Verkkohaastattelussa toimialajohtaja Harri Rimta-aho

Espoon perinneseuran toiminnan teemana vuonna 2024 on Espoon tie sivistyskaupungiksi. Järjestämme mm. verkossa lyhyitä, noin 15-30 minuutin asiantuntijahaastatteluja vuositeemaan liittyvistä aiheista.

Uusin etävieramme on kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho. Martti Hellström haastatteli häntä etäyhteydellä 7.5.2024. Haastattelun voi katsoa Youtubessa:

https://youtu.be/QrN-7s6hegk

Ensimmäinen etävieraamme oli kamarineuvos Sampo Suihko. Hänen haastatteluaan voi katsoa Youtubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=LO16KLspbkg

Sarjan toisena etävieraana oli kouluneuvos Aulis Pitkälä. Haastattelu on yhä  katsottavissa YouTubessa.

https://www.youtube.com/watch?v=Y3sWJVPC7X0

Kolmas  etävieramme  oli Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila.  Haastattelu on  katsottavissa YouTubessa.

https://youtu.be/H0ww00dGiQ4

Tässä linkki teemamme jatkuvasti karttuvaan aineistoon:

https://espoonperinneseura.net/sivistys/

Hyvää kesää t. Espoon perinneseura ry.

 

Espoon perinneseuran uusi projekti: Yrittävä Espoo

Espoon perinneseura ry. on vuonna 2000 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on edistää, ylläpitää ja vaalia perinne- ja kotiseututyötä Espoossa. Minulla on ollut ilo olla tämän tosi aktiivisen yhdistyksen puheenjohtaja jo liiankin kauan :-)

Vuonna 2022 vietimme Espoon 50 vuotta kaupunkina -juhlavuotta. Espoon Perinneseuran vuoden pääprojektina oli tuolloin koota talteen tietoa aineistoa tältä kaupunkiajalta yhdessä kaupunginosayhdistysten kanssa. 

Perinneseuran Esko Uotilan mestaroimille  teemasivustolle "Espoo 1972 – Espoo 50 vuotta kaupunkina" saatiinkin runsaasti tietoa Espoon lähihistoriasta ja tallennettiin espoolaisten muistoja. Tässä linkki sivustolle: 

https://espoonperinneseura.net/espoo1972/

Olemme nyt käynnistämässä uutta vastaava perinteenkeruu-projektia - itse asiassa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän vinkistä. Nyt teemana on Yrittävä Espoo. Tämän yhteistyöprojektin aloitus-.kokous on keskiviikkona 1.3. 2023 klo 18-19. 

Järjestämme noin tunnin etäkokouksen, jossa esittelemme Yrittävä Espoo -projektin taustan ja tavoitteita. Esittelemme myös projektin sivuston tämänhetkistä tilannetta. 

Toiveemme  on, että kaupunginosayhdistykset olisivat mukana yhteistyössä tuottamassa sisältöä ja keräämässä aineistoa yrittämisestä ja yrittäjistä Espoossa eri aikoina samaan tapaan kuin viime vuonna hyvin onnistuneessa Espoo 1972 -tiedonkeruussa.

Yhteistyön tuloksia tullaan esittelemään Espoon perinneseuran tilaisuuksissa vuoden 2023 aikana. Ne jäävät talteen ja myöhempään käyttöön Yrittävä Espoo -sivustolle.

Nyt jännitämme, kuinka monta kaupunginosayhdistystä saamme tällä kertaa mukaan.

Haluatko tulla mukaan tähän upeaan projektiin ja sen aloituskokoukseen? Jos, niin laita viestiä minulle: marttifi (at) gmail.com. Lähetämme linkin.

Espoon Perinneseuran sivuilta löydät lisää tietoa yhdistyksestämme ja sen toiminnasta: 

https://espoonperinneseura.net

 

Tervetuloa Syysmatin markkinoille!

 

 E spoon Perinneseura ry:n teltta tutussa paikassa kellotapulin kohdalla

•  la klo 10-16 ja
•  su 10-16.

Itse pääsen esittelemään kirjojamme ja toimintaamme 

• la klo 13-16 ja 
• su klo 10-13.

Espoo 1972-2022

 

Espoo täyttää tänä vuonna 50-vuotta kaupunkina. Espoon juhlavuosi huipentuu 22.-27.8. vietettävään Espoo juhlii ! ‑viikkoon, jonka päättää Espoo-päivä lauantaina 27.8.

Espoon Perinneseura ry. on ottanut tämän aiheen vuoden teemakseen.

Olemme koonneet yhdessä mm. kaupunginosayhdistysten kanssa sivuston, jossa on kymmeniä muisteluksia eri puolilta Espoota. Sen digimestarina on ollut Esko Uotila.

Käy sivuilla: 

https://espoonperinneseura.net/espoo1972/

Olemme myös ottaneet vastaan Espoon kaupungin meille heittämän haasteen laatia sisällöt ns. historiapolulle 10 eri teemasta. Poluille voi astua Qr-koodeilla eri puolille Espoota  pystytettävistä "fläpeistä".

