Tarina Auroran ryhmäintegraatiokokeilusta 2005- 2013

70-vuotias Kehitysvammaliitto järjesti 10.-11.11. opintopäivät Triplassa. Minulla oli ilo olla mukana torstain ohjelmassa. Klo 15 alkaen kuultiin nimittäin  ns.Pecha Kucha -puheenvuoroja menneisyyden sankaritarinoista. Teemoja oli 4 Kehitys-vammaliiton toiminta, selkokieli, puhe-terapia ja - minun osuuteni  ryhmä-integraatio esimerkkinä koulutuksen kehittymisestä. 

Pecha Kuchan ideana on, että kukin alustaja juoksuttaa 20 diaa. Kuhunkin diaan saa käyttää aikaa 20 sekunttia. Nasta tehtävä. Piti laatia oikein pika-juoksutussuunnitelma. Suurin piirtein asiat menivät.

1. Eristysopetuksesta erityisopetukseen. Ulos-sulkemisesta  osallisuuteen.

On upeaa olla täällä tänään kertomassa, että huolimatta siitä mitä media koulusta kertoo, opetusala on myös  kehittynyt ja kehittyy ihan oikeaan suuntaan: eri lapsiryhmien eristämisestä ja ulossulkemisesta kohti erityistä opetusta ja osaallisuutta.

Polku on ollut pitkä. Aluperin koulu luotiin Suomessa aatelispojille ja papeiksi ja kauppiaksi ryhtyville. Vammaiset lapset jätettiin usein heitteille tai heitä sijoitettiin suljettuihin laitoksiin.

Koulu alkoi avata oviaan  lapsiheimo  kerrallaan 1800-luvulta alkaen. Ruotsia puhuville säätyläistytöille.  Sitten mys rahvaan suomea puhuville lapsille. Kansakoulun isä Uno Gygnaeus olisi ottanut vammaisia lapsia kansakouluun 1860- luvulla. 

Ovien avaamisen austalla oli pestalozzilainen filantropismi. Kehitysvammaisten lasten osalta hitaammin kuin monien muiden.  Vuonna 1901 perustettiin ensimmäinen apukoulu. Jotteivat höiritsisi muiden oppimista ja vaivaisi opettajaa. Vuoden  1921 Oppivelvollisuuslaissa "tylsämieliset"  vapautettiin koulunkäynnistä

Iso muutos alkoi 1980-luvulla. Vuonna 1983 luotiin ns. harjaantumisopetus. Vuonna 1994 Unesco hyväksyi ns. Salaman julistuksen. Vuonna 1998 myös syvästi kehitysvammaiset otettiin perusopetuksen piiriin.

2. Ryhmäintegraatiokokeilu Aurororan koululla 2005- 2013. Odotuksia ja tuloksia.

Auroran koulun ryhmäintegraatiokokeilu oli yksi pieni askel muutoksen tiellä kohti kaikkien koulua. Niinpä kerron sen tarinan- 

Ryhmäintegraatio vahvisti kehitysvammaisten oikeutta päästä oman alueen lasten joukkoon.  Kokeilun käynnistyminen vaati valtavan ponnistuksen, useavuotisen  ponnistuksen pieneltä  kehitysvammaisten lasten vanhempien joukolta.. Keskeinenvoimahahmo oli Susanna Lehti  Ensin he saivat taivutettua tuekseen  silloisen  erityisopetuksen vastuualuepäällikön Minna Saulion. Sitten oli löydettävä koulu, jossa kokeilu voisi alkaa.  Se löytyi: Aurora. Siellä oli opettajia ja koulunkäynninavustajia, jotka olivat valmiita isoon haasteeseen. Jotka ajattelivat, että koulun tärkein arvon on ihmisarvo. Kaikki kelpaavat. Ketään ei vaihdeta pois.

Ryhmäintegraatio tarkoitti pähkinänkuoressa, että vapaaehtoisten perheiden 4  kehitysvammaista lasta aloittivat ekaluokan Auroran oppilaaksiottoalueen tavallisella luokalla,. Näitä ryhmiä oli meillä kaksi. Toinen vuodet 2005 -2011  ja  toinen vuodet 2007-.2013  Luokkaa opetti luokanopettaja, jonka apuna oli aluksi 3 koulunkäyntiavustajaa. Lisäksi luokan opetukseen saatiin tuntiresurssia  7 tuntia viikossa. Näillä voitiin muodostaa jakotunteja.

Pian mukaan kokeiluun saatiin kaksi muuta alakoulua:  Toppelund  ja  Mikkelä. Ja kun ensimmäisen ryhmän oppilaat siirtyivät 7-luokalle, opetus jatkui Martinkallion koulussa. Sinne siirtyi myös asteittain  alaluokkien opetus.

Syksyllä 2007, kun Aurorassa käynnistyi myös toinen ryhmäintegraatioluokka, koulusta tuli   ns. oppimiskeskus. Oppimiskeskus oli Suomessa ainutlaatuinen tapa järjestää opettajille täydennyskoulutusta. : 11 mukaan kutsutun koulun opettajat ottivat vastuuta koko kaupungin opettajien osaamisen päivittämisestä. Idean takana oli silloinen opetuspäällikkö Ilpo Salonen. 

Muiden koulujen opettajilla oli mahdollisuus kuulla kokemuksia ryhmäintegraatiosta. Kuinka oppitunnit pidettiin? Mikä oli opettajan ja avustajien työnjako? Millaisia ongelmia kohdattiin ja miten niitä ratkottiin. Valmentajina toimivat mm. luokkien opettajat  Ulla Hämäläinen ja Kaija Kuivanen..  

 

"Niin nallet kuin  yleisopetuksen oppilaat hyötyivät" – koulunkäyntiavustaja Leena Fyrqvist

Tällainen kouluinkluusio nosti erilaisuuden arvostamisen kaikkien yhteiseksi arvoksi. Koko koulussa koettiin iloa ja kasvua ihmisinä.

Kaikki ei suinkaan mennyt kuin Strömsössä. 

" Mitä enemmän eteen päin mentiin, niin tasoero vain voimistui. Pulaa oli mate-riaaleista, erityisopetus-tuesta. Monilla ns. tavislasten vanhemmilla saattoi alkuun olla ennakkoluuloja." - Luokanopettaja Kaija Kuivanen

" Lisäksi ymmärrän myös näin jälkeenpäin, että monilla ns. tavislasten vanhemmilla saattoi alkuun olla ennakkoluuloja. Itse rakastin kotivierailuja heti ensimmäisen lukukauden aikana. Kun vanhemmat saivat kahvikupposen äärellä kertoa avoimesti minulle ajatuksistaan, rakentui luottamus koulun ja kodin välille kuin itsestään. Toki myös vastaava luottamus syntyi lapsi/ope välille. Tämä malli ei tietysti ole mahdollista kaikille, minulle se oli suora reitti onneen:)))) – Luokanopettaja Ulla Hämäläinen

Auroran koulun omia intohimoja oli taideakasvatus. Opettajille oli tärkeää musiikki,. tanssi, teatteri, sirkus...

