KUVA: Mikael Soininen, kuva lainattu Helsingin yliopiston www-sivulta (www.helsinki.fi)
(Korjattu saadun palautteen perusteella 29.2.)
MITÄ enemmän pohdin tulevaisuuden haasteita suomalaiskoululle, sitä vakuuttuneemmaksi tulen, että meidän on tehtävä muutoksia perinteisiin oppiaineisiin. Jos saisin päättää, loisin kouluun uuden oppiaineen: arvokasvatuksen. Aineen nimi voisi olla yhtä hyvin katsomus- ja kulttuurioppi tai demareitten ehdottama ihmiseksi kasvu. Tämän aineen oppitunneilla tuettaisiin oppilaitten kasvua eheiksi, suvaitsevaisiksi ja monikulttuurisiksi suomalaisiksi. Tunneilla käsiteltäisiin ihmiseksi kasvun syviä eettisiä kysymyksiä ja tutustuttaisiin tapoihin, joilla niitä on ratkottu eri kulttuureissa. Materiaali ulottuisi saduista, taiteesta aina ajankohtaisiin uutisiin saakka. Yhdistäisin tähän aineeseen osia maantieteestä. Perehtyisimme arvokkaina ja pyhinä pidettyihin asioihin niitä kunnioittaen. Koko luokka yhdessä, lapsen ja opettajan uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta.
Suomen väestö monikulttuuristuu kovaa vauhtia. Kyse ei ole tilapäisestä eikä häviävästä ilmiöstä. Maahanmuuttajat tulevat ja jäävät. Paikoin jo nyt esim. Kirkkojärven koulun oppilaista yli 40 % on maahanmuuttajataustaisia. KIrkkojärvellä on tehty upeaa työtä, mutta monissa muissa kouluissa ja kunnissa maahanmuuttajalasten kotouttamisessa ei ole onnistuttu yhtä hyvin. Vielä huonommin on onnistuttu aikuisten osalta. Luulen, että syitä on ainakin kaksi. Toinen syy on, että maahanmuuttajataustaisen lasten ja laajemmin perheitten suomen kielen taito jää liian heikoksi. Toinen on - näin väitän- väärä ratkaisu jakaa oppilaat arvokasvatuksen tärkeimmillä tunneilla eri uskontoihin.
Jos emme halua Suomeen samanlaisia etnisiä ongelmia kuin monessa muussa maassa, meidän on minusta kaikin tavoin tuettava uusien suomalaisten kotouttamista. Koululla on tässä tärkeä tehtävä tutustuttaa maahanmuuttajataustaiset lapset suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriin. Vastaavasti koululla on tärkeä tehtävä tutustuttaa vanhasuomalaiset lapset uusisuomalaisten kulttuureihin. Molemmat tapahtuvat parhaiten yhdessä opiskelemalla.
Nyt voimassa olevassa opetussuunnitelmassa nämä tavoitteet on tunnistettu, mutta ne pyritän saavuttamaan oppiaineiden lisäksi käsiteltäviksi määrättyjen ns. aihekokonaisuuksien avulla. Koulussa on kuitenkin jatkuva pula opetuajasta. Jos ihmiseksi kasvua, kansainvälisyyttä ja esim. kulttuurikasvatusta oikeasti halutaan opettaa, sille on varattava aikaa. Aikaa saavat tuntijaossa oppiaineet. En tee ehdotusta luullen, että uuden oppiaineen luominen olisi helppoa. Tiedän, että ratkaisulla on merkittävät vaikutukset mm. opettajien koulutukseen. Teen ehdotuksen siksi, että se on vaikea. Vaikeisiin ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja.
Arvokasvatus tarvitsisi oppiaineen statuksen. Jo se on vaikeaa, Mutta siihen vaikeudet eivät lopu. Jotta oppilaitten viikkotuntimäärät pysyvät siedettävinä, jotain olisi vastaavasti karsittava. Tilan saamiseksi arvokasvatukselle, suomalaiskouluissa olisi perusteltua lopetettaa pakollisten erillisuskontojen (ev.lut ja ortodoksien uskonto) ja pyynnön takana olevien vähemmistöuskontojen opetus. 2000-luvulla uskonto-oppiaineet ovat jo muuttuneet normitasolla pitkälti uskontotiedon opetukseksi. Ohjeiden mukaan oppitunneilla ei esim. saa harjoittaa uskontoa.
Uskonnon opetus on erittäin vahvasti tunteilla latautunut kysymys. Ehdotukseni vaatisikin huolellista kansainvälisten sopimusten tulkintaa ja huolellista ja keskustelevaa eri osapuolia kuuntelevaa valmistelua.
Ehdotukseni ei ole suinkaan uusi. Työväenliike vaati kaikille yhteisen siveysopin opetusta jo vuonna 1906. Jokseenkin 90 vuotta sitten suomalaisen kasvatusopin suurmiehen, professori Mikael Soinisen komitea alkoi valmistella opetussuunnitelmaa uskontojen historiaan ja siveysoppi-nimiseen aineeseen. Vuonna 1922 hallitus tekikin esityksen aineen opetuksen aloittamisesta. Kaikille kansakoululaisille yhteistä siveysoppia ei kuitenkaan syntynyt. "Uskontojen historia ja siveysoppi", oli vuodet 1923-1985 uskontokuntiin kuulumattomille suunnattu uskontoa korvaava oppiaine. Nykyään aineen nimi on elämänkatsomustieto.
Olisiko Suomi jo nyt kypsempi kaikille yhteisen arvokasvatuksen järjestämiseen?
Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
torstaina, helmikuuta 28, 2008
keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008
Pieniä onnen palasia
KUVA: Perinneyhdistys Auroran hallituksen väkeä. Keskellä Uolevi Itkonen.
LISÄYS 3.4. Kirkkonummen Sanomissa oli juttu lopussa referoidusta vierailusta.http://epaper01.mmd.net/reader/?issue=1061;cb6b6581c047c1d0cae58c01cdf2683b;20
VANHAN laulun mukaan ihmisen onni on pieninä palasina maailmalla. Vaikka sitä kohdalle sattuisi isompiakin kimpaleita, pienet on tärkeää huomata. Tähänkin viikkoon sellaisia on jo ehtinyt osua.
EILEN tiistaina vedin toisen Perinneyhdistys Auroran kokouksen. Aikataulu meni nappiin, ja kaikki asiat ehdittiin käsitellä. Ehdin myös hankkia juuri 70 vuotta täyttäneelle varapuheenjohtaja Uolevi Itkoselle kukan ja antaa "100 sanaa opetuksesta".
Muutama muukin hauska juttu liittyy tuohon kirjaan. Joku tuttu on tilaamassa kirjaa omalle lapselleen, joka pyrkii opettajaksi. Yksi kollega on jo kirjan selannutkin, ja kirjoitti oikein kauniin kirjeen. Tänään huomasin, että kirja on hankittu Helsingin Soklan kirjastoon. Ja perään oli laitettu varoitusteksti: " 2 vrk: laina. Ei varauksia."
HYVÄ KIRJA on merkittävä ilon lähde. Juuri nyt luen professori Juhani Hytösen n uusinta kirjaa "Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä". Hienoa tekstiä- ja aivan mainio lähde muutamille kasvatuksen käsitteille, joissa olen itse hieman jumissa (vapaa kasvatus, kasvatusideologia jne.)
Ja tietysti rehtorille tulee hyvä mieli, kun työntekijöitä kehutaan. Internetin kautta tuli kehukirje iltakäytönvalvojastamme Jonista, joka tervehtii kitaransoittolla aulassa koululle saapuvia iltakäyttäjiä.
Ja isälle tulee hyvä mieli, kun prinsessa Norppa käy kylässä. Tänään kävi.
Hyvä mieli tuli siitäkin, että on jaksanut juosta kolmena iltana maailman turuilla. Maanantaina iltapäivällä kirjapalaverissa Helsingissä ja rexipalaverissa Saarnilaaksossa sekä illalla Kirkkonummella esittelemässä Lehden Susannan kanssa ryhmäintegraatioluokka-ideaa. Tiistaina oli tuo perinnekokous. Tänään kävin Kelassa johdattamassa tulevia kouluttajia retoriikan saloihin Toivasen Tapsan vetämällä kurssilla. Huomenna ryhmäintegraatiosta kiinnostuneita espoolaisvanhempia on kylässä koululla. Perjantai-iltapäivänä piipahdan arkkitehtien vetämään seminaariin Tulevaisuuden koulusta....Menoja on kuin ennen vanhaan. Olisipa se vanha turnauskuntokin:-) Flunssaa on kestänyt jo viisi viikkoa.
LISÄYS 3.4. Kirkkonummen Sanomissa oli juttu lopussa referoidusta vierailusta.http://epaper01.mmd.net/reader/?issue=1061;cb6b6581c047c1d0cae58c01cdf2683b;20
VANHAN laulun mukaan ihmisen onni on pieninä palasina maailmalla. Vaikka sitä kohdalle sattuisi isompiakin kimpaleita, pienet on tärkeää huomata. Tähänkin viikkoon sellaisia on jo ehtinyt osua.
EILEN tiistaina vedin toisen Perinneyhdistys Auroran kokouksen. Aikataulu meni nappiin, ja kaikki asiat ehdittiin käsitellä. Ehdin myös hankkia juuri 70 vuotta täyttäneelle varapuheenjohtaja Uolevi Itkoselle kukan ja antaa "100 sanaa opetuksesta".
Muutama muukin hauska juttu liittyy tuohon kirjaan. Joku tuttu on tilaamassa kirjaa omalle lapselleen, joka pyrkii opettajaksi. Yksi kollega on jo kirjan selannutkin, ja kirjoitti oikein kauniin kirjeen. Tänään huomasin, että kirja on hankittu Helsingin Soklan kirjastoon. Ja perään oli laitettu varoitusteksti: " 2 vrk: laina. Ei varauksia."
HYVÄ KIRJA on merkittävä ilon lähde. Juuri nyt luen professori Juhani Hytösen n uusinta kirjaa "Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä". Hienoa tekstiä- ja aivan mainio lähde muutamille kasvatuksen käsitteille, joissa olen itse hieman jumissa (vapaa kasvatus, kasvatusideologia jne.)
Ja tietysti rehtorille tulee hyvä mieli, kun työntekijöitä kehutaan. Internetin kautta tuli kehukirje iltakäytönvalvojastamme Jonista, joka tervehtii kitaransoittolla aulassa koululle saapuvia iltakäyttäjiä.
Ja isälle tulee hyvä mieli, kun prinsessa Norppa käy kylässä. Tänään kävi.
Hyvä mieli tuli siitäkin, että on jaksanut juosta kolmena iltana maailman turuilla. Maanantaina iltapäivällä kirjapalaverissa Helsingissä ja rexipalaverissa Saarnilaaksossa sekä illalla Kirkkonummella esittelemässä Lehden Susannan kanssa ryhmäintegraatioluokka-ideaa. Tiistaina oli tuo perinnekokous. Tänään kävin Kelassa johdattamassa tulevia kouluttajia retoriikan saloihin Toivasen Tapsan vetämällä kurssilla. Huomenna ryhmäintegraatiosta kiinnostuneita espoolaisvanhempia on kylässä koululla. Perjantai-iltapäivänä piipahdan arkkitehtien vetämään seminaariin Tulevaisuuden koulusta....Menoja on kuin ennen vanhaan. Olisipa se vanha turnauskuntokin:-) Flunssaa on kestänyt jo viisi viikkoa.
tiistaina, helmikuuta 26, 2008
Retorinen kolmio
DIDAKTIIKKA eli oppi hyvästä opetuksesta on ilmeisesti syntynyt retoriikasta ja dialektiikasta. Harrastelen retoriikkaa, ja hyödynnän sitä myös vetämissäni koulutuksissa. Viikonloppuna löysin netistä useita versiota retorisesta kolmiosta. Kolmion kärjet ovat reetori, puheen tarkoitus ja yleisö. Reetorin ominaisuuksia ovat mm. ethos, aukotoriteetti ja uskottavuus. Yleisön tärkeitä piirteitä uskomukset, arvot, tiedot ja kokemukset. Tarkoitus tarkoittaa "viestiä", informaatiota, argumentteja, syitä, todisteita ja mm. rakennetta. Juhana Torkki on sanonut saman niin, että puhe on ellipisi, jossa on kaksi keskipistettä: yleisö ja tarkoitus.