Yksi näistä teemoista on koulutus Espoossa. Tuotin yhdessä Marjatta Kuitusen kanssa yhteensä 50 juttua eri  koulutusmuodoista esiopetuksesta korkeakouluopetukseen. Uotilan Esko pudotti ne kuvineen kuudelle eri vuosikymmenelle.

Linkit juttuihin löytyvät tästä osoitteesta. https://espoonperinneseura.net/espoo1972/koulutus-espoossa-1970-2020/

Perinneseura on mukana Albergan kartanopuiston juhlakarnevaaleissa keskiviikkona 24.8. klo 16-20. Esittelypisteemme on kartanon holvikellarissa. Perinneseuran kumppani, pelimanniyhtye Leikarit esiintyy piha-alueella klo 18.15 - 19.00.

Juhlakarnevaalien tapahtumapaikat ovat:

• ti 23.8. klo 16-20 Marketanpuisto, Järvenperä
• ke 24.8. klo 16-20 Albergan kartanonpuisto, Leppävaara
• to 25.8. klo 16-20 Lillhemtinpuisto ja Lukutori, Suurpelto
• pe 26.8. klo 17-21 Oittaan ulkoilukeskus
• la 27.8. klo 12-19 Kaupunginpuutarha, Vanttila.

Espoo 50 vuotta kaupunkina

 

 E SPOOlla on juhlavuosi. Siksi elokuun viimeisellä koko viikolla riittää juhlatapahtumia. Espoon Perinneseura ry. on ollut mukana aktiivisesti järjestelyissä. Olemme tuottaneet kuvatauluja 10 eri teemasta  Espoo 50 vuotta kaupunkina -historiapolulle. Konkreeristi ne ovat mainostelinettä, joissa on tietoa tai faktoja Espoon historiasta. Kullakin flapilla on QR-koodi, jolla löytää teemoista lisätietoa perinneseuran nettisivuilta. 10 taulun historiapolkuja rakennetaan eri puolille Espoota. Tuskin maltan odottaa.

 L ISÄKSI yhteistyöprojektimme kaupunginosayhdistysten kanssa on tuottanut mukavan määrän muisteluksia Espoon historiasta. Ne löytyvät osoitteesta https://espoonperinneseura.net/espoo1972/.  

Ja siellä on yksinkertainen linkki, johon voi pudottaa omia muisteluksia.

 T ÄNÄÄN pudotin sinne kaksi; Auroran koulun  4K-luokka otti vastaan  Espoon Perinneseuran haasteen  kerätä muisteluksia. Opettaja Kaija Kuivasen johdolla luokka keksi kysymyksiä. Aktiivinen koululainen Helmi O.  löysi kaksi  aikaihmistä, jotka olivat käyneet koulua Espossa Myllykylän kansakoulussa. Millaista oli olla ennen vanhaan lapsi ja koululainen? Käykää lukemassa otsikolla: Jouko ja Arto Oksasen muisteluksia lapsuutensa Myllykylästä.

 

Espoon Perinneseuralta uusi tietokirja

ESPOON Perinneseura ry:n uusin kirja on  Mauritz Hellströmin  "Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta". 

Kirja kertoo kuvin ja sanoin Espoon huimasta kasvusta maalaiskunnasta suureksi kaupungiksi. 

Mauritz Hellström esittelee kotikaupunkiaan Espoota Pohjanmaalta muuttaneen silmin. Hän on kokenut valokuvaaja ja toimi pitkään avustajana Länsiväylä- ja Esse-lehdissä. 

Kirjan tarinat ja niihin liittyvät loistavat valokuvat ovat tuokiokuvia muutoksista ja niiden vaikutuksista ihmisiin ja kaupunkiympäristöön.

KUVA: Mauritz Hellström

Oivalluksia Espoosta vuosien varrelta -kirja tarjoaa aikamatkan Espoon viime vuosikymmenten historiaan ja kehitykseen. Kuvauksia espoolaisista paikoista ja ihmisistä on tarjolla eri puolilta Espoota ja Kauniaisistakin. Erilaiset kaupunginosat, historialliset rakennukset ja luontokohteet kertovat monimuotoisesta ja koko ajan muuttuvasta Espoosta. Kirja on pienoiskuva meistä espoolaisista ja Espoosta Suomen kuvajaisena. Kaikki kerrostumat löytyvät.

Tervetuloa kirjan julkistustilaisuuteen 10.3.2022

Kirjan julkistus on torstaina 10.3.2022  Espoon kulttuurikeskuksen kolmannen kerroksen Kuutio-tilassa. Tilaisuus kuuluu Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden ohjelmistoon.

Julkistustilaisuus alkaa klo 15.30 kahvitarjoilulla ja espoolaisen pelimannityhtye Leikarien musiikkiesityksellä.

TILAISUUTEEN pyydetään ennakkoilmoittautuminen, koska paikkoja on rajallinen määrä.  Tässä linkki ilmoittautumislomakkeeseen: Ilmoittautumislomake

Jos lomake ei toimi, voit ilmoittautua sähköpostilla osoitteeseen espoonperinne@gmail.com. 