Kouluntoimintakulttuuriin oli kuulunut  vuodesta 1989 alkaen yhdessä tekeminen, mm. koko koulun näytelmät, bändikonsertit ja yhteiset juhlat. Asioita tehtiin yhdessä. Koulua elettiin yhdessä. Erilaisuus - diversiteetti oli rikkaus. 

Koulun yhteisen ethos luotiin 1980/1990-lukujen taitteessa aikana, jolloin kouluja rohkaistiin omaleimaistumaan. Auroran opettajien yhteinen intohimo oli esteettinen eheyttäminen: Vahva usko eri taiteisiin ja niiden arvoon yksilön ja yhteisön identiteettityössä.

Monet koulun rakenteet tukivat ryhmäintegraatiota. Koululla luovuttiin 1990-luvun alussa 45 minuutin oppitunnin ja 15 minuutin välitunnin kaavasta, Tilalle oli luotu ns.  päivän kehämalli, jossa völitunneista oli koottu 75 minuutin siesta keskellä päivää. Sinne sijoitettiin valtava joukko oppilaita kiinnostavuia kerhoja. 

Toinen toimintaa tukeva rakenne oli ns. Turvallinern iltapäivä- hanke (2006-2010). Koulu jörjesti itse oppilaiden iltapäivätoiminnan. Kaupunki tuki toimintaa maksamalla mm. koordinaattorin palkan. 12 koulunkäyntiavustajaa hoitivat lapsia ja pitivär heille kerhoja. Koulutiloissa toimi sekä maksuttomia että maksullisia kerhoka.

Oppimiskeskuksissa jaettiin kokemuksia.  Innostuttiin. Kukin keskus laati vuosittaisen koulutusohjelmaesitteensä, ja ne jaettiin kaikkiin espoolaiskouluihin.  Koulutustilaisuudet olivat maksuttomia, mutta niitä vetäneet opettajat saivat jonkinlaisen korvauksen. Auroran koulutusteemoja oli ryhmäintegraation lisäksi mm.  draama ( Jukka Jokiranta), turvallinen iltapäivä, työrauha (Pia Mäki-Kokkila), erityisopetus (Sari Karjalainen), pedagoginen johtaminenOppimieskeskus järjesti koulubändeille yhteisiä rock-konsetteja (Risto Schiray).

Konktreetisti täydennyskoulutus tapahtui niin, että Auroran opettajat vetivät iltapäivisin 3 tunnin Vesoja. Erityisesti teatterijutuissa kouluttajina oli myös oppilaita.  Lisäksi järjestettiin tutustumispäiviä. 

Kouluttaminen ei ollut  sitä, että se, joka jo osaa, skaalaa itsensä vajavaisille. Oppiminen oli uuden yhdessä etsimistä

Ryhmäintegraatiosta järjestettiin vuosien varrella useita VESOJA.  Kun opettajat kertoivat omasta innostuksesta, innostus tarttui.

"Tämä malli .. minulle se oli suora reitti onneen." – Luokanopettaja  Kaija Kuivanen

 

Ryhmäintegraatioluokkien toimintaa käytiin seuraamassa kaukaa ja läheltä.Meillä vierali. Espoon opetuslautakunta. Espoolaisvanhemia eri kouluista. Monia delegaatioita eri puolilta maailma. 

Japanilaisia vieraita  kävi meillä useana vuonna.  

3. Kuinkas tämän Tuhkimo-tarinan kävikään?

Muistatteko tarinan Tuhkimosta? Köyhä, ahkera Tuhkimo pääsee ihmeen kautta upeisiin juhliin, tapaa siellä prinssin, ja pari rakastuu. 

Sitten kello löi 12. Tuhkimo pakeni, jottei prinssi näkisi hänen köyhyyttään.  

Kello löi ryhmäintegraatiolle hitaasti mutta johdonmukaisesti  vuoden 2008 kansainvälisen finanssikriisin jälkeen. Myös koulujen resursseihin jouduttiin pian tekemään leikkauksia. Kun "nallet" siirtyivät yläkouluun syksystä 2011 , huomattiin, kuinka vaikea ryhmäintegraatio yläkouluissa oli. Uusien ikäluokkien kehitysvammaisten lasten vanhemmilla ei enää ollutkaan innostusta metodiin. Niinpä toiminta alakouluissa loppui.

Auroran koululla oli lisäksi vaikeita sisäilmaongelmia. Niinpä se  luopui oppimiskeskustoiminnasta  vuonna  2012. Viimeinen ryhmäintegaatioluokka siirtyi yläkouluun syksyllä 2013. Samalla puolet Auroran koulun luokista siirtyi väistötiloihin Kalajärven kouluun. Vanha kulurakennus purettiin syksyllä 2014.  Koko koulu siirtyi Järvenperän koulun kentälle rakennettuihin väistötiloihin.-

4. Valoaukkoja tulevaisuuteen?

Elämme nyt vuotta 2022.  Inkluusio on kuuma peruna. Erityisesti jos sen toteuttamiseen ei ole riittävää osaamista ja resursseja.

Kehitysvammaisten opetus on palautettu omiin ryhmiin. Näissä ns. liekeryhmissä ja myös syvästi kehitysvammaisten toimialoittain järjestetyssä opetuksessa on hienoa laatua.

Nykyisen hallituksen opetusministeri Li Andersson on esittänyt, että seuraava hallitus varaisi jopa 200 miljoonaa euroa inkluusion tukemiseen. 

Kehitysvammaisten lasten ryhmäintegaatio on kuitenkin ehkä unohdettu. Palataan vielä siihen Tuhkimotarinaan. Tarinan ensimmäinen osa päättyy tragediaan: Aika loppuu. Tarinan toisessa vaiheessa prinssi löytää kengän ja uudelleen Tuhkimon. Loppu on Happy End. Voisiko näin käydä ryhmäintegaatiolle-

Lasikenkä: huikean upeat muistot elävät.

Mutta muistojen lisäksi on myös kokemusnäyttöä  metodin vaikuttavuudesta.

" Aapolla menee tänään  hyvin. Hän kasvoi omatoimiseksi, aloitteelliseksi nuoreksi aikuiseksi, jonka sosiaaliset taidot ovat erityinen vahvuus.  Aapo opiskeli  näytöillä Spesiassa haaveensa mukaisesti ”kahvila-työntekijäksi” . Hän on palkkatyössä lounasravintola Dylanissa Pasilassa ja muutti syyskuun alusta kimppa-kämppään neljän nuoren kanssa, joista yksi on ryhmäintegraatiossa mukana ollut Erika". – Aapon äiti Silja Lehti

Toinen ryhmäintegraatioluokan oppilas: Saga on mediatietojen mukaan kansainvälinen moniottelija. Takana on mm.  down-urheilijoiden  voimistelun MM-kisat. Special Olympics -kisoissa tuli  kultaa nauhasta, hopeaa vanteelta ja pronssia kokonais-kilpailusta. Menestystä tuli myös alppihiihdossa Itävallan talvimaailmankisoissa 2017.

