Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
torstaina, maaliskuuta 31, 2022
keskiviikkona, maaliskuuta 30, 2022
tiistaina, maaliskuuta 29, 2022
maanantaina, maaliskuuta 28, 2022
sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2022
Viikkoraportti 12/2022
Opettajien lakko vuonna 1984
Lakon syyt
1970-luvulla julkisen sektorin ja erityisesti koulutettujen akavalaisten ansionkehitys oli ollut todella kehnoa. Tilanteeseen haluttiin korjaus taloudellisesti erittäin hyvinvoineella 1980-luvulla.
Tavoitteena oli korjata palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja saada uusien koululakien opettajille aiheuttamasta työmäärän lisäyksestä (mm. tuntikehysjärjestelmään siirtymisestä) korvaus.
Opettajien palkkaus ei vastannut työn vaativuutta. Alkupalkka oli matala. Palkkausjärjestelmä oli liian monimutkainen. Oppituntien valmistelu, jälkityöt ja muut oppituntien ulkopuoliset työt olivat palkkauksessa liian vähäisessa asemassa. Opettajien sairaus- ja virkavapausajan palkkauskin oli yleistä tasoa huonompi. Lisäksi OAJ halusi omaa virkaehtosopimusta.
Lakon valmistelu alkoi
Jo vuonna 1980 oli lähetetty OAJ:n valtuutetuille kysely lakkovalmiudesta. Yli 80 prosenttia heistä oli tarvittaessa valmiit lakkoon palkkakehityksen korjaamiseksi. Seuraavan vuonna lähettiin tiedustelu jäsenille. Heistä yli 50 prosenttia oli tarvittaessa lakon kannalla. Tahtoa siis oli.
10.10. 1983 valittiin Erkki Kangasniemi OAJ:n palkkaosaston päälliköksi ja näin vastaamaan neuvottelutoiminnasta. Akava oli ”sopivasti” OAJ:n esityksestä irtisanonut omalta osaltaan lokakuussa 1983 pääsopimuksen, joka määrittelee neuvottelumenettelyä. Irtisanomisaika oli kuusi kuukautta.
Tammikuussa 1984 lisättiin työtaistelukoulutusta ja aloitettiin lakon konkreetti suunnittelu. Oli kiire, koska kesä oli tulossa, eikä kesällä kannata lakkoilla.
OAJ jätti 8.3. 1984 lakkovaroituksen. Alunperin mukana olivat myös yksityiskoulut, kunnalliset lukiot ja normaalikoulut. Kun valtion sopimus hyväksyttiin 17.3. 1984, nuo koulut tulivat sen sopimuksen piiriin ja niiden opettajat jäivät lakon ulkopuolelle.
Lakko alkoi
Valtakunnansovittelija Teuvo Kallio teki monien neuvottelujen jälkeen 1.4. sovintoesityksen. Se hylättiin.
Opettajien lakko alkoi maanantaina 2.4.1984. Sen rivakkuus tuli Kunnalliselle sopimus-valtuuskunnalle yllätyksenä.
OAJ oli kampanjoinut opettajan työn arvostuksen puolesta teemalla: ”Opettaja on kiva ihminen.” Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ei varmaankaan pitänyt opettajia kivoina tuona keväänä. OAJ oli ensimmäinen lakkoon mennyt akavalainen järjestö ja se veti mukaansa 13 muuta akavalaista kunnallista virkamiesryhmää lääkäreistä lasten- tarhanopettajiin.
Lakko toteutettiin ovelasti kaksivaiheiseksi porrastettuna. Se alkoi ensin Helsingissä, Imatralla, Vaasassa ja Vantaalla. Kahden viikon kuluttua lakkoa laajennettiin. Mukaan tulivat mm. Espoo, Turku ja Tampere. Silloin lakossa oli yhteensä 7204 opettajaa. Taktiikkana oli, että noin 80 000 opettajalta kerättiin pientä lakkoavusta, ja niillä maksettiin korvauksia vain runsaalle 7000:lle opettajalle.
Työsulku
Työnantajapuolta strategia ärsytti, koska muu suuri opettajajoukko rahoitti työtaistelun ja järjestöllä olisi ollut taloudelliset rahkeet olla lakossa vaikka kuinka pitkään. Kokoomus ja vasemmistoliitto olivat lakkomme puolella ja demarit vastustivat sitä jyrkästi. Silloinen kunnallinen sopimusvaltuuskunta saikin valtuuskunnassaan läpi työsulku-uhkapäätöksen täpärästi hallituspuoleen edustajien äänin 11-9.
Työsulun piti alḱaa 20. 4. 1984. OAJ vei kuitenkin taktisesti tämän päätöksen virkariitalautakuntaan, josta tuli kaksi viikkoa lisäaikaa. Käytännössä sitä työsulkua ei ehditty koskaan toteuttaa.
