Vara-nro2 sai istua pitkästä aikaa valtuuston penkillä. Tällä kertaa Hannele Kerolan paikallq. Taisi olla syksyn ensimmäinen kertaa? Mutta ei pitkään. Siksi lyhyt lista oli. Kokous päättyi jo ennen klo iltaseitsemää.Kun meni talolle ajoissa, ehti syödä jopa kaksi lautasellista Janssonin kiusausta. Ja kuuli tosi upea uutisen: Ryhmät olivat päässeet Markku Sistosen johdolla pidetyissä neuvotteluissa budjettisopuun. Kasvun ja oppimisen toimialan varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukioon saatiin puuttuneet yli 10 miljoonaa. Ehkä 12? Vow 1!
Moni oli ollut huolissaan investointiohjelmasta. Nyt sovittiin, että aikaisemmasta poiketen maaliskuussa käynnistetään 10-vuotissuunnitelman laadinta, jota laadittaessa kuullaan eri lautakuntia. Vow 2.
Itse kokouksen asialistan tärkein kohta oli hyvinvointialueuudistuksen johdosta tarvittavat muutokset hallintosääntöön. Puheenvuoroissa kannettiin huolta siitä, että alueet aikovat keskittää oppilashuollon palveluita nimenomaan kahdenkeskisiin tapaamisiin oppilaiden kanssa, ja näin koulun tarvitsema tuki oppilashuollon väeltä heikkenisi. Kaupunginhallitus on nyt se elin, joka hoitaa rajapintaa.
Peruskoulujen johtokunnat
Samassa momentissa oli myös esitys, että peruskoulun johtokunnat lakkautettaisiin. Ennen kokousta oli sovittu, että tästä momentista ei nyt tehdä päätöstä, vaan siihen palataan myöhemmin. Puheenvuoroja johtokunnista kuitenkin käytettiin. Johtokuntia puolustettiin. Niin minäkin.
Omassa lyhyessä puheenvuorossani kertasin - vaikka puheenjohtaja yritti keskeyttää (noloa muuten) - kodin ja koulun yhteistyötä peruskoulun 50 vuoden aikana. Vuonna 1972 käynnistynyt peruskoulu jätti kodit koulua koskevan päätöksenteon ulkopuolelle. Tilanne muuttui 1980-luvulla. Kunnille ja kouluille annettiin lisää liikkumatilaa omaleimaisuudelle. Vanhemmille avattiin väylä oman lapsen koulun lisääntyneen autonomian käytön päätöksentekoon: Luotiin koulukohtaiset johtokunnat. 1990-luvulla koulut ja niiden johtokunnat saivat huimasti lisää päätösvaltaa. Koulut saivat jopa luoda omia oppiaineita. Johtokunnat olivat aktiivisesti vaihtoehtoja valittaessa.
2000-luvulla suunta kääntyi taas: Palattiin keskitetympään ohjaukseen. Johtokuntien kokousten määrää vähennettiin.
Ja nyt vuonna 2023 Espoon kaupunginhallitus esittää äänestyksen jälkeen johtokuntien lakkauttamista. Palaammeko Espossa kodin ja koulun yhteisen päätöksenteon nollapisteeseen 1970-luvulle?
Kouluilla on tänään yhä vapautta tehdä merkittäviä pedagogisia valintoja omista kasvatuksellisista painopisteistään. Kouluissa kasvatetaan toisten isien ja äitien lapsia ja nuoria. Kodeille on totisesti oikeus tulla kuulluksi, kun näitä valintoja tehdään. Eikä vain oikeus tulla kuulluksi vaan myös oikeus saada olla mukana edustajiensa kautta siinä päätöksentekoprosessissa, jossa heidän lastensa koulu tätä vapauttaan käyttää. Johtokunta on THE väylä.
2 valtuustokysymystä
Kouluja koski myös kaksi listan valtuustokysymystä. Toisessa toivottiin lisää mahdollisuuksia järjestää oppilaille hiljentymistaukoja välituntisin. Kaupunginhallituksen vastaus merkittiin tiedoksi.
Valtuutettu Henna Kajava ym. olivat huolissaan oppilaiden keskittymiskykyä haittaavasta kännyköiden käytöstä. Monet olivat samaa mieltä. Valtuusto hyväksyikin kaksi Hennan toivomusta. Toinen koski kännykkäparkkien käyttöönottoa ainakin yläkouluissa. Toinen ideaa kokeilla kännykätöntä viikkoa. Toivomukset hyväksyttiin yksimielisesti. En ruvennut kinaamaan asiasta.