Espoo 1972-projekti on lähtenyt hienosti käyntiin!

 

Kaupunginosayhdistykset mukana perinteenkeruussa

Espoon perinneseuran käynnistämä Espoo 1972-projekti on lähtenyt hienosti käyntiin!

Vuonna 2022 Espoon perinneseuran toiminnan teemana on 50-vuotias Espoon kaupunki. Perinneseura järjesti 20.1. avaus- ja suunnittelukokouksen teemasta kiinnostuneiden kaupunginosayhdistysten kanssa perinnetiedon ja muistojen keräämiseksi siitä, millainen Espoo eri kaupunginosineen oli vuonna 1972. Kokoukseen osallistui 25 aktiivista toimijaa 17 yhdistyksestä.

Yhdistykset sopivat keräävänsä vuoteen 1972 liittyviä muistoja oman alueensa paikallisilta asukkailta. Samalla kaupunginosien 50 vuoden takaista tilannetta kuvataan erillisin kirjoituksin, joihin löytyy aineistoa yhdistysten julkaisuista, lehdistä ja verkkosivuilta. Perinnetieto ja muistot julkaistaan osin yhdistysten omilla sivuilla ja yhtenäisesti perinneseuran Espoo 1972 -teemasivustolla.

Hankkeessa ovat Espoon perinneseuran lisäksi mukana muun muassa seuraavat kaupunginosa- ja asukasyhdistykset: Esbo hembygdsförening, Karakallio-Seura, Kauklahti-seura, Keski-Espoo -seura, Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys, Laajalahti ry, Latokaski-seura, Leppävaara-seura, Lillhemtin omakotiyhdistys, Lounais-Espoon Omakotiyhdistys, Mankkaa-seura, Matinkylä-Seura, Nuuksio-Seura, Nuuksion Siikajärven Asukasyhdistys, Olari-Seura, Pro Ruukinranta ja Tapiolan Kilta.

Tervetuloa mukaan - muutkin - muistelemaan aikaa, jolloin Espoosta tuli kaupunki!

Hankkeen tulokset julkaistaan verkkosivuilla ja tilaisuuksissa

Espoon perinneseuran roolina projektissa on kerätä ja julkaista muistoja 1970-luvun alkuvuosilta. Kuvaamme Espoon kasvua maalaispitäjästä kaupungiksi, kaupunginosien kehittymistä ja espoolaisten muistoja omasta elämästään 50 vuotta sitten.

Muistoja ja kuvauksia on jo julkaistu ja julkaistaan vuoden aikana Espoo 1972 -teemasivustolla. Voit lähettää kirjoituksia ja valokuvia julkaistavaksi sivuilta löytyvän lomakkeen kautta.

Tuotosten julkaisussa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe kestää huhtikuun loppuun asti, ja sen tuloksia esitellään perinneseuran kevätseminaarissa 11.5.2022. Hankkeen seuraava seurantakokous on tätä ennen keskiviikkona 16.3.2022.

Sisältöä täydennetään esiteltäväksi Espoo juhlii! -viikolla 23.-27.8. ja Espoo-päivänä 27.8.2022.

Projektin etenemistä voi seurata sivuilla Espoo 1972 (espoonperinneseura.net/espoo1972)

Uutta aineistoa voi lähettää julkaistavaksi sivulla olevan linkin kautta.

Lisätietoja saa mm. Perinneseuran puheenjohtaja Martti Hellströmiltä (marttifi@gmail.com) ja varapuheenjohtaja Esko Uotilalta (euotila@gmail.com)

Espoon kaupunki 50 vuotta!

 E spoon kaupunki täytti 50 vuotta 1.1.2022. Onnittelut!

Espoon perinneseura on kutsunut kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset ja Espoon asukkaat mukaan perinteenkeruutalkoisiin: Millainen Espoo oli vuonna 1972? Idea on saanut paljon kannustavaa palautetta.Kukin toimija voi osallistua projektiin omien voimavarojensa mukaan julkaisemalla tuotoksia omilla sivuillaan ja ilmoittamalla linkin perinneseuralle tai lähettämällä julkaistavaksi projektille avatuilla sivuilla esimerkiksi

• valokuvia kuvateksteineen
• haastatteluja/muisteluksia teksteinä tai audioina
• artikkeleita siitä, millainen Espoo oli 50 vuotta sitten.

Tuotoksissa voidaan vastata mm. kysymyksiin

• miltä kaupunginosa näytti 1972
• millaista siellä oli elää (luonto, palvelut, koulut, kaupat, työpaikat, liikenne, merkittäviä asukkaita…)

Perinneseura on juuri avannut projektille omat sivut osoitteessa:

https://espoonperinneseura.net/espoo1972/

Sivulla on jo luettavissa kolme ensimmäistä artikkelia.  

Projektiverkoston tuottamaa "pakettia" tullaan esittelemään Espoon Perinneseuran kevätseminaarissa toukokuussa 2022 sekä  Espoon päivässä elokuussa 2022. Lopputuotos juhlistaa näin kotikaupunkia ja samalla tallentaa perinnetietoa mm. koululaisten käyttöön. 

Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, ota yhteyttä vaikkapa tämän blogin oikeassa sarakkeessa olevan postilinkin kautta.

Jos haluat lähettää materiaalia, tässä linkki:

https://espoonperinneseura.net/espoo1972/laheta-muistosi-vuodelta-1972/ 

Martti Hellström

puheenjohtaja, Espoon perinneseura

  

Viikkoraportti 46

Se on taas lauantai. Jouluun on enää/vielä 5 viikkoa 😀.

 Maanantai 15.11. 

Kello 9:ksi Viikkiin seuraamaan opetusta. Hauska. 2.luokkien yhteinen päivänavaus. Jossain siis niitä vielä pidetään.

Ja sitten vauhdikas sukellus uutisten toimittamisen maailmaan.

Itäväylän kautta 10 minuutissa  Siltavuorenpenkerelle Rokan kanssa taulukoita tekemään.

Iltaäivällä soi puhelun, ja tuli kutsu varapenkiltä valtuuston kokoukseen. Edellinen kerta valtuutettuna oli kesäkuussa.

Ennen kokousta tarjolla oli oikein lämmintä ruokaa. Liharuokaa= lihapullia.

Vein kaupunginjohtajalla Espoon perinnseuran julkaiseman Gumböle-kirjan, ja hölmöläisjutut naurattivat Mäkelää. 

Kovasti oli uudessa valtuustojoukossa uusia kasvoja. Meno oli kuitenkin tuttua. Kaksi puoluetta oli mielestään aina oikeassa eivätkä  muut vaan yltety. Toinen ympäristö/ kaava-, toinen maahanmuuttoasioissa. Tekniikka  tahmasi.  Puheita riitti.  Kotiin noin puoli 12.

 

 Tiistai 16.11. 

Klo 9:ksi kouluvaariksi Auroran koululle . Avaruus-huppari päällä ja haitari sylissä. 

Iltapäivällä sain valmiiksi jutun Lauri Hirvosen Espoon Perinneseuran syyskokouksessa pitämästä  hienosta  esitelmästä tietokoneiden kehityksestä, ja Uotilan Esko taittoi sen seuran sivuille:

https://espoonperinneseura.net/2021/11/esitelma-tietotekniikan-kehityksesta-9-11-2021/

 Keskiviikko 17.11. 

Hidas aamu. Yes. Väljä päivä Yes.Vasta klo 11:ksi Jupperin koululle seuraamaan 3-luokan tuntia. Oppilaat tekivät ryhmissä yhteisiä ppt-esityksiä.

 Torstai 18.11.

Torstaissa olikin taas touhua Aamusta autolla Viikkiin seuraamaan Ympän tuntia, ja sitten  Siltavuoren-penkereelle. Ehdimme hioa Rokan Pekan kanssa taas OpeUra-taulukoita tunnin verran ennen varsinaista tutkimusryhmän kokousta. Hyvin molemmat sessiot etenivät. Palautin lainaamani Mikael Soinisen mainion teoksen "Yleinen kasvatusoppi" (7. painos vuodelta 1945). Esittelen sitä tarkemmin ensi viikolla.

Tässä yksi helmistä: " Opetusta ei  ole tehtävä kävelyksi erämaassa vaan vuorennousuksi."

 Perjantai 19.11 

Perjantai oli jälleen lyhyt päivä. Kävin aamulla seuraamassa mukavaa kuvisoppituntia Jupperin koululla.Vielä yksi viikko maisteri-harjoittelua tällä parilla jäljellä.

 Lauantai 20.11.

Viikonloppu alkaa Espoon Demareiden edustajainkokouksella klo 11.  Kansan vaatimuksesta se pidetään  hybridinä. Lähikokoustajat ovat Puikkarissa. 

Viikkoraportti 45

 

Taas yksi viikko takana. Työtä ja volyntäärihommia.

 Maanantai 8.11.

Kello 10.15 Siltavuorenpenkereelle OpeUran työkokoukseen, Työstimme Rokan Pekan kanssa opiskelijakahvilassa Ura-taulukoita keskiviikon tutkijapalaveriin Sieltä klo 13.15 seuraamaan mainioiden maisteriharjoittelijoiden draamatuntia Viikkiin. Päivään mahtui vielä valtuustoryhmän kokous Valtuustotalolla. Varavaltuutetut saavat osallistua niihin. Listalla paljoin tärkeitä asioita, ja huoli soster-palveluista on syvä.

WISHin kouluvaarihuppari (Nasa) tuli poistiin. Ei ollut XXX-koko.Ei ollut huppari vaan ihokas. Tuli myös tyytyväisyyskysxely. Ei mennyt eteenpäin, kun annoin vain yhden tähden :-(

 Tiistai 9.11.

