Kirjoja

Kirjoja
Kirjoja

keskiviikkona, kesäkuuta 30, 2021

Zoomailupäivä


KUNNON Omnia-työpäivä tänään. Klo 10 - 16. 

Tarinan Omniasta on  tarkoitus olla tekstinä valmis elokuun alussa. Ja kirjan tulla marraskuussa painosta. Siihen väliin mahtuu sitten kielen-huoltoa, kuvien metsästystä, taittoa ja painatus.

Olen laatinut seuraaville viidelle viikolle kronologisesti etenevän aikataulutuksen. Tämä päivä oli vielä aineiston keruuta. Sodanjälkei-sen vuosikymmenet 1940-1970 "Aika ennen Flooraa" ovat sen mukaan valmiina sunnuntaina. Nyt vaaditaan Martilta kuria muuttaa data tiedoksi.

Neljää asiantuntijaa kuultiin noin neljän tunnin teemahaastatteluissa.  Kävimme läpi Omnian tarinaa vuodesta 1982 vuoteen 2020 ja kokosimme ohjeita seuraavaa vuosikymmentä varten.

ERITYISESTI opin tänään kansainvälisen toiminnan ja verkostoitumisen merkittä-vyydestä Omnian menestystekijöinä. Sekä paljon menestystarinoiden johtamisesta:

" Menestystarina vaatii, että välillä rapisee!"

NÄINHÄN se on. On uskallettava. Siedettävä viivettä. Ja korjattava virheet.

ZOOM on ohjelmana  mm. siitä huikea, että sillä voi nauhoittaa haastattelun.  Millään ei ehdi yhtä aikaa kysyä, kuunnella, kirjoittaa ja ymmärtää. Nauhoitus  helpottaa litterointia. Bonus::  Parinkin tunnin "nauha" painaa lisäksi vain alle Gigan. 

tiistaina, kesäkuuta 29, 2021

sunnuntaina, kesäkuuta 27, 2021

SunnuntaiUusinta. Osa 1: Priorisointi

 


MUISTATTEKO vielä, kun TV:stä tuli uusintalähetyksiä ennen digiaikaa? Aika ajoin sitä löytää omastakin blogista lastuja, jotka on kirjoittanut kaun sitten ja jotka tulevat jostain syystä uudelleen ajankohtaisiksi, Ajattelin nostaa esiin sunnuntaisin jonkin niistä.  


ENSIMMAISEN uusintalähyksen  kunnian saa lastu: Iso, pieni kirja meille kiireisille. Kyseessä on tietysti
Saku Tuomisen vuonna 2018 ilmestyneen kirjan esittely huhtikuulta 2019, 

TÄSSÄ linkki esittelyyn. Lukaise esittely, jos kiireen purku kiinnostaa,. Ja  lue ennen muuta Tuomisen kirja.

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/04/iso-pieni-kirja-meille-kiireisille.html

KIRJAN viesti on valoisa. Irti päästäminen voi olla  vapauttava kokemus: Jos haluaa elää elämänsä mielekkäästi, sille mielekkäälle on oltava aikaa. Ja jos  siihen on liian kiire (ja haluaa mahduttaa elämään oikeasti tärkeää ja onnellistuttavaa) on joko saatava  lisää aikaa tai vähennettävä tekemistä. Ja kun vähentää tekemistä saa lisää sitä aikaa.

Ja tekisi mieli täydentää ohje kuulumaan:

" Kun vähentää tekemistä saa enemmän aikaa(nkin)".


keskiviikkona, kesäkuuta 23, 2021

tiistaina, kesäkuuta 22, 2021

Valtuustokausi 2017-21 hoidettu kanta


KUNTAVAALIT on pidetty, samoin vanhan valtuuston viimeinen kokous. Pääosa osallistui siihen etänä, mutta kun nyt kövi niin, että siirryn jalkapallotermeillä  pelikentältä varavaltuutetuksi vaihtopenkille, halusin vielä kerran nostalgisesti istua omalla nimellä nimikoidulle pulpettipaikalle.

HYVÄT muistot jää kahdeksasta ja puolesta vuodesta. Kyllä oma ryhmäni sai paljon aikaan, muttei tietenkään yksin. Politiikka  on taitoa luoda koalitioita, yhteenliittymiä. Se vaatii kykyä neuvotella ja hyväksyä kompromisseja.  Tässä me demarit olemme olleet vahvoja. Osaamme rakentaa kompromisseja ja ottaa vastuuta.

Tämän valtuustokauden aikana Länsimetro on saatu kulkemaan. Kouluja on alettu korjattu massiiviselle tahdilla. Espoon pohjois-ja keskosien yleiskaava-asia on vuosien valmistelun jälkeen hyväksytty. Molemmin käsin on pidetty  kaikkein haavoittuvimassa asemassa olevien puolia.  :-)

MUTTA paljon työtä  jää uudelle valtuustolle. Kuinka oikaista toiminta-kultuuria, jossa lopullinen päätösvalta kuntalaisille tärkeissä asioissa näyttää ajoittain  eksyvän hallintokäytäviin? Kuinka taata tasapuoliset  julkisen liikenteen palvelut? Kuinka turvata Pohjois-Espoon palvelut?  

VIIMEISTELIN valtuustonkokouksessa Nettilehti Valdemarin juhannusmnumeron. Siinä käydään läpi neljän valtuustolukuvuoden tapahtumia.. Jos kiinnostaa, tässä linkki.

http://espoonvaldemari.blogspot.com


sunnuntaina, kesäkuuta 20, 2021

Niin kohtelias kirje varavaltuutetuille, että


PERJANTAINA
tuli valtuustonsihteeri Jouni Majurilta niin kohtelias kirje, että. Se alkoi näin...

" Arvoisa vastavalittu Espoon kaupungin varavaltuutettu

Espoon keskusvaalilautakunta on 16.6.2021 pitämässään kokouksessa vahvistanut kuntavaalien tuloksen ja keskusvaalilautakunnalta saadun tiedon mukaan Teidät on valittu Espoon kaupunginvaltuuston varajäseneksi toimikaudeksi 8/2021 - 5/2025. 