Retorinen kolmio muistuttaa monessa suhteessa kuuluissaa didaktista kolmiota, jonka kärjet ovat opettaja, oppilas ja aines. Hyvässä opetuksessa onkin paljon samaa kuin hyvässä puheessa. Erojakin on. Retoriikka on tekniikkaa, maksimaalisen tehokasta vaikuttamista- esim. politiikassa tai oikeussalisssa. Didaktiikkaan sisältyy aina eettinen ulottuvuus. Lapseen halutaan vaikuttaa nimenomaan hänen edukseen.
PS. Yhdysvaltain presidentin esivaalien uutisoinnista näkee, kuinka merkittäva asema retoriikalla, julkisella puhumisella yhä mm. siellä on. Reetorin keksimät puheen loppuhuipentumat katsotaan siellä jonkinlaisiksi keksinnöiksi, joita ei saa varastaa toiselta. Kuuluisimpia tällaisia sanatiivistymiä ovat mm. John F.Kennedyn historialliset virkkeet : "Älä kysy, mitä maasi voi tehdä sinun hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi." ja " Emme tee tätä (kuuprojekti) siksi, että se on helppoa, vaan siksi että se on vaikeaa."
Hillary Clintonia syytettiin maanantaina sanavarkaudesta. "Mitä tahansa tässä vaalissa tapahtuukin – – me pärjäämme mainiosti – – toivon, että voisimme sanoa samaa amerikkalaisista, ja siitä tässä vaalissa pitäisi olla kyse." Lainauis toki muistutti eräitä muita kuuluisia puheita. Eiköhän tuon lauseen alkusolu löydy kuitenkin paljon kauempaa Via Dolorosalta, kun Nasaretilainen sanoi jerusalemilaisille (Luukas 23:28 ) "Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: "Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itkekää itseänne ja lapsianne."
Kyllä suomalaisessakin julkisessa puheessa törmää aika ajoin kutkuttavan osuviin tiivistymiin kuten: "Emme halua laittaa rahaa seiniin vaan opetukseen" tai "Vantaalla on liikaa puolityhjiä luokkia".Ei ehkä yhä kohottavaa, mutta kuitenkin.
sunnuntaina, helmikuuta 24, 2008
Manifesti: Tulevaisuuden koulu
KUVA: Lainattu netistä hakusanalla "Future school"
AJATTELIN näin hiihtoloman kunniaksi julkaista Manifestin Tulevaisuuden koulusta. En rasita lastun lukijoita ajovoimien esittelyillä (Iso G, teknologia, väestökehitys, kansainvälistyminen, maahan- ja maassamuutto, muuttuva lapsuus, uusliberaali ideologia, veroasteen alentaminen...). Ohitan myös tällaiseen pohdintaan liityvän olettamusperustan kuvauksen (ihmiskuva, opetusnäkemys, koulun yhteiskunnalliset funktiot). Esittelen suoraan tulevaisuutekojen listan, joka minun käsittääkseni yrittää vastata edessä olevien vuosien haasteisiin. Suorastaan hihkuisin kommentteista tai vaatimuksista perusteluiksi.
TULEVAISUUSTEOT
1. Tällaiseksi meidän tulisi nuoriamme kasvattaa (kasvatuksen päämäärä)
Kasvatuksen päämääränä tulisi olla nuori, jolla on
-riittävä yleissivistys ja yleisosaaminen
-oppimistaidot: oman osaamisen jakamiset taidot. Kykyä kytkeytyä omaa osaamista täydentäviin tahoihin. Tietotuotteiden tuottaminen (artikkelit, esseet, mainokset...). Tietotyön (oppimisen) eri vaiheiden hallinta (tiedon haltuunotto, työhön ryhtyminen, työnjakaminen kunkin osaamisalueita optimaalisesti hyödyntäen, virikkeiden antaminen toisille, oman osaamisen antaminen toisten käyttöön, ohjeiden noudattaminen, työn loppuunsaattaminen, aikataulussa pysyminen)
- muutoskykyä (kyky toteuttaa uudistus. Kyky sopeutua. Innovaatiotaidot. Luovuus.
- johtamisen taidot. Kumppanuuden taidot. Alaisen taidot. Palvelutaidot. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Tiimitaidot (erilaiset tiimityön työnteko- ja ilmapiiriroolit). Mukaan tunkeutumisen taidot. Taidot tehdä kompromisseja ja ratkoa erimielisyyksiä.
- ehjä pää; hän tuntee itsensä
-luovuutta ja kykyä välittää
-kestävyyttä ja sitkeyttä.(Kosmos koettelee), Kykyä itsensä psyykkaamiseen. Ja terve Itsetunto.
-kykyä huolehtia itsestään, fyysisestä ja henkisestä kunnostaan
-elämäniloa ja positiivisuutta
-kykyä kommunikoida monella kielellä
-työtaitoa (ennakkoluulottomuus uutta kohtaan) ja
-kilpailun kestokykyä.
2. Tällaisia asioita/sisältöjä opetusohjelmassa tulisi olla (kasvatuksen sisällöt)
Oppimäärän osalta tulisi harkita, riittääkö nykyinen oppilaan viikkotuntimäärä ja onko kouluaika nyt jaksotettu järkevästi. Ehdottaisin itse viikkotuntimäärän nostamista keskimäärin neljällä. Samalla syntyisi mahdollisuus lyhentää perusopetusta kahdeksanvuotiseksi, jos niin halutaan.
Oppisisällöt tulisi jakaa kahteen osaan 1) kaikille tarjottavaan ydinosaamiseen ja 2) valinnaisiin, itsen toteuttamisen kannalta tärkeään osaamiseen.
Oppiaines tulisi moduloida. Osan voisi ryhmittää nykyisten oppiaineiden mukaan. Osa sisällöistä tulisi koostua innovatiivisuutta lisäävistä eri aineita ennakkoluulottomasti yhdistävistä kokonaisuuksista (ns. aihekokonaisuudet). Opetusaikaa tulisi erityisesti antaa eheyttäville kokonaisuuksille, jotka toteutettaisiin opettajien yhteistyönä. Osa moduleista voisi olla euroopan tasoisesti standardisoituja (toki lokalisoituja)
Tulevaisuuden kannalta tärkeitä kokonaisuuksia olisivat:
1. Luku- ja kirjoitustaito (äidinkieli ja medialukutaito yhdessä; tietotyö)
2. Arjen matematiikka ja matemaattiset ongelmat
3. Kulttuuritieto: nuorisokulttuuri, vieraat kulttuurit, uskonnot, tavat, arvo, maantieto, kaikille yhteinen katsomusopetus
4. Ympäristö- ja luonnontieto: fysiikka, kemia, biologia, kotiseutuoppi, ekologia
5. Teknologiatieto: tekniikan historia, tekniinen työ, fysiikka ja kemia. Tieto- ja viestintätekniikka.
6. Ihmisenä kasvu: Itsetuntemus. Tunnetaidot. Arvot. Suvaitsevaisuus.Taito kuunnella erilaisia mielipiteitä, kun oma mielipide on varma. vuorovaikutustaidot, tapakasvatus, psykologia, tunteet, seksuaali- ja perhekasvatus
7. Yhteiskuntatieto (demokratia, tulevaisuuskasvatus, muutostieto, työn historia ja tulevaisuus, liike-elämän taidot, taloustieto, talouden logiikka, laillisuuskasvatus).
8. Kielet ja kulttuuriosaaminen (myös muut kuin englanti) Kielen yhteydessä maantieto
9. Liikunta- ja terveyskasvatus (vastuuta omasta terveydestä, ergonomia)
10. Taide- ja taitoaineet, joko itsenäisinä tai yhdistettyinä toisiin aineiden kursseihin. Luovuus. Muotoilu. Kokeilu. Keksiminen.
Oppiaineista jättäisin pois uskonnon ja elämänkatsomustiedon. Maantieto jakautuisi useaan kokonaisuuteen.
Sisällöt tulisi muotoilla ratkaistavina ongelmina, tehtävinä tai projekteina. Oppimäärässä tulisi hyväksyä eritasoisia sisältöjä ainakin valinnaisen oppimisen osalta.
Oppilaalla tai oppilasryhmällä tulisi olla oikeus antaa näyttö osaamisestaan myös perusopetuksessa ja saada jo osaamiensa asioiden tilalle korvaavaa opetusta.
3. Tällaisia menetelmiä kannattaisi opetuksessa suosia (kasvatuksen menetelmät)
Tulevaisuuden koulussa tulisi noudattaa seuraavia pedagogisia ja didaktisia periaatteita:
1. Asioiden käsittely lapsuutta suojellen
2. Hyödynnetään lasten oppimispreferenssejä: menetelmiä joilla opitaan ja jotka ovat oppilaista hauskoja. Edutainment, pelimainen tapa oppia, multimodaalisuus, projektit, autenttinen oppiminen (työelämäjaksot, vapaaehtoistyö, leirit)
3. Koulunkäynti ei ole kakun istumista. Osaamisnäyttö vapauttaa osallistumisesta opetukseen tietystä iästä alkaen
4. Tietoa konstruoidaan yhdessä. Tähän sopivat parviälytehtävät ja mm. tarinointi
5. Opettaja kuitenkin varmistaa, että syntyvä tietorakenne on keskeisiltä osiltaan oikea (vastuullinen konstruktivismi)
6. Opetuksessa tulee vallita kannustava ja innostava ja itsetuntoa vaaliva vuorovaikutus.
7. Monimenetelmällisyys opinnoissa (valittavat tavat antaa näyttö)
8. Digitaalinen ja kohtaamispalvelu tasapainossa. Virtuaalinen itseopiskelu. Näytöt ja niihin valmennus
9. Oppiminen on myös kansalaisvelvollisuus.
10. Käytetään myös kansainvälisesti tuotettua oppimateriaalia (lokalisointi)
11. Tehdään pienryhmätyötä, ryhmäyttäminen rikastavaksi oppimisyhteisöksi
12. Erityiskasvatuksen hyviä käytänteitä sovelletaan yleisopetukseen (mm. puhuttaminen)
13. Yhteenottoja varten luodaan sovittelujärjestelmät
14. Opettaja on kasvun malli. Tämä saattaa vaatia opettajien itsekasvatusta kohti myönteisyyttä ja muita tulevaisuustaitoja. Opettajien on käyttäydyttävä lapsia kunnioittaen. Oppilaita on kohdeltava aina oikeudenmukaisesti ja reilusti. Opetus on suunniteltava hyvin.
15. Koulun ja luokan toimintakulttuuri (säännöt, rituaalit) on läpipohdittava
16. Epäluonnollisesti syntyneet opetusryhmät eivät ryhmäydy itsekseen (vrt.vapaasti syntyneet verkot). Ryhmätymistä tuetaan mm. pienryhmien avulla.
17. Oppilaat sitoutetaan koulutyöhön laatimalla henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, jotka toimivat myös osaamispassina. Ohjaustilanteessa oppilas asettaa itse itselleen tavoitetason ( osaamistasoittain kuvataan: mitä pitää tehdä). Osaamispassiin hyväksytään myös muualla annettu näyttö
18. Opetuksessa pyritään käyttämään yksilöllisiä piirteitä huomioonottavia digitaalisia oppimateriaaleja (esim. vaikeustaso voidaan määritellä).