Tiistai olikin oikein wanhan ajan duunipäivä. Heti aamulla kouluvaariksi Auroraan. Kello 14 alkoi Kestävä-Espoo ohjelmaryhmän kokous, jossa ehdin olla vain jonkin aikaa, koska samaan aikaa osui

Espoon Perinneseuran syyskokous Entressessä. Lauri Hirvonen piti hienon esitelmän tietokoneiden kehityksestä. Teen tiivistelmän perinneseuran sivuille sunnuntaina. Sen jälkeen lyötiin lukkoon sääntömääräiset asiat.

  Keskiviikko 10.11. 

Martin nimipäivä alkoi OpeUra-kokouksella Helsingissä. Kyllä tästä artikkeli hioituu. Sitten vähän huilaamaan, ja kello 17.30 Henricukseen Etelä-Espoon demarien yhditettyyn kevät- ja syyskokoukseen. Tärkeitä päätöksiä ja maukkaita croisantteja.

. Torstai 11.11.

Kello soi torstaina jo 7:n jälkeen. Olen mukana Oppiva verkoston toimituskunnassa, joka tuottaa materiaalia ns. "Porina"-sivuille syväoppimisesta. Vielä ennen joulua ehtii tapahtua mukavia asiioita. Niitä tulee esittelemään mm. ex-auroralainen Lotta Hagström.

Sitten taas kouluvaariksi Auroraan ja auttamisen lisäksi sain pitää taas musatunnin ekaluokkalaisille upeassa musaluokassa. Päivän päätteeksi vielä Espoon seurakuntien viestintätoimikunnan kokousta vetämään. Seuraava kokous onkin vasta vuonna 2022.

Illalla katsoin pankkitiliä. Viimeinen erä Omnia-kirjan toimitustyöpalkkiota oli tullut tilille. Nastaa ja Sniif. Siinä se vuoden tilaustyö nyt oli. Kirja on nyt taitossa, ja se painetaan Virossa.  Saa nähdä ehtiikö julkistus tälle vuodelle.

 Perjantai 12.11 

Perjantai oli viikon lyhyin päivä. Kävin aamulla seuraamassa hienoa oppituntia Jupperin koululla. Jupperissa oli maicca, jonka lapset olivat käyneet Auroraa. Ihanaa kuulla muisteluksia.Sain myös jutella Pi-rexin kanssa. Arvokas puhelu Atso Vilkkijärven kanssa.

 Lauantai 13.11.

Ja nyt on sitten viikonloppu. Klo 8.55 Leppävaaran influenssa-rokotteelle yhdessä Marjun ja kymmenien muiden kanssa. Hienosti toimi. Rokottajana oli äiti, joka muisti minut Niipperin koulun vuosilta. Suloista.

About 5 tuntia kuitenkin Työväen Akatemian tiloissa Espoon demarien omassa budjettiseminaarissa. Tilaa oli riittävästi. Väkeä odotettua vähemmän. Ideät odotettua parempia.

Huomenna isänpäivä!  Hyvää päivää, kaikki isät.

Huikea alku lokakuun viikolle 43

 

JOSKUS on huikea olo. Nyt on. Koulujen syysloma päättyi, ja näyttää siltä että palaamme vanhaan normaaliin.

VOW. Kolme iloa täynnä ollut päivää takana..

Maanantai

PERINNESEURAN hallitus innostui Espoo 1972-2002 -kaupunkina teemasta. Kannustavaa palautetta myös kaupunginosa-yhdistyksistä ja kaupunginmuseosta.

PIKKUÄIJÄT iltapäiväkylässä. Kerrottu jo edellisissä lastuissa Kerrataan: Upeaa asua lähellä. Upeaa olla osa  arkea.

Tiistai

Aamulla kouluvaariksi Auroran koululle.. Saada nähdä koulun tosiarkea. Tavata tuttuja,. Olla pikkuasioissa avuksi. Saada rakentaa ekaluokkalaisista huikea rytmiorkesteri. Koululla on hieno musiikkiluokka vekottimineen.

SITTEN Bembölen kahvituvalle esittelemään about 30:lle perinnetyön ystävälle Bemböle-kirjaa( logilastun kuva). Uffen haastattelu. Eskon esittely. Aapon diat vesimyllyistä. So proud!

Keskiviikko

Aamupäivällä OpeUra-tutkimushankkeen toinen koronan jälkeinen kokous. Upeita artikkeleita pukkaa. Vaimon kanssa lounas Itiksessä. 

ILTAPÄIVÄLLÄ Kestävä- Espoo ohjelmaryhmän 3-tuntinen suunnittelukokous. Eikun johdonmukaisesti kohti hiilineutraalia Espoota.

Ensi sunnuntain juhlamessuun laatimalleni esirukoustekstille tuli hyväksyntä. Ja illalla kirjoitin  tärkeän kirjeen 2. periodin maisteriharjoittelun 4:lle ohjattavalleni.

OIKEIN upean aktiivinen olo. 

Historiaa ja hölmäläistarinoita suomeksi Bembölen kahvituvalla

ESPOON perinneseura ry.julkisti uusiman  julkaisunsa Ulf Johanssonin teoksen "Bemböle – historiaa ja hölmöläis-tarinoita" viime lauantaina Tapiolan akateemisessa kirjakaupassa.