 Onnittelut uudesta luottamustehtävästänne!"

JA sitten kerrottiin, että varavaltuutetuille järjestetään laaja-mittainen perehdytysohjelma. Osiot 11.8. ja 12.8.2021 on tarkoitettu uusille sellaisille valtuutetuille ja varavaltuutetuille, jotka eivät ole olleet valtuutettuja kaudella 7/2021 päättyvällä valtuustokaudella. Lisäksi jos varsinainen valtuutettu ei pääse paikalle, niin vara-valtuutettu voi osallistua seminaariin 17.8. – 18.8.2021  

Tilaisuuksien järjestämismuotoon (valtuustosali / Teams) palataan myöhemmin, vallitseva koronatilanne ja siihen liittyvä viran-omaisohjeistus huomioiden.

Jos haluaa saada kokouspalkkioita, on muistettava täyttää ja palauttaa perustietolomake viimeistään 27.6.2021.

PERHDYTYS on hieno juttu. Entä millainen on varavaltuutetun asema.

VARAVALTUUTETTU kuuluu demarijoukkueeseen, ja on,  jos näin futishuuman aikana saa yksinkertaistaa, ikäänkuin vaihtopenkillä ja saa kutsun kentälle (äänimäärän mukaisessa järjestyksessä), jos varsinainen pelaaja ei ottele ja jos varat, jotka ovat jonossa ennen häntä, eivät onnistu tulemaan paikalle. Joskus "hälytys" tulee kovin lyhyellä varoitusajalla. Kutsu tulee valtuustonsihteerin kautta. Valtuuston kokouksessa varavaltuutettua kutsutaan valtuutetuksi.

Jos vara osallistuu kokoukseen, hän saa saman kokouspalkkion kuin muutkin (330 €) ja maksaa siitä saman puolueveron kuin muutkin samaan puolueeseen kuuluvat. Demareilla vero on korkea: 30 %, ja senkin osalta maksetaan siis itse valtion- ja kunnanverot. Jos siis varan verokorttiin merkitty vero% on  esim 30, , niin vara saa käteen 330 €:sta  omien verojen ja puolueveron jälkeen 132 €. Näin laskin.

Jos valtuusto hyväksyy maanantaina listalla olevan indeksi-tarkastuksen, kokouspalkkio nousee 350:ään euroon, puoluevero 105 euroon, ja 30 %:n vero%:lla käteen jää 140 euroa. Näin laskin.

Demareissa varavaltuutetut on kutsuttu valtuustoryhmän kokouk-siin, mutta he eivät kuulu viralliseen valtuustoryhmään kuin sijaistaessaan varsinaista jäsentä. Silloin heillä on. myös äänioikeus ryhmän kokouksissa. Puheoikeus heillä/meillä on aina. Niinikään varat on. kutsuttu ryhmän omiin seminaareihin.

MEILLÄ on siis 10 varaa. Kokouksia on vuodessa yleensä 12. Ensimmäinen ja viimeinen ovat puolikkaita kausia.

Viime kaudella 5 vuoden aikana varat pääsivät kentälle oman kirjanpitoni mukaan seuraavasti:

  1.  4+ 7+5+7+2 = 25 kertaa
  2. 4+ 0+3+ 4+ 0= 11 kertaa
  3. 1+ 7+2 +1+0 = 11 kertaa 
  4. 0 kertaa 
  5. 0 +3 - - -= 3 kertaa (vaihtoi puoluetta)
  6. 0+1+9+1+0 = 11 kertaa
  7. 0 kertaa 
  8. 0 +0+2  -- = 2 kertaa (muutti Espoosta)
  9. 0 kertaa 
  10. 0 kertaa

Aina "pelioikeus" ei kestä koko "ottelua". Varsinainen voi tarvita varaa, koska myöhästyy tai koska joutuu lähtemään kesken kokouksen muualle. Pandemiasta johtuneista etäkokouksista oli varsinaisia jäseniä vähemmän pois kuin sitä ennen.

ITSE olen ryhmän toinen varavaltuutettu, joten oletan, että jos meno jatkuu entisellään, minut kutsutaan pelikentälle 3-4 kertaa vuodessa. Jos aikataukuihin  sopii, varmaan menenkin.

tiistaina, kesäkuuta 15, 2021

1990-luvun koulutuspolitiinen käänne Osa 2

VUONNA 1997 peruskoulu  täytti 25 vuotta. Luokanopettajaliitto järjesti sen kunniaksi 24.10. Kalas-tajatorpalla seminaarin provosoivalla teemalla:  "Onko peruskoulu romuttunut?" 

Kirjoitin Luokanopettajalehden pää-toimittajana jutun seminaarista vuoden 1998 ensimmäiseen numeroon. Silloinen liiton toiminnanjohtaja Sirpa Wass toimitti myöhemmin toimite-tuista esitelmistä kirjan, joka ilmestyi vuonna 1999.

JUONTAJINA olivat Jarmo Salomaa ja Pekka Leinonen,.

LUENNOITSIJA/kommentoija/ kirjoittajajoukko seminaarissa oli varsin vaikuttava. Tässä aakkosjärjestyksessä:

Erkki Aho Kirsti Ala-Harja Martti Hellström Vilho Hirvi Juhani Hytönen Anneli Kalajoki Anja Lehtijärvi Pekka Leinonen Jaakko Numminen  Aulis Pitkälä Jarmo. Salomaa John Schostak Kaarina Suonio Kari Uusikylä













LUIN nuo "paketit" nyt uudelleen lähes 25 vuotta vanhemmin silmin ja tiivistin itselleni 90-luvun lopun koulutuspoliittisista tunnelmia. 

