Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

perjantaina, joulukuuta 31, 2010

Näkemiin vuosi 2010!



Päättyvä vuosi 2010


Kaksi kovaa talvea, ja hellekesä välissä. Luonto näytti valtaansa: tuhkapilvi pysäytti lentoja ja kesämyrsky junia. Euromailla oli huolia.




Vuosi 2010 suomalaisessa koulutuspolitiikassa


(1) Erityisopetuksen uudistus eteni Opetushallituksen perusteisiin saakka. Työ jatkuu nyt kunnissa. Ja keväällä kouluissa.  (2) Sen sijaan tuntijakouudistus kaatui ennenmuutta Kepun vastustukseen.  Ei auttanut vaikka eräs espoolaisrehtori oli tavattoman innostunut uusista oppiaineista.


Vuosi 2010 Espoon koulutoimessa

(1) Vuoden iloisin asia oli poliitikkojen päätös turvata vuoden 2011 määrärahat kouluille.
(2) Vuoden iso juttu oli  koulujen siirtäminen kokonaisbudjettiin. Suomeksi: rehtoreille annettiin valtuudet käyttää  koululle budjetoituja palkkarahoja  aikaisempaa vapaammin. Ja hänen on valvottava, että rahat riittävät. Teimme EKOAY:n rexijaostona kyselyn rexeille ja koulusihteereille, ja myös se osoitti, että uudistus oli hyvin kuormittava ja ongelmia oli ollut ennen muuta seurannassa. Rehtori näkee todellisen määrärahatilanteen liian harvoin. Kriittiset hetket ovat elokuun ja marraskuun alussa. Se, että Auroran kokoisella koululla jäi tänä vuonna rahaa, ei kerro, että järjestelmä toimii, vaan että se toimii   ei-rationaalisti. (3) Keski-Espoon yläkoululuokkien lakkauttaminen valitulla tavalla oli  vuoden kohu-uutinen. 


Vuosi 2010 Aurorassa

ENTÄ meillä Aurorassa? Päättyvään vuoteen kuului sekä ikäviä että iloisia asioita.

(-1) Kevätlukukauden ajan koulun ilmapiiriä  sävytti arvaamattoman väkivallan uhka. Työ keväällä 2009 väkivaltatilanteessa loukkaantuneen opettajan oikeuksien turvaamisessa jatkui. Opettajasta kuvattiin ohjelma MOT:tiin. Minäkin olin mukana pohtimassa väkivaltaa mm. Eduskunnassa. Vaikka  tilanne on meidän osaltamme muuttunut, haluan jankuttaa roomalaisen puhujan Caton  tavoin: " Muuten olen sitä mieltä, että kroonisesti väkivaltaisesti käyttäytyvien oppilaiden opetus tulee järjestää uudella tavalla."

(-2) Kokonaisbudjettiin siirryttäessä koulun tuntiresurssit muuttuivat kalenterivuosikohtaisiksi. Vuoden vaihtuessa  meille tuli vaikeuksia, kun merkittävä osa opettajien palkoista (kerho- ja tukitunnit)  ei ehtinytkään maksuun loppuvuodesta 2009, vaan siirtyi rasittamaan vuoden 2010 budjettia. Tämä johti meillä ikäviin (-3) leikkauksiin kerhotoiminnassa kesken kevään. Ja tämä taas (-4) vaikutti opettajien mielialoihin.

Syksyn aikana resurssitilanne sitten parani. Saimme ns. POP-rahaa, emmekä joutuneet yhdistämään muita luokkia kuin kolme ekaluokkaa kahdeksi kakkosluokaksi.

Kun marraskuussa selvisi, että rahaa oli jäämässä yli, olisi ollut upeaa, että koulut olisivat saaneet siirtää sitä seuraavalle vuodelle. Kuntalaki ei kuitenkaan tällaista salli. Harmi. No palkkasimme kaksi määräaikaista tuntiopettajaa- ja heistä oli tosi suuri apu.

Ikäviin asioihin kuului  meidän kannaltamme myös (-5)  TIP-hankkeen päättyminen. Koulun itsejärjestämä iltapäivätoiminta siten tuettuna, kuin TIP oli, toi toimintaamme melkoisesti joustavuutta. Ennen muuta avustajien työn järjestelyissä.

(-6) Opettajien vaihtuvuus oli   tänä vuonna jopa  poikkeuksellisen suuri. Sope-luokat siirtyivät meiltä yläkouluun. Irja-opettaja siirtyi Kirkkojärvelle. Esa lähti virkavapaalle. Anna-Liisa jäi oikeasti eläkkeelle. Emilia jatkoi  perhevapaataan. Marko meni töihin Vantaalle.  Lisäksi juuri kesällä valittu 4. luokan opettaja joutuikin luopumaan tehtävästä ihan syyskuun alussa. Toinen ela-opettajamme siirtyi syyskuussa Eestinkallioon.  3c-, 4a- ja 4b-luokat saivat syksyllä uudet opettajat. Ela-opettajamme Hanna palasi marraskuussa vahvistamaan erityisopetuksen osaamistamme.

Joka koulussa on luokkia, joita on ihanan helppo opettaa. Kaikki sujuu. Niitä on meilläkin. Joka koulussa on myös (-7) luokkia, jossa homma aika ajoin tökkii. Niitä on meilläkin. Jälkimmäisten kanssa on vain käärittävä hiat syvemmälle. Käärimme, ja etenimme oikeaan suuntaan.

Iloisia asioita Aurorassa

VUOSI 2010 oli monessa mielessä myös aivan verraton vuosi. (+1) Henkilökuntamme on kokenutta ja ammattitaitoista.

(+2) Saimme hoidettua monta pitkään vaiheessa ollut asiaa kuntoon. Yksi näistä oli liikuntavälinevarasto, joka oli täynnä katsomotuoleja. Nyt tuoleille on löydetty toinen paikka. Niinikään saimme jumppasalin pukuhuoneet taas alkuperäiseen käyttöön (niihin oli varastoitu katsomon rakenne-elementtejä). Saimme omat nettisivumme taas käyttökuntoon. Henkilökunnan ensiapukoulutus aloitettiin. Niinikään saimme siivottua koulupsykologin ja -kuraattorin tilan, ja tyhjennettyä  talosta romuja.

(+3) Välinetilanteemme on tällä hetkellä suorastaan upea. Lähes kaikissa luokissa on smartboardit. Tähän vuoteen osui huimasti ylimääräisiä resursseja: TIPin perintönä, Sampo-pankin myöntämänä apurahana ja kokonaisbudjetin liikkumavarana. Meillä on nyt varastot täynnä uusia oppikirjoja, tekniikkaa, bändikamoja jne. Tekemällä näitä hankintoja etuajassa, meille vapautuu keväällä 2011 rahoja mm. tukiopetukseen.  Nyt joululomalla kaluston kunnostajat ovat panneet TN-luokan pulpetit kuntoon.

(+5) Pidimme vuoden aikana hienon määrän monelle oppilaalle hyviä koulupäiviä. (+6) Oppituntien lisäksi moni oppilas sai osallistua kerhotoimintaan. Järjestimme juhlia, elokuvia, tapahtumia ja päivänavauksia. Veimme lapsia KULPS-retkille ja uimaan.

(+7) Kevään ajan  meillä oli  komein opebändi koskaan (Ripa, Esa, Marko + guest starit).  Bändi teki useita viihdyttäviä iskuja, mm. Järvenperän yläkoulun 10-vuotisjuhliin ja opetuspäällikön synttäreille.

Toukokuussa teimme  (+8) koulumme historian ensimmäinen koko koulun elokuvan "Peter Pan", jota käytiin katsomassa oikein leffateatterissa Kannusillanmäessä.(+9)  Lokakuussa yntyi pikavauhdilla minileffa "Liikunta-rock", johon teimme 6ac:n kanssa oman sävellyksen. (+10)  Joulunäytelmänä oli klassikko "Saiturin joulu", jonka jokainen miehitys oli erilainen. Esitykset  konkretisoivat,  mitä yhteisöllisyys ja  yhdessä tekeminen voi olla. Iloinen ja pikkumurheineen.

(+11) Tarvittavat paperiasiat hoidettiin asiallisesti. Kesällä työstin ns. riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman. Aivan vuoden viimeisinä päivinä syntyi vuosina 2008-2010 koottuihin aineistoihin pohjautuva EFQM-raportti, jonka pohjana olleiden aineistojen mukaan (+12) koulumme voi oikein  hyvin. Lapset oppivat. Vanhemmat ovat keskimäärin oikein  tyytyväisiä, erityisesti pedagogiikkaamme. Henkilöstö voi pääsääntöisesti mainiosti, sairauspoissaolot ovat huikean alhaisia. Olihan se ihan mukava lukea, että fallåkerilaisetkin  olisivat nimenomaan hakunneet lapsensa Auroran kouluun.

(+13) Henkilökunnalle on tarjottu tänä vuonna kaksikin tyhy-risteilyä, pikkujoulut teatteri-illallisen muodossa ja mm. mahdollisuus osallstua työnohjaukseen. Saimme järjestettyä neljän päivän syysloman. (+14) Yhteistyö kotien kanssa on vakaata ja alkuopettajat ovat saaneet siihen oikein tanakkaa lisäkoulutusta. Osa opettajistamme sai myös palkankorotuksia.

(+15) Perustyömme lisäksi olemme jakaneet osaamistamme ottamalla vastaan useita kansainvälisiä opetusalan vierailijaryhmiä mm. Iso-Britanniasta, Japanista. Latviasta, Saksasta ja Virosta. Suomalainen koulu kiinnistaa, ja erityisesti Aurorassa taidekasvatus.  (+16) Erityisopetuksen osa-alueella olemme  ns. Kelpo-pilottikoulu. Hankkeen "huippuhetki" oli Wanhan Sataman messut, joissa meillä oli oma osasto.

(+17) Oppimiskeskuksena olemme järjestäneet koulutusta erityisesti ryhmäintegraatiosta. Myös kaikille kouluille avoimet rock-konsertimme (Beatles-, Hippi-  ja Punk-teemat) olivat hienoja kokemuksia. Beatles-konsertin yhteydessä löysimme myös vitriinit uudelleen. Syksyllä niissä oli hieno nukkenäyttely.

