Kirjoja

Kirjoja

torstaina, kesäkuuta 07, 2012

Lukuvuoden viimeinen rehtori-info

REXI-INFO pidettiin Kirkkojärven arkkitehtuuriltaan palkitun koulun  kouluravintolassa. Listalla oli neljä asiaa:
(1) Avaus
(2) Seitsemäsluokkalaisten  oppiminen ja hyvinvointi
(3) TVA-lisät
(4)  Urhea - hanke
(5)  Muistamiset.

Ja senjälkeen juotiin hyvät kakkukahvit.

(1) Avaus

Opetustoimenjohtaja avasi rehtoreille avustajapalvelujen määrään liittyvää teemaa. Kaikkiaan menneenä lukuvuonna avustustunteja oli 13 200. Ensi lukuvuonna niitä on 13 500. Koettuun tarpeeseen se ei vielä riitä.  Kaikkiaan Espoolla on ollut 240 omaa avustajaa, ja yli 300 Seuren palkkalistoilla. Tärkeitä faktoja.

(2) Seitsemäsluokkalaisten  oppiminen ja hyvinvointi

Metropolialueen 14 kunnassa on tehty kunniainhimoinen tutkimus, jossa on rehabilitoitu taas kvantitatiivinen tutkimusote. Professori Jarkko Hautamäki esitteli tutkimusotetta. Nyt haluttiin selvittää, miten  kouluterveys , hyvinvointi ja  oppiminen ovat yhteydessä toisiinsa. Aineistona olivat ensinnäkin kouluterveyskyselyn tulokset. Oppimista mitattiin mm. opetushallituksen aineistolla jayliopiston omilla oppimaan oppimisen taitojen testeilla. Lomakkeita oli  kaikkiaan 1,5 tonnia!

Kohderyhmänä olivat seiskaluokkalaista. Vastauksia saatiin 10 000. Kaikkia oppilaita ei saatu mukaan: vastaamiseen tarvittiin kotien lupa. Palautusprosentti oli  Espoossa hyvä:  77. Vastauksista  syntyy kuva siitä, millaisina  oppilaat yläkouluun eri alakouluista tulevat. Jos tutkimuksesta tehdään seurantaa, voidaan myös selvittää, millaisen lisäarvon yläkoulun oppilailleen tuovat.

Nyt tutkijaryhmä käy eri kaupungeissa kertomassa ensin kaupunkitason tulokset. Myöhemmin myös koulut saavat omansa.

Tulokset olivat mielenkiintoiset:  Kauniainen oli ilmeisesti paras sekä oppimisessa että hyvinvoinnissa. Espoo oli kakkonen. Espoolaiskouluissa oli  hajontaa kummassakin ulottuvuudessa. Kahden ulottuvuuden yhteys oli selkä: Osaamisen kasvaessa myös hyvinvointi kasvaa. Tai päinvastoin. Korrelaatio on vielä vahvempi  koulujen kuin kunnann tasolla. Toisin sanoen hyvinvointiin panostaminen ei ole pois oppimisesta. (Tai jos oppimiseen ei panosteta, syntyy myös pahoinvointa). Muna vai kana?

ERIKOISTUTKIJA Sirkku Kupiainen avasi aineistoa sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Näytti sitä, että erot oppimisessa eivät olleet suuria, mutta tytöt olivat kaikessa oppimaan oppimisen taidoissa parempia kuin pojat.  Sen sijaan todistusarvosanoissa oli suuria eroja sukupuolten välillä.
- Arvosanoissa on isot erot,  vaikka älykkyydessä ei ole todistettavasti eroa, Kupiainen kertoi.  Tytöt saavat parempia todistuksia (heidän numeronsa ovat siis parenpia kuin mitattu osaaminen).  Pojat näyttävät olevan herkkiä sille, kiinnostaako esim. äidinkielen kirjoitistehtävässä aihe vai ei.

Sekä Hautamäki että Kupiainen kiinnittivät huomiota siihen, että juuri yrittäminen, viitsiminen näkyy oppimistuloksissa. Kaikki eivät viitsi yrittää kokeissa tai testeissa parastaan.

Kunnittain oli eroja siinä, kuinka hyvin todistusarvosanat vastasivat mitattua osaamista. Korrelaatio oli Espoossa  .65 ja se vaihteli kouluittain:  .35  - . 82.

Hyvinvoinnin osalta sukupuolet näyttivät (ainakin minusta) oirehtivan eri lailla.