19. Opetellaan tekemään tietotyötä vastuuta kantaen pienryhmissä yrittävyyshenkisesti. Vetovastuu vuorollaan.
20. Tehdään tietotyötä myös virtuaaliverkoissa
21. Pudokkaista on otettava koppi mahdollisimman varhaisin,
22. Opetusta tulee järjestää eheytetysti: Vieraalla kielellä kotitaloutta?
4. Tällaisia muutoksia opetuksen puitetekijöihin pitäisi tehdä, jotta opetus muuttuisi toivotun kaltaiseksi.
Jotta opetus voisi muuttua ylläkuvatun kaltaiseksi, koulun puitetekijöissä tarvitaan seuraavia muutoksia:
KOULUTUSPOLITIIKKA
1. Koulutuspolitiikka tulee muodostaa moniäänisesti myös kentän tarpeita kuunnellen (politiikka, elikeinoelämä, tiede, koulut, kunnat, järjestöt, asukkaat, oppilaat)
2. Valtioneuvoston tulisi pohtia muutoksia oppiaineisiin. Pitäisikö taideaineita yhdistää toisiinsa tai tietoaineisiin? Jos aineet säilytetään, tulee varata osa viikkotunneista eheyttävälle opetukselle.
KOULUJÄRJESTELMÄ
3. Koulujärjestelmän tulee perustua elinikäiselle oppimiselle. Varsinkin toisella asteella opiskelun tulee koostua moduleista, osa yleissivistäviä osa ammatillisia.
4. Korkeakouluissa voitaisiin ottaa käyttöön pätevyyden antavat välitutkinnot.
5. On ratkistava, missä määrin perusteltua on rakentaa eri-ikäisille erilliset oppilaitokset. Eri-ikäisten yhteisopetuksesta voidaan saada yllättävää synergiaetua.
6. Kysymys oppilaitten läsnäolovelvoitteesta tulisi ratkaista. Minkäikäisiä ei enää tarvitse valvoa?
OPETTAJANKOULUTUS
7. Opettajankoulutukseen tarvitaan muutoksia. Jos perusopetuksessa siirrytään kohti eheyttävää ja innovatiivsta opetusta, opettajien tulisi suorittaa yhdistelmätutkintoja. Yhden aineen opettajien koulutus tulisi lopettaa. Peruskoulun opettajalla voisi olla osaamista pääaineessa, muutamassa sivuaineessa ja niiden rinnalla tai sijasta esim. koulussa tarvittavaa erityisopetuksen, hallinnollisen, kuratorisen ja koulupsykologisen ohjauksen osaamista. Samassa yhteydessä tulisi pohtia, onko opettajuus syytä rakentaa jatkossa ikäkausittain? Pitäisikö opettajille luoda määräaikainen opettajalisenssi?
8. Valmistuvalla opettajalla olisi ensin välitutkinto. Hänellä olisi oikeus palata suorittamaan loppututkinto esim. 2-4 vuoden kuluttua.
KOULUVUOSI
9. Koulupäivän ja kouluvuoden rytmi (aloittamisajankohta, opiskelu ja tauot..) on harkittava uudelleen. Opettajat tarvitsevat erillisen riittävän pitkän kouluttautumisjakson. Kolmas sektori voisi sinä aikana (esim. elokuun loppu), järjestää oppilaille ryhmäytymis- ja leiritoimintaa.
OPETUSSUUNNITELMA
10. Osa opinnoisa tulisi harmonisoida Euroopan sisällä.
11. Opetussuunnitelma on kirjoitettava uudella tavalla; lasten kielellä. Opetussuunnitelmassa tulisi olla tilaa ja aikaa luonnollisille kokonaisuuksille. Sisältökokonaisuudet tulisi ilmaista ongelmina tehtävinä tai projekteina. Kustakin kokonaisuudesta voi olla tarjolla eritasoisia suorituksia (jotka suorittamalla saa erilaisen arvosanan).
KOULUJEN OHJAUS
12. Kouluja on ohjatava hybridisesti, riittävä koulupedagoginen autonomia turvaten. Yksittäisten opettajien didaktinen vapaus on määriteltävä uudelleen (ei sisällä koulutuspoliittista veto-oikeutta). Vapaus ansaitaan näytöillä.
KUNNAT
13. Koulutukseen on satsattava. Koulutukseen budjetit tulee saada riippumattomiksi kunnan taloustilanteesta. Koulutuksen ylläpitäjälle on määrättävä riittävät resurssit, reviiri ja santiot.
14. Keskeistö on laaduntaju : asiakkaalle syntyvä lisäarvo (yksilöllisyys, käytettävyys, luotettavuus, turvallisuus ergonomisuus, ekologisuus, elämyksellisyys)
ERITYINEN TUKI
15. Yleisopetuksen ja erityisopetuksen suhde on mietittävä uudelleen. Inkluusioperiaate voidaan toteuttaa parhaiten pariopettajaratkaisuna. Tämä edellyttää muutoksia mm. tiloihin.
16. Yhä haasteellisimmiksi käyvät pienet erityisryhmät tarvitsevat erikseen kehitettyä, räätälöityä pedagogiikkaa
17. Koulunkäyntiavustajien koulutus tulisi laajentaa opetusassistentin koulutukseksi (esim. alempi kk-tutkinto)
OPETTAJUUS
18. Opettajuus tulee määritellä uudelleen. Opettajan keskeinen tehtävä on kannustaa jokaista oppilasta löytämään oma intohimonsa (ohjaus). Opettajan työssä korostuu ohjaus- ja siihen tarvitaan työaikaa.
19. Opetusta ohjaavaksi käsitykseksi voitaisiin nostaa vastuullinen konstruktivismi, jossa opettaja ohjaa oppilaitten tietotyötä, mutta pitää huolen, että kaikki myös oppivat perusasiat.
20. Koulun työaikaa on muutettava niin, että henkilökunnalla on aikaa lasten ja huoltajien henkilökohtaisiin tapaamisiin.
PALKKAPOLITIIKKA
21. Koulutyön muutoset edellyttävät muutoksia opettajien työaikaan ja palkkaukseen.
22. Opettajille tarvitaan uudenlaiset palkkaratkaisut, joissa opettajien palkkaus nousee riittäväksi säilyttämään ammatin vetovoiman. Toisen asteen työ on korvattava opettajille.
23. Mentor-opettajalle erityinen toimenkuva ja palkkausehdot.
24. Rehtorien palkkatason on oltava oikeassa suhteessa opettajien palkkatasoon.
OPPILASHUOLTO
25. Perheille tarjottavaa tukea on lisättävä. Perheneuvolat tulisi siirtää koulujen yhteyteen.
26. Erityisesti koulujen yhteyteen tulisi sijoittaa perheneuvolapalveluita. Kouluterveydenhoitajat jne. tulisi siirtää koulutoimen palvelukseen. Sosiaali- ja perhetyötä tulee vahvistaa koulussa.
REHTORIT
27. Rehtoreille tulevaisuus luo kovia vaatimuksia. Tulevaisuuden johtajan on oltava kiinnostava persoonallisuus, laaja-alainen, kaukokatseinen, luova, kyseenalaistava, etsivä, nöyrä, reilu, oikeudenmukainen kestävä, johtajuutta sytyttävä. Hänellä on oltava draivia, kykyä viedä asioita päätökseen. kykyä luoda innovaatioita, kykyä huolehtia ilmapiiristä. kykyä houkutella remmiinsä parhaat aivot ja virittää ne.arvot kohdallaan ja kykyä innostua - ja innostaa - kymmenin kielin ja kulttuurein.
28. Koulun johtamiskulttuuriin tarvitaan muutos; kontrollin sijan opettajia on johdettava kunnianhimoisilla tavoitteilla. Ilmapiiri tulisi aada motivoivaksi, innostavaksi ja kannustavaksi.
29. Rehtorin tehtäväkuva ja vastuuta on kohtuullistettava ammatin vetovoiman säilyttämiseksi. Rehtorille on varattava aikaa pedagogiseen johtamiseen. Se on hänen ydintehtävänsä.
30. Ratkaisut, joissa koululla ei ole aidosti paikalla olevaa rehtoria on purettava joko nimittällä koululle johtaja tai apulaisrehtori
KOULUN AIKUISET
31. Kouluissa tarvitaan lisää aikuisia. Vapaaehtoistyöntekijöitä kouluun
TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
32. Opetuksen laadun nostaminen kehittävällä arvioinnilla (johon liittyy otospohjaiset testit)
33. Opettajien ammattitaidon ajantasalla pitäminen on kriittinen menestystekijä: Ammattitaidon kehittää muodollisen koulutuksen lisäksi pariopettajuus, tiimiopettajuus. Yhteisöllisen oppimisen lisääntyminen; ajatusten, ideioden, osaamisen jakamien ja jalostaminen yhdessä.
MAAHANMUUTTAJIEN OPETUS
34. Maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen (vrt. kunnan asuntopolitiikka). Jokin rajoitus yhden opetusryhmän kielten määrälle? Maahanmuuttajaperheiden yhteinen kieltenopetus
35. Opettajiksi tarvittaisiin hyvin kotoutettuja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joilla on vahva suomenkielen taito
TOIMINTAKULTTUURI
36. Toimintakulttuurin on lisättävä kaikille asianosaistahoille osallistumisfoorumeita.
37. Oppilaskunnalla voisi olla yritystoiminta. Rahankeruutoiminta.
38. Toimintakulttuuriin kuuluu kestävä kehitys.
39. Kysymys kouluväkivallasta on ratkaistava. Opettajien ja oppilaiden hyvinvointi on turvattava
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
40. Erimielisyystapauksiin kodin ja koulun yhteistyössä tarvittaisiin neuvottelumekanismit
41. Vanhemmille tulisi säätää samanlainen kodin ja koulun yhteistyövelvoite kuin koulullakin on. Konkreettina yhteistyömuotona voisi olla lapsen oppimispassi.
42. Koulujen pitää lisätä digitaalisia palveluitaan.
KOULUJEN KOKO
43. Yleinen kustannustehokkuuden vaatimus johtaa Koulujen koon kohtuulliseen kasvamiseen.
OPPIMATERIAALI JA VÄLINEET
44. Oppimateriaaleja tulisi kehittää dynaamisiksi, yksilöllisesti säädettäviksi (esim. vaatimustaso)
45. Henkilökohtaiset digitaaliset laitteet (opettajille ja oppilaille)
46. Useita aineita yhdistävät oppimateraalit myös -kirjat.
47. Tekijänoikeuskysymykset tulisi ratkaista niin, että ne eivät supista oppimismahdollisuuksia.
TILARATKAISUT
48. Koulutilat tulee rakentaa
-Terveellisiksi ja turvallisiksi.
-On järkevää etsiä synergiaetuja yhdistämällä eri-ikäisille ja eri kielellä opiskeleville tarjottuja koulutuspalveluita
-On järkevää etsiä synergiaetuja yhdistämällä koulua ja muita kunnallisia palveluita (nuorisotila, kirjasto).
-Saattaisi olla järkevää rakentaa kampuksia, joissa olisi myös liikkeitä, elokuvateattereita jne.
-Kouluissa tarvitaan erilaisia tiloja isoista liikuntasaleista ja auditorioista, mediateekkiin, usean opettajan yhteisopetukselle tarkoitettuja oppimistiloja, ja joustavasti seinistään liikuvia luokkatiloja. Lisäksi tarvitaan viihtyisiä oleskelutiloja oppilaille,opettajille ja koulussa kokoontuville vanhemmille.