Mielenosoituksia
(KUVA) 7.4. OAJ:lla oli ensimmäinen mielenosoitus ja 26.4. suuri mielenosoitus, johon osallistui 2000 opettajaa.Kalevi Sorsan hallitus ja Helsingin Sanomat syyllistivät opettajia "hyväosaisten kapinasta. Suurelle yleisölle opettajien lakko oli järkytys, mutta opettajien lakko sai kansalaisilta lähes yksinomaan myötätuntoa. Noin 80 prosenttia kansalaisista piti opettajien vaatimuksia oikeutettuina.
Järjestön yhteishenki oli koko työtaistelun ajan hyvin vahva. Rikkureita ei ollut juuri lainkaan. Työtaistelussa mukana olleista osa oli jopa vastahakoisia lakon lopettamiseen. Lakko kuitenkin päättyi vapunaattona.
Salaiset tunnustelut
Ennen lopullista sovintoesityksen antamista 29.4. Pääministeri Kalevi Sorsa oli erittäin hermostunut poliittisesti. Hän antoi nyt jo edesmenneelle työmarkkinajohtaja Raimo Nenoselle tehtävän: lakko pitää saada loppumaan. Nenonen antoi alaiselleen neuvottelevalle virkamiehelle Juho Hukkiselle tehtäväksi tunnustella salassa, luottamuksellisesti Kangasniemeltä, minkälaisilla ehdoilla lakko voisi loppua.
Kangasniemi ja Hukkinen tapasivat ja kävivät läpi yömyöhään näitä ehtoja. 150 miljoonan markan katto sille, kuinka paljon ehtoihin saisi käyttää rahaa, oli tullut jo aikoja sitten täyteen. Silloin Kangasniemi sai idean: Kun uusimuotoisen koulutuksen saaneita luokanopettajia oli silloin vielä hyvin vähän, niin hän ehdotti, että lasketaan kustannukset vain tuolloin maisteritutkinnon suorittaneiden osalta. Uusia opettajia tulisi valmistumaan 600-700 joka vuosi, ja myös he saisivat silloinkorotuksen.
Sopimus syntyi
Seuraavana aamuna valtion työmarkkinajohtaja Kallio kutsui Kangasniemen ja OAJ.n puheenjohtaja Voitto Ranteen paikalle. Hän kävi virallisesti läpi, millaisilla ehdoilla tämä lakko saadaan loppumaan. Kallio jätti ehtolistasta pois luokanopettaja-asian, mutta Kangasniemi huomautti asiasta. Viralliselle sopimuspaperille tuli myös kahden c- palkkaluokan korotus luokanopettajille. Voitto Rannekaan ei tiennyt salaisista keskusteluista, ja hän kirjoittikin muistelmissaan: ”Saatiin melkein enemmän kuin kehdattiin pyytää”.
Sopuun päästiin näin virallisesti sunnuntaina 29.4. 1984. Seuraavana päivänä, vapunaattona, OAJ:n valtuuston ylimääräinen kokous hyväksyi omalta osaltaan sovintoesityksen ja lakko päättyi.Mitä siis lakolla saatiin?
Lakkokuntien opettajat palasivat työhön vapun jälkeen keskiviikkona. Kaikki järjestön asettamat keskeiset tavoitteet saavutettiin.
- Jälkikäteen ajateltuna lakko oli menestys. Nykyaikana ei voi kuin uneksia vastaavanlaisista palkankorotuksista, Kangasniemi totesi.
Sovittu VES tuotti opettajille kolmivaiheisen asteikkokorotuksen, sekä tietyille opettajaryhmille vielä muita palkantarkistuksia ja muutoksia työaikaan.
Uusimuotoiset maisteriluokanopettajat saivat kahden palkkaluokan korotuksen. Kaikkia nuorille opettajille järjestetty palkankorostus ei miellyttänyt. Mm. vanhamuotoisen koulutuksen saaneet luokanopettajat olivat katkeria. Eroa tuli 4 c-palkkaluokkaa. Asiasta purnattiin mm. Luokanopettaja- lehdessä: ”Luokanopettajien samapalkkaisuudesta on viime edustajainkokouksessa tehty päätös. Miten sitten on mahdollista, että OAJ:n neuvottelijat yhtäkkiä hyväksyivät ratkaisun, mikä loukkaa OAJ:n jäsenistön enemmistön, vanhojen luokanopettajien etua?”
Niinikään saatiin torjuttua esitys, että jos opetusaikaa menetetään, se korvattaisiin viikonlopputyönä tai venyttämällä lukuvuotta kesään.