Jo seminaarin - ja kirjan-  otsikko paljastaa, että ilmassa oli isoja jännitteitä. Osa liittyi rahaan ja lamaan- ja siinä vastakkain olivat valtio ja kunnat ja myös kunnat ja opettajat. Toinen jännite koski valmistumaisillaan ollutta, uutta perusopetuslakia ja sen taustaideologiaa, jota kutsuttiin uusliberalismiksi. Tässä vastakkain oli ennen muuta opetushallinto ja tutkijat, mutta osin myös eri hallinnon toimijat keskenään.

Raha: Valtio vastaan kunnat vastaan opettajat


Opetushallituksen ylijohtaja Aslak Lindström yritti pehmittää jännitettä hurtilla huumorilla.

" Niin pienessä kuin suuressakin koulussa oli etuikkuna auki, peräikkuna myös, alkoi raju tuuletus, jossa kaikki irtain lähti, mutta koulutuksen perusrakenne kuitenkin säilyi paikoillaan.” 

90-luvun ops-uudistukseen hän oli tyytyväinen. Koulut voitiin kuitenkin jakaa viiteen ryhmään:

  • Kisasta poisjääneisin
  • Fuskaajiin
  • Alkukrampeista kärsiviin
  • Hyvässä vauhdissa oleviin ja
  • Maaliin tulleisiin 

Oppilasarviointimme ei ollut hänestä kohdallaan.Yhdeksännen luokan  numeroilla ei ole katetta, koska opettajilla on eri skaalat.

OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi sanoi suorat sanat. 

" Harkitsemattomilla säästöillä pilataan koko peruskoulu. " 

Kangasniemi kritisoi kuntia. Lamaa käytetään hyväksi sielläkin, missä ei se ole tarpeen. Hän siteerasi Opetushallituksen tekemää selvitystä: Oppilailla on nälkä. He eivät pysy kärryillä. Opettajia on lomautettu jo viidettä vuotta. Epäpäteviä opettajia käytetään  säästösyistä. Ja muistutti, kuinka paljon yksi syrjäytynyt oppilas maksaa. Silloin noin 5 miljoonaa silloista rahayksikköämme markkaa.

KUNTALIITON Paavo Alanen puolusteli kuntia.


MyösVantaan sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä kritisoi valtiota.

Peruskoulu on pahasti rapautunut. Julkista taloutta  tasapainotetaan nyt  kunnallis-talouden kustannuksella. Nyt raha ratkaisee. On elettävä sen kanssa, mitä saadaan."

Pitkälä riensikin sitten seminaarista suo-raan pakkolomaneuvotteluihin.

Opettajia huolestutti kaksi uhkaa: ajatus laskea luokanopettajien tutkinnon tasoa ja yhtenäiseen peruskouluun liitetty opetushallituksesta vuotanut ns. verkkokoulun idea. Siinä kouluja verkotettaisiin yhteen yhteisellä rehtorijärjestelmällä.- ja hallinto-työt voitiin teettää korvauksetta satelliittikoulujen  varajohtajilla.

Ideogia: Opetus-hallinto vastaan tutkijat


Opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirvi käytti oman puheenvuoronsa heti seminaarin alussa. Hän perusteli käynnissä olevaa ohjausjärjestelmän muutosta, jonka iskusanastoa olivat yksilöllisyys, vapaa-ehtoisuus, vallinaisuus, käyttäjä-demokratia... 

Näin omin sanoin tulkiten: Hirven message oli, että  vanhan peruskoulun juna meni jo, koska maailma on oleellisesti muuttunut. Pyrkimys tasa-arvoon ei peruskoulussa ollut onnistunut. (Myöhemminhän Pisa-tulokset sitten osoittivat ihan muuta).

Hänen mukaansa koulujärjestelmä on kehittynyt kolmessa vai-heessa. Se on. laajentunut. Sitten kohonnut ja vankistunut. Ja nyt se integroituu: Oppilaitokset yhdistyvät suuremmilksi kokonaisuuk-siksia ja opinto-ohjelma yhdistellään uudella tavalla.

Hirvi torjui kritiikkiä, jota oli esitetty koulutusta koskevaa lain-säädännön uudistusta kohtaan. Peruskoulua ei romuteta vaan uudistetaan. Olemme vain luopuneet yksinkertaisesta kasvatus- optimismista. 

" Siinä pyrittiin säilyttämään säilyttämisen arvoinen: Kansallisen koulutuspolitiikan ohjauskeinot, valtakunnalliset opetussuunni-telman perusteet, oppiaineiden tuntijako, koulutuksen rahoitus ja opettajien kelpoisuudet."

Opetuksen tutkijat katsoivat hänestä peruutuspeiliin,  eikä heillä ole mitään uutta tarjottavaa. Esityksensä hän päätti sanoihin;:

” Tutkijat tutkivat, päätöksentekijät päättävät, opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - toinen toisiinsa luottaen ja osaamistaan vaihtaen. Näin me kehitämme uudistuvaa - ei  romutettavaa peruskoulua rakkaan isänmaamme juhlavuotena.” 

Muistan, että hän poistui paikalta hyvin vihaisen ja hikisen näköisenä.

Tukea ajattelulleen Hirvi sai lähinnä Aulis Pitkälältä. Koko pohjoismainen hyvinvointimalli oli hänestä  arvioitava uudelleen. 

Pitkälä tunnisti maailman muutoksen:

" ”Globalisaatio vaikuttaa niin, että jokainen nuori joutuu valmis-tuttuaan kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla ja myöskin seutukunnat joutuvat olemaan kilpailukykyisiä maailman-laajuisesti.” 








TUTKIJOISTA professori Juhani Hytönen murehti peruskoulun katoavaa perintöä, sen kasvatuspäämäärään esitettyä muutosta.  Hän siteerasi POPSia, jonka mukaan:  

” Koulun ensisjaisena tehtävänä on tarjota aineksia ja virikkeitä oppilaan omaleimisen kokonaispersoonallisuuden kehittymiselle…”

… vastuu perheestä ja lähimmäisestä on laajentunut koko maailmaa koskevaksi. Teknillistyvässä maailmassa ihmiskunnan on muututtava demokraattisemmaksi ja inhimillisemmäksi.. ”  

1970-luvulla koulun tehtävä nähtiin voimakkaasti yhteiskuntaa kehittävänäNyt se, mitä koululta edellytetään on lähinnä muutosherkkyys muutoksiin, joita yhteiskunnassa on havaittu. 