-Koulussa tulisi voida harrastaa itsenäisesti ja ohjatusti myös oppituntien ulkopuolella.
-Erityisesti tarvetta on varastotiloille.
-Tilojen mitoitus tulee muuttaa vastaamaan 2000-luvun opetuksen tarpeita (vanhassa mitoituksessa on noin 16 m2 /oppilas). -Mikäli koulu tarjoaa myös aamu-, iltapäivä- mahdollisesti yöpalveluita, niille on suunniteltava omat tilat. Kalliiden tilojen käyttöasteen nostaminen opetusaikaa vuoroihin jaksottelemalla.
49. Ei riitä, että kunnassa on muutama kunnossa oleva kulissikoulu. Kaikki koulut on saatava kuntoon.
AJATTELIN näin hiihtoloman kunniaksi julkaista Manifestin Tulevaisuuden koulusta. En rasita lastun lukijoita ajovoimien esittelyillä (Iso G, teknologia, väestökehitys, kansainvälistyminen, maahan- ja maassamuutto, muuttuva lapsuus, uusliberaali ideologia, veroasteen alentaminen...). Ohitan myös tällaiseen pohdintaan liityvän olettamusperustan kuvauksen (ihmiskuva, opetusnäkemys, koulun yhteiskunnalliset funktiot). Esittelen suoraan tulevaisuutekojen listan, joka minun käsittääkseni yrittää vastata edessä olevien vuosien haasteisiin. Suorastaan hihkuisin kommentteista tai vaatimuksista perusteluiksi.
TULEVAISUUSTEOT
1. Tällaiseksi meidän tulisi nuoriamme kasvattaa (kasvatuksen päämäärä)
Kasvatuksen päämääränä tulisi olla nuori, jolla on
-riittävä yleissivistys ja yleisosaaminen
-oppimistaidot: oman osaamisen jakamiset taidot. Kykyä kytkeytyä omaa osaamista täydentäviin tahoihin. Tietotuotteiden tuottaminen (artikkelit, esseet, mainokset...). Tietotyön (oppimisen) eri vaiheiden hallinta (tiedon haltuunotto, työhön ryhtyminen, työnjakaminen kunkin osaamisalueita optimaalisesti hyödyntäen, virikkeiden antaminen toisille, oman osaamisen antaminen toisten käyttöön, ohjeiden noudattaminen, työn loppuunsaattaminen, aikataulussa pysyminen)
- muutoskykyä (kyky toteuttaa uudistus. Kyky sopeutua. Innovaatiotaidot. Luovuus.
- johtamisen taidot. Kumppanuuden taidot. Alaisen taidot. Palvelutaidot. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Tiimitaidot (erilaiset tiimityön työnteko- ja ilmapiiriroolit). Mukaan tunkeutumisen taidot. Taidot tehdä kompromisseja ja ratkoa erimielisyyksiä.
- ehjä pää; hän tuntee itsensä
-luovuutta ja kykyä välittää
-kestävyyttä ja sitkeyttä.(Kosmos koettelee), Kykyä itsensä psyykkaamiseen. Ja terve Itsetunto.
-kykyä huolehtia itsestään, fyysisestä ja henkisestä kunnostaan
-elämäniloa ja positiivisuutta
-kykyä kommunikoida monella kielellä
-työtaitoa (ennakkoluulottomuus uutta kohtaan) ja
-kilpailun kestokykyä.
2. Tällaisia asioita/sisältöjä opetusohjelmassa tulisi olla (kasvatuksen sisällöt)
Oppimäärän osalta tulisi harkita, riittääkö nykyinen oppilaan viikkotuntimäärä ja onko kouluaika nyt jaksotettu järkevästi. Ehdottaisin itse viikkotuntimäärän nostamista keskimäärin neljällä. Samalla syntyisi mahdollisuus lyhentää perusopetusta kahdeksanvuotiseksi, jos niin halutaan.
Oppisisällöt tulisi jakaa kahteen osaan 1) kaikille tarjottavaan ydinosaamiseen ja 2) valinnaisiin, itsen toteuttamisen kannalta tärkeään osaamiseen.
Oppiaines tulisi moduloida. Osan voisi ryhmittää nykyisten oppiaineiden mukaan. Osa sisällöistä tulisi koostua innovatiivisuutta lisäävistä eri aineita ennakkoluulottomasti yhdistävistä kokonaisuuksista (ns. aihekokonaisuudet). Opetusaikaa tulisi erityisesti antaa eheyttäville kokonaisuuksille, jotka toteutettaisiin opettajien yhteistyönä. Osa moduleista voisi olla euroopan tasoisesti standardisoituja (toki lokalisoituja)
Tulevaisuuden kannalta tärkeitä kokonaisuuksia olisivat:
1. Luku- ja kirjoitustaito (äidinkieli ja medialukutaito yhdessä; tietotyö)
2. Arjen matematiikka ja matemaattiset ongelmat
3. Kulttuuritieto: nuorisokulttuuri, vieraat kulttuurit, uskonnot, tavat, arvo, maantieto, kaikille yhteinen katsomusopetus
4. Ympäristö- ja luonnontieto: fysiikka, kemia, biologia, kotiseutuoppi, ekologia
5. Teknologiatieto: tekniikan historia, tekniinen työ, fysiikka ja kemia. Tieto- ja viestintätekniikka.
6. Ihmisenä kasvu: Itsetuntemus. Tunnetaidot. Arvot. Suvaitsevaisuus.Taito kuunnella erilaisia mielipiteitä, kun oma mielipide on varma. vuorovaikutustaidot, tapakasvatus, psykologia, tunteet, seksuaali- ja perhekasvatus
7. Yhteiskuntatieto (demokratia, tulevaisuuskasvatus, muutostieto, työn historia ja tulevaisuus, liike-elämän taidot, taloustieto, talouden logiikka, laillisuuskasvatus).
8. Kielet ja kulttuuriosaaminen (myös muut kuin englanti) Kielen yhteydessä maantieto
9. Liikunta- ja terveyskasvatus (vastuuta omasta terveydestä, ergonomia)
10. Taide- ja taitoaineet, joko itsenäisinä tai yhdistettyinä toisiin aineiden kursseihin. Luovuus. Muotoilu. Kokeilu. Keksiminen.
Oppiaineista jättäisin pois uskonnon ja elämänkatsomustiedon. Maantieto jakautuisi useaan kokonaisuuteen.
Sisällöt tulisi muotoilla ratkaistavina ongelmina, tehtävinä tai projekteina. Oppimäärässä tulisi hyväksyä eritasoisia sisältöjä ainakin valinnaisen oppimisen osalta.
Oppilaalla tai oppilasryhmällä tulisi olla oikeus antaa näyttö osaamisestaan myös perusopetuksessa ja saada jo osaamiensa asioiden tilalle korvaavaa opetusta.
3. Tällaisia menetelmiä kannattaisi opetuksessa suosia (kasvatuksen menetelmät)
Tulevaisuuden koulussa tulisi noudattaa seuraavia pedagogisia ja didaktisia periaatteita:
1. Asioiden käsittely lapsuutta suojellen
2. Hyödynnetään lasten oppimispreferenssejä: menetelmiä joilla opitaan ja jotka ovat oppilaista hauskoja. Edutainment, pelimainen tapa oppia, multimodaalisuus, projektit, autenttinen oppiminen (työelämäjaksot, vapaaehtoistyö, leirit)
3. Koulunkäynti ei ole kakun istumista. Osaamisnäyttö vapauttaa osallistumisesta opetukseen tietystä iästä alkaen
4. Tietoa konstruoidaan yhdessä. Tähän sopivat parviälytehtävät ja mm. tarinointi
5. Opettaja kuitenkin varmistaa, että syntyvä tietorakenne on keskeisiltä osiltaan oikea (vastuullinen konstruktivismi)
6. Opetuksessa tulee vallita kannustava ja innostava ja itsetuntoa vaaliva vuorovaikutus.
7. Monimenetelmällisyys opinnoissa (valittavat tavat antaa näyttö)
8. Digitaalinen ja kohtaamispalvelu tasapainossa. Virtuaalinen itseopiskelu. Näytöt ja niihin valmennus
9. Oppiminen on myös kansalaisvelvollisuus.
10. Käytetään myös kansainvälisesti tuotettua oppimateriaalia (lokalisointi)
11. Tehdään pienryhmätyötä, ryhmäyttäminen rikastavaksi oppimisyhteisöksi
12. Erityiskasvatuksen hyviä käytänteitä sovelletaan yleisopetukseen (mm. puhuttaminen)
13. Yhteenottoja varten luodaan sovittelujärjestelmät
14. Opettaja on kasvun malli. Tämä saattaa vaatia opettajien itsekasvatusta kohti myönteisyyttä ja muita tulevaisuustaitoja. Opettajien on käyttäydyttävä lapsia kunnioittaen. Oppilaita on kohdeltava aina oikeudenmukaisesti ja reilusti. Opetus on suunniteltava hyvin.
15. Koulun ja luokan toimintakulttuuri (säännöt, rituaalit) on läpipohdittava
16. Epäluonnollisesti syntyneet opetusryhmät eivät ryhmäydy itsekseen (vrt.vapaasti syntyneet verkot). Ryhmätymistä tuetaan mm. pienryhmien avulla.
17. Oppilaat sitoutetaan koulutyöhön laatimalla henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, jotka toimivat myös osaamispassina. Ohjaustilanteessa oppilas asettaa itse itselleen tavoitetason ( osaamistasoittain kuvataan: mitä pitää tehdä). Osaamispassiin hyväksytään myös muualla annettu näyttö
18. Opetuksessa pyritään käyttämään yksilöllisiä piirteitä huomioonottavia digitaalisia oppimateriaaleja (esim. vaikeustaso voidaan määritellä).
19. Opetellaan tekemään tietotyötä vastuuta kantaen pienryhmissä yrittävyyshenkisesti. Vetovastuu vuorollaan.
20. Tehdään tietotyötä myös virtuaaliverkoissa
21. Pudokkaista on otettava koppi mahdollisimman varhaisin,
22. Opetusta tulee järjestää eheytetysti: Vieraalla kielellä kotitaloutta?
4. Tällaisia muutoksia opetuksen puitetekijöihin pitäisi tehdä, jotta opetus muuttuisi toivotun kaltaiseksi.
Jotta opetus voisi muuttua ylläkuvatun kaltaiseksi, koulun puitetekijöissä tarvitaan seuraavia muutoksia:
KOULUTUSPOLITIIKKA
1. Koulutuspolitiikka tulee muodostaa moniäänisesti myös kentän tarpeita kuunnellen (politiikka, elikeinoelämä, tiede, koulut, kunnat, järjestöt, asukkaat, oppilaat)
2. Valtioneuvoston tulisi pohtia muutoksia oppiaineisiin. Pitäisikö taideaineita yhdistää toisiinsa tai tietoaineisiin? Jos aineet säilytetään, tulee varata osa viikkotunneista eheyttävälle opetukselle.
KOULUJÄRJESTELMÄ
3. Koulujärjestelmän tulee perustua elinikäiselle oppimiselle. Varsinkin toisella asteella opiskelun tulee koostua moduleista, osa yleissivistäviä osa ammatillisia.
4. Korkeakouluissa voitaisiin ottaa käyttöön pätevyyden antavat välitutkinnot.
5. On ratkistava, missä määrin perusteltua on rakentaa eri-ikäisille erilliset oppilaitokset. Eri-ikäisten yhteisopetuksesta voidaan saada yllättävää synergiaetua.