Kaunis kiitos!"

Auroran ryhmäintegraatiokokeilu oli hieno myös rehtorlle. Oli  upea etuoikeus  saada olla siinä mukana. 

" Kyllä lämmöllä muistelen niitä vuosia. Oli se jotain niin jotain erikoista/erityistä!...Minkä kokemuksen ns normioppilaat saivat tästä!! Oppivat ymmärtämään erilaisuutta joukossa. Tuntuu että koko koulu silloin koki saman!  –Luokanopettaja Kaija Kuivanen

"Isoja haasteitahan oli… mutta mistään summasta en niitä vuosia vaihtaisi! Mieletön kokemus!" – Koulunkäyntiavustaja Leena Fyrqvist   

" Ryhmäintegraation toimintamalli oli todellinen sosiaalinen innovaatio. –Vastuu-aluepäällikö Minna Saulio.

Jos prinssi löytää lasikengän, lopuksi muutama ohje. Tarvitaan:

• Koulutoimen johdon sitoutuneisuus
• Määrtietoinen työ
• Pariopettajuus
• Pieni oppilasmäärä vrt, kuitenkin ns. "sosiaalinen ahtaus"
• Rittävä tila
• Riittävät resurssit (tunnit, avustajamäärä, erityisopettajan tuki)!!!
• Tehtävään sitoutuneet ja arvoitaan sopivat opettajat ja  avustajat,  arvoiltaan sopivat opettajat.  Vanhemmille vapaaehtoista. 
• Toiminnan sijoittaminen yhtenäiseen peruskouluun.
• Yläkouluopetuksen osalta tarvitaan uusi ajatuksia. 

Video ryhmäintegraatiosta Auroran koululla

KEHITYSVAMMAISTEN tukiliitto on toteuttanut videokampanjan, jonka pääviestejä on:
" Osallisuus koulussa – ja elämässä – on keskeinen arvo.  Osallisuus on mahdollista. Keskeistä on antaa mahdollisuus.  Erilaisuuden kohtaaminen on maailmankuvakysymys. Mahdollisuuksien tasa-arvon toteuduttava myös peruskoulun jälkeen: toisen asteen koulutus ei saa olla umpikuja."

Projektiin tuotettiin viisi 2-3 minuutin pituista videota, joista jokaisella on oma näkökulmansa teemaan. Yksi näkökulmista on Auroran koululla vuosina 2005-2012 toteutettu  ryhmäintegraatiokokeilu.   Napakka video löytyy u-tubesta osoitteesta:

https://www.youtube.com/watch?v=OEi1nsWh2kI

ON iso sääli, että tästä upeasta toimintamuodosta ollaan luopumassa.  Opetusmuoto on juuri nyt kuivumassa kasaan, kun uusi ops, vammaissopimus ja uusi aika tekee sen todella ajankohtaiseksi. Olimme - kuten Susanna Lehti kirjoittaa- aikaamme edelle, kohta jäljessä.

Ehkä syynä on se, että  kehitysvammaisten lasten vanhemmille ei esimerkiksi  kouluinfoissa konsultoivien tahojen puolesta tai muutenkaan kerrota tästä mahdollisuudesta. On kerrottu, että  ei edes silloin, kun vanhempi nimenomaan kysyy  osallistavampaa vaihtoehtoa lapselleen.  Toivottavasti asia ei ole näin.

Osallistavan opetuksen hyödyt ulottuvat pitkälle nuoruuteen ja aikuisuuteen. On paljon helpompaa lähteä isoon oppilaitokseen, työharjoitteluihin jne. jos ei pelota ja osaa niissä toimia.

LISÄÄ ryhmäintegraatiosta tässä blogilastussa: http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2016/11/hieno-pedagoginen-kokeilu.html

Hieno pedagoginen kokeilu: ryhmäintegraatio

Opettaja Ulla Hämäläinen oli DreamMixin voimahahmo.

KEHITYSVAMMAISTEN tukiliitto on aloittamassa YK:n vammaissopimuksen artiklan nro 24 innoittamana videokampanjaa, jonka pääviestejä on:

" Osallisuus koulussa – ja elämässä – on keskeinen arvo.  Osallisuus on mahdollista. Keskeistä on antaa mahdollisuus. 
Erilaisuuden kohtaaminen on maailmankuvakysymys. Mahdollisuuksien tasa-arvon toteuduttava myös peruskoulun jälkeen: toisen asteen koulutus ei saa olla umpikuja."

Projektiin tullaan tuottamaan viisi 2-3 minuutin pituista videota, joista jokaisella on oma näkökulmansa teemaan. Yksi näkökulmista on Auroran koululla vuosina 2005-2012 toteutettu  ryhmäintegraatiokokeilu. Videota kuvataan ensi torstaina valtuustotalolla. Sain etukäteen patterin mahdollisista kysymyksistä, ja ajattelin sparrata itseäni koevastaamalla niihin tässä blogissa.

Mutta sitä  ennen perusfaktoja ihan pähkinäkuoressa Auroran ryhmäintegraatiomallissa.

Nalle, nalle ja Katri.

Auroran RI-malli

Espoossa käynnistyi syksyllä 2005 kokeilu, jossa kehitysvammaisia  lapsia  integroitiin pienenä ryhmänä  yleisopetuksen luokkiin. Ensimmäinen Ri-luokka toimi vuodesta 2005 vuoteen 2011 ja toinen vuodesta 2007 vuoteen 2013. Noina vuosina toiminta laajeni myös Mikkelän ja Toppelundin kouluihin. Yläkoululuokilla toiminta jatkui Martinkallion koulussa syksystä 2011 alkaen, ja toimintamuoro siirtyi sinne asteittain myös alaluokkien osalta.

Ryhmäintegraatio perustui vanhempien vapaaehtoisuuteen, ja uusissa ikäluokissa kiinnostusta toimintaan ei näytä  enää (valitettavasti) olevan.

Ensimmäistä RI-ryhmää (DreamMix) veti apulaisrehtori Ulla Hämäläinen koko kuuden vuoden ajan. Aluksi Ulla oli  noin 14+ 4 oppilaan RI-luokan ainoa opettaja.  Kolmannelta luokalta  kaksi tokaluokkaan pantiin yhteen, ja hänen pariopettajanaan toimi Katri Schiray, ja sitten 5.-6,-luokilla  Jukka Jokiranta.

Luokassa oli neljä  kehitysvammaista ja lopulta noin 30 yleisopetuksen oppilasta. Aluksi luokassa oli  kolme koulunkäyntiavustajaa, mutta vuosien varrella määrä putosi kahteen.

Toinen RI-luokka oli pieni. Oppilaita oli alle 20. Kehitysvammaisia lapsia oli aluksi neljä, mutta määrä putosi pian kolmeen. Luokkaa veti koko kuuden vuoden ajan luokanopettaja Kaija Kuivanen. Koulunkäyntiavustajia oli aluksi kaksi, ja myöhemmin enää yksi.

Oma näkemykseni on, että RI-malli oli yksi oman urani upeimpia innovaatiota, ja Team Aurora toimi huikeasti.