Nyt on imetty ravintoa ”kyvykkään yksilön”- ajattelun pohjalta. Koulutuspolitiikassa oli korostettu viime vuosina yksilöä,  jous-tavuutta ja valinnaisuutta. Niihin vievät  koulupiirien poisto,  ja koulujen profilointi. Erityisesti häntä huolestutti VSOP:

" Vuosiluokkiin sitomaton opetus- on luokattomuutta. Siinä lapset pannaan opiskelemaan kykyjensä mukaisissa ryhmissä."

Siis tasoryhmät jo ala-asteelle.  Oikeus valita koulu, johtaa siihen, että kouluista  tulee yksiarvoisia yhteisöjä,  kun monella lailla samanlaiset ihmiset panevat lapsensa  samaan koulun ”marinoitumaan omassa liemessään,” Erilaisista ihmisistä koos-tuvalla yhteisöllä on arvokas kasvattava voima. 

Koulupuheessa näkyi kykenevien yksilöitten kasvattamisen ja taloudellisten intressien yhteys. Peruskoulun tehtävä on myös kasvattaa työelämään. Mutta myös  kansalaiskasvatus, yhteisöllisyyden huomioonottaminen ja hyvään yhteiskuntaan pyrkiminen. Yhteiskunnan tulisi käyttää koululaitosta myöskin kansalaiskasvatuksen foorumina, ei pelkästään työelämään valmistamisen foorumina, Hytönen päätti.

Myöskään luokanopettajien edustajat eivät kannattaneet liian vahvaa normien purkua.  Lähes kaikki koulutyön sisältöä koskeva päätösvalta oltiin  heidän mielestään delegoimassa  virkamiehille, koulujen ylläpitäjille ja markkinoille.


TOINEN tutkija, professori Kari Uusikylä aloitti vastaamalla Hirven syytökseen, että hän katsoo mielellään menneisyyteen, jos sieltä näkyy mm. John Dewey.

Uusikylä kritisoi sitä, että koulukasva-tuksen tavoitteet otetaan liike-elämästä ? Keskeinen käsite on nyt osaaminen, Niinikään hän kritisoi  kouluja kilpailuttavaa ja lasta ”asiakkaana” pitävää koulutuspolitiikkaa. Laadun-varmistusjärjestelmä oli hänestä absurdi käsite. Arviointi on hyvin mutkikas ilmiö.

Lasta pitäisi kasvattaa kokonaisuutena." Kaikkia lapsia.

Ihmisten jakaminen priimaksi ja sekundaksi oli hänestä  paitsi  epäeettistä muutenkin kovin uskallettua. Opetuksen laatukäsikirjan mukaan olisivat tunkiolle joutuneet sellaisestkin poikkeusyksilöt kuin Einstein, Picasso Churchill, monista suomalaisista ministereistä  puhumattakaa

”Opetuksen laadulla on monet kasvot. Opettajien pitää huolehtia siitä, että kasvot ovat inhimillioset.”

Nummisen kritiikkiä 

Myös Hirven edeltäjä kanslipäällikkö Jaakko Numminen mietiskeli lakiluonnoksen eräitä yksityiskohtia. Mm.  kohtaa, jossa mahdollistetaan yksityiskoulut. Tekstin mukaan opetuksen järjestäminen perustuisi erityiseen koulutus- ja sivistystarpeeseen, mutta kunnan ja opetuksen järjestäjän piti sopia asiasta. Valmisteluvaiheessa oli ehdotettu myös sisällytettäväksi säädös, joka mahdollistaisi myös yksityisen kyläkoulun perustamisen ja ylläpitämisen - siihen ei olisi enää tarvittu valtioneuvoston lupaa  

Tuolloin opetusminiserinä ollut Olli-Pekka Heinonen oli kuitenkin painanut jarrua: Hän päätti, ettei ostopalvelua oteta käyttöön perusopetuksessa.

Muita poimintoja

PÄIVÄN ANTI ulottui muuallekin kuin 1990-luvulle, josta nyt olen kiinnostunut.


Entisen Kouluhallituksen entinen pääjohtaja Erkki Aho muisteli 
taistelua peruskoulusta. 1960- 1970-luvut  olivat valtion roolin vahvistumista hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana ja keskitetyn suunnittelun ja päätöksenteon laajenemista. Vuosiin osui keskusvirastojen perustamisbuumi. Vasemmiston voima kasvoi, ja kommunistit hyväksyttiin täysivaltaisiksi kansalaisiksi. 

Vuonna 1985 peruskoulu oli hänestä kehittynyt aidoksi yhtenäiskouluksi ja antoi jokaiselle oppilaalle  yleisen jatko-opintokelpoisuuden.


Kaarina Suonio, joka oli opetusministerinä 31.12.-1982- 31.5.1986, muisteli 1980-lukua. Se oli hänestä 
eräänlainen välivaihe, lyhyt askel  normien väljentämiseen, delegoinnin ensimmäinen aalto. Tavoitteena oli Meidän koulu. Jokainen koulu on omanlaisensa koulu, ainoa maailmassa.  Työmenetelmiä joustavoitettiin. Koulun ja ympäröivän yhdyskunnan välisiä  suhteita haluttiin lujittaa.

Tasokurssien poistaminen oli hänestä  1980-luvun suurin tasa-arvoteko. Se tuli kyllä poikien eduksi. 