6. Kysymys oppilaitten läsnäolovelvoitteesta tulisi ratkaista. Minkäikäisiä ei enää tarvitse valvoa?
OPETTAJANKOULUTUS
7. Opettajankoulutukseen tarvitaan muutoksia. Jos perusopetuksessa siirrytään kohti eheyttävää ja innovatiivsta opetusta, opettajien tulisi suorittaa yhdistelmätutkintoja. Yhden aineen opettajien koulutus tulisi lopettaa. Peruskoulun opettajalla voisi olla osaamista pääaineessa, muutamassa sivuaineessa ja niiden rinnalla tai sijasta esim. koulussa tarvittavaa erityisopetuksen, hallinnollisen, kuratorisen ja koulupsykologisen ohjauksen osaamista. Samassa yhteydessä tulisi pohtia, onko opettajuus syytä rakentaa jatkossa ikäkausittain? Pitäisikö opettajille luoda määräaikainen opettajalisenssi?
8. Valmistuvalla opettajalla olisi ensin välitutkinto. Hänellä olisi oikeus palata suorittamaan loppututkinto esim. 2-4 vuoden kuluttua.
KOULUVUOSI
9. Koulupäivän ja kouluvuoden rytmi (aloittamisajankohta, opiskelu ja tauot..) on harkittava uudelleen. Opettajat tarvitsevat erillisen riittävän pitkän kouluttautumisjakson. Kolmas sektori voisi sinä aikana (esim. elokuun loppu), järjestää oppilaille ryhmäytymis- ja leiritoimintaa.
OPETUSSUUNNITELMA
10. Osa opinnoisa tulisi harmonisoida Euroopan sisällä.
11. Opetussuunnitelma on kirjoitettava uudella tavalla; lasten kielellä. Opetussuunnitelmassa tulisi olla tilaa ja aikaa luonnollisille kokonaisuuksille. Sisältökokonaisuudet tulisi ilmaista ongelmina tehtävinä tai projekteina. Kustakin kokonaisuudesta voi olla tarjolla eritasoisia suorituksia (jotka suorittamalla saa erilaisen arvosanan).
KOULUJEN OHJAUS
12. Kouluja on ohjatava hybridisesti, riittävä koulupedagoginen autonomia turvaten. Yksittäisten opettajien didaktinen vapaus on määriteltävä uudelleen (ei sisällä koulutuspoliittista veto-oikeutta). Vapaus ansaitaan näytöillä.
KUNNAT
13. Koulutukseen on satsattava. Koulutukseen budjetit tulee saada riippumattomiksi kunnan taloustilanteesta. Koulutuksen ylläpitäjälle on määrättävä riittävät resurssit, reviiri ja santiot.
14. Keskeistö on laaduntaju : asiakkaalle syntyvä lisäarvo (yksilöllisyys, käytettävyys, luotettavuus, turvallisuus ergonomisuus, ekologisuus, elämyksellisyys)
ERITYINEN TUKI
15. Yleisopetuksen ja erityisopetuksen suhde on mietittävä uudelleen. Inkluusioperiaate voidaan toteuttaa parhaiten pariopettajaratkaisuna. Tämä edellyttää muutoksia mm. tiloihin.
16. Yhä haasteellisimmiksi käyvät pienet erityisryhmät tarvitsevat erikseen kehitettyä, räätälöityä pedagogiikkaa
17. Koulunkäyntiavustajien koulutus tulisi laajentaa opetusassistentin koulutukseksi (esim. alempi kk-tutkinto)
OPETTAJUUS
18. Opettajuus tulee määritellä uudelleen. Opettajan keskeinen tehtävä on kannustaa jokaista oppilasta löytämään oma intohimonsa (ohjaus). Opettajan työssä korostuu ohjaus- ja siihen tarvitaan työaikaa.
19. Opetusta ohjaavaksi käsitykseksi voitaisiin nostaa vastuullinen konstruktivismi, jossa opettaja ohjaa oppilaitten tietotyötä, mutta pitää huolen, että kaikki myös oppivat perusasiat.
20. Koulun työaikaa on muutettava niin, että henkilökunnalla on aikaa lasten ja huoltajien henkilökohtaisiin tapaamisiin.
PALKKAPOLITIIKKA
21. Koulutyön muutoset edellyttävät muutoksia opettajien työaikaan ja palkkaukseen.
22. Opettajille tarvitaan uudenlaiset palkkaratkaisut, joissa opettajien palkkaus nousee riittäväksi säilyttämään ammatin vetovoiman. Toisen asteen työ on korvattava opettajille.
23. Mentor-opettajalle erityinen toimenkuva ja palkkausehdot.
24. Rehtorien palkkatason on oltava oikeassa suhteessa opettajien palkkatasoon.
OPPILASHUOLTO
25. Perheille tarjottavaa tukea on lisättävä. Perheneuvolat tulisi siirtää koulujen yhteyteen.
26. Erityisesti koulujen yhteyteen tulisi sijoittaa perheneuvolapalveluita. Kouluterveydenhoitajat jne. tulisi siirtää koulutoimen palvelukseen. Sosiaali- ja perhetyötä tulee vahvistaa koulussa.
REHTORIT
27. Rehtoreille tulevaisuus luo kovia vaatimuksia. Tulevaisuuden johtajan on oltava kiinnostava persoonallisuus, laaja-alainen, kaukokatseinen, luova, kyseenalaistava, etsivä, nöyrä, reilu, oikeudenmukainen kestävä, johtajuutta sytyttävä. Hänellä on oltava draivia, kykyä viedä asioita päätökseen. kykyä luoda innovaatioita, kykyä huolehtia ilmapiiristä. kykyä houkutella remmiinsä parhaat aivot ja virittää ne.arvot kohdallaan ja kykyä innostua - ja innostaa - kymmenin kielin ja kulttuurein.
28. Koulun johtamiskulttuuriin tarvitaan muutos; kontrollin sijan opettajia on johdettava kunnianhimoisilla tavoitteilla. Ilmapiiri tulisi aada motivoivaksi, innostavaksi ja kannustavaksi.
29. Rehtorin tehtäväkuva ja vastuuta on kohtuullistettava ammatin vetovoiman säilyttämiseksi. Rehtorille on varattava aikaa pedagogiseen johtamiseen. Se on hänen ydintehtävänsä.
30. Ratkaisut, joissa koululla ei ole aidosti paikalla olevaa rehtoria on purettava joko nimittällä koululle johtaja tai apulaisrehtori
KOULUN AIKUISET
31. Kouluissa tarvitaan lisää aikuisia. Vapaaehtoistyöntekijöitä kouluun
TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
32. Opetuksen laadun nostaminen kehittävällä arvioinnilla (johon liittyy otospohjaiset testit)
33. Opettajien ammattitaidon ajantasalla pitäminen on kriittinen menestystekijä: Ammattitaidon kehittää muodollisen koulutuksen lisäksi pariopettajuus, tiimiopettajuus. Yhteisöllisen oppimisen lisääntyminen; ajatusten, ideioden, osaamisen jakamien ja jalostaminen yhdessä.
MAAHANMUUTTAJIEN OPETUS
34. Maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen (vrt. kunnan asuntopolitiikka). Jokin rajoitus yhden opetusryhmän kielten määrälle? Maahanmuuttajaperheiden yhteinen kieltenopetus
35. Opettajiksi tarvittaisiin hyvin kotoutettuja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joilla on vahva suomenkielen taito
TOIMINTAKULTTUURI
36. Toimintakulttuurin on lisättävä kaikille asianosaistahoille osallistumisfoorumeita.
37. Oppilaskunnalla voisi olla yritystoiminta. Rahankeruutoiminta.
38. Toimintakulttuuriin kuuluu kestävä kehitys.
39. Kysymys kouluväkivallasta on ratkaistava. Opettajien ja oppilaiden hyvinvointi on turvattava
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
40. Erimielisyystapauksiin kodin ja koulun yhteistyössä tarvittaisiin neuvottelumekanismit
41. Vanhemmille tulisi säätää samanlainen kodin ja koulun yhteistyövelvoite kuin koulullakin on. Konkreettina yhteistyömuotona voisi olla lapsen oppimispassi.
42. Koulujen pitää lisätä digitaalisia palveluitaan.
KOULUJEN KOKO
43. Yleinen kustannustehokkuuden vaatimus johtaa Koulujen koon kohtuulliseen kasvamiseen.
OPPIMATERIAALI JA VÄLINEET
44. Oppimateriaaleja tulisi kehittää dynaamisiksi, yksilöllisesti säädettäviksi (esim. vaatimustaso)
45. Henkilökohtaiset digitaaliset laitteet (opettajille ja oppilaille)
46. Useita aineita yhdistävät oppimateraalit myös -kirjat.
47. Tekijänoikeuskysymykset tulisi ratkaista niin, että ne eivät supista oppimismahdollisuuksia.
TILARATKAISUT
48. Koulutilat tulee rakentaa
-Terveellisiksi ja turvallisiksi.
-On järkevää etsiä synergiaetuja yhdistämällä eri-ikäisille ja eri kielellä opiskeleville tarjottuja koulutuspalveluita
-On järkevää etsiä synergiaetuja yhdistämällä koulua ja muita kunnallisia palveluita (nuorisotila, kirjasto).
-Saattaisi olla järkevää rakentaa kampuksia, joissa olisi myös liikkeitä, elokuvateattereita jne.
-Kouluissa tarvitaan erilaisia tiloja isoista liikuntasaleista ja auditorioista, mediateekkiin, usean opettajan yhteisopetukselle tarkoitettuja oppimistiloja, ja joustavasti seinistään liikuvia luokkatiloja. Lisäksi tarvitaan viihtyisiä oleskelutiloja oppilaille,opettajille ja koulussa kokoontuville vanhemmille.
-Koulussa tulisi voida harrastaa itsenäisesti ja ohjatusti myös oppituntien ulkopuolella.
-Erityisesti tarvetta on varastotiloille.
-Tilojen mitoitus tulee muuttaa vastaamaan 2000-luvun opetuksen tarpeita (vanhassa mitoituksessa on noin 16 m2 /oppilas). -Mikäli koulu tarjoaa myös aamu-, iltapäivä- mahdollisesti yöpalveluita, niille on suunniteltava omat tilat. Kalliiden tilojen käyttöasteen nostaminen opetusaikaa vuoroihin jaksottelemalla.
49. Ei riitä, että kunnassa on muutama kunnossa oleva kulissikoulu. Kaikki koulut on saatava kuntoon.
perjantaina, helmikuuta 22, 2008
Maija Daavittila & Kaisu Toivonen & ???
NIIN se on koulujen talvilomatauko taas kerran voitettu kanta. Tällä kertaa en käyttänyt viikkoa rästisuman hektiseen purkuun vaan hiljaisesta työviikosta nauttimiseen. Ehtiihän nuo. Hyvää teki. Hiljaisuus. Hitaus. Ihan yksin olo. Ajattelu.
TUOREESSA Opettaja-lehdessä on tuttuun tapaan virkailmoituksia. Silmiin osui erityisesti Savonlinnan Talvisalon peruskoulun rehtorin paikka. Talvisalon, johon meidän Maijamme, Espoon ensimmäinen opetustoimenjohtaja Maija Daavittila siirtyi vuonna 2004 neljä vuotta sitten.
Olen ehtinyt olla rehtorina jo niin kauan, että esimieheni ovat vaihtuneet jo monen kertaan. Ensimmäinen esimieheni oli Atso Vilkkijärvi. Atson titteli oli koulutoimenjohtaja. Atson kyyditsi eläkkeelle vuonna 2000 hienolla amerikan raudallaan rehtori Jouni Holopainen, Jouni oli yksi opetustoimenjohtajan viran hakijoita. Espoolaisrehtoreista moni muukin jätti hakemuksensa mm. Martti Hellström, Jukka Kuittinen ja entinen espoolaisrexi Kristiina Haavisto. Minäkin pääsin haastatteluun ja Psykon testeihin. Daavittilan Maija oli kuitenkin hakijoista paras. Hänet valittiin.