Lisääntyneeseen työmäärään saatiin siihenkin kompensaatiota. Lakon lopettamissopimuksen mukaisesti opettajat saivat yhden YT- tunnin palkalliseksi ala-asteella ja erityisopetuksessa. Vappu ja itsenäisyyspäivä laskettiin virallisiksi vapaapäiviksi.
Sopimusoikeus
Menestyksekäs lakko toi opettajille tuntuvia palkankorotuksia, mutta vielä tärkeämpi oli kunnan opetusalalle neuvoteltu oma sopimus. Sen myötä vain OAJ neuvottelisi opetushenkilöstön palkoista ja palvelusuhteen ehdoista kuntasektorilla.
Vuonna 1984 julkisen sektorin lakolla oli ratkaiseva merkitys myös sille, että Akavasta tuli varteenotettava sopijaosapuoli. Opettajat saivat itsenäisen neuvotteluaseman ja oman Vessin. Lakon tuloksiin kuului myös kaikkien opettajajärjestöjen kerääntyminen OAJ:n suojiin.
Lähde
Vuonna 2015 julkaistiin yhdessä Timo Kettusen kanssa toimittamani teos "Erkki Kangasniemi - kovan pelin taktikko". Siinä Kovan Pelin Taktikko muistelee vuoden 1984 opettajien lakkoa. Tein tämän lyhennelmän blogilastuksi sen pohjalta.
Kangasniemen muistelmia voi ostaa LO-tarvikkeesta hintaan 15 € niin kauan kuin kirjoja riittää.
https://www.lo-tarvike.com/tuotteet.html?id=54580/748065
lauantaina, maaliskuuta 26, 2022
Helsingin OPS vuonna 1977
Kuinka nostalgista olikaan löytää Silta-vuorenpenkereeltä Helsingin kaupungissa laadittu Ala-asteen opetussuunnitelma vuodelta 1977. Laatija on HOPSU.
JUURI siltä vuodelta, jolloin pääkaupunkiseutu siirtyi peruskouluun,ja minä aloitin työurani umpi-uutena, 23-vuotiaana luokanopettajana Siilitien ala-asteen koulussa.
OPSissa on kaikkiaan 234 sivua. Virallinen ops oli kuitenkin valtakunnalliset POPS1 ja POPSII-komiteanmietinnöt. I osan eväät oli tässä tiivistetty 7-9 sivuun. En tiedä, mikä tämän kunnallisen opsin status oli, mutta on se ihanaa selkosuomea.
LUIN sitä iloinen hymy huulessa. Kuinka ihanan konkreettisesti esim. eri oppiaineiden sisällöt onkaan kuvattu. Tällä ensimmäisellä lukukerralla (en nimittäin usko, että kaltaisillenne tavallisille opettajille kirjaa olisi tuolloin jaettu. En ainakaan muista) yritin löytää ideoita, joille voisi olla vieläkin käyttöä. Ja hyviä ratkaisuja, jotka ovat jonnekin hapertuneet. Kirjaan helmiä tähän muistiinpanooni aakkosittain.
Retrohelmiä
Arviointi
Keskeisiä käsitteitä olivat tässä opsissa arviointi ja oppilasarvostelu. Arvioinnin. keskeinen tehtävä oli opetuksen ja oppimisen edistäminen eli oppilaan ja opettajan työn auttaminen (Äi,74).- Arvioinnin kohteina: tiedolliset, asenteellisen ja toiminnalliset tavoitteet (U029)
- Arvioinnin kohteina suunnitelma, ratkaisujen omaperäisyys... työohjeiden soveltamiskyky, tekninen suoritus, harrastuneisuus... (Tek, 209)
- Arvioinnin tuli perustua vain osittain testi- ja koesuorituksiin.
- Huomiota sekä oppimistuloksiin, että harrastuneisuuteen, joka näkyy osallistumisena keskusteluun ja vihkotehtävien suorittaminen (Hi,118)
- Arviointia ei voi erottaa opiskelusta (YM49)
- Arvostelun perusteet tulee saattaa oppilaiden tietoon (Li,153)
- Kaksivaiheinen arviointi: lähtötason mittaus ja oppimistilanteen aikana tapahtuva arviointi (YM49)
- Kerhotoiminnassa osoitettu harrastus ja kuntoisuus otettiin huomioon oppilasarvostelussa.