Kansanedustaja Kirsti Ala-Harja kuvaili koulu-lainsäädännön uudistusta. Kokonaisuudistukseen kuului perusopetuslaki, lukiolaki ja laki amma-tillisesta koulutuksesta.  Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli tukea elinikäistä oppimista ja niveltää koulutuksen eri osa-alueet, koulutusasteet  saumattomammin  toisiinsa.  Arvioinnin tarkoituksena oli myös lisätä oppilaiden huoltajien tietämystä koulutuksen tasosta ja parantaa edellytyksiä tehdä valintoja.

Filosofi  Osmo Kuusi katseli tulevaisuuteen. Laitteiden/koneiden älykkyys lisääntyy. Tiedonsiirtotekniikassa tapahtuu. valtava kehitys.  Vieraassa kulttuuripiirissä on selvittävä ja erilaisuus on hyväksyttävä,.

PS.

Tuosta seminaarista Sirpa Wass siis toimitti julkaisun, jossa on myös minun lyhyt juttuni. "Kullervosta". Varoittelin siinä syrjäytymisestä. Tässä linkki siihen: 

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2012/08/liikaa-kullervoja.html


Martti takkaa ja pokkaa

 




Päivän virkistäjä

 









https://www.youtube.com/watch?v=l5Me9bhVc2Q

maanantaina, kesäkuuta 14, 2021

1990-luvun koulutuspoliittinen käänne. Osa 1

LÖYSIN kirjahyllyni lukemattomien teosten joukosta todella mielenkiintoisen. 

Pirnes, Esa. (toim.). (1996). Vilho Hirvi,  Koulutuksen rytmin-vaihdos. 1990-luvun koulutus-politiikka Suomessa. Helsinki: Otava.

Kansliapäällikön avustaja  Esa Pirnes kokosi teokseen esipuheineen ja prologeineen 13  Hirven esseetä.

Hirvi oli muutosjohtaja. Hän ajoi koulutukseen - toki osin valtion-taloudellista syistä- mutta muistakin syistä rankkoja uudistuksia. Olin 90.-luvulla Auroran koulun rexi ja aktiivi edunvalvoja. Vastustin Hirven ideoita kaksin käsin.

NYT kun kirjan julkaisemisesta on kulunut 25 vuotta, ymmärrän häntä paremmin. Miksi?

 "Koulunuudistamisen nimeäminen suureksi tarkoittaakin lähinnä todellisuuden suurta muuttumista. "  Vilho Hirvi

Koulutuspolitiikasta

Suomi oli 1970-luvulla jo teollisuusyhteiskunta. Teollinen yhteiskunta oli vakaan työn yhteiskunta. Koulujärjestelmäkin muistutti tehdasta, joka tuotti massatuotteita, ja sitä hallittiin tiukalla ja keskitetyllä organisaatiolla.

70-luvun  koulutuspoliittista  Zeitgeistia kuvasivat kehitys-optimismi, vahva pyrkimys tasa-arvoon  ja vankka usko keskusjohtoiseen järjestelmään, rationaaliseen suunnitteluun ja toimintaan sekä yksityiskohtaiseen normittamiseen.  Taustalla oli syvä usko siihen, että fiksusti toimiva valtio voi muuttaa maailmaan tahtomaansa suuntaan. Tässä hengessä luotiin ensin peruskoulu ja käynnistettiin keskiasteen uudistus.

Tämä usko eli vielä aika vahvana huikean taloudellisen kasvun 1980-luvulla, vaikka mm. peruskoulun opetussuunnitelmassa lisättiin jo vapautta ja vastuuta kunnille.

MUTTA sitten kaikki muuttui. Tuli 1990-luku hirveineen lamoineen. Siirryttiin globaalisti muutosten aikakauteen. Alvin Tofler kuvasi aikaa  suureksi käänteeksi: mannelaattojen liukumiseksi  ennen suurta maanjäristystä.

Lama oli vain yksi muutostekijä. Elettiin siirtymää teollisuus-yhteiskunnasta/palveluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Muutosvauhti oli huikea. Elettiin sumussa. Osa muutosvirroista oli tunnistettavissa, osaa voitiin vain tunnustella ja aavistella. Tietomäärä räjähti. Tietoammattien määrä kasvoi.  Ovi kansainvälistymiselle oli avattu. Ja kansainväliselle, kovalle kilpailulle,

Pysyvistä työsuhteista siirryttiin joustaviin työmalleihin ja sirpaleisiin työhistorioihin. Projektityyppiset työt lisääntyivät, samoin osa-aikaisen työn osuus. Moniammattilaisuus lisääntyi. Verkosto- ja etätyö lisääntyivät.

Shokinomaisesti hallinnossa havaduttiin: Elimme aikakautta, jolloin oli virhe yrittääkään  hallita kehitystä  tai pakottaa sitä tiukasti haluttuun muottiin. Kansakunnalle, hallinnolle, elinkeinoelämälle ja ihmisille jäi muutoksiin sopeutujan rooli. Työelämässä tultaisiin tarvitsemaan jatkossa täysin toisenlaista osaamista, kuin mitä valtaosa ammateista edusti. 

Suomen strateginen kohtalonkysymys oli,  kuinka selviytyä ja menestyä? Vastaus oli  koulutus. Koulutus oli meidän selviytymisstrategiamme. Suomalaiset tuli nostaa  parissakymmenessä vuodessa Euroopan parhaiten koulutetuksi kansaksi. Ja koulutuksen tehtävää oli muutettava radikaalisti.

Osaamisyhteiskunnan koulutuspolitiikka

" Koulutus muuttuu: se ei vain tyydytä työelämän tarpeita vaan myös kehittää niitä aktiivisesti."- Pentti  Malaska

Osaamisyhteiskuntaan tarvittiin laadullisesti korkeatasoista ja muutoskykyistä uutta työvoimaa. Samalla vanhemmat ikäluokat oli pidettävä  työmarkkinakelpoisina jäljellä olevina työvuosinaan.