Maija oli energinen ja vahva johtaja, mutta aika oli kai hänelle kohtuuton. Elettiin Espoon ihan hulluja muutosähkyvuosia. Moni espoolainen johtaja jätti paikkansa. Maijakin. Hän ei koskaan esittänyt kritiikkiä julkisesti, mutta kertoi haluavansa tehdä hyviä asioita.
Daavittilan jätettyä tehtävän virka pantiin hakuun. Uudeksi opetustoimenjohtajaksi valittiin Vantaan silloinen peruskoulutoimenjohtaja Kaisu Toivonen. Kaisun aikana Espoon koulutoimi on kehittynyt voimakkaasti. Daavittilan aikana suunniteltu aluerehtorimalli on otettu käyttöön, ja kullakin rehtorilla on nyt oma osastopäällikkötasoinen esimiehensä. Minulla hallintopäällikkö.
Lehdestä sai tänään lukea, että opetustoimenjohtajamme on hakenut Vantaalla vapautunutta sivistystoimenjohtajana paikkaa. Kyseessä tuskin on päähänpisto, koska Toivonen ehti syksyllä hakea sekä Opetushallituksen pääjohtajan että Helsingin apulaiskaupunginjohtajan paikkoja. Luonnollisesti haluan pitää hänelle peukkua valitsemallaan tiellä, mutta on jotenkin haikeaa, että koulutoimen korkein johtotehtävä näyttää muuttuvan pätkätehtäväksi.
Jos tämä vauhti jatkuu ja eläkeikä pysyy paikollaan, saatan saada vielä 2 uutta esimiestä/-naista :-)
torstaina, helmikuuta 21, 2008
Ookkona Oulusta osa 2?
OULUSSA on siis tänä lukuvuonna juostu. On viety porukalle valoa 21.vuosisadan johtamisesta ja pidetty Kasarmilla Fullan-alueseminaari. Ja tänään sain ohjata 170 oppilaitosjohtajaa tulevaisuushakuiseen koulun konstruointiin.
Luento meni mukavasti- ystävälliset ihmiset kävivät jopa kiittämässä. Laitteet toimivat, dioja oli liikaa, mutta ruoka (Janssonin kiusaus) oli hyvää. Sain muuten lounastaa yhdessä kansanedustaja Liisa Jaakosaaren kanssa. Hän puhui fiksuja koulusta sivistyslaitoksena.
JA VÄHÄN oli upea päästä kotiin Finnairin Airbussilla, joka lentää normaalisti Aasian reitillä. Kahdeksan riviä penkkiä. Uskomaton määrä lentoemäntiä.
Hieno lomapäivä.
keskiviikkona, helmikuuta 20, 2008
Tulevaisuuden koulu
ILTAPUHTEENA olen valmistellut viikon ajan huomista luentoa Oulussa. Oulun ja Lapin lääninhallitukset järjestävät kaksipäiväiset Pohjois-Suomen oppilaitosjohtamisen päivät 21.-22.2.2008 yleissivistävän ja ammatillisen koulu-
tuksen johtamisen tukemiseksi rehtoreille ja erilaisissa johtamisen tehtävissä toimiville. Kello 13:45 ohjelmassa on "Tutkimuksen puheenvuoro: Tulevaisuushakuisen kouluorganisaation rakentaminen KT, Rehtori Martti Hellström."
Minua on siis pyydetty käyttämään siellä "tutkimuksen ääntä" tulevaisuuden koulusta. HUH! 90 minuutin sessiota varten valmistin 89 diaa. Onhan niitä paljon. Luvassa on oikein infoähkyä. Sainkin kavereilta mm. Sorsan Osmolta ja Johnsonin Peteriltä paitsi kannustusta myös ohjeita karsia dioja, tektiä ja kuvia, mutta tällä aikataululla en taida ehtiä. Tiivistäminen nimittäin edellyttää syvää näkemystä.
Olen kuitenkin syntyneeseen kokonaisuuteen aika tyytyväinen. Esitän aluksi kolme erilaista koulun kehittämisen strategiaa (1) traditiolähtöisen, (2) praktisen (ongelmalähtöisen) ja (3) tulevaisuushakuisen. Sitten hahmottelen, mitä tuo tulevaisuushakuinen strategia voisi olla.
Esittelen teemasta "lyhyen oppimäärän", johon kuuluu myös Luokanopettajaliiton " Koulu 2024"-skenario. Mukavaa, että saa taas tarttua siihen. Luento-osuuden jälkeen panen sitten porukan pohtimaan, millainen koulun tulisi olla, jotta se parhaiten ottaisi huomioon todennäköiset muutokset maailmassa, lapsissa ja lasten tavoissa oppia. Tämä rakennehan on tuttu Microsoftin 21. vuosisadan johtajuus-ohjelmasta.
Mikäli kaikki menee hyvin, lopuksi reflektoin osallistujien näkemyksiä ja vertaan niitä "vastuullisesti konstruktivistisena kouluttajanai" muualla esitettyihin. Sitten lopuksi muistan vielä varoittaa, että tulevaisuushakuinen strategia on vain yksi strategia. Peter Johnson lähetti minulle artikkeliluonnoksen, josta sain mainiot lopetussanat:
maanantaina, helmikuuta 18, 2008
Sata sanaa kasvatuksesta jne.
TÄNÄÄN ei koulussa ollut lapsia. Eikä paljon muitakaan. Talonmies Kari, koulusihteeri Riitta, ja kaksi koulunkäyntiavustajaa Leena ja Riitta tekemässä ryhmäintegraatiomateriaaleja. Koneet eivät oikein toimineet, joten tein hommia kotona.
KUITTISEN JUKKA ja Tikan Kaisa soittelivat. Kertoivat kuulumisia rehtorien työhyvinvointiryhmästä. Parikko on työstämässä työkalua YT-toiminnan johtamiseen, ja pyysivät mukaan. Sehän sopii.
Tämänikäistä aletaan muuten pyytää kaikenlaiseen mukaan. Minäkin olen jo suostunut mukaan kahteen Opinmäen työryhmään, sekä pedagogiseen että hallinnolliseen. Niinikään sanoin kyllä vahvan tuen työryhmälle. Lääninhallituksetkin houkuttelevat seminaarehinsa. Tällä viikolla matkustan Ouluun puhumaan tulevaisuuden koulusta, ja huhtikuussa taas Tampereelle paneeliin ideoimaan opettajien ja rehtorien täydennyskoulutusta.
ILTAPÄIVÄLLÄ ajelin SOKLolle tapaamaan Kansasen Perttiä. Kalenterin voi merkitä tänään uuden teoksen "Sata sanaa kasvatuksesta" startin. Pertti tarjosi kahvit, ja kävimme käsitelistaa läpi. Edessä on huikea vuosi kasvatuksen keskeisten käsitteiden äärellä. Seuraava työtapaaminen on jo ensi viikolla.
PS. Auto meni katsastuksesta läpi, vaikka Tapiolan häirikkönuoret katkoivatkin perjantaina Johtotähden mersun nokalta. Olisiko aika taas vaihtaa autoa?
sunnuntaina, helmikuuta 17, 2008
Lo-liitto ry. ja Lo-tarvike oy
KUVA: LO-hallitus 2006-2008: Piritta Siekkinen (vas., varajäsen), Kai Lotvonen , kolmikko: Karita Koskinen, Päivi Haapajoki ja Marko Jokinen ovat piilossa), Matti Sippola (pj, pöydän päässä), Marja-Liisa Pietiläinen (sihteeri) ja juuri ja juuri Merja Koivisto. Kuvassa ei näy Kaija Norrbygårdia, Mira Ketolaa eikä Juhani Malkamäkeä. Kokouksesta olivat pois Sirkku Alin ja Katariina Paksuniemi.
VIIKONLOPPU oli pitkästä aikaa varattu luokanopettajien kokouksille. Lo-toimintaahan tässä on toki harrastettu koko alkutalvi. Luokanopettajan Päiväkirjalle on annettu viime viikolla painatuslupa. Jännityksellä sitä seuraa, iskeekö päälle vielä Perusopetuksen Päiväkirjan viimeistely. Iskee, jos tilauksia tälle uudelle tuotteelle tulee riittävästi. Kyselyjä on ainakin tullut.
Lo-liiton hallitus aloitti kokouksensa lauantai-iltapäivänä Akavatalon toimistossa. Alkutalven kokouksessa valmistaudutaan maaliskuiseen vuosikokoukseen. On hahmoteltava kokousohjelma, tilinpäätökset, budjetti, toimintakertomus ja -suunnitelma jne. Vuosikokouksessa liitolle valitaan myös puheenjohtaja ja hallitus seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Jaa-a, sitä on istuttu jo puheoikeutta käyttämässä jo seitsemän hallituksen kokouksissa ( Mäkelä I, Salomaa I- II , Kääriäinen I, Heinonen I-II ja Sippola I). Tämä hallitus taitaa olla yksi innokkaimmista. Jäsenet jopa haluavat kirjoittaa lehteen, ja sehän on upea juttu. Ideoita pursuaa, ja huumorikin kukkii. Hyvin on Matti ryhmän saanut toimimaan. Tuloksiakin on saatu. Liitto on näkynyt mediassa. Piiriorganisaatiouudistus on saatu käyntiin. Uuden hallituksen isoksi haasteeksi tulee jäsenmäärän laskun pysäyttäminen.
SUNNUNTAINA oli aikainen herätys. Liiton tytäryhtiö Lo-tarvike oy on nostettu naftaliinista, ja sen uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksen klo 8-9 . Minä olen mukana asiantuntijana, ts. en vastuullisena hallituksen jäsenenä. Lo-tarvike rupeaa kustantamaan mm. Luokanopettajan Päiväkirjaa ja LO-lehteä. Ratkaisuun on päädytty taloudellisista syistä. Tarvikkeen toimitusjohtajana toimii Maiccu.
Klo 9 jatkui Lo-hallituksen kokous. Yksi tärkeimmistä kokousasioista oli vuoden 2008 luokanopettajan valinta. Ehdokkaita oli useita, ja yksi valittiin. Muilta osin päätös on salainen. Hallitus myönsi joitain ansiomerkkejä. Sippola nuiji kokouksen päättyneeksi ennen puolta päivää.
Seuraavat- tämän hallitusen viimeiset- kokoukset ovat kuukauden kuluttua 14.-16.3. 2008 Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa vuosikokouksen yhteydessä. Siellä paljastetaan ja palkitaan vuoden luokanopettaja.
VIIKONLOPPU oli pitkästä aikaa varattu luokanopettajien kokouksille. Lo-toimintaahan tässä on toki harrastettu koko alkutalvi. Luokanopettajan Päiväkirjalle on annettu viime viikolla painatuslupa. Jännityksellä sitä seuraa, iskeekö päälle vielä Perusopetuksen Päiväkirjan viimeistely. Iskee, jos tilauksia tälle uudelle tuotteelle tulee riittävästi. Kyselyjä on ainakin tullut.
Lo-liiton hallitus aloitti kokouksensa lauantai-iltapäivänä Akavatalon toimistossa. Alkutalven kokouksessa valmistaudutaan maaliskuiseen vuosikokoukseen. On hahmoteltava kokousohjelma, tilinpäätökset, budjetti, toimintakertomus ja -suunnitelma jne. Vuosikokouksessa liitolle valitaan myös puheenjohtaja ja hallitus seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Jaa-a, sitä on istuttu jo puheoikeutta käyttämässä jo seitsemän hallituksen kokouksissa ( Mäkelä I, Salomaa I- II , Kääriäinen I, Heinonen I-II ja Sippola I). Tämä hallitus taitaa olla yksi innokkaimmista. Jäsenet jopa haluavat kirjoittaa lehteen, ja sehän on upea juttu. Ideoita pursuaa, ja huumorikin kukkii. Hyvin on Matti ryhmän saanut toimimaan. Tuloksiakin on saatu. Liitto on näkynyt mediassa. Piiriorganisaatiouudistus on saatu käyntiin. Uuden hallituksen isoksi haasteeksi tulee jäsenmäärän laskun pysäyttäminen.