Videon kysymykset

Auroran oppimiskeskus järjesti RI-koulutusta.

1. Miten opetus järjestettiin? Millaiset tukitoimet oli integraatioluokalle? 

Ryhmäintegraation perusfilosofia oli vammaisen lapsen oikeus saada elää kouluaikansa yhdessä oman alueen tavallisten lasten kanssa silläkin riskillä, että joissain tiedollisissa tai taidollisissa asioissa erityiskoulutettu erityisopettaja saisi parempia tuloksia.

Pedagogisesti opetus järjestettiin koko luokalle yhteisenä mutta vaatimustasoltaan eriyttävänä. Tässä tärkeä rooli oli vahvasti työhönsä ja näihin lapsiin sitoutuneilla koulunkäyntiavustajilla, joista Maarit Hoffman ja  Leena Fyrqvist olivat lasten kanssa koko kuuden vuoden ajan.

Lisäksi "nallet", kuten heitä kutsuttiin, saivat ela-opettajalta tukea.

" Erityisopetuksen osuus meillä oli pieni ja ainakin Toppelundissa päädyttiin ihan erilaiseen ratkaisuun."

Opetusta tuki samoihin aikoihin toteututtu turvallisen iltapäivän kokeilu, joka mahdollisti näillekin lapsille kokopäivähoidon samassa paikassa ja samojen tuttujen ihmisten ohjauksessa. TIP-hankkeeseen (2006-2010)  (ks. http://eheytettykoulupaiva.blogspot.fi/2010/11/eheytetty-koulupaiva-aurorassa.html) kuului myös tosi rikas kerhotarjonta, johon osa nalleista osallistui.

Niinikään Auroran koko koulun näytelmät ja elokuvat sekä muu taidetoiminta rikastivat koulupäivää. Rakenteellisesti monet näistä ratkaisuista mahdollisti osaltaan koulun siestajärjestelmä (75 minuutin tauko keskellä päivää).

" Hienoa oli myös Raijan vetämä pienryhmä liikunta jossa myös erkka oppilaat saivat olla. Sinun, Jukan, Timon vetämä uskonto tunnit (selvittiin niistä  :). kaikki on mahdollista jos vain rohkeasti kokeilee."

2. Koulussa toteutettiin kahta erilaista mallia (1 opettaja / 2 opettajaa). Miten ne toimivat ja kumpi toimi paremmin? 

Molemmat mallit toimivat myös siksi, että luokanopettajat halusivat opettaa juuri tällaista luokkaa. Ehkä yllättäen pienessä ryhmässä ilmeni ns. sosiaalista ahtautta erityisesti tyttöjen kesken. Kaveria oli vaikeampi saada.

" Minun luokalleni kävi lopulta niin, että samassa luokassa oli liikaa erityishuomiota tarvitsevia oppilaita. Uskon kuitenkin, että jokainen hyötyi siitä, että oppi suhtautumaan vammaisiin tavallisina ihmisinä. "

 Isossa ryhmässä oli enemmän varaa vaihtaa kavereita. Pariopettajuutta suosittelen muuten  kaikille.

" Jäin vielä pohtimaan pariopettajuuden ja yksin opettamisen eroja. Yksi hyöty pariopettajuudessa oli, että luokan sisällä eriyttäminen oli helppo järjestää. Yksin tehdessä vastuu eriyttämisestä jäi liian usein taitaville avustajille, vaikka itse kannoin kyllä vastuun siitä koko ajan ja yhteistyö avustajien kanssa oli tiivistä. Vanhemmilta kuitenkin tuli palautetta, että minun luokassa mentiin liian avustajavetoisesti. "

Koulutettu ja nimenomaan kehitysvammaisiin oppilaisiin perehtynyt ja sitä työtä arvostava koulunkäyntiavustaja on kultaakin kalliimpi. Selvä puute oli, että koulunkäyntiavustajien työaikaan ei saatu varata suunnitteluaikaa.

3. Raha: inkluusiomallin toteutumisen edellytys oli nolla-kustannusvaikutus, ja tämä onnistui. Miten?

Espoossa koulun tuntikehys laskettiin tuolloin matemaattisella kaavalla, johon vaikutti ns. integroitujen oppilaiden määrä.  Se vaikutti myös avustajatuntien määrään.  Aurora ei tässä suhteessa saanut mitään extraa.  Extraa saimme lähinnä TIP-hankkeen osalta.

Auroran TIP-hankkeella oli  neljä tulolähdettä: 1) huoltajamaksut  ( maksut (60 € ja 20 €/kk) olivat Espoon halvimmat). 2) Espoon kaikille ip-toiminnan järjestäjille antama tuki  (2 * 40 000 €) 3) Espoon erityinen kokeilutuki, jolla on rahoitettu koordinaattorin palkka ja 4) Espoon TIP-hankkeelle ohjaama Opetusministeriön ja Opetushallituksen myöntämä kerhoraha (13 000 €).

4. Miten muut (kuin erityislasten) vanhemmat ottivat tilanteen?

Aivan aluksi osa vanhemmista vierasti ajatusta, ja heidän lapsensa sijoitettiin rinnakkaiselle ekaluokalle. Myöhemmin tästä jutusta tuli ihan koko koulun juttu.

" Vanhempien aktiivisuus oli yksi projektin onnistumisen kulmakiviä myös idean levittämisessä muihin kouluihin. Hienoa oli olla myös oppimiskeskuksemme muutamassa kokoontumisessa, jossa tehtiin yhteistyötä koulun, viraston ja vanhempien kesken. Ainakin minun luokassani tiivis yhteistyö vanhempien kanssa (avustaja lähes päivittäin iltiksen kautta) edisti kehitysvammaisten oppimista, kun myös vanhempien ideat huomioitiin opetuksen toteuttamisessa."

5. Miten muut opiskelijat?

Pääosin huikean hienosti, mutta kyllä kiusaamisiakin ilmeni. Niihin puututtiin, mutta osa jutuista oli tosi sitkeitä. " Se että erkat ovat ikäistensä seurassa kasvattavat heitä niin hyvässä kuin pahassa."

6. Miten vaikuttanut koulun toimintakulttuuriin? Luokan toiminta kulttuuriin?

Ilman muuta tosi myönteisesti. Suvaitsevaisuus tuli arvona konkreettiseksi. Ehkä suuremmassa RI-luokassa toimintakulttuuriin kuuluva välittäminen puhkesi vielä paremmin kukkaan kuin pienessä ryhmässä. Tuohon  pieneen ryhmään osui matkan varrella myös muita nalleihin liittymättömiä ongelmia, joilla oli vaikutusta meidän siellä opettavien työhön.

7. Täytyykö jokaisella  olla oma henkilökohtainen  avustaja? 

Yksi avustaja neljää erityislasta kohden on ehdottomasti liian vähän. 2-3 muuttaa kuvion kokonaan mm. sairaustapauksissa.