Vuosi 2010 henkilökohtaisesti

ENTÄ ihan oman itsen kannalta? Millainen tämä vuosi oli? Olen ollut koulutöissä syksystä 1977 alkaen. Vuosi 2010 oli  siis 34. kouluvuosi. Rexinä olen ollut vuodesta 1989 alkaen. Vuosi 2010 oli siis 22. rexivuosi. Vuosien ketjua on yllättävän vaikea vertailla keskenään. Urani kovin vuosi oli kiistatta vuosi 2008. Tämä vuosi kai kuuluu parempien vuosien joukkoon.

Kevätlukukausi oli kyllä raju. Rehtorin vastuulla on (-1) koulun turvallisuus, ja siinä riitti ihan liikaa töitä. Päivät ja viikot täyttyivät helposti ikävistä asioista ja ongelmista. Poliisikuulusteluissakin käytiin.

(-2/+1) Vielä alkusyksy kokonaisbudjetin  ja muuttuneiden OHR-pelisääntöjen ongelmien kanssa oli takkuista, mutta joulua kohti mieliala nousi. Ja minulle aina (+2) koulunäytelmäprosessi tuo paljon työniloa.

(+3) Omassa pedagogisessa ajattelussani vuosi jäänee mieleen innostuksena oppilaan ja luokan oppimistila-käsitteestä sekä pedagogisen hyvinvoinnin käsitteestä. (+4) Loppuvuodesta erikoistuin kritisoimaan ylilyöntejä TVT-asioissa. Minä entinen virtuaalikoulufriikki!

Harrastusten maailmassa

Harrastustoiminnan puolella vuoden kohokohtia oli  (1) OAJ:n valtuustotoiminta. Saimme valita järjestölle uuden puheenjohtajan, ja minä sain vetää parikin vaalipaneelia. Vaalilupaamani "revoluutio" muhii hyvää vauhtia.

Toinen kohottava osa-alue on (2) kasvatuksen tutkiminen. Olen erinomaisen iloinen, että sain tehdä emeritus-profesori Pertti Kansasen sparraamana teoksen "Sata sanaa kasvatuksesta". Harrastus on sen jälkeen suuntautunut kasvatuksen historiaan.

(3) Minulla on ollut tilaisuuksia osallistua tosi moneen mielenkiintoiseen seminaariin asiantuntijana. Sain pitää Cygnaeus-seminaarissa kommenttipuheenvuoron. Olin mukana SPR:n paneelissa.  KoKon kodin ja koulun yhteistyö- tapaamisessa. Kirjamessuilla  haastattelin Ben Furmania. Minua on haastateltu televisiossa, radiossa ja lehdissä-  ihan riittävästi.

Lisäksi olen saanut mielenkiintoisia (4) koulutustehtäviä pääasiassa erityisopetuksesta ja johtamisen eri teemoista. Sain opetella jopa web-seminaarissa tarvittavia taitoja. Mieluisa kokemus oli kouluttaa maahanmuuttajia, jotka haluaisivat opettajiksi.

Vuoden kohokohtia oli tilaisuus (5) haastatella johtamisguru Michael Fullania , Olli Luukkaista ja  Kari Uusikylää. Ulkomaan luentokeikkoja ei ollut.

(6) Neljä luokanopettaja-lehteä on ilmestynyt ja Luokanopettajan päiväkirja...(7) Blogien kanssa on ollut kiva näpräillä ja  (8) iMovie-ohjelman.

Vuotta  virkistivät (9) mukavat pikkulomat vaimon kanssa Roomassa, Tallinnassa  ja Berliinissä.

Vuoden viimeisenä päivänä voisi todeta. Mies on väsynyt mutta onnellinen.

torstaina, joulukuuta 30, 2010

Viisi (työ)päivää kouluun!

VIISI päivää kouluun. Itsearviointitaportti on hoidettu perille. Koulusihteeri  tarkasti tilit eilen viimeisen kerran tänä vuonna.  Rahaa on vielä jäämässä. Viimeiset, välttämättömät ostokset on tehtävä tänään, jos ne aikoo tehdä.  Keräilin eilen joitain ideoita.

Päivän työlistalla on edelleen Espoon opsin lukemista, mappien siivousta ja parin lomakkeen täyttö. Kevään kalenterin hahmottelu jatkukoon sekin. Ja Saiturin Joulun- "leffan" editointi.

Saiturin Joulu- taltiointi

JATKOIN eilen illalla Saiturin Joulu- esityksistä työn alla olevan koosteen editointia. I-miehityksen esityksestä syntyi varttitunnin kokonaisuus, johon olen oikein tyytyväinen. Tarkoitus on tehdä vielä toinen kokonaisuus, jossa näkyisi kaikkien kolmen ensimmäisen miehityksen esiintyjiä (Nelosmiehityksen esitystä en päässyt kuvaamaan, koska akku loppu). Tästä koosteesta tulee vähän pidempi.

Olin luvannut viedä Saiturin Joulu- esitysten opettajien kuvaamat  nauhat  ReelOneen kopioitaviksi.   Valitettavasti nauhoissa on vakavia teknisiä ongelmia, joita olen yrittänyt ratkoa yhdessä nauhat kuvanneiden opettajien kanssa. Suomeksi: Rec-valosta huolimatta nauhoille ei ole tarttunut yhtään mitään. Ei yhdestäkään esityksestä.  Kamerassa on voinut olla vakava toimintahäiriö, joka ei ole antanut itsestään merkkiä. On myös mahdollista, että minulle on toimitettu väärät nauhat.  Mutta tämä selviää vasta, kun opettajat palaavat töihin.

Tosi tylsä tilanne, kun Koti ja Koulu ry on suurella vaivalla ottanut tilaukset vastaan ja kerännyt rahatkin. Pohdimme nyt puheenjohtajan kanssa, miten on fiksuinta toimia. Aikaahan on.

Harrastuspuolella

SIVIILIPUOLELLEKIN on jäänyt  enemmän aikaa, kuin koulun ollessa käynnissä. Olen palannut työstämään kirjaprojektia 100 suurta kasvattajaa.

Juuri nyt perehdyn ajanlaskumme alkuaikojen kasvattajiin Jeesus- Paavali- Augustinus... Tämä ketju yltää  uskonpuhdistuksen kautta aina 1800-luvulle saakka, ja ohentuneena  myös 1900-luvulle. Lainasin kirjastosta nipun kristinuskon  historiasta kertovia teoksia. Uskomatonta, kuinka uusilta monet asiat tämänikäisestä voivat tuntua.

keskiviikkona, joulukuuta 29, 2010

Tietoyhteiskuntaa kehittämään osa 2

KUN oikein pyydettiin, luin läpi myös Arjen tietoyhteiskunta-hankkeen raportin "Kansallinen tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma".

Napakka, hyvin taitettu esite (pdf-muodossa hieman reunat leikkaantuu). Ohjausryhmässä oli kovia nimiä mm. Riitta Sarras, ja Aulis Pitkälä. Ja tietysti Timo Lankinen jne.

Millaisen suunnitelman ovat saaneet aikaan?

Tekstiä on mukava lukea- vaikkakin se on kirjoitettu  tuntijakotyöryhmän linjausten pohjalta. Nyt kun linjaukset (mm. kansalaistaidot, oppiaineiden eheyttäminen jne, yksilöllisyyden lisääminen) on hylätty, lukeminen on vähän kiusallista.

Itse suunnitelma on selkeä. Suomalaiskoulut on tarkoitus siirtää takaisin tietoyhteiskuntaosaamisen kärkeen- jossa olimme 90-luvun alussa (Aurora muuten silloin yhtenä kärjistä), ja josta kahden laman runtelemina putosimme. Tilanne on nyt aika surkea. Erot kunnissa ovat suuria. TVT on yksittäisten opettajien ja opettajaryhmien innostuksen varassa. He ovat luoneet hyviä malleja, mutta ne eivät leviä. Kaikki uudet opettajat eivät saa OKL:ssa riittäviä TVT-valmiuksia.  Materiaalista on pulaa. Yhteistyö firmojen kanssa takkuaa.  Mutta ennen muuta vika on luenma koulujen toimintakulttuurissa. Vanhat rakenteet estävät käyttämästä uusia.

Tällä suunnitelmalla tilanne aiotaan muuttaa niin, että suomalaislapset saavat joka koulussa  tasa-vertaiset mahdollisuudet opiskella ajanmukaisin välinein.

Laitteisin on siis investoitava. Kouluille on luvassa teknistä ja pedagogista tukea. Uutta e-materiaalia luodaan ja kootaan samaan portaaliin. Hyvä.

Raportin olettamusperusta

Suunnitelma perustuu aina joihinkin perusolettamuksiin, joista vain osa on faktoja. Fakta on, että maailma muuttuu. Fakta on, että työ on muuttunut. On ihmisiä, joiden työtä kuvaa yhdessä luominen, verkostotyö jne. Se kuitenkin unohtuu, että suinkaan näin ei ole kaikilla. Edelleen on ihmisiä, joiden työ on kurjaa raatamista.

Se on faktaa, että TVT tarjoaa monipuolisemmat oppimismahdollisuudet kuin kirja tai liikkumaton kuva. Sen sijaan ajatus, että kaikki TVT on iloista touhuilua, ei ole fakta. Ja sitä paitsi iloa saa muualtakin. Ajatus, että TVT:ssä ymmärtäminen edellyttää aktiivisuutta, on totta, mutta se on totta kaikessa opetuksessa. Retoriikan harrastajaa läpinäkyvä suostuttelu kiusaa.

Se, millaista on hyvä opetus, on aina arvovalinta. Olen ihan samaa mieltä, että hyvässä opetuksessa on autenttista tekemistä, aitoja ongelmia, yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä. Oikeassa suhteessa, lisään. Minusta hyvässä opetuksessa oppilaat työstävät kunnolla opittavaa asiaa. He auttavat toisiaan. Ja heillä on opettajan leppeä tuki.

Raportissa esitellään visio:  "TVT-oppimisen voimavara- koko maailma oppilaan ulottuvilla." Hieno ilmaisu, mutta samalla  hieman pelottavassa ristiriidassa perinteisen suomalaisen kasvatusajattelun kanssa, jossa kasvatus myös suojelee. Pieniä lapsia on haluttu suojella liian aikaiselta kosketukselta kovan maailman kanssa. Maailma ei ole vain ilon lähde. Siellä on paljon hämmentävää ja pelottavaa jopa vaarallista lapsille. Mutta ymmärrän pointin.