Pentti Malaska oli tunnistanut  maailmaa muuttaviksi ajovoimiksi:

  1. Markkinavoimat,
  2. Poliittiset voimat  ja
  3. Kulttuurivoimat  (Suomessa mm. sivistys, kansallinen herätys, nyt mm. Ekologinen herääminen)

HIRVEN mukaan poliittiset voimat, valtion valta tulisi ohenemaan mutta ei poistumaan. Rinnalle tulisi markkinoiden voimia: Kansainvälinen toimintaympäristö,  kansainvälisen kilpailukyvyn prinsiippi,  europpalainen identiteetti ja  muuttuva työelämä.

Markkina-.ajatteluun  kuuluivat myös koulutuksen asiakkaat -heidän toiveensa ja tarpeensa. Asiakasohjautuvuus, yksilöllisyys. Valtaa tuli antaa  koulutuksen asiakkaille. huoltajille ja oppilaille. Oikeus valita koulu ja oppiaineita.

Hirvi ei pelännyt markkinoita. Kansainvälistyminen oli hänelle  mahdolllisuus laajentaa ja parantaa osaamistamme. Oppia muilta. Mutta emme olleet vain virikkeiden maahantuoja vaan pian myös niiden viejä. 

Kulttuurivoimaa oli sivistyksen (muuttuva) perinne. Hirven mukaan sivistyksellä oli myös välinearvo. Tämän päivän sivistys oli  enemmänkin kamppailua, valmentautumista epävarmaa tulevaisuutta varten kuin valmistumista ja tyytyväisyyttä valmiina olemiseen. Sivistyminen oli  aina kamppailua ja kasvamista, haasteiden kohtaamista ja niiden voittamista. Sivistys oli kaaoksen jäsentämistä ja epävarmuuden sietämistä- matkantekoa matkanteon rasituksineen ja iloineen enemmän kuin perilläolo.

Kulttuurin kehittyminen oli sivistysprosessi. Myös kulttuuri kehittyi kapinoinnin ja sovituksen, uuden etsimisen ja perinteen vaalimisen, rajojen rikkomisen ja normien noudattamisen vuorovaikutuksessa.

Miten osaamisen yhteiskunnan koulutuspolitiikkaa toteutettiin?

Tavoitteet

Ammatillisen koulutuksen iskukykyä oli parannettava,. 

1990-luvun alussa käynnistettiin ammattikorkeakoulukokeilu. Näin nostettiin osaamistasoa. Luotiin myös taiteen perusopetusjärjestelmä.

Nuorisoasteella yleisivistävän ja käytännöllisen koulutuksen erillisyys hiersi kivenä järjestelmän kengissä. Lukion suosio oli liian suuri, mikä johti osaltaan moninkertaiseen ja päällekkäiseen kouluttautumiseen. Tie eteenpäin ammattilisilta peruslinjoilta tukkeutui. 

Kun lukioväki torjui yhteisen nuorisokoulun,  muutettiin säädöksiä niin, että lukiot ja ammattilliset oppilaitokset velvoitettiin yhteistyöhön ja luotiin ns, kaksoistutkinnot.

Vahvistettiin monimuoto-opiskelua. Luotiin luokaton lukio - opiskelijoita alettiin kohdella aikuismaisemmin. Peruskouluun tuotiin vuosiluokkiin sitomaton opetus. Ajettiin oppilaitiosten verkostoitumista rationalisoimalla verkkorakennetta julkisen talouden tasapainottamiseksi. Velvoitettiin lakkauttamaan  ja yhdistämään ammatillisia oppilaitoksia niin, että oppilaskohtaiset kustannukset pienenevät.

Uuden koulutuspolitiikan iskusanoja olivat Jatkuva koulutus, Joustavuus, Julkisuus, Kansainvälistyminen, Laatu, Tehokkuus, Tulosvastuu, Valinnaisuus, Yksilöllisyys - yksilön vastuun korostaminen

” Yksilön vastuu kasvaa jo pelkästään siksi, että moniarvoistuva ja monimutkaistuva todellisuus asettaa jokaiselle sellaisia haasteita, joihin toinen ei voi vastata toisen puolesta.” Vilho Hirvi

Hirvi jatkoi: Koulu ei voi olla taluttamassa asiakkaitaan jokaisessa elämäntilanteessa. Valintoja on opittava tekemään ja vastuuta ottamaan. Kasvatusinstituutioilla on vastuu antaa ohjausta ja tukea.  Jokaisen on kasvettava muutoksiin kohdaltaan. Tarvitaan muutostietoisuutta; on herättävä siihen todellisuuteen, jossa muutokset tapahtuvat.

Kohti parempaa oppimista

Oppimisen oli muututtava. Oppiminen tapahtuisi  koulussa, elämässä ja ammateissa.  Elinikäisesti. Olisi  omaksuttava  syväsuuntautuneet oppimisstrategiat. Olisi  opittava oppimaan. Olisi  omaksuttava omavastustuva oppiminen. Oliksi  saatava  ohjattu opetus ja omavastuinen oppiminen limittymään.

OPETTAJAN roolin olisi muututtava.Moderni opettaja olisi oppimisen motivoija ja ohjaaja sekä oppimisympäristöjen. suunnittelija. Oppisisältöjä olisi uusjäsenttävä mm. valinnaisaineilla. Oppilailta olisi hankittava suostumus oppimiseen. 

" Oppimiseen ei pidä pakottaa; siihen on annettava mahdollisuus - ja sille on annettava aikaa." – Thomas Ziehe

Ohjauskeinot

Vuosina  1990-1996  vähennettiin opetustoimen hallintoa 40 %. 

1990- luvulla siirryttiin keskusjohtoisuudesta, säätelykulttuurista ja yksityiskohtaisita normeista  kehysjatteluun ja tulosvastuuseen, joihin liittyy voimakas toimivallan delegointi ja luottamuskulttuuri.

Keinovalikkoa uusittiin.Ei enää normatiivista ohjaus-, valvonta- ja  tarkastusjärjestelmää, säädösohjausta. ”Korvamerkityistä” valtionosuuksista luovuttiin.