8. Luokka-avustajien rooli? Resurssikysymys?

Meille osui vahvasti työhönsä ja näihin lapsiin sitoutuneet koulunkäyntiavustajat, joista Maarit Hoffman ja  Leena Fyrqvist olivat lasten kanssa koko kuuden vuoden ajan.

Pidän nykylinjaa, jossa avustajaresurssia leikataan, tosi lyhytnäköisenä.

" Resurssin muutos kaupungin taholta tuntui hankalalta. Sitä mukaa kun integroitujen oppilaiden ero muihin kasvoi, resurssi avustajien osalta pieneni. Opetimme silti sitkeästi niin englantia, historiaa kuin fykeäkin kehitysvammaisille sopivaksi soveltaen. Kiitos rehtorille englannin tuntiresurssista! "

Opetusmateriaalia ei aina ollut valmiina,  joten sitä jouduttiin tekemään, joskus kullekin oppilaalle oman tasoisesti.

Täydennyskoulutusta tarvitaan.  "Yksi oppilas tarvitsi kuvat (picto) ja niiden käyttö harjoiteltiin."

9. Täytyykö erityisoppilaiden oppia samat asiat kuin muiden oppilaiden?

Riippuu asiasta. Muttei ollenkaan aina. Ei kaikkien normioppilaidenkaan tarvitse oppia kaikkea, mitä koulussa käydään läpi. Opetussuunnitelmassa on paljon asioita, joihin riittää tutustuminen.

" Minustakin on tärkeää, että erkkalapset saavat tutustua asioihin, jokainen oppii omalla tavallaan, mitä tarvitseekin, mutta mielestäni meidän pitää antaa heille siihen  mahdollisuus."

10. Täytyykö opettajille järjestää hirveästi täydennyskoulutusta?

Perehdytyksestä ideaan ja kehittysvammaisuuteen on varmasti hyötyä.  Paljon hyötyä on myös siitä, jos koulussa on useampi kuin yksi  RI-luokka.

Mutta vielä tärkeämpää on löytää luokalle opettaja ja avustastajat, jotka sitoutuvat ryhmään.

11. Täytyykö koulun olla esteetön? 

Auroran koulu oli puitteiltaan varmaankin Espoon huonokuntoisin koulu. Hienoa on, jos koulussa on  käytettävissä tavallista isompi  luokkahuone.

Pedagogisesti  koulu saisi sen sijaan oltava esteetön. Siis sellainen, jossa jokainen saa kasvaa täyteen mittaansa omista edellytyksistään- niin aikuisista kuin lapsista.  Jossa ei ole vain yhtä ratkaisua kaikille.

* BONUS. Mitä neuvoja itse antaisin 

Kokosimme hankkeen loppuvaiheessa omia kokemuksiamme. Niiden pohjalta Team Aurora antaisi seuraavia ohjeita, jotta RI-malli toimisi maksimaalisen hyvin.

-  Jokaisen kehitysvammaisen lapsen lähtökohtaisena mahdollisuutena pääsy tavalliselle luokalle.
-  Vammaisella lapsella täytyy olla oikeus lähikouluun, vanhemmat eivät halua myydä lasta koululle.
-  Tiedotusta opetusmuodosta asiantuntijatahoille ja vanhemmille.
-  Oppilaaksioton tulisi olla suunnitelmallista
-  Jos RI-luokalle pääsyä varten laaditaan kriteerejä, ne eivät saa liittyä vamman laatuun tai  kongnitiivisiin taitoihin
-  Opetusmuodon suunnittelussa mukana vanhemmat yhdessä koulutoimen kanssa.
-  Integroidun oppilaan on saatava riittävästi opettajan ohjausta.
-  Opettamisen eriyttämiseen tarvitaan sekä luokanopettaja että erityisopettaja.
- Valitaan avustajia, joilla on oma kiinnostus ryhmäintegraatiota kohtaan. "Se että haluaa ja on kiinnostunut opettaa erityisoppilaita on avainasemassa. muuten ei tule mitään."
- Suunnittelutunti olisi varattava resurssista sekä opettajalle että avustajalle.
- Koulunkäyntiavustajille täydennyskoulutusta
- Avustajan työtuntien täytyy vastata oppilaiden viikkotuntimäärää, jotta jatkuva valvonta ja oppilaiden turvallisuus taataan.
- Yhtenä mallina mahdollisuus vaihtaa toinen avustajista puolikkaaseen erityisopettajaan, mikäli oppilaat selviävät vähemmällä avustamisella.
- Avustajalla täytyy ryhmäintegraatiossa olla aina sijainen.
- Ryhmäintegraatio on hyvin haasteellista luokilla 7-9. Myös avustaja perehdytettävä
- Henkilökohtainen ops tukee tehdä yhdessä- ja arviointi sen pohjalta,
- Työn onnistumisen edellytyksenä koko kouluyhteisön tuki.
- Vanhemilta vaaditaan myös erityisen paljon tukea ja sitoutumista sillä he tarvitsevat paljon apua.
- Vanhempien vastuuttaminen oppilaan koulukäynnistä (läksyt ja puhtaus).

* Bonus: Muiden mukana olleiden kommentteja syksyllä 2016.

Rehtorilla on tärkeä rooli.
-  " Kiitos kuuluu paljolti sinulle,  että annoit sille mahdolisuuden. Innostus ja uteliaisuus ja ennenkaikkea rohkeus tehdä asioita toisin mahdollisti sen."
- "Mutta tärkeimpänä pitäisin kuitenkin rehtorin merkitystä. Auroran koulun kokeilussa  rehtori oli koko ajan mukana tukemassa ja fyysisestikin läsnä niin byrokratiassa kuin esim. taidekasvatuksessa,jolla oli suuri osuus opetuksessa."

Oppilasvalinta
- "Mielestäni RI -luokalle pääsyn lähtökohtana pitäisi olla sen lapsen "hyöty" jotta se palvelisi häntä tulevaisuudessa toiset tarvitsevat eri tavan oppia."

Hieno juttu!
- " Minun suhteeni opettamiseen muuttui niin, että jokaisen oppilaan yksilölliset kyvyt ja taipumukset nousivat suurempaan arvoon. Rutiinia eriyttämiseen kertyi kuuden vuoden aikana valtavasti. Hyvä, että sinä olet pitämässä asiaa edelleen esillä, vaikka tilanne lähikouluidean osalta näyttää muuttuneen. Minullekin tuo kuusi vuotta antoi paljon ja kiitän sinua tuosta mahdollisuudesta uuden oppimiseen! "

- " Harmi että tähän opetusmuotoon ei ole innostusta. Näen siinä paljon hyviä  asioita. Itse olisin valmis vaikka heti  jos tietäisin että, sellainen ryhmä olisi alkamassa."
- " Paikalla olleena painottaisin opettajan/opettajien sitoutuneisuutta ja koko tiimin toimivuutta. Poissaolot, joille ei tietenkään mitään voi,vaikuttivat heti, jolloin toinen opettaja, tässä tapauksessa Ulla joutui toimimaan osittain avustajana."