Näin olisi tarkoitus edetä:

1. Kansalliset tavoitteet (ohjaus voimistuu, strateginen johtaminen).
2. Oppilaan tulevaisuuden osaaminen (yhteisöllisyys, henkilökohtaiset oppimispolut, arviointi yli ainerajojen).
3. Pedagogiset mallit ja käytänteet (tiedon jakamisesta keksimiseen, yhdistämiseen).
4. e-oppimateriaali...(elämyksellisyys, pelit..., koonta hyvä idea.).
5. Infra ja tuki.
6. Opettajuus, opettajankoulutus ja pedagoginen asiantuntijuus.
(opettajuus ja ped.asiantuntijuus jäävät käsittelemättä).
7. Koulun toimintakulttuuri ja johtajuus (vakiintuneet tavat hidastavat; johdoll oltava TVT-viso).
8. Yritys- ja verkostoyhteistyö (pelisäännöt).

Kritiikkiä?

Eikös tuo kaikki ole tosi hyvää ja kannatettavaa? Voi olla, että toistan itseäni (vrt. osa I), mutta nostaisin seuraavat asiat esille:

(1) En ihan niele raportin tietokäsitystä. Tietokäsityksellä on nimittäin suuri vaikutus siihen, kuinka oppiminen ymmärretään. Raportissa  tieto on muuttuvaa, dynaamista, (monimuotoista, epävarmaa) ja ennen muuta se on  pragmaattista. Vain sellaisella tiedolla on arvoa, joka edistää  kilpailukykyä ja jota voi käyttää päätöksenteon pohjana. HUH!- sanon minä.

(2) En niele raportin oppimiskäsitystä. Oppimiskäsityksellä on  nimittäin suuri vaikutus siihen, kuinka opiskelu ymmärretään. Minusta raportissa ihailtu oppiminen vastaa satunnaisoppimista, informaalia oppimista. Oppiminen on asioiden tarttumista ilman tavoitteellista opiskelua. Eri ikäiset oppivat hyvin eri tavoin. Ikäkausipedagogiikka on tässä unohtunut.

Lisäksi oppiminen näyttää tekstissä supistuvan niiden taitojen hankkimiseksi, joilla on välinearvoa  kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamisessa. Tämä on tosi iso muutos Suomessa, jossa oppiminen, kasvu ja sivistyminen on totuttu liittämään yhteen.

(3) En niele raportin opiskelukäsitystä. Opiskelukäsityksellä on nimittäin suuri vaikutus siihen, kuinka opetus, opettajan työ ja opettaminen ymmärretään. Tavoitteellisen opiskelun sijasta tilalle tarjotaan  toimittajan työn kaltaista tietotyötä (jossa toki oppii samalla)?  Raportissa kuvattu opiskelu muistuttaa TVT:n viihdekäyttöä? Se perustuu elämyksiin, peleihin, vauhtiin, monimediallisuuteen. Virkistävää, mutta uuvuttavaa ja köyhdyttävää, jos siitä tulee ainoa tapa oppia.

(4) En niele näin syntyvää käsitystä opettajan professiosta. (Raportissa opettajuus ja opettajan professio ovat vain otsikkona. Niistä ei kirjoiteta). Näen suurena menetyksenä sen, jos opettajasta tulee nykyistä kirjastonhoitajaa muistuttava oppimisympäristöihin avaavien tietokoneiden käyttövuorojen jakaja, joka seuraa netistä, mitä kukin on omalla oppimispolullaan saanut aikaan. Olen lukevinani raportista etäopetukseen siirtymisen ihailua (myös pikkulasten osalta???).

(5) Useista kohdista raporttia tihkuu halu lisätä valtakunnantason ohjausta. Muutosteoria on kyllä tässä asiassa tasan kahta mieltä. Veikkaanpa, että Lankinen on näissä virkkeissä uskonut mieluummin Michael Fullania kuin Andy Hargreavesia. Hargreavesin mukaan muutoksessa onnistuminen perustuu diversiteettiin, erilaisuuteen.

(6) Palaisin vielä systeemisen muutoksen käsitteeseen, jonka varassa raporttikin haluaa kouluja kehittää. En ole ihan varma, ymmärrämmekö kaikki systeemisyyden samalla tavalla. Toimintakulttuuri on minulle kunkin koulun oman systeemin näkyvä muoto. Kuka saa tehdä mitäkin, millä välineillä? Mitä ei saa tehdä? Mikä on arvokasta? Miten asiat pitää tehdä? Systeemissä sen elementit; ihmiset, rakenteet ja prosessit ovat mutkikkaissa vaikutussuhteissa keskenään. Muutos yhdessä osassa muuttaa systeemin tasapainoa ja vaikuttaa mitä kummallisimmalla tavalla.

Toimintakulttuurin muutoksen hallinta edellyttää, että oma tapa toimia ymmärretään. Tiedämme, miksi meillä tehdään aina näin. Jollemme tiedä, emme myöskään osaa ennakoida, mitä tapahtuu, kun lakkaamme tekemästä jotain. Muutosteoria osoittaa, että helpoimmin omaksutaan asiat, jotka sopivat systeemiin- eivät siis heilauta sitä epätasapainoon. Samasta syystä moni uudistus koulussa muuttuu, se sopeutetaan kokonaisuuteen.  Esim. Smartboard- näin väitän-saa helposti vain monipuolisemman piirtoheittimen funktion.

TVT on iso muutos. Jos haluamme, että se otetaan aktiiviseen käyttöön, ensimmäiseksi olisi kirkastettava
- mikä on se uusi, mitä nyt aletaan tehdä
- mitä vanhaa ei enää tehdä
- mikä jatkuu niinkuin ennenkin.

Nyt näyttää siltä, että TVT-uudistukseen koplataan samalla monia muita muutoksia. Muutosta ei oteta vastaan, jos opettajat kokevat, että liian moni asia muuttuu; he menettävät opetuksen hallinnan. Väitän että tässä on muutosinertian yksi pääsyy.

(7) Lopuksi: minusta omasta ajastamme ja tästä suunnitelmasta uupuu lapsinäkemys. Minulle lapsi on suojaa ja hoivaa tarvitseva. Hän tarvitsee enemmän kauniita kohtaamisia elävien, pysyvien aikuisten kansa kun tunnevoimaisia elämyksiä virtuaalimaailmassa.

Mutta minä olenkin dinoraurus.

Tietoyhteiskuntaa kehittämään

KÄVIN aivojen aamujumppana läpi Opetusministeriön tuopreen raportin "Koulutuksen tieto- yhteiskuntakehittäminen 2020. Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja  avoimempaa vuorovaikutusta . Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:12"

Valtiosuhteeri Heljä Misukan johdolla toiminut valmisteluryhmä oli saanut tehtäväkseen  laatia kokonaisnäkemyksen opetusministeriön toimialan tietoyhteiskuntakehityksen yleisestä
tilasta, toiminnan kehittämistarpeista ja tavoitteista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja tehdä siihen liittyviä ehdotuksia. Kuinka varmistaa  opetustoimen henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden tietoyhteiskuntaosaaminen? Kuinka hyödyntää tieto- ja viestintätekniikka sekä sähköisiä  aineistoja ja palveluja
opetuksessa, opiskelussa ja hallinnossa sekä niihin liittyvästä
vuorovaikutuksesta? Kuinka varmistaa  kouluihin ja oppilaitoksiin hankitun teknisen infrastruktuurin  ja  järjestelmien pitkäikäisyys ja taloudellisesti kestävän ylläpito. Kuinka koota ja hyödyntää tietoa päätöksenteossa ja hallinnon tukena? Millaisen rahasumma ehdotusten toteuttamiseen tarvitaan?

50-sivuinen raportti on kirjoitettu hyvin. Rakenne on  selkeä. Teksti hyvää suomea. Seuraava jäsennys on omani

Tilanne nyt

Rapotissa kuvataan tämän hetken tilannetta varsin perustellusti. Kouluissa on monenlaista tekniikkaa. Mutta  sitä ei hyödynnetä riittävästi, eikä ainakaan kaikissa kouluissa. Kuntien ja koulujen välillä on suuret erot.

Tarve nyt

Maailma on muuttunut.   Työelämä muuttuu verkostomaiseksi (mm. yhdessä tekeminen). Osaamisvaatimukset muuttuvat (ajatteluntaidot, tietotyö, yhteisöllinen osaaminen, oma vastuu). "Jokaisella peruskoulun päättävällä on tarvittavat tulevaisuuden kansalaisen taidot ja elinikäisen oppimisen valmiudet. Heillä on taidot opiskella erilaisissa oppimisympäristöissä ja valmiudet hyödyntää niitä mielekkäällä tavalla."

Nuorten tapa oppia on  osin erilainen kuin vanhemmilla ikäluokilla. Visuaalisuus, monimediaalisuus, yhteistyö  ja jakamisen kulttuuri ovat nuorille luontaisia toimintatapoja. Ihan oikein: TVT avaisi  opetusta ja oppimista ympäröivään yhteiskuntaan ja tunnistaisi (minusta tunnustaisi)  mahdollisuudet oppia myös muualla. Tämä vaatisi menetelmien muuttumista.  

Opetus muuttuu; Opettajien perinteiset käsitykset opettamisesta tulee haastaa. Oppimisympäristöjen tulee muuttua. "Hyvä oppimisympäristö tukee yksilön oppimista yhdessä muiden kanssa ja tarjoaa samalla merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Hyvä oppimisympäristö ottaa huomioon  yksilöiden väliset erot ja tarjoaa riittävästi ja riittäviä haasteita jokaiselle oppijalle. Se tukee  ainerajat ylittävää tiedon kokonaisvaltaista rakentumista aihekokonaisuuksina." 

Tieto ja viestintätekniikka tarjoaisi hyvät mahdollisuudet vastata muutoksiin. Se mm. tarjoaa  yhteisöllisen ja osallistavan toimintamallin opetukseen ja opiskeluun. Mutta ei vain kelpaa kouluille. Miksei?

