tilille. Vaihteeksi perjantaipäivällinen kotona: minikotipizzaa. 




 Lauantai 19.3.  
 
Pikkuäijät kylään. Lounaaksi siskonmakkara- tai nakkikeittoa sekä pannaria. 

Sitten mentiin Heurekaan. Hieno video Telluksesta. Katastrofit- valoteosnäyttely. Puuvekottimia. Ja myymälästä mukaan auringon ja maan limaa.

Päivälliseksi rakettispaghettia. 

Sitten isoveljelle nousi  kova yskä ja mamma haki omaan kotiin. Nuorempi jalkapalloilija jäi yökylään. Huomenna Myntinsyrjään.  

 Sunnuntai 20.3. 

Herätys aikaisin klo 6.30.  Pika-aamupalat. Sitten Mytinsyrjään EPSin 5-vuotiaitten turvaukseen. Eka matsi klo 8.00.Teo teki monta maalia. Isovelikin voi jo paremmin.

Sitten kotiin ja ensi viikon kalenterin selailua ja Todo-listan rakentelua.