Esittelemme teosta  seuraavan kerran Bembölen Kahvituvassa tiistaina 26.10.2021 klo 15.00 alkaen

Ohjelma:

Tilaisuuden avaus, Martti Hellström.

Tarinoita Bembölestä ja hölmöläisistä. Martti Hellström jututtaa  Uffea. Esko Uotila kertoo itse prosessista. Ja Aapo Kirvesniemi kertoo Bembölen vesimyllyistä. 

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. 

Terveysturvallisuussyistä tilaa kahvituvalla on enintään 30 osallistujalle. 

Kirjaa saa ostaa paikan päällä hintaan 20 €. Uffen signeerauksen saa kaupan päälle. 

TervetuloaQ

KIITOS jo etukäteen yhteistyöstä Bembölen kahvituvan väelle.

Historiaa ja hölmöläistarinoita

 

EILEN perjantaina oli hieno päivä. Espoon Perinneseura ry:n uunituore kirja "BEMBÖLE -Historiaa ja hölmöläistarinoita" julkistettiin Akateemisen kirjakaupan  Ainoan synttärijuhlissa.

Kirjakauppa oli laittanut perinneseuran kirjoja näyttävästi esille, ja  kauppakin kävi. 

Saimme esitellä uutuuttamme puolen tunnin ajan oikein pehmeillä tuoleilla mikrofonit kädessä. Yleisöäkin oli, ja omistuskirjoituksia jaettiin.

Minun tehtäväni oli jututtaa kirjan kirjoittajaa Ulf Johanssonia. Teos on mitä mainoin kertomus  Bembölen kylän synnystä, sen ensimmäisten asukkaiden tulosta Espooseen - ja tietysti myös hölmöläis- tarinoista.

Bembölellä on aivan erityinen paikka Espoon historiassa. Aina 1200-luvulta alkaen se on ollut yksi maamme tärkeimpiä liikenteen solmukohtia. Kylä sijaitsi valtakunnallisesti merkittävän valtatien nykynimeltään Kuninkaantien varrella. Siksi sen asukkaat kuulivat usein ensimmäisten joukossa uusista keksinnöistä, vaikkapa ikkunalasista ja keksivät niistä nurinperin tarinoita. Oikeasti he olivat fiksuja, väittää Johansson.

Olemme tavattoman ylpeitä että saimme vihdoinkin julkaista Johanssonin teoksen Sagan om Bemböle (2005) suomeksi. Työtä sen eteen on tehty nimittäin vuodesta 2006 saakka.  

Perinneseuraan todellinen aktiivi Esko Uotila oli mukana toimittamassa tätäkin kirjaa. Omassa puheenvuorossaan hän kiitti Ulfin lisäksi muita  perinneseuran hankkeessa mukana olleita: Aapo Kirvesniemeä ja Tarja Raetta, jotka vastasivat suomentamisesta. Tähän versioon on tehty myös joitain lisäyksiä mm. vesimyllyistä. Taiton ja kuvituksen osalta halusimme kunnioittaa ensiteosta. Kirjan hauskat  kuvat on piirtänyt Ulfin poika Jens Johansson.

Kaunis kiitos myös Akateemiselle kirjakaupalle pitkään jatkuneesta hienosta yhteistyöstä. Seuraavan kerran olemme Tapiolassa vielä ennen joulua.

Ulfin kirja on siellä myynnissä. Teoksen voi tilata myös perinneseuran nettikaupasta hintaan 20 €.

https://espoonperinneseura.net/perinnekauppa/

Espoon perinneseura huomenna Ainoassa klo 14-17

 

PERJANTAINA  22.10.

klo 15 - 15.30 Ulf Johansson, Bemböle - historiaa ja hölmöläistarinoita

Kirjan julkistus.

klo 14-17 Espoon perinneseura esittelemässä kirjojaan

Tervetuloa Tapiolaan!

Kutsu perinteenkeruutalkoisiin: Espoon kaupunki täyttää 50 vuotta

ESPOON perinneseura ry on lähettänyt kaikille Espoon  kaupunginosayhdistyksille kutsun tulla mukaan perinteenkeruutalkosiin. 

Espoo täyttää nimittäin ensi vuonna 50 vuotta kaupunkina. Millainen kaupunginosanne oli vuonna 1972?  

Järjestämme perinnetalkoista kiinnostuneille erillisen suunnittelutapahtuman. 

Ilmoittautua saa seuran puheenjohtajalle emailiin.

Lisätietoa Espoon perinneseura ry:stä saa mm. nettisivuiltamme: 

https://espoonperinneseura.net

psta.

Martti Hellström, pj.  

marttifi at gmail.com

Lelutarinoita Espoosta

Kutsu webinaariin: Lelutarinoita Espoosta 18.5.2021 klo 18

Espoon perinneseuran Tarja Rae esittelee keräämiään lelutarinoita webinaarissa "Lelutarinoita Espoosta" tiistaina18.5.2021 klo 18.00

Verkko-osoite: http://bit.ly/perinneseura-18052021

Perinneseura kerää tietoa leluista ja niiden tarinoista. Voit edelleen lähettää tarinan omasta tai jonkun perheenjäsenesi lelusta, vanhasta tai uudesta, kuvan kera Tarjalle: tarja.rae@gmail.com. Kaikki tarinat ovat arvokkaita.