- Liikkeelle tavoitteista (Uo29)
- Liikunnan opetuksessa liikuntanumeron tuli kannustaa ja motivoida oppilaita liikuntaharrastukseen, liikuntataitojen kehittämiseen ja kunnon kehittämiseen (Li,153)
- Lähtotason mittaus: ko. aiheen perustan hallinta ennen uuteen ainekseen siirtymistä (YM49). Keinoina suullinen kysely, keskustelunomainen tilannetesti, lyhyt kirjallinen tehtävä = diagnostisia testejä (Äi73)
- Musiikissa arvioinnin päätarkoituksena oli opettajan ja oppilaan/oppilaiden välinen vuorovaikutus siten, että oppilas saa jatkuvasti tietoa suorituksistaan ja edistymisestään. (Mu,167)
- Oppimistilanteen aikainen arviointi: Formatiivinen arviointi. Lyhyet ja helposti tarkastettavat testit. Opettaja havainnoi jatkuvasti oppilaan toimintaa (osallistumista keskusteluun, havaitsemisvalmiutta, käsitteiden ymmärtämiskykyä, harrastuneisuutta). Toiminnallinen tehtävä. Lyhyt kirjallinen tehtävä. (YM50)
- Summatiivisia kokeita ei ala-asteella ole syytä pitää (Äi74)
- Havainnointi(Äi74)
- Jatkuva arviointi: aktiivisuus, työskentely, tehtävistä suoriutuminen, työskentelyn tulokset ja harrastuneisuus (LuMa, 149)
- Koe- ja tehtävätyyppejä: muisti-, essee- , tunnistamistehtäviä ja niiden.yhdistelmiä (Äi74)
- Järjestetyt suoritustilanteet (Ka, 121)
- Kirjalliset kokeet - sanelukokeet (Kielet108, Hi,118), selostustehtäviä (Ka 121)
- Kirjoitus- , puhe-, luku- ja kuunteluharjoitukset (Äi74)
- Kokeet: - tuli olla miellyttäviä, kokeiden avulla oppilaat saavat varmuuden siitä, miten he hallitsevat asiat, joiden parissa he ovat työskennelleet (Uo29) - ei vain kokeita (Äi 74)- tarpeellisia (Ma, 130)- lyhyet (Mu,168)
- Lyhyt kotitehtävien tarkistus (Hi, 118)
- Osallistuminen toimintaan (Uhso, 37)
- Ryhmätyöskentelyn arviointi (LuMa149)
- Suullinen koe (Kielet107)
- Työkirjojen arviointi (LuMa149)
- Töiden kriittinen, ohjaava tarkastelu (Ku181)
- Valtakunnallisesti standardisoidut testit(Li,153)
- Vihkotyön arviointi (LuMa149)
Diagnostinen arviointi
Sana esiintyy kerran. Ks. Lähtotaso.
Didaktiset periaatteet
- Ajankohtaisuus (Uhso, 37)
- Havainnollisuus (Uhso, 37, YM48. LuMa,146)
- Ikäkauden mukaisuus (Uhso, 37)
- Kiirehtimättömyyden periaate (Äi,79)
- Omatoimisuuden periaate (LuMa,146)
- Onnistumisen tunteen tuottamisen periaate (Äi,79)
- Opetuksen liittäminen oppilaiden havaintoihin ja tietoihin (Ou28), elämän tilanteisiin,
- Toiminnallisuus (YM,38)
- Vaihtelun periaate (LuMa, 146)
Formatiivinen arviointi
Ks. arviointi
Formatiivisen arvioinnin välineitä:
- Opiskelun kestäessä tapahtuvat tarkistukset:
- Formatiiviset kokeet: muodollisia kokeita tai harjoituksia tai suorituksia (Äi,74)
- Kontrollikokeilla varmistetaan oikea eteneminen sekä tarvittaessa annetaan viitteitä puutteellisesta oppimisesta (Ma, 130)
Menetelmät
- Aihepiirimenetelmä (Kä, 196-198)
- Dramatisointi: kevennetään opetusta (Kielet107), (Hi, 117)
- Ennakko-ohjanta ennen kirjoitustehtävää (Äi,s.,72)
- Eritasotehtävät (lisätehtävät), (Ma, 128)
- Erityisopetus (Luki-oppilaat, 218)
- Eriyttämistoimenpiteet (Äi74)
- Haastattelu (Ka, 121)
- Havaintomenetelmä (Kielet 107, LuMa,146)
- Hiljaa tai ääneen lukeminen (oppilaat) (Uo27)
- Historiallisten kuvien ja jäänteiden tarkastelu (Hi,117)
- Joukkomallit (liittyy joukko-oppiin)(Ma, 129)
- Juhlat