Tilalle tuotiin delegointia,. informaatioohjaus, arviointi, keskustelu, neuvottelut, sopimukset, strategiat, Ns. tulkitsevassa arvioinnissa  tarkistetaan tavoitteita, käynnistettiin uusia kehittämishankkeita, nostettiin esimerkkejä. Tulosfoorumeissa palkitaan laadukkaita oppilaitoksia. 98 Esimerkeillä kannustaminen. Tulosohjausta täydennettiin  laatuajattelulla Tavoitteena oli asiakkaan kannalta virheetön ja kehittynyt tuote/palvelu. 

Vilho Hirvestä

Opetusministeriömn kansliapäällikkö, dosentti Vilho Hirvi kuoli sairaus-kohtaukseen  59 vuoden iässä maaliskuussa 20 vuotta sitten. Hän oli maankuulu pesäpalloilija ja  sen lisäksi hän ehti vaikka mitä: olla äidinkielen opettaja, opetuspäällikkö, opetustoimen-johtaja, koulutoimentarkastaja ja läänin kansliapäällikkö,  tutkijja. apulais–professori, opetushallinnon virkamies ja mm. Opetushallituksen ensimmäinen pääjohtaja. Hän oli peruskoulumies, joka väitteli tohtoriksi ammatillisesta koulu-tuksesta. Häntä pidetään Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Chydenius-instituutin isänä.

HIRVEEN henkilöityy pitkälti 1990-luvun ns., uusliberalistinen koulutuspoliittinen käänne, jota hän ajoi ensin 1991-1994 Opetus-hallituksesta ja 1995-2001 ministeriöstä käsin. Jälkimmäisessä hänen johdollaan  tehtiin opetusalan lainsäädännön kokonaisuudistus, joka astui voimaan vuonna 1999.



sunnuntaina, kesäkuuta 13, 2021

keskiviikkona, kesäkuuta 09, 2021

Hieno, haikeakin päivä tänään!









Rakas päiväkirja!

JEP.  Tämä keskiviikko oli erilainen päivä, jonkinlainen taite. 

Kolmen lukuvuoden sijaispesti tehtävineen yliopistolla on nyt hoidettu. Viimeiset tänään pyydetyt tekniset korjaukset PED0062 kurssin seminaaritöihin on tehty.  Muutama työ jäi tosin opiskelijoilta rästiin. 

Omnian kirjaprojektissa pidettiin taittokokous. Niin pitkällä ollaan.

Pidin kevään viimeisen etävalmennuksen Kaarinan rexeille aiheesta yhdessä enemmän. Nostalgisesti viritin teemaa Auroran koulun näytöillä. 

Ilta päättyi  tämän valtuustokauden viimeiseen varsinaiseen Ovalan kokoukseen. Se oli myös pitkäaikaisen esimieheni KT Kaisu Toivosen viimeinen kokous. Myös perus-opetuksen johtaja vaihtuu. Sain tehdä vuosikausia yhteistyötä Ilpo Salosen kanssa. Kiitos. 

Kuntavaalit ovat sunnuntaina. Ehkäpä myös valtuustoon äänstetään tilaa uusille? Vaalien jälkeen tehdään vielä tämän valtuustoryhmän viimeinen Valdemari-nettilehti.

ELÄMÄ  on sellaista. Irtauttumista. Luopumista. Ei tietenkään kaikesta kerralla. Tilaa tulee uudelle, ja uutta tulee tilalle. Muutos on 3 prosessia: 1. Hyvästit rakkaalle vanhalle ja 2: ”Aniara”: Kutsu upealle matkalle uuteen ja vielä niiden välissä  3: ”Sumujen silta”

MONI asia jatkuu. Toisesta kaudesta seurakuntaneuvostossa ja yhteisessä kirkko-valtuustossa on jäljellä 1,5 vuotta.Sain Vespan huollosta tänään. Sillä on menty jo vuodesta 2006 alkaen. Wroom. Omnia-tarinaa tarinoidaan elokuuhun saakka. Ja...

HUOMISEN kalenteri on ihan(an) tyhjä. Ja perjantain. Kuntavaalisunnuntain jälkeen on vielä 21.6 ylimääräinen valtuusto.  Sitten alkaa kokoustauko. Ja elokuussa ehkä wanhan ovalan ylimääräinen kokous. .

 Ja-. Ei huano niin tai näin.

torstaina, kesäkuuta 03, 2021

Omnia-luento. Hyvä Me!

 

VÄSYNYT mutta onnellinen olo. Omniaan kuuluvan Espoon työväenopiston tilaama kahden tunnin etäluento  OMNIAN ja. sen edeltäjien 40 vuoden taipaleesta venyi 90 minuutin ajosuunnitelmasta 125 minuuttiin. Mutta kaikki toimi kuin VR:n vessa. "Katsojia" oli parhaim-millaan ehkä 25- niin tyypillistä varsinkin ensimmäisenä hellepäivänä-  mutta he oli kovan luokan asiantuntijoita, jotka  rikasti-vat lisätiedoillaan sisältöä. Kiiiitos. 

Luento tulee pian muidenkin katsottavaksi, ja sitä mahdollisesti tullaan käyttämään uusien omnialaisten perehdyttämiseen.

HYVIN valmisteltu manuaali ja eilinen kenraaliharjoitus olivat tarpeen, mutta nii myös tekniikka-tiimimme  huikea kyky joustaa ja tehdä mm. clipsilistaan  muutoksia.

HOMMA on nyt hoidettu. Positiivinen palaute kannustaa. 

Suuret kiitokset eilisestä tilaisuudesta, se sujui erittäin hyvin ja oli mielenkiintoista katseltavaa ja kuunneltavaa! Olitte selkeästi tehneet ison työn tilaisuuden eteen ja se tuli hyvin esiin. Mielenkiintoisia keskusteluita ja ajatuksia. Palj-on, paljon kiitoksia siitä, että tartuitte ideaan ja teitte tilaisuudesta näin upean! Jäin miettimään ammatillisen koulutuksen roolia ja kyllä se tuntuu muuttuneen huomat-tavasti paljon positiivisemmaksi kuin aiemmin ja arvostus, ainakin omalla kohdallani, on noussut perinteisiä tekijä-ammatteja kohtaan. Tämä kehityskaari nousi mielestäni hyvin tässä esiin ja on hienoa huomata näin positiivinen kehityssuunta.Jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavia avauksia!"