Raportin mukaan varsinkin alempien kouluasteiden rexit eivät ole innostuneita, eivätkä oikein opettajatkaan. TVT:n käyttöönotto vaatii toimintakulttuurin muutosta. Nykykulttuurissa esim.  oppimateriaalit ovat edelleen paperisia. On myös ihan käytännöllisiä esteitä. Kaikilla opettajilla ei ole laitteita (ei edes virkakännykkää MH). Laitteet ja tuki eivät  toimi.

Oppilaiden osaaminen rajoittuu usein viihdekäyttöön. Opettajat ja koulut olisi saatava mukaan. Opettajien pitäisi tässä ajassa joustaa.  

Vikaa on jo opettajankoulutuksessa. Uhkana on, että perinteisen opetuksen mallit siirtyvät sallaisenaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävään opetukseen. Opiskelijat osaavat, mutta osaaminen ei siirry opetuskäytäntöihin.

Kuinka tilannetta voitaisiin korjata?

Poliittinen tahto muutokseen löytyy. Valtiovallan tahtomaa tulevaisuuden koulua kuvataan  raportissa ”älykouluksi”, jossa oppiminen tapahtuu sekä lähiopetuksena että  virtuaalisesti uudenlaisia opetus- ja oppimistapoja soveltaen sekä monipuolisia oppimisympäristöjä kehittämällä.  Kun muutama sivu myöhemmin tekstissä lukee, että " haasteena on ensisijaisesti uudistaa vanhoja toimintatapoja niin, että koulutuspalvelut voidaan tuottaa tehokkaammin ja oppijan kannalta laadukkaammin.", herää myös kyynisyys. Onko tässä aikuisten oikeasti kysymys säästöistä? Ihan siitä ei ole kysymys. Raportin lopussa esitetään kehittämistoimille kustannusarvio 20,6 - 50,6 miljoonaa euroa/vuodessa.

Valmisteluryhmän ehdotuksista 

Valmisteluryhmä on laatinut vision vuonna 2020:

"Suomalaiset koulut ja oppilaitokset ovat kansainvälisesti vertaillen edistyksellisiä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjiä. Ammattitaitoinen opetus- ja muu henkilöstö sekä motivoituneet oppilaat ja opiskelijat hyödyntävät opinnoissaan ja oppimisen tukena laadukasta, ajanmukaista ja ekologisesti tehokasta tieto- ja viestintätekniikkaa eri ympäristöissä. 

Oppijan ja yhteisöjen tueksi on luotu joustavia palveluita, jotka edistävät elinikäistä oppimista. Vuorovaikutus ja muu  yhteistyö koulutuksen ja muun yhteiskunnan ja työelämän välillä on rikasta ja 
avointa. Koulutuspalvelut, sitä tukeva hallinto ja päätöksenteko on järjestetty  tehokkaasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla."

Ihan näppärä, jotenkin varovainen. Tätä visiota kohti kuljettaisiin neljän kärkihankkeen avulla. Niihin liittyy yhteensä 46 ehdotusta. Joukossa on tosi hyviä.

1. Osaamisen varmistaminen (Määrärahan tarve 5 000 000–10 000 000 euroa/vuosi) 

Koulutuksen parissa työskentelevällä henkilöstöllä ja opiskelijoilla on käytössään työssä ja  opinnoissa tarvittava ajanmukainen tekninen laiteympäristö ja pääsy verkkoon, tarvittavat  tiedot ja taidot sekä motivaatio käyttää teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla  oppimisen tukena ja muussa vuorovaikutuksessa.  Hyvä.

Luvassa on korvamerkittyä rahaa.  Opettaja tarvitsee tuekseen sopivaa teknistä ja pedagogista tukea, tilaa kokeilla uutta sekä kollegojen ja johdon tukea. Ylioppilaskirjoituksia uudistetaan niin, että kokeen suorittamisessa jokainen opiskelija  hyödyntää myös tieto- viestintätekniikkaa. 

2. Oppimisessa, opiskelussa ja hallinnossa tarvittavien 
oppimisympäristöjen, oppimateriaalien ja sähköisten palvelujen, saatavuuden varmistaminen
(Määrärahan tarve 15 000 000 – 40 000 000 euroa/vuosi) 

Opetushallitus tuottaa perusopetuksessa käytettäväksi e-oppimateriaalia, jonka avulla voidaan  tukea oppilaan osaamista tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa. Kaikilla koulutusasteilla tulee  voida hyödyntää kansallisesti merkittäviä tietovarantoja (YLE arkisto, Kansallinen digitaalinen  kirjasto, Audiovisuaalinen arkisto, Edu.fi jne.) Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä vaikutetaan siihen, että työkirjat  ja opettajan oppaat uudistetaan vuorovaikutteisiksi e-oppimateriaaleiksi.  Toteutetaan paperiton koulu -kokeilu, jossa opiskelijat opiskelevat ilman painettuja  oppikirjoja. 

3. Pitkäikäisen, ekotehokkaan ja yhteentoimivan infrastruktuurin kehittäminen
(Määrärahan tarve 400 000 euroa) 

Kaikilla koulutuksen asteilla edistetään tavoitetta saada opetustilojen varustus ja  verkkoyhteydet vastaamaan uuden ajan oppimisen haasteita. Valtio tukee koulutuksen  järjestäjiä tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien  hankinnassa sekä teknisten tukipalvelujen järjestämisessä. Asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2016 mennessä jokaiselle opetustyötä tekevällä  henkilöllä on tarvittavat tieto- ja viestintätekniset välineet käytettävissään omassa  työssä. (opeilla ei nyt edes virkakännyköitä)

4. Tietoon perustuva päätöksenteko ja aktiivinen johtaminen. (Lisämäärärahan tarve 200 000 euroa) 

Koulujen ja oppilaitosten johtamisosaamisessa korostuu aikaisempaa enemmän tiedolla johtaminen ja vuorovaikutteiset päätöksenteon prosessit.   Edistetään tekijänoikeuksista sopimista, yhteishankintoja, yhteislisenssejä sekä muuta toimintaa aineistojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi koulutuksessa. 

Kriittistä pohdintaa

Hanke varmaan etenee, joten seuraava kritiikki jääköön älylliseksi kuohunnaksi.

Työryhmässä on ollut korkeita virkamiehiä. OAJ:sta mukana on ollut Olavi Arra. Asiantuntijoitakin on  kuultu mm. Liisa Ilomäkeä, Tapio Varista ja Jarmo Veteliä.  Olisiko kuitenkin ollut järkevää ottaa mukaan joitain "oikeita" opettajia ja muutoksen tutkijoita.  Ehkä silloin ei tarvitsisi esittää seuraavia kriittisiä huomautuksia lainkaan:

(1) En kannata osauudistuksia. Koulu on systeemi. Tutkimusten mukaan systeemiä tulisi kehittää kokonaisuutena. Koulun toimintakultturin muutos on iso juttu, ja se vaatisi mm. samaan aikaan työehtojen ja mm. vastuiden tarkastelua. Opettajien työkuorma on jo nyt kohtuuton. Työn hallinta on äärirajoilla mm. aggressiivisesti käyttäytyvien oppilaitten hoidon laiminlyöntien seurauksena. Opettajia lomautetaan. Oppilaiden ja opettajien terveys on vaarassa ilmanvaihdon ongelmien vuoksi. On uskallettava kysyä, mihin meillä on varaa?

(2) Valmisteluryhmän käsitys opiskelusta ja oppimista on varsin haastava. "Opiskelu  on muuttunut   useita medioita samanaikaisesti hyödyntäväksi. Oppimista tapahtuu kaikkialla. Oppimisen polkuja luonnehtii aikaisempaa enemmän epälineaarisuus ja sattuma. Opiskelu on uuden omaksumista sekä arkipäivän ilmiöiden tutkimista, kyseenalaistamista, vaihtoehtojen etsimistä sekä kriittistä arviointia. Oppimisen motivaatio syntyy uuden tiedon löytämisestä ja luomisesta, asiayhteyksien ymmärtämisestä ja uusien asioiden yhdistämisestä vanhoihin asioihin."

Voiko ihminen sivistyä sattumalta? Toimiiko viihteellinen opiskelutapa vaikeasti haltuunotettavien sisältöjen kohdalla? Kuinka oppilaiden tasa-arvoon vaikuttaa se, että kotien oma TVT-varustus on äärimmäisen erilainen?

(3) Valmisteluryhmän käsitys opettajuudesta jää kesken. On totta, että opettajuus  tulee muuttumaan. "Opettajien työssä limittyvät toisiinsa yhä useammin opetustyö, oppimisen ohjaaminen, hallinnolliset tehtävät sekä moniammatillinen-, poikkihallinnollinen ja muu sidosryhmäyhteistyö".  Toisaalla raportissa kirjoitetaan: "Koulutussektorilla on luontevaa kehittää johtamista yhteisön yhteisenä toimintana. Oppilaitostyössä osaaminen on parhaimmillaan jaettua ja johtamisen laatu on kaikkien yhteinen asia". 

Juuri näin on käymässä. Tämä edellyttää opettajan työn ehtojen muuttamista. Nykyisen palkkausjärjestelmän näkökulmasta opettajien tehtäväksi tulee koko ajan uutta palkatonta työtä. Asialle on tehtävä jotain.

(4) Erityisesti rivien väleissä kuvataan myös uudenlaista (tuntijakoesityksen yhteydessä alasammuttua) hyvin yksilöllistä kouluttautumiskäsitystä jokaisen omine oppimispolkuineen. Siinä on vaaransa.

(5) Raportissa unohtuu ikäkausipedagogiikka. Raportissa kerrotaan, että  oppiminen ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan eikä myöskään oppijan ikään.  Halutaanko pientenkin lasten osalta osa opiskelusta sijoittaa  koulun ulkopuolelle? Minne?  "Opettajankoulutuslaitokset, aineenopettajakoulutus, normaalikoulut sekä muut koulut ja oppilaitokset kehittävät yhdessä lähi-, etä- ja monimuoto-opetusta, jotta uusin tieto, uudet  opetusmenetelmät ja tutkimustieto saadaan tehokkaasti koulutuksen käyttöön". Ollaanko todellakin myös  jo alakouluikäisiä  siirtämässä etäopetuksen piiriin?