Lukuvuoden viimeinen rehtori-info

REXI-INFO pidettiin Kirkkojärven arkkitehtuuriltaan palkitun koulun  kouluravintolassa. Listalla oli neljä asiaa:
(1) Avaus
(2) Seitsemäsluokkalaisten  oppiminen ja hyvinvointi
(3) TVA-lisät
(4)  Urhea - hanke
(5)  Muistamiset.

Ja senjälkeen juotiin hyvät kakkukahvit.

(1) Avaus

Opetustoimenjohtaja avasi rehtoreille avustajapalvelujen määrään liittyvää teemaa. Kaikkiaan menneenä lukuvuonna avustustunteja oli 13 200. Ensi lukuvuonna niitä on 13 500. Koettuun tarpeeseen se ei vielä riitä.  Kaikkiaan Espoolla on ollut 240 omaa avustajaa, ja yli 300 Seuren palkkalistoilla. Tärkeitä faktoja.

(2) Seitsemäsluokkalaisten  oppiminen ja hyvinvointi

Metropolialueen 14 kunnassa on tehty kunniainhimoinen tutkimus, jossa on rehabilitoitu taas kvantitatiivinen tutkimusote. Professori Jarkko Hautamäki esitteli tutkimusotetta. Nyt haluttiin selvittää, miten  kouluterveys , hyvinvointi ja  oppiminen ovat yhteydessä toisiinsa. Aineistona olivat ensinnäkin kouluterveyskyselyn tulokset. Oppimista mitattiin mm. opetushallituksen aineistolla jayliopiston omilla oppimaan oppimisen taitojen testeilla. Lomakkeita oli  kaikkiaan 1,5 tonnia!

Kohderyhmänä olivat seiskaluokkalaista. Vastauksia saatiin 10 000. Kaikkia oppilaita ei saatu mukaan: vastaamiseen tarvittiin kotien lupa. Palautusprosentti oli  Espoossa hyvä:  77. Vastauksista  syntyy kuva siitä, millaisina  oppilaat yläkouluun eri alakouluista tulevat. Jos tutkimuksesta tehdään seurantaa, voidaan myös selvittää, millaisen lisäarvon yläkoulun oppilailleen tuovat.

Nyt tutkijaryhmä käy eri kaupungeissa kertomassa ensin kaupunkitason tulokset. Myöhemmin myös koulut saavat omansa.

Tulokset olivat mielenkiintoiset:  Kauniainen oli ilmeisesti paras sekä oppimisessa että hyvinvoinnissa. Espoo oli kakkonen. Espoolaiskouluissa oli  hajontaa kummassakin ulottuvuudessa. Kahden ulottuvuuden yhteys oli selkä: Osaamisen kasvaessa myös hyvinvointi kasvaa. Tai päinvastoin. Korrelaatio on vielä vahvempi  koulujen kuin kunnann tasolla. Toisin sanoen hyvinvointiin panostaminen ei ole pois oppimisesta. (Tai jos oppimiseen ei panosteta, syntyy myös pahoinvointa). Muna vai kana?

ERIKOISTUTKIJA Sirkku Kupiainen avasi aineistoa sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Näytti sitä, että erot oppimisessa eivät olleet suuria, mutta tytöt olivat kaikessa oppimaan oppimisen taidoissa parempia kuin pojat.  Sen sijaan todistusarvosanoissa oli suuria eroja sukupuolten välillä.
- Arvosanoissa on isot erot,  vaikka älykkyydessä ei ole todistettavasti eroa, Kupiainen kertoi.  Tytöt saavat parempia todistuksia (heidän numeronsa ovat siis parenpia kuin mitattu osaaminen).  Pojat näyttävät olevan herkkiä sille, kiinnostaako esim. äidinkielen kirjoitistehtävässä aihe vai ei.

Sekä Hautamäki että Kupiainen kiinnittivät huomiota siihen, että juuri yrittäminen, viitsiminen näkyy oppimistuloksissa. Kaikki eivät viitsi yrittää kokeissa tai testeissa parastaan.

Kunnittain oli eroja siinä, kuinka hyvin todistusarvosanat vastasivat mitattua osaamista. Korrelaatio oli Espoossa  .65 ja se vaihteli kouluittain:  .35  - . 82.

Hyvinvoinnin osalta sukupuolet näyttivät (ainakin minusta) oirehtivan eri lailla.

Aineisto vahvisti sen, että osaamisella on selkeä yhteys äidin koulutukseen.  Hyvinvoinnin osalta yhteys ei ollut niin selkeä.
- Onneksi, Kupiainen huokasi. Sillä, että suhtautuu  myönteisesti kouluun, pitää koulunkäyntiä mielekkäänä, on yhteys osaamiseen.

Jatkossa on jännää kuulla, missä espoolaiskouluissa oli onnistuttu ylittämään äidin koulutuksen ennustama menestys. Niistä kannattaa otta oppia.

So what? Kupaisen mukaan kannattaa panostaa luokkahengen luomiseen. Luokkaan tulisi luoda ilmapiiri, jossa on ok, että yrittää parhaansa.

(3) TVA-lisät

Henkilöstöpäällikkö Marja-Liisa Heikkilä  kävi muistuttamassa, että ensi syksynä jaetaan taas koulukohtaiset järjestelyvaraan liittyvät  työnvaativuus lisät. Ohjeet tulevat ennen juhannusta. Mekin joudumme Aurorassa tarkistamaan jakoperusteita nyt, kun kuudennen luokan opettajat ovat saaneet erillisen luokanvalvojan lisän.

(4) Urhea akatemia

Yläkouluille tarjottiin mahdollisuutta liittyä verkostoon, joka tukee kovan tason urheilijoita. Kunnianhimoinen hanke huippu-urheilun vahvistamiseksi.

(5) Muistamiset

Kuva on pieni, jotta kenenkään ikä
ei paljastuisi. 

JÄLLEEN oli jäähyväisten aika. Usea rehtori on jäämässä kesän aikana eläkkeelle. Heidät kukitettiin ja kehuttiin. Aiheesta.  Jaa-a vuorollaan meistä jokainen.  Haikea tunnelma. Mitähän sitä itse sanoo, kun seisoo parin vuoden päästä kukkakimppu kädessä ja läksiäislahjakassi käsissä?

Ala-yhtenäis- ja erityiskoulujen rehtoriryhmä muisti  merkkivuosia täyttäneitä kollegoita. Kaunis ele.

Muutoin tästä työpäivästä

Päivästä tuli mainio vespailupäivä. Aamupäivällä tein hommia konttorilla koulusihteerin kanssa. Selvittelin ryhmintegaatioluokan saaman tuen määrää. Siinä näyttää olevan jotain häikkää. Tyhy-risteilyn lähtijätkin ovat nyt selvillä. Nyt sitten varaamaan matkaa ja tekemään anomusta oikeudesta markustaa Suomenlahdelle. Budjettitilanne alkaa olla selvä, ei hyvä, mutta suunta oikea. Kelalta tuli nimittäin rästirahoja.  Sitten  lounaalle Omniaan, mutta siitä en saa kirjoittaa mitään :-)

Exi-infon  jälkeen vielä konttorille jatkamaan  pohdintaa ryhmäintegraation oikeuttamasta  lisäkehyksestä.