- Kaksiläksyjärjestelmä (Kielet107) - etukäteen perehtyminen ja läpikäynti kysymyksin, syventely
- Kartan lukeminen (LuMa, 146)
- Kerhotoiminta
- Keskustelu (Äi71, Ka,121)
- Kielileikeillä kevennetään opetusta (Kielet107)
- Kilpailuilla kevennetään opetusta (Kielet107)
- Kirjallisuuteen tutustuminen (Hi, 117)
- Kisoja (Koulun ulkopuolinen toiminta)
- Kotiseudun historiallisten nähtävyyksien tarkastelu (Hi,117)
- Kuuntelu ja keskustelu (Äi71)
- Kuuntelu- ja puhe- ja kirjoitusharjoitukset (Kielet 107)
- Laboroinnit (LuMa147)
- Laulaen ja soittaen kuvailu esim. sadut, tunnelmat (Mu,165)
- Lauluilla kevennetään opetusta (Kielet107)
- Leikkiä suositellaan "luonnon menetelmänä". Leikkiä ei saisi pitää työn vastakohtana vaan leikin kirvoittamaa energiaa tulisi käyttää kaikessa opiskelussa hyödyksi s.1
- Luetun dramatisointi
- Luokan näyttelyt (Ku, 181)
- Luokkaopetus (Li,153)
- Luova ilmaisu, improvisointi (Mu,167)
- Maastotyöskentely: maastotunti, luontopolku, (LuMa, 147)
- Muistiinpanojen tekeminen (YM,48)
- Museoissa käynnit (LuMa,147, Ku180)
- Nukketeatteri (Ai71)
- Näytelmät - improvisoidut (Äi71)
- Näyttelyissä käynti (Ku,180)
- Musiikki (UE18jaUhso, 37)
- Ohjattu kartan tutkiminen (Hi,117)
- Omakohtainen kokeileminen, havaintojen tekeminen ja selostaminen (YM48)
- Opettajajohtoinen luokkaopetus: opettaja selostaa, kuvailee, demonstroi, ilmoittaa työskentelyn tavoitteen ja tehtävän ja antaa työskentelyohjeet (Ma,128)
- Opettajan kerronta (UE18, Uo27, Hi117)
- Opettajan kuvailu (Hi117)
- Opetuksen eriyttäminen (Äi,70)
- Opetuskeskustelu (UE18, Uo27, Ka121)
- Opintokäynnit (Koulun ulkopuolinen toiminta)
- Oppilaiden esitykset (UE18)
- Oppimispelit ( Ma,129)
- "Pehmeä lasku". 1. luokan oppilaille voitiin antaa 5 ensimmäisen viikon aikana opetusta 5 viikkotuntia vähemmän. Näin koulun alku olisi hienovarainen, kiireetön, positiivisia asenteita luova ja mahdollisimman vähän kilpailumielialaa lisäävä tutustumiskausi. s.9
- Päivänavaus
- Retket (LuMa,147)
- Ryhmätyöt (Hi, 118, Ka 121, Ma 129, LuMa147, Li,153))
- Taide (Uhso, 37)
- Tanssit (Mu,167)
- Tarut ja kertomukset (Uhso, 37)
- Tauluesimerkit ja ph-kalvot (Kielet107)
- Tiedonhankinta kirjoista itse (Hi,118)
- Toisille omien kirjoitusten lukeminen (Äi73)
- Tukitoimet (esim. lukioppilaat) (Äi76)
- Työkirjat (YM,39)
- Työt (Ku181)
- Vapaa ja salliva ilmapiiri (Äi,72)
- Vierailijoita/Vierailevat asiantuntijat (Ka, 121)
- Vihkotyö (piirroksia, muistiinpanoja) (YM38), (Ma 129)
- Välitunti - oppituntien lomaan sijoitettu henkisen levon ja virkistäytymisen hetki. Se voitiin viettää myös sisätiloissa.3
- Yksilöllinen työskentely (Ma,128, Li,153)
- Äänien kuuntelu, keräily, yhdistely (Mu165)
Oppiaineet
Kustakin oppiaineesta esiteltiin sen oppimäärät: tavoitteet, oppiaines lukukausittain sekä napakasti työtavat ja arviointi. Joissain aineissa oli aluksi luku: yleistä (YM, vieraat kielet, luonnonhistoria ja maantieto, liikunta, musiikki, kuvaamataito).
Kaikki vieraat kielet oli niputettu yhdeksi kokonaisuudeksi, ja siinä oppiaines esitettiin lukuvuosittain. Vuosikurssina esitettiin myös historian, kansalaistaidon ja matematiikan oppimäärät sekä luonnonhistorian ja maantiedon oppimäärät.
Liikunnan, musiikin ja kuvaamataidon (luokat 1-2) oppimäärä esitettiin luokka-astepareittain.