SUNNUNTAINA oli aikainen herätys. Liiton tytäryhtiö Lo-tarvike oy on nostettu naftaliinista, ja sen uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksen klo 8-9 . Minä olen mukana asiantuntijana, ts. en vastuullisena hallituksen jäsenenä. Lo-tarvike rupeaa kustantamaan mm. Luokanopettajan Päiväkirjaa ja LO-lehteä. Ratkaisuun on päädytty taloudellisista syistä. Tarvikkeen toimitusjohtajana toimii Maiccu.
Klo 9 jatkui Lo-hallituksen kokous. Yksi tärkeimmistä kokousasioista oli vuoden 2008 luokanopettajan valinta. Ehdokkaita oli useita, ja yksi valittiin. Muilta osin päätös on salainen. Hallitus myönsi joitain ansiomerkkejä. Sippola nuiji kokouksen päättyneeksi ennen puolta päivää.
Seuraavat- tämän hallitusen viimeiset- kokoukset ovat kuukauden kuluttua 14.-16.3. 2008 Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa vuosikokouksen yhteydessä. Siellä paljastetaan ja palkitaan vuoden luokanopettaja.
lauantaina, helmikuuta 16, 2008
Kaksi vuotta blogia (15.2.2006- 15.2.2008)
TOISEN BLOGIVUODEN MINULLE TÄRKEÄ KUVA
NIIN se aika menee. Perjantaina tuli täyteen toinen blogivuosi. Ensimmäinen lastu 15.2.2006 käsitteli väkivaltaa.
Blogi PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN-spacessa. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on jo yli 22 000 lukukertaa, eli yhä noin 200 lukijaa/kuukausi.
Tammikuun 12. 2007 blogialusta vaihtui bloggeriksi. Valitettavasti sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta, joten siitä asiasta en osaa sanoa mitään.
Seuraavassa esitellään blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.2.08 kahdessa ryhmässä
PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II:
Käsitellyt aiheet 12.1. 2007-15.2.-2008
• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Aikapolitiikka ( 29.1.2008) • Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Arviointi (7.1.2008) • Aulis Pitkälä (7.11 1.2.2008) • Aurora 50 v (26.1 9.8 9.12 10.12 11.12 15.12 22.12) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10) • Auroran päivä (10.3) • The Beatles ( 11.2.2008) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11) • Comenius-hakemus (26.3) • Death Proof ( 27.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Direktio-oikeus (25.1.2008) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1 26.1.2008 27.1.2008) • Edunvalvomta (16.5.) • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • EFQM ( 29.12. 30.12 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10)• Elvis (8.12) • Eläkepalkka (5.1.2008) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Esse (28.1.2008) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Etäluento ( 24.1.2008) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) • Googlen nettikalenteri ( 27.12. 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Helena Notkonen (3.12) •Heljä Misukka (24.4) • Homekoulut ( 8.2.2008) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10 20.1.2008) • Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) •iMovie (12.1.2008) • Irwin Goodman (9.2.2008) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• JET (12.5) • Johtaminen ( 10.2.2008) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9) • Jokelan koulu (8.11 19.11.) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 10.11 17.11. 23.11. 24.11. 1.12 17.1.-08) • Kerhotoiminta (8.7) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7 11.12 ) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10 22.11. 23.1.2008) • Koko koulun näytelmäy (10.1.2008) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulumestarin koulu (21.11) • Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11. 19.1.2008) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kouluruokailu ( 9.1.2008 15.1.2008) •Koulu-uutisia (25.6) • Koulutuksen arviointi ( 22.9) • Kristina Wikberg (22.4) • Kuitinmäen koulu (25.11) • Kunniamerkki ( 26.1)• Kuusijuhla (14.12 15.12) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) • Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lama ( 22.1.2008) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsuus ( 26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettajan päiväkirja (6.1.2008) • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 4.1.2008 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) • Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9 14.2.2008) • Mediakasvatus ( 15.2.2008) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Miehet (24.9) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1. 24.1.2008) • Muutosvastustus (5.5 15.7 19.1.2008) • Nahkiaiset (9.9) • Nettikiusaaminen ( 15.2.2008) • Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11 28.11.13.12 16.12 17.12 19.12 20.12 21.12) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajatv (9.1.2008 15.1.2008) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7 25.1.2008) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7 4.2.2008) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 10.1.2008 20.1.2008 29.1.2008 2.2.2008 ) • Oppitakuu • Osallisuus ( 21.11.) •Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Palkitseminen ( 25.1.2008) •Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perusopetus ( 12.7) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Planet Terror ( 27.12.) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Pro Rexi 2015 (16.10 23.11. 29.11. 1.12 17.1.-08 ) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10 26.11 31.12. 3.1.2008 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 26.1.2008 3.2.2008 5.2.2008 )• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtori-info (13.12) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11 ) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2) • Rock Concert (10.12 11.12) •Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sari Sarkomaa (16.4) • Sata sanaa opetuksesta (31.11 10.1.2008 22.1.2008) • Satu Hellsten (16.12) •Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Sata sanaa opetuksesta (18.11 30.12. 31.12. 3.1.2008) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Sirpa Wass (10.1.2008)• Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhempainliitto ( 31.10) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syksyn 2007 saldo (23.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Syrjäytyminen (25.9) • Säästöt ( 12.7) •Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tapio Toivanen ( 27.1.2008) • Tasotestit (8.1.2008) Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • Timo Lankinen ( 8.1.2008) •TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu ( 26.10 15.2.2008) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuuskasvatus (1.7 21.11 5.2.2008) • Tulospalkkio (18.10 18.12. 14.1.2008) • Tuntematon sotilas (18.8 28.12) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Tyytyväsyyskyely (4.12) •Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • Työpaikkakokous ( 9.1.2008) •Työrauha (13.1.2008) •TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Ulkomaanmatkat (2.9) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Vanhemmat (25.11. 4.12)• Vesot (24.1) •Veteraanot (8.12) •Via Dolorosa (4.4. 6.4) • Vieraita (7.10 12.11 26.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Virkistystoiminta (11.2.2008) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9 7.2.2008) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) • Vuosi 2007, arvointia (1.1.2008) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) •Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8 25.1.2008).
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ )
Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).
• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) • Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) • Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) • Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).
perjantaina, helmikuuta 15, 2008
Mediasta ja mediakasvatuksesta, osa II
KUVA: OAJ:n johtava lakimies Markku Poutala ajoi media-asiassakin opettajien etuja "ikenet verillä".
KOTONA TAAS. Takana kaksipäiväinen "LAPSET JA TIETOYHTEISKUNTA"-seminaari. Millaisia herkkuja minä annista poimin?
1. Lehtori Sara Sintosen otsikko: Minne menet koulu? oli hieno. Sintonen uskoi, että nimenomaan mediakasvatuksen avulla on mahdollista uudistaa koulua niin, että myös oppilaat ovat subjekteja ja niin että toiminnassa hyödynnetään myös informaalia multimodaalista oppimista, kavereilta oppimista (tiimit, projektit, intohimo, dramaattista kehitystä...). Lasten ja nuorten pitäisi päästä itse touhuilemaan, saamaan kokemuksia, jotka tuottavat iloa ja mielihyvää (ks. http://scratch.mit.edu/).
Ensimmäisen päivän aikana tästä saatiinkin näyttöä. Päiväkodeissa lapset ottivat valokuvia ja tekivät itse niiden avulla tarinoita. Tuonikäisten mediakasvatus on toimintaa ja oppimista median parissa.
2. Opettajat tarvitsevat totisesti koulutusta mediaan. Nuorten mielestä paljon enemmän kuin nuoret itse. Aikuiset ovat sormi pystyssä, vaikkeivat tiedä mistä Ircissä on kysymys.
3. Netti on 2000-luvun nuorten virtuaalinen nuorisotila, aikuisilta vapaa vyöhyke. Nuoret haluavat olla yhdessä ja kohdata toisiaan. He eivät mene internettiin- he ovat siellä (koko ajan).
4. Nuorten ja vanhempien ikäpolvien välillä on suuria ymmärryseroja. Nuoret eivät koe mediaksi u-tubea tai nettiä, chattia eikä irccausta. He ovat siellä mielestään keskenään. Netti ja media ovat heille arkea. Nuorilla ei ole selkeää yksityisyyden (out) ja julkisuuden (in) rajaa. Nuorille virtuaalinen on todellista. Aaikuisille virtuaalimaalma on tästä maailmasta erillistä. Nuorilla "mun casa on sun casa". (Aikuset valvovat tekijänoikeuksia; sun casa ei ole ilman lupaa mun casa).
5. Nuorilla on hyviä mielipiteitä, mutta he eivät itsestään voi tietää, mikä on laitonta. Siihen tarvitaan aikuisia.
6. Netti on nuorille keino rakentaa oma persoonaa, tuunata ja brändätä sitä. Mediasta haetaan identiteetin rakennusaineita;
hahmoja joiden kautta eläydytään tarinoihin. Media tarjoaa stereotypioita ja samalla laajentaa mahdollisuuksia. Sillä ei ole merkitystä, onko malli faktaa tai fiktiota.Minän brändäys tällä hetkellä hyvin visuaalista (mm. kuvat).
Virtuaalinen maailma sallii erilaisia roolikokeiluja. Se ei sido todellista minää. Minää voi kokeilla anonyymisti. Virtuaalihahmo vapauttaa fyysisestä minästä, iästä, sukupuolesta.
7. Nettikiusaminen on kiusallinen asia. Monet nuoret pitävät kiusaamista vain läpänheittona. Heistä aikuisten media itse luo ikävän kuvan kiusaamisesta. Nettikiusaaminen valitettavasti kuitenkin jatkuu oikeassa maailmassa (kuraattori). On ratkaistava vaikea kysymys: ottaako koulu nuorten vapaa-ajankin valvontavastuulleen, vai rajaako se vastuunsa kouluun.
8. Tietotekniikan maailmassa käydään kovaa taistelu Microsoft vs. vapaan lähdekoodin ohjelmat. Siitä en osaa sanoa sen enempää.
9. Aikuisilla korostuu usein mediakasvatuksessa mediasuojelun näkökulma. Nuoret näkevät enemmän mahdollisuuksia. Media motivoi heitä.
10. Tulevaisuuden koulu (Jukka Miettunen ja Pasi Mattila) on Oulussa iso projekti, jossa keskiössä on 2000-luvun oppilas ja oppiminen. Digiajan oppijat ovat erilaisia; he voivat pitää 3-4 mediaa yhtä aikaa päällä; he oppivat mm. peleistä (esimerkkinä J.V. Snellman).
Jos koulua halutaan muuttaa, on muutettava montaa eri asiaa:
* opettajuus (oppituntien pitämisestä laajemmaksi vastuuksi koulun kehittämisestä)
* johtajuus (oikeita pedagogisia johtajia rehtoreiksi, nuoria nälkäisiä opettajia, jota eivät pyydä lupaa johtaa)
* tukipalvelut (tekninen, pedagoginen tuki, täydennyskoulutus, oppimiskeskus, ertu)
* teknologiset ratkaisut (ei vain tuunata luokkia tekniikalla)
* kolutilat, rakentaminen, kouluverkko (käytävän varrella olevista luokista laajemmiksi oppimisalueiksi)
* kyläyhteisö?
11. Opettaja on usein heikoilla joutuessaan median hampaisiin. Lain mukaan julkisen viranhoitajan toimintaa saa arvostella (ei persoonaa).