(6) Suhtaudun (toistaiseksi) varsin varovasesti  ehdotukseen siirtää täydennyskoulutus verkkoon. "Opetushenkilöstön omassa ammatillisessa täydennyskoulutuksessa hyödynnetään tieto- ja
viestintätekniikkaa osaamispalvelujen yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa, alueellisen 
saatavuuden ja joustavan osallistumisen varmistamisessa". 

(7) Raportissa ollaan kovasti innostuneita siitä, että "yhä useammat oppijan tarvitsemat palvelut siirtyvät verkkoon joko perinteistä asiakaspalvelua  (opetusta tai opintohallintoa) jäljittelevinä sovelluksina tai aivan uusina vain verkkoa varten suunniteltuina kokonaisuuksina." Hmm. Kyllä ainakin perusopetuksessa tarvitaan ihan oikeita ihmisiä; opettajia, kuraattoreita, kouluterveydenhoitajia, psykologeja, opoja...

(8) Raportissa kirjoitetaan viisaasti: "Toisaalta koulut ja oppilaitokset ovat ensisijaisesti oppimisen paikkoja. Niiden toiminnassa tulee panostaa erityisesti oppimisen tukemiseen ja sen mahdollistamiseen." Niinpä. Kuinkas kaikki muu kouluista karsitaan?

Lopuksi on hyvä kysyä, mitä hankkeeseen varattavalla 51 miljoonalla  muuta saisi (tai pitääkö ne rahat puristaa  muualta koulutoimen budjeteista)? Summalla voisi palkata 2000 luokanopettajaa  vuodeksi kouluihin. Koulunkäyntiavustajia sillä saataisiin 4000. Rahalla rakennetaisiin viisi komeaa uutta koulua. Jos summa jaettaisiin tasan 3000 peruskoulun kesken, kukin koulu saisi 17 000 euroa. Sillä saisi 10 tukiopetustuntia joka kouluun lisää. Semmoisesta summasta on kysymys.

Kuusi levollista työpäivää jäljellä

VIELÄ kuusi päivää aikaa puurtaa mukavan leppoisassa työtahdissa.  Mitä onkaan tämän päivän työlistalla?

(1) Tulostan itsearviointitaportin, ja vien sen virastoon. Näyttää siltä, että kolmen megan email ei mene espoo.fi-postilaatikkoon perille.
(2) Tsekkaan koulusihteerin kanssa lopullisen rahatilanteen. Kaikkea tilaamaamme tavaraa ei ole saapunut. Onko vielä jotain sellaista välttämätöntä hankittavaa, jonka ehtii noutaa?
(3) Virasto tarvitseee koonnan jäljellä olevista pitämättömistä vuosilomista. Se tehdään tänään.
(4) Teen laskun pizza-jne. menoista, jotka on jäänyt laskuttamatta. Eivät varmaan kuitenkaan ehdi tämän vuoden menoihin, mutta teen nyt kuitenkin.
(5) Jatkan kevään kalenterin päivittämistä.
(6) Aloitan Espoon ops-tekstin läpiluennan. Kommentit on pyydetty 13.1. mennessä.
(7) Jatkan mappien tyhjentelyä.

tiistaina, joulukuuta 28, 2010

Itsearviointiraportti


SE  on nyt sitten laadittu. 62-sivuinen raportti, jossa Auroran kouluyhteisö arvioi omaa toimintaansa. OK. Liioitteluahan tällainen on. Olisihan hommasta selvinnyt helpommallakin. Ajattelin kuitenkin ajatella kerrankin pohjaan saakka, mitä kolmen vuoden aikana kootuista palautteista pitäisi ottaa opiksi. Vertailin eri aineistojen antamia   tuloksia keskenään, vuoden 2007 raporttiimme ja vuoden 2009 espoolaiskoulujen raporteista tehtyyn koosteeseen.

Mitä jäi käteen?
(1) Yksinään efecaf on kyllä roskaa.

(2) Holistinen tarkastelu nostaa kuitenkin esiin asioista, joita kannattaa kehittää.

(3) Raportissa esittelen 21 seikkaa, joita kannattaa hioa seuraavien kolmen vuoden aikana. Niissä ei ole mitään erityistä dramatiikkaa, pikemmin kaizenia.

Keskeisin huolemme liittyy koulutyön kuormittavuuden hallintaan; yritämme nyt poistaa turhaa kuormaa mm. yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä käytänteitämme ja satsaamalla positiiviseen vuorovaikutukseen. Joukossa on  mielenkiintoisia ideoita mm. täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Vahvistamme arkemme kestävyyttä - myös kierrätyksen suhteen.

(4) Lähetimme sukoon terveisiä, kiitoksia, toiveita  ja kriittisempää palautetta. Muistutamme koulumme saneeraustarpeesta, siitä, että kroonisesti väkivaltaisten oppilaitten opetusjärjestelyjä täytyy kehittää ja että kriisin kohteeksi joutuvalle työyhteisölle täytyy löytyä tukea. Emme unohda kertoa kokonaisbudjettin käyttöön liittyneistä ongelmista. Esitämme, että espoolaiskoulut saisivat kokonaisbudjettinsa puitteissa siirtyä kokeilemaan opettajien kokonaistyöaikaa. Toivomme kaikkeen johtamiseen kentän kuulemista ja päätöksiin malttia ja viisautta.

Käymme raportin pääasiat läpi opettajien kanssa maanantaina 10.1.2011. Myös johtokuntamme saa raportin tiedoksi.

MUUTOIN päivä meni siivillä. Rahaa näyttää väkisin jäävän "yli",vaikka sitä on kaksin käsin käytetty. Mentor-aktor-tapaaminen oli jälleen hyvin palkitseva, ja Belmbölen kahvituvan sveitsinleike maistuva.

Työt jatkuvat huomenna.

maanantaina, joulukuuta 27, 2010

Hyvää välipäivää!


JOULU- ihana Joulu. Sai tavata sukulaisia, syödä hyvin. Koti oli laitettu kauniiksi. Ikkunasta avautui oikea lumitalvi. Söpöjä lahjoja. Valtava kuusi. Välittämistä. Slow Life.

Mutta nyt se siitä. Tällä rehtorilla on käytettävissään kahdeksan levollista työpäivää. Levollista siksi, että juuri kukaan muu ei koululla ole. Ja tarkasti ottaen minäkin teen suuren osan päivästä töitä kotona. Levollista myös siksi, että sisäposti ei kulje. Ja siksi, että pääosa pomoista on lomilla.

Työpäivää siksi, että nyt ei ehdi ottaa vuosilomapäiviä. Otan sitten keväällä. Ehkä.

Mitä töitä? Isoin duuni on muovata Auroran koulun itsearviointiraportti kolmen vuoden aikana kootuista aineistoista. Pakko myöntää, että otin hieman ennakkoa jo joulunpyhistä. Hyi minua. Valmiina on 40 sivua kuvineen kaikkineen. Veikkaan, että lopullisessa raportissa on puolet lisää. Kun kerran raportti on tehtävä, tehdään se sitten niin, että raportin lukijalle  virastossa riittää luettavaa :-)

Vakavasti: Puoliksi jätettynä itsearvioinnista ei ole kuin vaivaa. Aion verrata raportissa tuloksiamme myös edellisen jakson ja muitten espoolaiskoulujen vastaaviin.

MUUTAKIN  tekemistä riittää. Konttorin hyllyt  ovat täynnä vanhoja kansioita. Ainakin puolet niistä joutaa jo silppuriin. Kaikkea ei kannata säilyttää, siltä varalta, että joskus tarvitsee. Varsinkaan enää, kun  eläkkeelle siirtymiseen on aikaa  3 ja puoli vuotta. Kun takana on siis rexin urasta 86% ja koko opettajanurasta 90,5 %. Eiköhän loppusuora selvitä hieman vähemmilläkin kansioilla.

Tiistaina tsekkaamme koulusihteerin kanssa rahatilanteen. Teen välttämättömät viime hankinnat,  jos rahaa vielä on. Tapaan myös työpaikkaohjaajana nuoremman kollegan, joka työstää JET-tutkintoaan.

LOPPIAISEEN  mennessä on  sitten valmisteltava kevään ohjelmaa - itsearvioinnin ideoita hyödyntäen. On mm. laskettava, kuinka paljon meillä on käytettävissä kerhotunteja ja tukiopetusta.

perjantaina, joulukuuta 24, 2010

Rauhallista Joulua!

Tämä blogi siirtyy joululomalle.
Tapaamisiin maanantaina 27.12.2010

torstaina, joulukuuta 23, 2010

15 päivän joululoma

OPPILAILLA  ja opettajilla on siis 15 päivän joululoma.  Hienoa.  Tekee hyvää. Kun on vielä kaunis, valkoinen talvi.

REHTOREILLA ei ole sen kummallisempaa joululomaa kuin muillakaan virkamiehillä. Siis aatosta Tapaniin. Kolme päivää. Ja sitten seuraava viikonloppu ja loppiainen. Yhteensä viisi kokonaan omaa päivää.

Moni  rehtori  sijoittaa vuosilomapäiviään joulun yhteyteen. Varmaan se olisi tosi fiksua. Valitettavasti minulla on sen verran vaiheessa  mm. koulumme toimintaa itsearvioiva EFQM-raportti, että lomailemaan ei nyt oikein kerkiä. Raportin deadline on 31.12. Ja tehdään se nyt kunnolla ensi viikolla.  Niinikään taloustilanne on vielä tsekattava. Koulusihteeri tulee sitä varten koululle ensi tiistaina.  Ja joka tapauksessa koulutyön keskeytys tuo kaivattua rauhaa myös rexin työhön.

TÄNÄÄN  torstaina osa koulunkäyntiavustajistamme purkaa joulunäytelmän lavasteita. Minä teen kirjoitushommia kotona ja käyn siivoamassa työpöytää konttorilla. Palaan, hyvä blogi, asiaan jos sitä tänään vielä ilmenee.

keskiviikkona, joulukuuta 22, 2010

Auroran koululla avautuu vakinainen luokanopettajan virka

ESPOO avaa kaikkien koulujensa ns. vakinaiset virat julkisesti haettaviksi tammikuussa. Myös Auroran koululla tulee yksi luokanopettajan tehtävä hakuun. Virka otetaan vastaan 1.8. 2011.