Äidinkielessä ja matematiikassa on erikseen kuvattu vuosiluokan perustavoitteet äidinkielessä 3. ja 6. luokkien ja matematiikassa joka vuosiluokan osalta. Jokaisen oppilaan tulisi omaksua perusoppiaines, ellei ole huomattavia opiskeluesteitä (M., 129)
- Äidinkielessä 4 osa-aluetta: kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja kielentuntemus:
- 6. luokalla kuunteleminen:keskittyminen, ero kuulemisen ja kuuntelmisen välillä. Löytää normaalirakenteisesta tekstistä kuuntelemalla pääkohdat. Erottaa olennaisen ja epäolennaisen. Tekee johtopäätöksiä ja tulkitsee omin sanoin (s53)
- Puhuminen: Osaa pyytää, käskeä, viestiä, kysellä, kuvitella, leikkiä, puhua selkeästi ja kuuluvasti. Osaa opastaa, tiedottaa, ohjata, toimia puhujana ja puhutetavana eri tilanteissa. s 53)
- Lukeminen: Hankkii tietoa lukemalla.Ymmärtää lukemansa. Tajuaa sanojen ja lauseiden merkityksen. Tulkitsee omin sanoin lukemansa sisällön pääkohdat ja osaa tehdä päätelmiä lukemansa perusteella. Osaa käyttää eri lukutaitoja: sanatarkka, johtopäätöksiä tekevä, eläytyvä.
- Kielentuntemus: Tietää sanaluokat ja niiden ero. Erottaa myönteiset aikamuodot Tuntee kielimuodot: lupa, suositus, ehdotus, käsky. Tietää lauseiden jakautuvan väite-, käsky- ja kysymyslaisiin ja osaa käyttää niitä. Erottaa subjektin, predikaatin ja objektin, s. 54
- Matematiikassa 6. luokan keskeisimmät asiat olivat:
- Prosenttilasku, suhde
- Sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöiden avulla
- Avaruuskuvat ja tilavuus, s.128
Teknisessä käsityössä on kuvattu erikseen kullakin luokalla perus- ja lisäoppiaines. Opittavista asioista (esim. ruuviliitos) kuvataan välitavoitteet (esim. kyntteen sahaus)
Oppikirjan asema
Oppikirja ei ollut enää ainoa lähde. Parissa aineessa suositeltiin, että niitä kootaan koulun kirjastoon yhdeksi lähdemateriaaliksi.
Perusoppiaines
Kahdessa aineessa (äidinkieli ja matematiikka) määriteltiin erikseen perusoppiaines. Teknisessä työssä oli perus- ja lisäoppiaines.
Päivänavaus
Päivänavaus sai yhä olla uskonnollinen. Siksi oletettiin, että jokainen opettaja pitää sen vuorollaan. Päivänavaus kuului joka päivän ohjelmaan. Toivottiin , että myös oppilaat pitävät niitä.
Summatiivinen arviointi
Oppilaiden vertailua esim. todistusnumeroiden antamista varten (Ma, 130)
Tavoitteet
Teos alkaa niin tutuilla sanoilla: "Koulun ensisjaisena tavoitteena on tarjota aineksia ja virikkeitä oppilaan omaleimaisen. persoonallisuuden kehittymiselle.."
Huoli saastumisesta oli jo ympäristökasvatuksen aihiona. Kansainvälisyys oli vastuuta koko maailmasta.
Kunkin aineen osuuden alussa kuvattiin sen omat tavoitteet.
Erityisen mielenkiintoisesti kuvattiin kunkin vuosiluokan tavoitteet tekstiili käsityössä. Erikseen esitellään taidollistoiminnalliset tavoitteet sekä tiedolliset ja asenteelliset tavoitteet:
Taidollistoiminnalliset tavoitteet kuvattiin verbillä
- osaa
Tiedolliset ja asenteelliset tavoitteet: kuvataan verbeillä:
- arvostaa
- tietää
- tietää, arvostaa, noudattaa (turvallisuus)
- tunnistaa (materiaaleja)
- tuntee (siivousvälineet)
Välineet ja materiaalit
- Ei oppikirjaa 1. luokalla (YM,38)
- Havaintomateriaali: luonnosta kerätty materiaali, diakuvat, filmit, esitteet (LuMa, 147)
- Havaintovälineitä: Malleja, helmitaulu, kaarihelmitaulu, alkiosarjat, tarrataulut, satatalot, laskuvaaka (Ma 129)
- Kuva- ja satukirjat, lasten ja nuorten kirjat, runot, sana- ja tietokirjat, sanoma- ja aikakauslehdet,
- Kuvamateriaali, opetusnauhoitteet, filmit (Uhso, 37)
- Luokkakirjasto (YM,Äi)ja keskuskirjasto (Äi)
- Nauhureita, nauhoja tai kasetteja, kouluradiovihkoja, käsinukkeja, virikekuvia ja- tekstejä, kirjallisia äänilevyjä, oppimispelejä, erikokoista ja- vahvuista pareria,
- Oppikirja (ei YM48 )
- Soittimia (Mu,167)
- Työkirjat (YM,39)
- Vihkot (piirroksia, muistiinpanoja) (YM38)
Asioita, joista ei kirjoiteta:
- kouluruokailu
- oppilashuolto
Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja
Opetin Martti Tervon johtamalla Siilitien ala-asteella 4. luokkaa. Koulu oli rakennettu vuonna 1961 kansakouluksi. Omassa luokkahuoneessani oli opettajan pulpetti, oppilaiden pulpetit, piirtoheitin ja liitutaulu.