Shortly in English
In  Espoo the headmasters are called once a month into the meeting. In this meeting we get information about actual issues. In thursday the keynote-lection was kept  by professor Jarkko Hautamäki and his study group. They have just made a very interesting study about the connection between learning and welfare of 7th graders in the Metropolitan area, The connection was tight. This was the last meeting of this school  year. So the headmasters that will retire got flowers. So the time flies.

Vieraita Rovaniemeltä ja muutama muu asia

Rovaniemeläisrehtorit kävivät myös Aurorassa Kelpo-

opintomatkallaan. Heitä kiinnosti erityisesti ryhmä-

integraatio. Kuvassa oppilaan äiti kertoo kuusi-vuotisesta

hankkeestamme.

TIISTAI oli koleerikolle sopiva päivä. Touhua riitti. Aamulla sain  isännöidä viehättävää rehtori-ryhmää. Tulivat tarkastamaan, pitikö Rovaniemelle talvella luennolla kertomani paikkansa vai ei. Kahden päivän reissuun mahtui tutustuminen useaan kouluun.

SOVIMME infossa kevätjuhliin bussillalähtevien oppilaiden valvojat. Klo 18 näytökseen lähtevät tulevat koululle klo 16.30. Valvojina ja ovat Katri Schiray ja Pirjo Lilja. Paluu koululle on noin klo 20. Klo 19 näytökseen lähtevät tulevat koululle klo 17.30. Paluu koululle on noin klo 21. Valvojina bussissa ovat Ulla Hämäläinen ja Risto Schiray.

VIRKA-ASIOITA täytyi paapoa. Toisen ela-opettajamme tehtävään on jätetty jo kaksi hakemusta. Molemmat muodollisesti päteviä ja osaavia, mikä on hieno juttu. Lähetin heille virtuaalihaastattelukysymykset.

Se varmistui, että Pia Mäki-Kokkila voi jatkaa meillä ensi lukuvuoden kolmantena elana. Meille tulee komea tukitiimi! Ensi syksyn 5.-6.-luokkien opettajien tilanne on sellainen, että Ismo Lehikoinen ja Kaija Kuivanen jatkavat omien luokkiensa kanssa; Kolmen muun luokan  osalta opettajatilanne on vielä vaiheessa. Yhden viran osalta hakuprosessi on edelleen auki. Toinen avautunee haettavaksi huomenna. Kolmas ensi viikolla. Lopulliset päätökset jäävät kaikkien niiden osalta varmasti kesäkuulle.

Lähetin eteenpäin esityksen siitä, että Aurorassa avattaisiin kaksi vakinaista luokanopettajan virkaa lukuvuodelle 2012-13.

REHTOREILLA on mahdollisuus esittää henkilökohtaisia palkanlisiä (suomeksi palkankorotuksia) hyvin työnsä tehneille. Ensimmäisen esityksen lähetin tiistaina. Pari seuraavaa viimeistään torstaina.

OPPILASHUOLTORYHMÄ piti tiistaina kevään viimeisen kokouksensa. Kävimme vielä läpi ekaluokkien kokoonpanoa ja ensi lukuvuoden avustajatilannetta. Arvioimme omaa toimintaamme ja kävimme läpi ops-tekstiä OHR:ää koskevalta osalta. Suuria muutoksia ei nyt meistä  tarvita, viilausta toki. Eniten sytyimme vuosikelloideasta, ja Hanna-opettaja aloittaa sen teon vielä tällä viikolla.

OPPILAIDEN ihmissuhdekahnaukset näyttävät nousevan tärkeäksi osaamishaasteeksi. Yritin luokanopettajan ja osallisten kanssa ratkoa yhtä pitkään jatkunutta jännitteistä ihmissuhdetta, mutta aina valmista ei tule.

Prinsessa Ruusunen- leffan esitykset

klo 18 ja 19  to 26.5.2011

KOULUPÄIVÄN jälkeen ajoin Helsinkiin ja hain Ruususen molemmat leffaversiot. Niistä lyhyempi näytetään kahden yön kuluttua Tapiola-salissa.  Katsoin 22-minuutin mittaisen version itsekin nyt ensimmäisen kerran ilman katkoja. Söpö juttu. Musiikki liimaa tarinaa hienosti yhteen. Ja millaisia elokuvanäyttelijöitä meillä onkaan!

"PÄIVYSTÄVÄNÄ DOSENTTINA" sain antaa kahdellekin ammattilaiselle "puhelinkonsultaatiota".

ILLALLA naputin johtokunnan kokouksen esityslistan, ja laitoin sen menemään  emailina  aamutuimaan. Skypellä olin vielä yhteydessä Komulaisen Anttiin, jonka maailmanympärystamatka vaimonsa kanssa on edennyt Thaimaaseen. Pari  palaa Suomeen ensi viikolla. Hieman ideoimme, kuinka maailma tulisi paremmaksi.

YÖLLÄ huomasin valmistelevani kevätjuhlapuhetta :-)

Kaksi viikkoa ja risat jouluun

KAKSI  kouluviikkoa jäljellä. Huomenna alkava työviikko on nelipäiväinen, mutta muutoin oikein "normaali". Ts. työjärjestyksen mukaan mennään.  Kokouksia piisaa tällä viikolla. Ja  vähän kiirettä. Olen jo pitkään kantanut mukanani 20 kg:n kassillista papereita, joiden poishoitamiseen ei ole oikein löytynyt aikaa. Tänään pitäisi laatia lyhyt artikkeli Wanhan Sataman messuista. Ja kuvauksia oppimiskeskuksemme ensi kevään koulutustarjonnasta. Onneksi on  tämä pitkä viikonloppu.

AUKI olleista kouluasioista yksi vaikeimpia oli lausunnon kirjoittaminen ryhmäintegraatio-opetusmuotoon valinnan kriteeriehdotuksesta.  Valmisteilla olevat asiakirjat eivät ole julkisia, joten en saa mennä yksityiskohtiin. Mutta yleisesti voi todeta, että kovin on vaikeaa löytää kaikkien hyväksyttävissä olevia  tapoja valita kehitysvammaisia, jotka pääsevät integroitavaksi yleisopetukseen (vaihtoehtona on opetus ns. EHA-luokissa, joissa kaikki oppilaat ovat kehitysvammaisia).  Ja heräähän sekin kysymys, miksi nykyistä käytäntöä tulee ylipäätään muuttaa. Nyt opetusmuotoon ovat päässeet kaikki halukkaat. No, joka tapauksessa lausunto on nyt kirjoitettu. Perästä varmaan kuuluu.

LUNTA on näköjään tullut melkoisesti. Täytyy siis harrastaa liikuntaa, että pääsee autolla harrastamaan liikuntaa.

Keskellä keskiviikkoa

HAIPAKKAA. On se aika syksystä. Johtokunta kokoontuu ensi viikolla, ja kokouspaperit on saatava lähtemään huomenna. Samaan aikaan kaikki Suomen virastot haluavat vastauksia erilaisiin kyselyihin....