Haku tapahtuu espoo.fi- sivuston kautta. Hakuaika alkaa 14.1. 2011 ja päättyy 01.02.2011. 

Tehtävän kuvaus:
Luokanopettajan tehtävä. Luokanopettajan oletetaan pystyvän opettamaan periaatteessa kaikkia peruskoulun oppiaineita 1.-6.-vuosiluokkien oppilaille omalla luokallaan mutta tarvittaessa myös muiden luokkien oppilaille.

Kelpoisuusvaatimus:
Opettajan kelpoisuudet määräytyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen no 986/98 mukaisesti. Vain muodollisesti kelpoiset hakijat huomioidaan. Pätevyyden osoittavat todistukset tarkistetaan mahdollisessa haastattelutilanteessa.

Merkitse hakemukseesi kelpoisuutesi ja kaikki siihen liittyvät osasuoritukset. Hakemuksesta pitää käydä ilmi onko tutkinto luokanopettajan koulutusohjelmasta tai muu kasvatustieteellisen alan tutkinto ja mitkä ovat sivuaineopinnot ja opintoviikkojen määrä. Jos tutkinto ei ole luokanopettajan koulutuksesta tulee hakijan merkitä muu opettajan koulutuksensa tai muut tutkintonsa mahdollisimman selkeästi sekä todistus opettajan pedagogisista opinnoista (35 ov) ja todistus monialaisten opintojen suorittamisesta. Ulkomailla suoritetusta tutkinnosta tulee olla Opetushallituksen antama tutkinnon tunnustamistodistus. Samoin tulee mainita mahdollinen erivapaustodistus.

Rikosrekisteriote:
Tehtävään valittavan on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6.2 §:n tarkoittama rikosrekisteriote.

Lisäksi edellytämme:
Etsimme luokanopettajaa, joka pystyy opettamaan myös A1-englantia, A2-ruotsia ja/tai taide-ja taitoaineita.

Luemme eduksi:
Opetuskokemuksen, ammatillisen kunnianhimon ja rohkeuden, näytöt luokkatyöhön asti ulottuvasta yhteistyökyvystä, joustavuudestä, kehittämismyönteisyydestä, innovatiivisuudesta ja aikuisesta vastuullisuudesta sekä halun ja taidon opettaa myös tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja ohjata oppilaiden harrastustoimintaa.

Lisätietoja tehtävästä antaa
Rehtori Martti Hellström, 045 111 8156 , martti.hellstrom (at) espoo.fi
Apulaisrehtori Ulla Hämäläinen, 050 3692654, ulla.hamalainen (at) espoo.opit.fi

tiistaina, joulukuuta 21, 2010

Viimeinen kokonainen koulupäivä


VIIMEINEN vietiin. Huomenna jaetaan todistukset. Siinä se sitten  oli. Tämä syksy.

Minulla on IKEA-kassillinen tekemättömiä töitä. Osan on onneksi aika hoitanut. Siitä huolimatta editoin aamulla Saiturin I-miehityksen leffan katselukuntoon. Katsoimme sen 6ac:n kanssa.

Tein myös palautekyselyt kahdelle luokalle- ja analysoin tulokset. Näiden luokkien vanhemmat saavat kyselyjen tulokset Joulukirjeenä huomenna.

KOULUPÄIVÄN jälkeen ajoin Akava-talolle. Olen lupautunut mukaan mielenkiintoiseen ja tärkeää kirjaprojektiin- mutta suu olkoon supussa siitä vielä tovin.

Vaihdoin auton soittimeen joululevyt. Erityisesti nautin Purasen Esan FabFour-joulukoosteesta.

JOULU tulee. Oikein sopivaan aikaan.

maanantaina, joulukuuta 20, 2010

Viimeinen koulumaanantai

HYVÄÄ iltaa. Syyslukukauden viimeinen maanantai on nyt hoidettu kanta. Hyvä niin.

Yt-istunto

Aamulla YT-istunnossa kävimme läpi tätä lukukautta ja erityisesti sen helmiä, itse kunkin onnistumisen kokemuksia. Olin laatinut muistin virkistykseksi pienen videoclipsin. Myös meille opettajille on tärkeää nostaa esiin asioita, joista voimme kiittää itseämme  ja toisiamme. Me suomalaiset olemme paljon taitavampia kertomaan, mikä menee pieleen. Kumma juttu.

Tässä auroralaisten onnistumisen kokemuksia:

* Asenne, että asioihin löytyy ratkaisu* Avoimuus monissa asioissa* Ihanat ihmiset * Koko koulun joulunäytelmä* Kouluravintola: ruoka ja ilmapiiri* Lapsen ääni- koulutus* Monipuolinen kerhotoiminta* Opiskeluilmapiirin luominen* Pikkujoulut* Pitkään roikkuneiden asioiden vieminen loppuun saaakka* Rehtorin joustavuus* Selviäminen monista muutoksista* Tiimit ja tiimipomo* Ts-opetus * Tuen saanti vaikeissa asioissa* Töihin paluu* Uuden luokan haltuunotto* Uuteen työyhteisöön sisäänpääseminen* Vanhan luokan kanssa jatkaminen* Viikottainen jory-kokous* Yhteistyö (työparin/avustajien/vanhempien kanssa)* Yhteisvarasto* Yhteisöön kuuluminen ja siinä kuluminen* 

Teatterileikit

Tapanamme on, että 1.-2.-luokkalaiset saavat leikkiä ohjatusti teatteria esitysten jälkeen. Vedin leikit yhdessä luokanopettajien, musiikkivinjetteistä vastanneen Uma Jutilan ja 5a-luokan valomiesten kanssa. Jokainen luokka kävi vielä kerran Saiturin Joulun läpi. Voi sitä esiintymisen riemua. Osa pikkulapsista osasi kaikki repliikit!

Hilperon joulujuhlat

Osallistuin apulaisrehtori Ullan kanssa myös Hilperon juhliin. Iltapäiväkerholaiset halusivat hekin esittää oikeissa kulissessa oikeissa roolivaatteissa Saituria. Riemukasta!

Henkilökunnan kahvihetki


Joni, Uma, Katri ja Kaija loivat musiikkiesityksellään
kouluravintolaan kauniin tunnelman.
PERINTEISEEN  tapaan koko  henkilökunta kokoontui klo 13 joulukahville.  Ohjelmassa oli leivoskahvit, yhteislaulua, rehtorin puhe ja muistamisia.

Loma tulee muuten juuri oikeaan aikaan. Olemme väsynteitä ja onnellisia.

Luokan tason tehostetun tuen onnistumisen kyselyt

Päivän päätteeksi kävin läpi vanhempien kokemuksia kahdessa luokassa toteutetusta projektista. Molemmissa luokissa on edetty vastausten perusteella ihan oikeaan suuntaan. Laadin koonnan tuloksista, ja käymme sen huomenna opettajien kanssa läpi.

Lisäksi kokoamme huomenna opettajien ja oppilaitten kokemuksia. Yhteenveto toimitetaan vanhemmille tammikuun alussa koulun taas alkaessa.

sunnuntaina, joulukuuta 19, 2010

Pätkäviikonloppua

HIEMAN jää viikonloppu tällä kertaa lyhyeksi. Mitenhän ihmiset ennen pärjäsivät, kun lauantai oli aina työpäivä?

NOUSIN aamulla kuuden pintaan. Hommia on nimittäin sumassa. Aamiaiseksi oikoluin tammikuun Luokanopettajan tekstit. Erityisesti vaaliliitteessä oli duunia. Hyvä numero tulossa.

Lounaan söin oikeasti. Ja nyt hiukka huilaamista. Sitten lumituiskuun viemään tekstikorjaukset taittajalle Helsinkiin.

ILTAAN jää vielä väkisin töitä. Ensi viikko on kuitenkin monella tavalla lempeä. Ja sitä paitsi; ihan pian koulutyö keskeytyy ja sitä saa taas ihan omaa aikaa.

lauantaina, joulukuuta 18, 2010

Tervetuloa Saiturin Jouluun!

3.-luokan  tyttöjen suunnitelema
toinen juliste.

Tervetuloa  kouluteatteriin!
Rehtorin joulupuhe

Tänään koko Aurora  juhlii joulua, syyslukukauden päättymistä. Oppilaat, opettajat, muu henkilökunta -koko koulu - on yhdessä valmistanut puitteet tärkeälle tarinalle joulun merkityksestä.

Vaikka tarinan on alunperin kirjoittanut englantilainen Charles Dickens kauan sitten, vuonna 1843, sen viesti on edelleen ajankohtainen  meillä Suomessakin, tänään.  Mikä lopulta on elämässä tärkeää? Raha, kustannustehokkuus,  tuottavuus, järki, suorittaminen (oppimistulokset).... Kuulostaako tutulta?

Kitupiikki Ebenezer Scroogelle  opetetaan väkisin yhtenä jouluaattona, että elämässä on muutakin, arvokkaampaa. Ihmisen arvo on enemmän kuin hänen hyötyarvonsa. Elämä tulee käyttää hyvin.

Tasan viikon kuluttua on joulupäivä. Joulu on suuri kristillinen juhla, mutta joulun sanoma: rauha, lepo, omasta antaminen- eivät rajoitu vain yhteen uskontoon.  Saiturin Joulu neuvoo meitä:  Annetaan aikaa toisillemme, läheisillemme. Unohdetaan kiire. Ollaan yhdessä.  Tehdään hyvää jouluna. Itsellemme ja muille. Ja jos mahdollista, muistetaan itsellemme sopivalla   tavalla niitä, joilla ei ole ja niitä joita ei enää ole.  

Oikein Hyvää Joulua kaikille.

Perjantain kenraalit sujuivat hienosti


Tämä kuva on torstain I-miehityksen kenraalista. Kirjurina
Riina Solantaus ja Saiturina Jukka Jokiranta.
EILEN oli siis kaksi kenraali. Sali oli taas täpätäynnä lapsia ja nuoria naapurikouluista. Laskin, että saimme lahjoittaa jouluisen mielen esityksemme avulla yli 600:lle kenraalien katsojalle. Palaute oli oikein ystävällistä. Erityisesti kehuttiin kauniisti laulaa kuoroa.