- aihepiirimenetelmä käsitöissä
- arviointi: harrastuneisuuden ja osallistumisen huomioonottaminen
- diagnostinen arviointi lähtötason mittaajaana
- kaksiläksyjärjestelmä
- kansalaistaito- oppiaine
- kouluradiolähetykset
- liitutaulut (käytännössä)
- oppilaanohjaus erillisenä oppiaineena 3-4-luokilla.
- pehmeä lasku 1. luokan alussa
- piirtoheittimet
- uskonnolliset päivänavaukset virsineen- mutta jos oli tunnustuksellisia osio, niin uskonnon opetuksesta vapautetut vapautettiin
- Nykyaineiden lisäksi tuolloin oli kansalaistaito
- Oppilaiden ohjaukselle oli oma tunti 3:lla ja4.:llä luokalla
- Teknistä työtä ja tekstiilityötä opetettiin 3. luokalta alkaen myös vaihtotyöskentelynä s. 200nn
- Aihekokonaisuuksista/läpäisyperiaatteesta ei tässä opsissa puhuta
- alkuopetuksessa vierasta kieltä
- eheyttämisestä ei Helsingin opsissa puhuttu. Outoa.
- selkeää erottelua formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin välillä. Todennäköisesti formatiivisen arvioinnin alaan katsottiin kuuluvan todistusarvosanat.
- tietokoneita, scriinejä, emateriaaleja,
- valinnaisia aineita ei ollut ala-asteella
- vieraskielisiä oppilaita
- yhteiskuntaoppi ei ollut itsenäinen aine
- yhteistä käsityötä
- eriyisopetusta
- eriyttämis- ja tukitoimenpiteet
- kerhotoimintaa
- kokeet- ei ainoa tapa antaa näyttöä
- koulun ulkopuolista toimintaa
- nykykielellä: monipuolinen näyttö
- oppikirjasarja luokkakirjastoon (YM38)
- pulpetit
- ulkoluku tuli rajoittaa (UE18, Ou27)
perjantaina, maaliskuuta 25, 2022
torstaina, maaliskuuta 24, 2022
keskiviikkona, maaliskuuta 23, 2022
Arviointia kehittämässä (jälleen :-))
HIENO päivä tänäänkin. Herätyskello soi 6.30. Ja bussi lähti 7.37. Ja juna Leppävaarasta 8.06. Ja ratikka nro 3 asemalta klo 8.35. Perillä Hakaniemessä klo 8.45. Ja sisällä Opetushallituksessa klo 8.52. Kahvit ja kroisantti ja sitten alkoi ohjelma.
OLIN saanut kutsun mukaan seminaariin, jossa kehitettiin Opetussuunitelman arviointiajattelua: 6.luokan arvosanojen kritteereitä ja Opsin perusteiden lukua 6. Mukana oli 100 - pääosa livenä, osa etänä- eri oppiaineryhmien asiantuntijaa. Minä kuuluin ns. Arkki-ryhmään, joka keskittyy oppiaineiden hyväksytyn suorittamisen (siis arvosanan 5) ongelmiin yli oppiainerajojen.
LÄHES koko OPH:n väelle tämä tilaisuus oli kahteen vuoteen ensimmäinen kerta tavata toisiaan. Talo oli tällä aikaa peruskorjattu, ja koristeltu upeilla taideteoksilla.
PÄIVÄN aikataulutus oli tehokas:
- 9.15 Avaus
- 9.45 Oppiaineryhmät töihin
- 11.30 Lounas
- 12.30 Oppiaineryhmien työ jatkui
- 14.15 Kahvi
- 14.30 Kuulumisia oppiaineryhmistä (Flingan avulla) ja tietoa kriteerityön jatkumisesta.
- 15.15 Tilaisuus päättyi
OMA ryhmämme ARKKI keskittyi keskeisten arvointiin liittyvien käsitteiden määrittelyyn. Kyllä läsnäkokouksen aito vuorovaikutus todella tuottaa parempia yhteisiä ideoita kuin vastava etänä.
SITTEN julkisilla kotiin päinvastaisessa järjestyksessä.
KRITEERITTYÖ jatkuu. Aineryhmät kokoontuvat vielä kaksi kertaa kevään aikana. Syksyllä OPH avaa kaikille mahdollisuuden kommentoida tuotoksia, ja tammikuussa 2023 pääjohtaja allekirjoittaa määräyksen 6. luokan kriteereistä eri oppiaineisii noudatettavaksi kevään 2023 lukuvuositodistuksissa.