Ensimmäinen Webinaari takana. Tulevaisuus edessä.

 

ESPOON Perinneseura ry:n ensimmäinen webinaari pidettiin tänään klo 18.00 - 19.02. Sain vetäää  tilaisuuden yhdessä Esko Uotilan kanssa.

Pääohjelmanumerona oli  "Kummitustarinoita Espoosta" -kirjan julkistus.  Kari Forsberg oli koonnut nipun kummitustarinoita kotikaupungistamme.  Kauniin kirjan oli taittanut ja kuvittanut Leena Yrjölä. 

Kari oli laatinut inspiraation vallassa huikean "myyntipuheenkin" kirjalle.

Kari ja Leena  kertoivat  myös livenä kirjan syntyprosessista. 

Yksi kirjan kertomuksista kuultiin oikein äänitehostein.  Lukijana oli  Jukka Jokiranta Espoon työväenteatterista.

Kirjan esittelyn jälkeen perinneseuran tietokirjailijat: Esko Uotila, Martti Hellström, Nina Mäkelä ja Tarja Rae  antoivat etukäteen kuvatuilla videoilla vinkkejä omiin kokemuksiinsa perustuen uusille, oman tietokirjan kirjoittamista harkitseville. 

Kunkin  muutaman minuutin mittaisen videon jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja ehdotuksia.

Webinaari toteutettiin Skype-kokouksena. Tapahtumaan oli pitänyt  ilmoittautua  etukäteen, ja näin sai linkin webinaariin. Osallistujia oli lähes 20 - melkein kaikki ilmoittautuneet tulivat myös oikeasti "paikalle". 

Skypen-teknikka toimi varsin hyvin.  Se ei ihan aina onnistunut jakamaan  täydellisesti raskaita videoita Kuva pysähtyi, mutta ääni onneksi juoksi.

SAIMME kannustavaa palautetta tyyliin:

• Kiitos!
• Kiitokset webinaarista.
• Opin paljon kirjan kirjoittamisesta.
• Aivan mahottoman hieno tilaisuus niin sisällöltään kuin toteutukseltaan. Kaikki toimi hienosti! 
• Näillä voi hyvin korvata monia tilaisuuksia, aikaa säästyy ja info menee/tulee perille.
• Suorastaan innostava tilaisuus!
• Kyllä se oli hieno! Tästä on hyvä jatkaa... 

Vinkkejä tietokirjan kirjoittamisesta innostuneille.

OLEN ollut mukana Espoon perinneseuran toiminnassa muistaakseni vuodesta 2008 alkaen. Seuran  keskeinen toimintamuoto on kirjojen kirjoitaminen ja niiden julkaiseminen. 

Ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 2000, ja tuorein  Kari Forsbergin "Kummitustarinoita Espoosta" ensi torstaina klo 18. Julkistaminen tapahtuu turvallisuussyistä Skypessä.

OSANA tilaisuutta neljä muuta kirjoja kirjoittanutta perinneseuralaista Esko  Uotila, Tarja Rae, Nina Mäkelä  sekä minä kerromme omien "vanhojen" kirjojemme syntyprosessista. 

Kuvasin ja editoin kolmen muun  muutaman minuutin vinkkiclipsit eilen.  

Tänään kuvaan vielä omaa prosessiani, kun toimitin elämänkertakirjaa kouluneuvos Atso Vilkkijärvestä.

"Usein ensimmäisenä – Atso Vilkkijärven taival rahastajapojasta opetusneuvokseksi / toim. Martti Hellström – 2016

Espoon entisen koulutoimenjohtajan Atso Vilkkijärven 254-sivuinen muistelmateos “Usein ensimmäisenä. Atso Vilkkijärven taival rahastajapojasta opetusneuvokseksi” on mielenkiintoinen ja jännittävä elämäntarina ja sukukertomus, mutta se on myös enemmän. Teos piirtää lukijalle kuvaa suomalaisen koulun matkasta 1940-luvun supistetuista kansakouluista moderniksi kansainvälisesti arvostetuksi nykyjärjestelmäksi. Erityisesti esillä on Espoon koulutoimen kehitys peruskoulu-uudistuksen kitkaisestakin sisäänajosta tämän päivään menestystarinaan saakka."

7 omaa vinkkiäni

1. Oma kiinnostus ja kirjan aiheen liittyminen omaan kokemusmaailmaan ovat tosi tärkeitä. Prosessin kanssa jaksaa  paremmin, jos aihe  oikeasti kiinnostaa itseä ja jos tuntee  edes kohtuullisesti aihealuetta entuudestaan.  Eikä haittaa, jos arvelee, että se kiinnostaa muitakin :-)

2. Kirjalla on aina muoto ja sisältö. Muodolla tarkoitan rakennetta, strukturia ja tyyliä. 

Atson kirjassa rakenne oli kronologinen. Päälukuja oli 12. Luku vaihtui elämäntilanteiden muuttuessa. Lukujen olisi hyvä olla about samanpituisia.  Tein kullekin luvulle esillisen "sisäänmeno" sivun.