VIIME viikkoina tällaisen monella tasolla interaktiivisen luennon valmistelu vei kyllä 7/7 aikaa, pakko myöntää pääprojektilta kirjalta. Mutta nyt palataan taas varsinaisen tehtävän annon pariin. Tavoittena on tuottaa kirja samasta teemasta. Ensi kosketus taittajaan on ensi viikolla.

Kippis  Carina, Hannele, Jaana, J.-P,  Marko, Päivi, Sami, Sampo ! Hyvä Me!

keskiviikkona, kesäkuuta 02, 2021

tiistaina, kesäkuuta 01, 2021

Toisenlaista luentoa luomassa

 

PUFFASIN eilen Espoon työväen-opiston huomista etäluentoa "Omnian tuhkimotarina?" Siinä käydään 90 minuutissa läpi amiksen historiaa 40 vuoden ajalta.

Sampo Suihko, minä ja Omnian viestintäjohtaja Päivi Korhonen halusimme tehdä toisenlaisen luennon. Ei yhtä yhtämittaisesti puhuvaa päätä, vaan dialogia, kat-koksia, videoclipsejä, asian-tuntijaotteita jne. Kuulijoille mahdollisuus  jaksoittain tehdä kysymyksiä ja kommentteja, ja niihin vastaamiselle riittävästi aikaa  Ja kaupan päälle vielä surprise musiikkiesitys. Alkuperäisen esittäjän kaunis verso on u-tubessa:  https://www.youtube.com/watch?v=Xa0Zjfkr7tM

Onneksi Sampo osaa laulaa. ja onneksi Auroran koulu lainasi minulle kitaran.

TÄYTYY sanoa, että toisenlaisen luennon valmistelussa oli reilusti duunia. Ei vain itse Omnian ja amiksen historiaan laajemminkin perehtymisessä. Kahden asiantuntijan videohaastattelut Omniassa muutama viikko sitten. Sitten yksi haastattelu Zoomilla. Niistä parhaiden palojen editointi. Useiden huikeiden dvd-levyjen  muistojen kuvaamista iPhonella Mac-ruudulta. Kokonaisuuden ajosuunnitelman jja luennon manuaalin kirjoitus. Musiikkiharjoitukset viime sunnuntaina. 

JA sitten tänään Omnian Studio Sampolassa kenraaliharjoitus ja kokonaisuuden testaus. Kävimme läpi koko käsikirjoituksen. Testiajoimme kaikki clipsit ja tsekkasimme aika-taulussa pysymisen. Kenraaliin meni kolme tuntia. Huh! Onneksi Omniassa on huikeaa viestintätekniikan osaamista. Thanks Sami Sorsa & co.

HUOMENNA sitten on totuuden hetki. Jos amiksen historia tai tällainen toisenlainen luento kiinnostaa, tervetuloa mukaan klo 16. 

Tilaisuus on verkossa.Vapaa pääsy. Ilmoittaudu mukaan Ilmonet -verkkopalvelussa (Tässä linkki:  https://ilmonet.fi/course/E213070)

 

Päivän aforismi

 


Omnian Tuhkimotarina?













OLEN saanut hienon tehtävän perehtyjä Omian koulutuskuntayhtymän historiaan. Keikka alkoi viime vuoden elokuussa. Tuloksia esitellään nyt ensimmäisen kerran huomenna keskiviikkona klo 16 alkaen. Omniaan kuuluva Espoon työväenopioston tapahtumassa. Näin sitä mainostetaan:

Omnian tuhkimotarina?

Tilaisuudessa luomme katsauksen Omnian kokonaisuuteen Espoossa. Miten Omnia on kehittynyt yksittäisistä ammattikouluista monialaiseksi koulutuk-sen- ja työelämän kehittäjäksi?

TAPAHTUMAN AIKA

Ke 2.6.2021 - 16:00 Ke 2.6.2021 - 18:00

Omnia on nykyisin ammatillisen koulutuksen ja osallistamisen keskus, innovaatiokeskus, vapaan sivistystyön kurssien tarjoaja, aikuislukiokoulutuksen osaaja ja nuorten osallisuuden vahvistaja. Omniaa kuvastavat nykyisin myös vahva kansainvälisyys, koulutusvienti sekä osaamisen jakaminen laajalla koulutuskentällä. 

Minkälainen yhteiskunnallinen ilmapiiri ja toisaalta poliittinen ilmasto on mahdollistanut tällaisen muutoksen? Mitä se on vaatinut muutoksen arkkitehdeiltä? Mikä on mahdollistanut toimimisen jatkuvan ja elinikäisen koulutuksen ja oppimisen puolesta? 

Tule kuulemaan ammatillisen koulutuksen ja espoolaisen sivistyksen tarinaa Omnian pitkäaikaisen koulutuskuntayhtymän johtajan Sampo Suihkon sekä espoolaisen koulutusasiantuntijan, opetusneuvos Martti Hellströmin kertomana. Tilaisuuden juontajana toimii Omnian viestintäjohtaja Päivi Korhonen.

Tilaisuus on verkossa.Vapaa pääsy. Ilmoittaudu mukaan Ilmonet -verkkopalvelussa (Tässä linkki:  https://ilmonet.fi/course/E213070)


JO tämän tilaisuuden valmisteleminen on ollut huikeaa hommaa. On  tehty videohaastatteluja, leikattu iMOvielle  clipsejä vanhoista dvd-levyistä... Tänään meillä on kenraaliharjoitus Omnian Sampola-studiossa, jossa tsekataan, että tapatuman teknikka ja manuaali toimii. Jännää...