Pidimme siestalla vielä infon, jossa tsekattiin tärkeät asiat. Koska opettajamme ovat olleet tämän syksyn hyvin terveitä, meillä on lupa - kokonaisbudjetissa kun ollaan- käyttää säästynyt raha. Niinpä osa opettajista lähti vielä tekemään viimeisiä, välttämättömiä ostoksia. Minä mm. kävin hakemassa meille edullisen dataprojektorin, jota käytetään Saiturissa.

Koulun aulaan syntyy 1800-luvun Lontoo. Kuvassa
Sirpa Wass ja Tuomo Kälviä.
Opettajia jäi vielä eilenkin iso joukko viimeistelemään käytäväkoristeita.  Alakertaan syntyy 1800-luvun Lontoo kerjäläislapsijoukkoineen.

OMA työpäiväni venyi illansuuhun. Meillä piipahti Vihdin  Jokikankaan koulun opettajakunta rehtorinsa Esa Kukkasniemen johdolla.

Pohdimme yhdessä työhyvinvoinnin haasteita tämän päivän koulussa. Kuinka löytää tasapaino työn imun ja kuormittavuuden kesken? Yhä uudelleen. Hieno aihe. Monella tavalla.

perjantaina, joulukuuta 17, 2010

Seuraava ops-uudistus siirtyy?

Opetussuunnitelma on keskeisin kouluopetusta
ohjaava asiakirja.  
SUOMALAISKOULUISSA noudatetaan tällä hetkellä vuonna 2004 Opetushallituksen laatimien perusopetuksen  opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laadittuja paikallisia opetussuunnitelmia.

Auroran ops on vuodelta 2005. Se on siis viisi vuotta vanha. Ensimmäiset oppilaat, jotka ovat käyneet koko peruskoulun nykyopsin pohjalta (kokeilukoulut), saavat päättötodistuksen yläkouluista keväällä 2013.

Hallitus halusi kuitenkin jo nyt muuttaa perusopetusta niin, että seuraavat  perusteet olisi saatu voimaan jo vuonna 2014.

Jotta perusteet olisi voitu uusia, olisi  hallituksen ensin  pitänyt  kyetä päättämään, mitä aineita ja kuinka monta tuntia viikossa oppilaille opetetaan.

Hallitus asettikin toissa vuonna työryhmän, joka kokoontui vuoden verran. Timo Lankisen johtama työryhmä julkaisi viime kesäkuussa oman ehdotuksensa. Siinä olisi hieman lisätty opetusta maaseutukunnissa. Kouluun olisi tullut kaksi uutta ainetta: draama ja etiikkaa. Erityisesti liikunnan tuntimäärää olisi nostettu. Oppilaiden mahdollisuuksia tehdä valintoja eri aiheiden välillä olisi lisätty. 

Esitys herätti vimmattua keskustelua. Erityisesti esitystä vastustivat vasemmistopuolueet, jotka kokivat sen uhkaavan koulutuspoliittista tasa-arvoa.

HALLITUS seisoi pitkään työryhmän esityksen takana. Sitten Keskusta irtautui esityksestä. Se näyttää yhtyneen vasemmisto-opposition kritiikkiin. Puolue vastusti esitystä myös taloudellisista syistä. Uudistus olisi vaatinut lisää rahaa kunnille, ja sitä rahaa ei nyt ollut. Mediassa nyt sitten  eri puolueet syyttelevät tapahtuneesta toisiaan.

Erityisesti demari-leirissä varmaankin juodaan nyt kuplajuomaa. Hallituksen rivit hajosivat rytinällä, ja vahva puolue Kokoomus joutui vuorostaan nöyrtymään. Keskinäinen kränä  saattaa valuttaa ääniä hallituspuolueilta oppositioon.

Lehtitietojen mukaan tämä Kiviniemen hallitus ei enää palaa tuntijakoasiaan. Varmaan niin. Oletan, että asia nousee kuitenkin uuden hallituksen työlistalle varsin pian. Ehkä tuntijaosta tulee   yksi vaaliteema. On toki mahdollista, että  aikataulukin  kurotaan kiinni. Jos päätös syntyy syksyyn mennessä.

OPETUKSEN uudistaminen ei kuitenkaan tähän pysäkkiin lopu. Ensi keväänä - joka tapauksessa- tartutaan "vanhan" opetussuunnitelman noin 50 sivuun, ja ne kirjoitetaan kunnissa uusiksi. Työ liittyy siihen, että erityisopetusta ruvetaan järjestämään toisin kuin tähän saakka. Tuki on jatkossa kolmiportaista yleistä, tehostettua ja erityistä.

Saiturin Joulu, kenraaliharjoitukset

Kolmasluokkalaisten tyttöjen
suunnittelema näytelmän
juliste on koulun ovilla.

EILISET kaksi kenraalia olivat opettavaisia. Se, mikä ei toiminut oikein hyvin, oikaistiin. Mm. minä sain vielä editoida diaosuutta uusiksi. Pääosa toimi jo nyt. Kummassakin esityksessä tupa oli täynnä sparraajia.

Koulun jälkeen opettajat vielä viimeistelivät rekvisiittaa, osa ihan iltaan saakka. Haluamme, että juhlista tulee vaikuttava kokemus.

Tänään III- ja IV-kenraalit

Eilisestä opimme, että sali on täytettävä johdetusti takariveiltä alkaen. Tänään erityisesti III-kenraalissa on tosi iso joukko katsojia, joten kenkälusikalla mennään.

Kenraalien jälkeen pidämme vielä infon opettajille. Varnistamme, että kaikki oppilaat tietävät mm., milloin kouluun huomenna tullaan, mistä saadaan koulounaaksi tarjoiltavat eväät ja miten pukeutuneena katsoja-oppilaat koulun tulevat.

Huomenna juhlaesitykset

Opettajien on syytä kerrata sekin, että huomisiin esityksiin on tultava ajoissa. Saliin ei enää pääse esitysten alettua. Ei lapset eikä aikuiset. Taloon tullaan siipirakennuksen  ovesta. Pääoven tuulikaapissa on "näyteikkuna" 1800-luvun ylhäisön jouluun. Kunkin luokan esitysvuorot näkyvät koulun nettisivuilta.

Koti & Koulu ry tiedottaa (tämän bloginkin kautta)
Lauantaina 18.12 Koti ja koulu ry ottaa koululla vastaan ennakkotilauksia sekä Saiturin Joulu-paidoista että Saiturin Joulu DVD-näytelmätallenteista. Kukin oppilas on saanut ilmaisen t-paidan koululta, mutta jos muu perhe haluaa itselleen samanlaisen tai jos joku haluaa collagen niin niitä voi tilata ennakkomaksua vastaan. Paitojen hinnat: 
  • t-paita 12 euroa  ja 
  • collaget 18 euroa lasten koot ja 20 euroa aikuisten. 
  • Paidan voi hakea kuusen noudon yhteydessä tiistai-iltana koululta klo 18-20.
Dvd-tallenne tarkoittaa, että kukin neljästä esityksestä kuvataan ja niitä kopioidaan. Voit ostaa itsellesi joko sen version, missä oma lapsi kenties vilahtaa tai vaikka  kaikki neljä.  Hinta 10 euroa /DVD. Levyt jaetaan tammikuussa koulun alettua.
Tilaukset otetaan vain käteismaksua vastaan!! Eli rahaa mukaan. Näiden tuotteiden voitto-osuus menee Koti ja koulu ry:lle ja sitä kautta lasten iloksi. Lisäksi koululla pitää buffetia 5A-luokka ja sen tuotto heidän leirikoulu-projektiin. Käyttäkää hyväksenne palveluja.
Annaleena Kuhanen

torstaina, joulukuuta 16, 2010

Saiturin Joulu, viimeiset läpimenot

III-miehitys harjoittelee. Kulissit ovat vielä vaiheessa,
mutta  asemat ovat  hallussa. 
TIISTAIN teatterileirillä salissa vedetiin  III- ja IV-miehitysten läpimenot. Roolit ovat aika hyvin hallussa. Äänenkäyttöä täytyy vielä hioa. Musiikki on vaikuttavaa. Valot toimivat. Kesto näyttää vakiintuvan siihen puoleen tuntiin.

Koekäytin ensimmäisen kerran "librettotekstiä" matkivat diat, jotka heitetään videotykillä seinälle.  Rekvisiittaa puuttui vielä- mm. Marleyn kahleet,  mutta sitä hankittiin pitkin päivää.

Saiturin Joulun harjoittelusysteemi perustuu paljolti itsekeksimiseen. Repliikkejä ei ole kirjoitettu etukäteen- eikä niitä ole pantu edes paperille. Sen sijaan kirjaamme ylös jatkuvasti elävää rakennetta. Siitä syntyy ns. toiminnallinen käsikirjoitus, johon on kirjattu kohtaukset, ydintapahtumat, musiikkivinjentit jne. Naputin siitä viimeisimmän version. Yksi kopio on käytävän kaapin seinällä. Siitä vuoroaan odottavat voivat seurata esityksen edistymistä.

Lavastustalkoot

Koulupäivän jälkeen suuri osa opettajista jäi  talkoisiin. Sirpa Wassin johdolla  maalailtiin kulisseja, katukylttejä jne. Herralan  Raija otti valokuvia  dioihin ja juoksi kaupoissa. Joulukuusi koristeltiin.  Julisteet ovat valmiit, ja huomenna niitä laitetaan oviin.

Infossa jaetaan työtehtäviä.
NÄIN isossa projektissa on tärkeää yrittää pitää kaikki ajantasalla. Siksi tarvitaan päivittäin tsekpointin tai parikin, joissa jaetaan avoinna olevia töitä.

FANIPAIDAT tulivat, ja Juvosen Sirpa jakaa niitä luokille tänään torstaina kaikkien luokkien oppilaille.

Illalla viimeistelin kahden ensimmäisen miehityksen diaesitykset.

Jännittävät kenraalit


Tänään on jännä päivä. Vedämme kaksi kenraalia, klo 9.30 I-miehityksen kanssa ja klo 11 II-miehityksen kanssa. Kenraaleihin tulee naapurikouluista ja tarhoista yleisöä sparraamaan meitä. Näin kaikilla miehityksillä on yleisökokemus jo ennen lauantain juhlaa. Kenraaliharjoituksissa ei ole vielä koulun portaikolla näyteltävää köyhäläislapsiosuutta.