Kirjan alkuun tulee yleensä tiivis esipuhe, joka on kirjan "myyntipuhe". Kirjan loppuun tulee jälkisanat.  Me laitoimme sinne myös  henkilö/asiahakemiston.  

Muotoon kuuluu myös ratkaisu kuvien ja ns. inserttien käytöstä. Itse virkistin tekstiä pikku tarinoilla,  leikkeillä ja toisten ihmisten  kommenteilla.  On  myös hyvä miettiä otsikointisysteemi; kuinka monta eri tasoista otsikkoa on käytössä? Ovatko otsikot lausemuodossa?  Mitä fonttia käytetään? 

3. Kirjan keskeisin juttu on sisältö. Mistä löytää dataa, jota kirjoittaja muokkaa tiedoksi? Tässä tapauksessa olin Hannu Hanhi. Atsolla oli valtavasti materiaalia tallella: valokuvia, muistiinpanoja, kirjeitä jne.  Ne erotettiin  pääteksistä eri fonteilla ja usein myös väripohjalla. 

Pääosin aineisto syntyi muutaman viikon välein pidetyissä haastattelusessioissa. Minä nauhoitin keskustelut Atson ja hänen vaimonsa kanssa, kirjoitin niistä luonnokset  ja Atso reflektoi- ja  paranteli. 

Valokuvien digitoiminen tehtiin ihan älykännykällä, mutta suosittelen kuitenkin skannausta.  

Kun rakenne, karkea sisällysluettelo oli tehty jo alussa, oli mahdollista hioa tekstiä mistä luvusta tahansa alkaen.

4. Kun miettii, mitä ja miten kirjoittaa, on ratkaistava keille sitä ensisijaisesti tekee. Asiantuntijoille? Tavallisille ihmisille? Kaikille on hyvä kirjoittaa hyvää suomea  lyhyin lausein. Maino  ohje on, että yksi kappale käsittelee yhtä asiaa, väitettä perusteluineen.

5. Kirja on myös taitettava. Hoidin sen Macin pages-ohjelmalla, mikä ei ole kovin kaksinen työkalu taittoon. Mutta helppo. Sitten koko hoito pdf:ksi.

6. Teksti pitää oikolukea useita kertoja.  Voi sitä kirjoitusvirheiden määrää!  Tähän kannattaa varata aikaa. Ja pyytää tarkkasilmäisiä kavereita avuksi.

7. Siten on valittava hyvä kirjapaino. Pyydä tarjouksia. Ja on päätettävä painosmäärä. Yleensä ns. omakustanteissa muutama sata tulee usein  suhteellisesti paljon edullisemmaksi kuin muutama kymmenen.

Vielä ehdit!

Tervetuloa Espoon perinneseuran  maksuttomaan  Kummitus-webinaariin torstaina 26.11 klo 18 !

Espoon perinneseura julkistaa jälleen uuden kirjan.  Kari Forsberg on koonnut kummitustarinoita Espoosta. Kauniin kirjan on taittanut ja kuvittanut Leena Yrjölä. Webinaarissa kirjan tekijä kertovat kirjastaan, ja kuullaan ja nähdään yksi näistä keromuksista.  Lukijana on Jukka Jokiranta Espoon työväenteatterista. 

Kirjan esittelyn jälkeen perinneseuran tietokirjailijat antavat vinkkejä oman tietokirjan kirjoittamista harkitseville.

Webinaari  toteutetaan  skypekokouksena. Linkki lähetetään erikseen tapahtumaan ilmoittautuville. Ilmoittaudu tänne https://bit.ly/ilmoittaudu-26112020

Lisätietoja Espoon perinneseurasta osoitteessa :

https://espoonperinneseura.net

https://www.facebook.com/EspoonPerinneseura

 

Espoolaisia kummitustarinoita

Tervetuloa Espoon perinneseuran  maksuttomaan  Kummitus-webinaariin

torstaina 26.11 klo 18 !

Espoon perinneseura julkistaa jälleen uuden kirjan.  Kari Forsberg on koonnut kummitustarinoita Espoosta. Kauniin kirjan on taittanut ja kuvittanut Leena Yrjölä.

Webinaarisa kirjan tekijä kertovat kirjastaan, ja kuullaan ja nähdään yksi näistä keromuksista.  Lukijana on Jukka Jokiranta Espoon työväenteatterista. 

Kirjan esittelyn jälkeen perinneseuran tietokirjailijat antavat vinkkejä oman tietokirjan kirjoittamista harkitseville.

Webinaari  toteutetaan  skypekokouksena. Linkki lähetetään erikseen tapahtumaan ilmoittautuville. Ilmoittaudu tänne

https://bit.ly/ilmoittaudu-26112020

Lisätietoja Espoon perinneseurasta osoitteessa :

https://espoonperinneseura.net

https://www.facebook.com/EspoonPerinneseura