EDUSKUNTAVAALIT pidetään huhtikuussa 2023. Kun hallitus on koossa, alkanee prosessi kohti seuraavaa opsia muutaman vuoden kestävällä tavoite- ja tuntijakokeskustelulla. Veikkaan.
tiistaina, maaliskuuta 22, 2022
Vuoden 2022 Valdermar(tt)i no 1
Kokous alkoi klo 18 ja päättyi klo 22. Puolivälissä oli kahvitauko. Minä otin karjalanpiirakan ja lasin vettä.
(KUVA) Tulipa lopulta tilaisuus luovuttaa signeerattu teos Perinneseuran puolesta kaupunginjohtajalle.
Tekniikka vielä hapuili-varsinkin minulla. En saanut liitettyä Maccia verkkoon - jotta pääsisi oncloudsiin - joten oli pakko käyttää teollisuusstandardin mukaista vakiolaitetta. Ja minähän naputin sillä ihan päin seiniä ja varailin puheenvuoroja ihan vääriin momentteihin.
HETI startin jälkeen oli info-osuus toimista, joilla Espoo ottaa vastaan Ukrainan sotapakolaisia. Valmiutta ja hyvää asennetta on.
Illan pääteema: hyvinvointi
Suunnitelmistakäytiin perinpohjainen keskustelua. Ensin kuultiin ryhmien puheenvuorot ja sitten valtuutettujen ajatuksia. Demarien ryhmäpuheenvuoron -ja oikein hyvän sellaisen - käytti Helena Marttila.
Valtuutettujen puheenvuoroja oli ainakin 30. Demarien Johanna Värmälä nosti esiin lasten terveellisen ravinnon meerkityksen ja sai läpi toivomuksen, että ateriapalvelujen ammattilaisten (mm. Espo Catering) otettaisiin vahvemmin mukaan edistämään lkoulujen ja päiväkotien terveellisiä ruokailutottumuksia.
Hannele Kerola korosti, että kaupungilla on lakisääteinen tehtävä edistää hyvinvointia. Hänestä hyvointitoimenpiteiden tuli perustua tietoon ja ne tuli kohdentaa oikein. Aulikki Pentikäisellä on pitkä kokemus pitkäaikaistyöttämistä, Työttömien heitä kunnioittava kohtaaminen on tärkeää. Jama Mohamed Ali esitti, että perustettaisiin työryhmä turvaamaan kouluhyvinvointia. Hän oli huolissaan maahanmuuttajalapsista, joiden opettaja on äärioikeistolainen.
Pääosa eri ryhmien hyvinvointipuheenvuoroista oli älykkäitä ja isolla sydämellä pohdittuja. Rasistiset muutosehdotuksia valitettavasti tehtiin,mutta ne kaatuivat äänestyksissä.
Oma puheenvuoroni
Itse keskityin pieneen joukkoon lapsia ja nuoria, joka on rikki. Niihin, jotka hakeutuvat jengeihin ja sotkeutuvat huumeisiin, väkivaltaa, aseisiin. Miksi? Koska ryhmään kuuluminen on ihmisen perustarpeita: kuulua joukkoon, jossa voi kokea onnistumista, jossa arvostetaan (status), jossa saa vapautta ja mahdollisuuksia olla avuksi. Olla tarpeellinen.
Miksi tätä tyydytystä haetaan pahaa tavoittelevista jengeistä eikä hyvään ohjaavista yhteisöistä esim. koululuokista?
"Eikö kouluilla ole riittävästä imu- tai pitovoimaa? Tai onko kouluilla jopa liikaa poistyöntövoimaa? Keskitymmekö liikaa estämään pahaa sen sijaan että rakentaisimme kapasiteettia edistää hyvää."
Heitin yhden konkreetin idean: Kouluissa tarvitaan aikaa rakentaa luokkaa yhteisönä. Ratkoa yhdessä eteentulleita ongelmia. Tehdä asioita yhdessä. Kansakoulussa tähän oli luokan oma tunti. Oppikoulussa oli luokanvalvojantunti. Otetaan ne uudelleen käyttöön. Se ei maksa mitään. Yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii aikaa opettajalle kohdata oppilaat eikä vain opettaa. Kaikki tärkeä tapahtuu kohtaamisissa.
maanantaina, maaliskuuta 21, 2022
sunnuntaina, maaliskuuta 20, 2022
Viikkoraportti 11/2020
Iltapäivällä tuli suru-uutinen. Luokanopettaja-lehden pitkäaikainen päätoimittaja, kansakoulunopettaja Pekka Varismäki on nukkunut pois.