Aineisto vahvisti sen, että osaamisella on selkeä yhteys äidin koulutukseen.  Hyvinvoinnin osalta yhteys ei ollut niin selkeä.
- Onneksi, Kupiainen huokasi. Sillä, että suhtautuu  myönteisesti kouluun, pitää koulunkäyntiä mielekkäänä, on yhteys osaamiseen.

Jatkossa on jännää kuulla, missä espoolaiskouluissa oli onnistuttu ylittämään äidin koulutuksen ennustama menestys. Niistä kannattaa otta oppia.

So what? Kupaisen mukaan kannattaa panostaa luokkahengen luomiseen. Luokkaan tulisi luoda ilmapiiri, jossa on ok, että yrittää parhaansa.

(3) TVA-lisät

Henkilöstöpäällikkö Marja-Liisa Heikkilä  kävi muistuttamassa, että ensi syksynä jaetaan taas koulukohtaiset järjestelyvaraan liittyvät  työnvaativuus lisät. Ohjeet tulevat ennen juhannusta. Mekin joudumme Aurorassa tarkistamaan jakoperusteita nyt, kun kuudennen luokan opettajat ovat saaneet erillisen luokanvalvojan lisän.

(4) Urhea akatemia

Yläkouluille tarjottiin mahdollisuutta liittyä verkostoon, joka tukee kovan tason urheilijoita. Kunnianhimoinen hanke huippu-urheilun vahvistamiseksi.

(5) Muistamiset

Kuva on pieni, jotta kenenkään ikä
ei paljastuisi. 
JÄLLEEN oli jäähyväisten aika. Usea rehtori on jäämässä kesän aikana eläkkeelle. Heidät kukitettiin ja kehuttiin. Aiheesta.  Jaa-a vuorollaan meistä jokainen.  Haikea tunnelma. Mitähän sitä itse sanoo, kun seisoo parin vuoden päästä kukkakimppu kädessä ja läksiäislahjakassi käsissä?

Ala-yhtenäis- ja erityiskoulujen rehtoriryhmä muisti  merkkivuosia täyttäneitä kollegoita. Kaunis ele.

Muutoin tästä työpäivästä

Päivästä tuli mainio vespailupäivä. Aamupäivällä tein hommia konttorilla koulusihteerin kanssa. Selvittelin ryhmintegaatioluokan saaman tuen määrää. Siinä näyttää olevan jotain häikkää. Tyhy-risteilyn lähtijätkin ovat nyt selvillä. Nyt sitten varaamaan matkaa ja tekemään anomusta oikeudesta markustaa Suomenlahdelle. Budjettitilanne alkaa olla selvä, ei hyvä, mutta suunta oikea. Kelalta tuli nimittäin rästirahoja.  Sitten  lounaalle Omniaan, mutta siitä en saa kirjoittaa mitään :-)

Exi-infon  jälkeen vielä konttorille jatkamaan  pohdintaa ryhmäintegraation oikeuttamasta  lisäkehyksestä.

Shortly in English
In  Espoo the headmasters are called once a month into the meeting. In this meeting we get information about actual issues. In thursday the keynote-lection was kept  by professor Jarkko Hautamäki and his study group. They have just made a very interesting study about the connection between learning and welfare of 7th graders in the Metropolitan area, The connection was tight. This was the last meeting of this school  year. So the headmasters that will retire got flowers. So the time flies.

2 kommenttia:

Mikko Jordman kirjoitti...

Hyvä tuo kohta oppimisesta ja viitsimisestä :) Entäs jos kyse onkin formaalin oppimisen kriisistä - opitaan, mutta ei viitsitä osoittaa sitä?

Martti Hellström kirjoitti...

Niin juuri, Mikko. Suomalaiskoululaiset ovat tähän asti tarttuneet kynään reippaasti erilaisissa testeissä ja yrittäneet parhaansa. Monessa muussa maassa näin ei tehdä. Joku väittää, että se oikeasti selittää erot Pisa-tulokissakin.

Se, miksei viitsitä, palaa minun mielestäni siihen, koetaanko koulu merkityksellisenä ja opettajat oikeasti reiluina. Taustalle voi hyvin kuvitella Herbartin idean opettajan ja oppilaan pedagogisen suhteen merkittävyydestä

Siitä formaalin oppimisen kriisistä. Koulu on aina kriisissä Ks. pirulliset dilemmat.