YT-ISTUNTO juostiin läpi. Lista oli pitkä.

KLO 10.10 jatkui kuunnelmasarja Kolmesta iloisesta rosvosta. Tällä kertaa vuorossa oli Kardemumman juhla.

SITTEN kotiin valmistelemaan iltapäivän koulutustilaisuuden dioja. Vedin oppimiskeskuksemme puolesta ns. KIMARA-iltapäivän Kantokasken koululla. Auroran osuuteen kuului Markko Haimakainen- monologi, joka JJ veti läpi hienosti ja leffa ryhmäintegraatosta. Tilaisuudesta enemmän oppimiskeskuksemme blogissa.

KLO 17.30 koululle hakemaan lukuvuosisuunnitelmapapereta, jotta saan tänään illalla lähtemään emailina johtokunnan asialistan

Torstai taas (aikuisten oikeasti) toivoa täynnä!

KUVA: Iltapäivän koulutuksen flyeri

- päivitetty 27.3. klo 7.30-

EILEN meillä oli tärkeä neuvottelu tuen saamiseksi työtilasta pudonneen pienluokan tilanteen tukemiseksi Jorvissa. Neuvottelussa löydettiin ratkaisu, joka on rahoituspäätöksiä ja muutamaa tärkeää allekirjoitusta vaille.

Joskus tuen saanti sitä tarvitseville lapsille on ihan kohtuuttoman väännön takana. Mutta tuo vääntö ei nyt mennyt hukkaan. Pienluokka jatkaa vielä tovin kolmeen ryhmään jakautuneena. Koulukuntoonpalautussuunnitelma on toiminut hyvin.

Täysin pöyristyttävää on sen sijaan vakuutusyhtiön toiminta. Se kieltäytyy maksamasta väkivaltatilanteessa loukkaantuneen opettajan jalan leikkausta. Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri tietää tapaamatta potilasta paremmin kuin opettajan tutkinut asiantuntijalääkäri, onko polvi vaurioitunut. HUH! Jollen olisi jo näin vanha mies, kiehuisin raivosta.

PÄIVITYS: Nyt vakuutusyhtiö näyttää olevan valmis harkitsemaan omaa päätöstään.

Minulla näyttää olevan ihan oikeaa ja paljon puhuttavaa esimiesteni kanssa ensi viikon tiistaina mm. siitä, kuinka virtaviivaisesti eräät prosessit tällaisissa tapauksissa näyttävät toimivan. Ja on minulla muutama ehdotuskin.

TÄMÄN päivän aamuohjelmaan kuuluu liikuntatunti. Tuomo ja minä otamme 6-luokkien poikien koristestin tulokset talteen, ja toisella tunnilla opettelemme kouluun sovelletun käsipallon saloja.

PÄIVITYS: Ohjelmassa oli koristesti ja käsipalloa. Jotta oppilaitten liikunnan arvosana olisi oikeudenmukainen, annamme oppilaille mahdollisuuden antaa näyttö osaamisestaan joka lajissa. Kuljetus päästä päähän ja koriin heitto (kuluva aika) mittaa varsin hyvin tuon lajin osaamista. Paras aika oli alle 7 sekunttia!

ILTAPÄIVÄLLÄ klo 15-18 oppimiskeskuksemme järjestää yli 20:lle opettajalle ja vanhemmalle tarkoitetun koulutustilaisuuden ryhmäintegraatiosta (opetustavasta, jossa useitakehitysvammaisia lapsia opiskelee tavanomaisessa ns. yleisopetuksen luokassa). Jo teema on tärkeä, mutta kalentereihin kannattaa merkitä tämäkin: koulutustilaisuudessa vanhemmat, koulunkäyntiavustajat ja opettajat ovat yhdessä. Se on koulutuskonsepteissa tosi harvinaista.

PÄIVITYS: Kurssi sujui tosi mukaavasti. Taukotupa oli täynnä ihmisiä, ja ilmapiiri oli innostava.

KLO 18 Aurorassa pitää vielä EKOAY:n hallitus ylimääräisen kokouksen käynnistymässä olevista määrärahaleikkauksista.

PÄIVITYS: Ylimääräiseen kokoukseen oli kutsuttu myös meitä vanhoja panttereita. EKOAY:n hallituksen iskujoukko tapaa ensi viikolla siton ja sukon tärkeitä virkamiehiä sekä lautakunnan jäseniä. Keskusteluissa esiin nousi mm. koulujen, opettajien ja lasten turvallisuuden takaaminen. Siinä Espoolla on paljon töitä opetuksen järjestäjänä. Toinen asia, jota vyörytin on varautuminen edessä olevaan lamaan niin että esim. henkilökunnan jaksamista ja työviihtyvyttä ei vain seurata vaan siihen tietoisesti satsataan. Kolmas asia oli vaatimus rehtorin työmäärän vähentämisestä.

PS: Harmi: Sivulaskuri lakkasi toimimasta. Tilalla on nyt uusi. Toivottavasti se pysyy ehjänä.

Lautakunta tapasi nalleja ja karhuja

YKSI AURORAN koulun mielenkiintoisimpia opetuksen kehittämishankkeita on 2c-luokassa toteutettava kehitysvammaisten lasten ryhmäintegraatio. Se kiinnosti myös suomenkielistä opetuslautakuntaa, niin että lautakunta saapui aamukahville neljän voimanaisen voimin puheenjohtajansa Sanna Lauslahden johdolla. Lautakunnan asialistalla on kevään aikana erityiopetuksen kehittämissuunnitelma, ja moneen ratkaisuun auttaa, kun näkee oikeaa koulun arkea.



KUVA: Avustaja Arja lukee luokalle aamusatua. Rutiinit ovat tärkeitä.

Ulla-opettaja ja luokan mainiot avustajat demosivat vieraille tavallisen oppitunnin, johon kuului läksyjen tarkastus, aamusatu. vuodenaikojen kertausta ja valtava yhdessä ryhmittäin tehty kuvateos lapsesta. Lopuksi vielä laulettiin upeasti.



KUVA: Läksyt tarkastetaan. Vihkoihin tuli komeat leimat.



KUVA: Onnistunut ryhmintegraatio tarvitsee tilaa. Aurorassa on kolme mukavan isoa luokkahuonetta. Tärkeää on myös kodin tuki. Tätä hanketta on rakennettu tiivissä yhteistyössä kotien kanssa.




KUVA: Naapuriluokka tuli Katri-opettajansa kanssa pitämään yhteistä laulutuokiota vuodenajoista ja planeetoista.



KUVA: Vierailun lopuksi luokan vanhemmat, vieraamme Mikkelän vastaavalta luokalta, Auroran opettajat Ulla, Kaija ja Katri sekä rehtori kertasivat kokeilujen taustaa ja kokemuksia ja kertoivat lautakunnalle nallekarhuluokan ensi lukuvuoden yhteistyösuunnitelmista. Sekä tietysti uudesta nallekarhuluokasta, joka aloittaa Aurorassa syksyllä 2007. Jos lautakunta niin suo.