Joitain muutoksia on vielä aamulla sovittava. Esityksen valmistaminen on nimenomaan prosessia. Joistain osista luovutaan, ja uutta tulee ihan viimehetkiin saakka. Onneksi meillä on ollut rahaa, jolla olemme voineet palkata ylimääräisiä "ruuhka-apulaisopettajia" auttamaan meitä niin, että näyttelevien ja soittavien opettajien luokissa on aina aikuisia.

Joululounas

Tänään koululounas on tavallista juhlavampia. Lapsille tarjoillaan joululounas. Sen sovittaminen kenraaleihin on hiukka haasteellista, mutta onnistuu.

tiistaina, joulukuuta 14, 2010

Saiturin joulu, ensimmäiset läpimenot

TIISTAIN ohjelmassa oli Saiturin Joulun I- ja II-miehityksen läpimenot. Hienosti meni. Näyttelijät osasivat hommansa. Kuoro ja orkesteri olivat mainioita. 


Valot löytävät paikkansa. Asemointi alkaa toimia.  Kesto on varmaankin 30 minuuttia- mikä on tosi sopiva.


Salirakennelmat ovat valmiit. Valoja ohjataan nousevan katsomon takaa. Huomenna on vielä harkittava, ostammeko ns. pimeän valon, jolla joulun henget saataisiin vähän vaikuttavimmiksi. 


Lavastus alkaa jo  käytävistä. Kenraaleihin sitä ei saada valmiiksi, mutta lauantaiksi kyllä. 

Illalla tein ensimmäisen version dioja, joita käytetään esityksessä oopperan libreton tapaan. 

maanantaina, joulukuuta 13, 2010

Itsearviointivuorossa

Näin on.

JOKA vuosi kolmasosa espoolaiskouluista laatii itsearvointiraportin. EFQM-ideologian mukaisen raportin runkona on tietokoneohjelman avulla laadittu Efecaf-kysely. Lisäksi raporttiin liitetään oppilaille, huoltajille ja henkilökunnalle  kolmen vuoden syklein tehtävät kyselyt.

Selvitysten lisäksi koulun on laadittava myös ehdotus kehittämiskohteiksi ja suunnitelma, kuinka niitä kehitetään. Raportti lähetetään vuoden loppuun mennessä virastoon, ja johtokunnalle se menee tiedoksi.

Tänään työstimme Efecaf-kyselyä porukalla. Kävimme läpi tietokoneohjelman nostamia haasteita ja yritimme myös keksiä niihin lääkkeitä. Tunteet nousevat tässä kritiikki-savotassa herkästi pintaan.

Kyllä kaikkein tärkein haaste on (edelleen) työtehtäviin tarvittavan ajan riittämättömyys.  Se kuormittaa henkilökuntaa ja vaikuttaa työhyvinvointiin. Asioita on yksinkertaisesti liikaa, ja niitä tulee puskista varsin lyhyilla varoitusajoilla. Monet muut esiin nousseet asiat,  kuten pelisääntöjen kirkastaminen, perehdytys, kierrätyksen tehostaminen  ja seuraavan lukuvuoden resurssien ja tapahtumien suunnittelun aientaminen, jotta ryhmäkoot voidaan optimoida, ovat vaikeusasteeltaan kiireeseen verrattuna hyvin simppeleitä. Ja johtamista voi aina kehittää.

Tiimit ideoivat iltapäivällä parrannusehdotuksia, ja minä laadin niistä koosteen vielä tällä viikolla. Se käydään sitten läpi viikon kuluttua.

Maanantaihin mahtui paljon mukavaa


Santa Lucia! Säestäjänä Katri Schiray
NOUSU  jouluun on täynnä kauniita perinteita. Tänään 13.12 oli meilläkin Lucian-päivä. Kuudennen luokan ruotsinlukijoiden kaunis perinne jatkui lehtori Seija Konstin johdolla.

Oman alueemme talonmiehet pystyttivät taidolla Fortsenin Karin johdolla Saiturin Joulu-esityksen katsomon. Nousevassa katsomossa on paikat 140:lle, ja tarvittaessa enemmällekin. Schirayn Ripa veti poikaoppilaittensa kanssa valopiuhoja, ja Wassin Sirpa ja Kivistön Hannu rakentelivat lavasteiden runkoja.

Suhinaa piisasi myös, kun opettajat siirsivät todistusarvosanoja Wilmaan. Minä sain  naputtaa 6ac:n musiikkinumerot (heti suullisen uusintakokeen jälkeen).

sunnuntaina, joulukuuta 12, 2010

Pitkä viikko nro 50

VIIMEINEN kokonainen kouluviikko tänä syksynä. Ja peräti kuusi  työpäivää.

Olemme jo vuosia halunneet järjestää syyslukukauden päättävän joulujuhlan niin, että mahdollisimman monella perheillä (jopa isovanhemmilla) olisi  halutessaan  mahdollisuus osallistua siihen. Siksi juhlamme on lauantaina.

Joissain kouluissa juhla on arkiaamuna. Toisissa arki-iltana. Oma salimme on niin pieni, että joudumme järjestämään neljä eri juhlaa. Myös ajankäytöllisesti lauantai on meistä tehokkain.

ALOITIN työviikon aamulla tekemällä Kyselykone.fi-palveluun kahden luokan vanhemmille kyselyn heidän lastensa luokissa toteutetuista ns. luokan tason tehostetun tuen vaikutuksista. Kyselyyn vastataan kätevästi netissä nimettöminä. Luokanopettajat laittavat vanhemmille linkin kyselyyn alkuviikosta.

Tämä alkava viikko, jolloin salissa synnytetään  koko koulun näytelmä, on aina minulle vuoden kohokohta. Nyt saa keskittyä iloisiin ja iloa tuottaviin asioihin. Niitä näytelmänteossa aina on. Lapset keksivät hienoja juttuja. Salista tulee upea. Osat loksahtavat paikoilleen. Naurua. Onnistumisia. Laulu raikaa... Rexin arkipäivät kun usein kuluvat erilaisten  murheiden ja ongelmien parissa.

POIJUT kohti Saiturin Joulua ovat seuraavat.

  • Maanantaina 13.12.  saliin syntyy katsomo. Valot vedetään paikoilleen. Lavasteiden teko alkaa luokissa ja salissa.  Puvut tsekataan. Sovitaan puvustonjärjestelyt. Opettajat muistuttavat reissuvihkoissa juhlista. Kutsuvieraskutsut lähetetään (muistutus). Lauantain ruokajärjestelyt.
  • Tiistaina 14.12. lavastukset edistyvät. Näytelmää käydään läpi. I- Miehitys klo 9-10.30  ja II-miehitys  10.45 -12.15. Musiikki loksautetaan paikoilleen. Tanssit demotaan. 
  • Keskiviikkona 15.12. lavastuksia viimeistellään. III-miehitys klo 9-10.30 ja IV-miehitys klo 10.45- 12.15. Kuoro ja orkesteri ovat mukana. Tanssit. Valot alkavat toimia. Läpimenot.  Tanssit mukana. Iltapäivällä saadaan fanipaidat. Julisteet valmiit, monistus. Laitetaan näkyville. 
  • Torstaina 16.12. salin pitäisi olla täysin valmis. Käytävien koristelu alkaa. Meikkaukset. I- kenraali klo 9.30 ja II-kenraali klo 11. Palautteet. Tsekataan pikkukerjäläiset. Oppilaille jaetaan ilmaiset fanipaidat. 
  • Perjantaina 17.12  kaikki toimii. Meikkaukset. III-kenraali  klo 9.30 ja  IV-kenraali klo 11. Käytävien koristelu valmis. Tsekataan pikkukerjäläiset. Käytävät viimeistellyt. Puffetin järjestelyt. 
  • Lauantaina 18.12. esiintyjät ajoissa koululle. Pääroolit tuntia ennen meikkiin.  Esitykset I-miehitys klo 9, II-miehitys klo 10, III-miehitys klo 11 ja IV-miehitys klo 12. Esitykset taltioidaan.

lauantaina, joulukuuta 11, 2010

Lumitöitä ja muitakin

Perjantai-iltapäivä koulun jälkeen. Mieleen tuli elävästi oman lapsuuden
talvet. En ollut ainoa.
LAUANTAI on iltapäivässä. Aamuvirkkuna nousin kuuden pintaan viimeistelemään Luokanopettaja-lehteen tulevaa eduskuntavaaliliitettä. Taittaja oli sitä vailla. Nyt alkaa tammikuun lehti olla kasassa. Seuraava vaihe on oikoluku. Painoon lehti lähtee vielä ennen joulua.

Viivyin tänään pitkin netissä. Etsin kuvamateriaalia, josta työstän Saiturin Jouluun muokattuja dioja hieman mykän filmin tyyliin.

LUNTA tulee. Onneksi emme kuitenkaan ole Virossa! Nyt sitä selvisi puolen tunnin lumitöillä. Toivotaan, että lumisade kevenee, muuten meillä tulee vaikeuksia maanantaina katsomon rakentamisessa. Siihen kun tarvitaan alueen talkkarit.

Mukava viikko, varsinkin kun se on takana

Syyslukukauden viimeinen normaaliviikko suorastaan suhahti. Ihmekös tuo, koulupäiviäkin oli vain neljä. Käärimme hiat ja teimme viimeisiä välttämättömiä hankintoja. Saimme Efecaf-raportin, ja valmistauduimme työstämään sitä. Kokouksissakin oli hyvä meininki.  Kaikkiin en ehtinyt.  Tekemättömien töiden kassi keveni. Olen jo melkein aikataulussa :-).

KAIKKEA sitä tapahtuu. Koulut tilaavat lasten iloksi jouluna kuusen. Kuuset tuodaan koulupäivän jälkeen kouluille, ja siksi ne jäävät lumihankeen.  Meille niitä tuotiin tiistaina kaksi. Keskiviikkoaamuna jäljellä oli enää toinen. Täytyy toivoa, pitkäkyntiselle on lapsille tarkoitetusta kuusesta  oikein paljon iloa.