KOTONA TAAS. Takana kaksipäiväinen "LAPSET JA TIETOYHTEISKUNTA"-seminaari. Millaisia herkkuja minä annista poimin?
1. Lehtori Sara Sintosen otsikko: Minne menet koulu? oli hieno. Sintonen uskoi, että nimenomaan mediakasvatuksen avulla on mahdollista uudistaa koulua niin, että myös oppilaat ovat subjekteja ja niin että toiminnassa hyödynnetään myös informaalia multimodaalista oppimista, kavereilta oppimista (tiimit, projektit, intohimo, dramaattista kehitystä...). Lasten ja nuorten pitäisi päästä itse touhuilemaan, saamaan kokemuksia, jotka tuottavat iloa ja mielihyvää (ks. http://scratch.mit.edu/).
Ensimmäisen päivän aikana tästä saatiinkin näyttöä. Päiväkodeissa lapset ottivat valokuvia ja tekivät itse niiden avulla tarinoita. Tuonikäisten mediakasvatus on toimintaa ja oppimista median parissa.
2. Opettajat tarvitsevat totisesti koulutusta mediaan. Nuorten mielestä paljon enemmän kuin nuoret itse. Aikuiset ovat sormi pystyssä, vaikkeivat tiedä mistä Ircissä on kysymys.
3. Netti on 2000-luvun nuorten virtuaalinen nuorisotila, aikuisilta vapaa vyöhyke. Nuoret haluavat olla yhdessä ja kohdata toisiaan. He eivät mene internettiin- he ovat siellä (koko ajan).
4. Nuorten ja vanhempien ikäpolvien välillä on suuria ymmärryseroja. Nuoret eivät koe mediaksi u-tubea tai nettiä, chattia eikä irccausta. He ovat siellä mielestään keskenään. Netti ja media ovat heille arkea. Nuorilla ei ole selkeää yksityisyyden (out) ja julkisuuden (in) rajaa. Nuorille virtuaalinen on todellista. Aaikuisille virtuaalimaalma on tästä maailmasta erillistä. Nuorilla "mun casa on sun casa". (Aikuset valvovat tekijänoikeuksia; sun casa ei ole ilman lupaa mun casa).
5. Nuorilla on hyviä mielipiteitä, mutta he eivät itsestään voi tietää, mikä on laitonta. Siihen tarvitaan aikuisia.
6. Netti on nuorille keino rakentaa oma persoonaa, tuunata ja brändätä sitä. Mediasta haetaan identiteetin rakennusaineita;
hahmoja joiden kautta eläydytään tarinoihin. Media tarjoaa stereotypioita ja samalla laajentaa mahdollisuuksia. Sillä ei ole merkitystä, onko malli faktaa tai fiktiota.Minän brändäys tällä hetkellä hyvin visuaalista (mm. kuvat).
Virtuaalinen maailma sallii erilaisia roolikokeiluja. Se ei sido todellista minää. Minää voi kokeilla anonyymisti. Virtuaalihahmo vapauttaa fyysisestä minästä, iästä, sukupuolesta.
7. Nettikiusaminen on kiusallinen asia. Monet nuoret pitävät kiusaamista vain läpänheittona. Heistä aikuisten media itse luo ikävän kuvan kiusaamisesta. Nettikiusaaminen valitettavasti kuitenkin jatkuu oikeassa maailmassa (kuraattori). On ratkaistava vaikea kysymys: ottaako koulu nuorten vapaa-ajankin valvontavastuulleen, vai rajaako se vastuunsa kouluun.
8. Tietotekniikan maailmassa käydään kovaa taistelu Microsoft vs. vapaan lähdekoodin ohjelmat. Siitä en osaa sanoa sen enempää.
9. Aikuisilla korostuu usein mediakasvatuksessa mediasuojelun näkökulma. Nuoret näkevät enemmän mahdollisuuksia. Media motivoi heitä.
10. Tulevaisuuden koulu (Jukka Miettunen ja Pasi Mattila) on Oulussa iso projekti, jossa keskiössä on 2000-luvun oppilas ja oppiminen. Digiajan oppijat ovat erilaisia; he voivat pitää 3-4 mediaa yhtä aikaa päällä; he oppivat mm. peleistä (esimerkkinä J.V. Snellman).
Jos koulua halutaan muuttaa, on muutettava montaa eri asiaa:
* opettajuus (oppituntien pitämisestä laajemmaksi vastuuksi koulun kehittämisestä)
* johtajuus (oikeita pedagogisia johtajia rehtoreiksi, nuoria nälkäisiä opettajia, jota eivät pyydä lupaa johtaa)
* tukipalvelut (tekninen, pedagoginen tuki, täydennyskoulutus, oppimiskeskus, ertu)
* teknologiset ratkaisut (ei vain tuunata luokkia tekniikalla)
* kolutilat, rakentaminen, kouluverkko (käytävän varrella olevista luokista laajemmiksi oppimisalueiksi)
* kyläyhteisö?
11. Opettaja on usein heikoilla joutuessaan median hampaisiin. Lain mukaan julkisen viranhoitajan toimintaa saa arvostella (ei persoonaa).
tiistaina, helmikuuta 12, 2008
Mediasta ja mediakasvatuksesta
IHAN KAIKKEEN, mihin pyydetään, ei kai pitäisi suostua. No, nyt on suostuttu olemaan "Lapset ja tietoyhteiskunta"-seminaarin puheenjohtajana ensi torstaina ja perjantaina Tampereella. Puheenjohtaja on kai kuin Teija Sopanen, joka kuuluttaa elegantisti esiin varsinaiset luennoitsijat. Sen lisäksi puheenjohtaja valmistelee 15 minuutin avauspuheenvuoron ja vetää myös perjantain paneelin.
KUITENKIN sitä haluaa jollain syvyydellä ottaa myös omakohtaisesti kantaa seminaarin teemaan. Ennenkuin voi pohtia, mitä mediasta tulisi kasvatuksen näkökulmasta nostaa esiin, on ratkaistava, mitä media käsitteenä tarkoittaa. Etymologisesti media on tiedonkantaja; sana viittaa ”välillä” olemiseen. Vaikka "oikeaa" määritelmää ei olisikaan, minusta median alaan kuuluu vain ilmiö, joka täyttää seuraavat ehdot: (1) On oltava joku, jolla on mielestään tärkeä viesti muille. (2) On oltava muiden ryhmä, joka halutaan tavoittaa. (3) On oltava tekninen väline, jonka avulla tuo tärkeäksi koettu välitetään muille. Näin määriteltynä media on väline jolla erityisesti välitetään kuvaa, tulkintaa tosiolevaisesta.
Kaikki kolme ehtoa täyttää suurin osa joukkoviestinnästä: tiedonvälitys, mielikuvien välitys- jopa tekninen intentionaalinen taide mahtuvat käsitteen alaan. Käsitteen ulkopuolelle jäävät kuulopuheet, teatteri, pelit ja myös viihde. Siihen mahtuu itsensä ilmaiseminen muille Andy Warholin ennustamalla tavalla: "Tulevaisuudessa jokainen on maailmankuulu 15 minuutin ajan."
MEDIAKASVATUS olisi "johdonmukaisesti" kasvatusta, joka vahvistaa kasvatettavien kapasiteettia käyttää mediaa kasvunsa tukena. Kasvu taas on joko itsen toteutumista tai sopeutumista omaan yhteisöön. Kumpaa vaan.
Mediakasvatus on medialukutaidon opetusta. Se on median käyttötaitojen opettelua. Se on media ja maailman suhteen ajatuksellista haltuunottoa. Se on median ymmärtämistä. Se on maailman ymmärtämistä sellaisena kuin media sen kuvaa. Ja lopulta maailman ymmärtämistä toisin kuin media, sitä ilman.
OMASSA pedagogisessa ajattelussani keskeinen työväline on satoja vuosi vanha didaktinen kolmio. Kolmio kuvaa opetuksen minimiä: opettajaa, oppilasta ja oppiainesta. Aineestaan innostuneella opettajalla on paremmat mahdollisuudet onnistua työssään saada oppilas kohtaamaan aines kuin opettajalla, jota aines ei sytytä.
Mediakasvatus edellyttää siis innostusta mediasta. Palanko minä sille? Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kriittisemmin jopa kyynisemmin maailmaan suhtaudun. Sitä näkee mediassa yhä enemmän vastenmielisiä piirteitä: Julkkiskultin. Paparazzit. Big Brotherit. Levylistat. Lapsipornon. Haaskajournalismin. Rahan.
POSTMODERNISSA maailma ei kuitenkaan ole joko tai. Se on sekä että. Mediakasvatuksen suuri vaara on kapeutua tekniikkaeuforiaksi tai tätimoralismiksi. Elämässä hyvä ja paha ovat molemmat läsnä. Hyväkin niin. Kaiken vaaran ja vastenmielisen rinnalla media on tiedon kulun vapautta, historian muistia, yhdessä ymmärtämistä. Media on myös ongelmat paljastavia yleisönosaston kirjoituksia, Karpon puhetta sirkkeliin kompastuneista orvoista. Elämme globaalin median ja hallitsemattoman mediaynamiikan aikaa. Elämme uuden ajan rajalla.
Media on tärkeä, värikäs osa ihmisen maailmaa. Sytyttäkäämme yhdessä nuoriin innostus ottaa media haltuun. Luodaan edellytykset sille, että Jukka Kajavat, Arto Tuomiset, Leif Salmenit, Clark Kentit, Tintit ja monet muut toimittajaikonit saavat seuraajia. Kasvatus on soihdun siirtoa.
KUITENKIN sitä haluaa jollain syvyydellä ottaa myös omakohtaisesti kantaa seminaarin teemaan. Ennenkuin voi pohtia, mitä mediasta tulisi kasvatuksen näkökulmasta nostaa esiin, on ratkaistava, mitä media käsitteenä tarkoittaa. Etymologisesti media on tiedonkantaja; sana viittaa ”välillä” olemiseen. Vaikka "oikeaa" määritelmää ei olisikaan, minusta median alaan kuuluu vain ilmiö, joka täyttää seuraavat ehdot: (1) On oltava joku, jolla on mielestään tärkeä viesti muille. (2) On oltava muiden ryhmä, joka halutaan tavoittaa. (3) On oltava tekninen väline, jonka avulla tuo tärkeäksi koettu välitetään muille. Näin määriteltynä media on väline jolla erityisesti välitetään kuvaa, tulkintaa tosiolevaisesta.
Kaikki kolme ehtoa täyttää suurin osa joukkoviestinnästä: tiedonvälitys, mielikuvien välitys- jopa tekninen intentionaalinen taide mahtuvat käsitteen alaan. Käsitteen ulkopuolelle jäävät kuulopuheet, teatteri, pelit ja myös viihde. Siihen mahtuu itsensä ilmaiseminen muille Andy Warholin ennustamalla tavalla: "Tulevaisuudessa jokainen on maailmankuulu 15 minuutin ajan."
MEDIAKASVATUS olisi "johdonmukaisesti" kasvatusta, joka vahvistaa kasvatettavien kapasiteettia käyttää mediaa kasvunsa tukena. Kasvu taas on joko itsen toteutumista tai sopeutumista omaan yhteisöön. Kumpaa vaan.
Mediakasvatus on medialukutaidon opetusta. Se on median käyttötaitojen opettelua. Se on media ja maailman suhteen ajatuksellista haltuunottoa. Se on median ymmärtämistä. Se on maailman ymmärtämistä sellaisena kuin media sen kuvaa. Ja lopulta maailman ymmärtämistä toisin kuin media, sitä ilman.
OMASSA pedagogisessa ajattelussani keskeinen työväline on satoja vuosi vanha didaktinen kolmio. Kolmio kuvaa opetuksen minimiä: opettajaa, oppilasta ja oppiainesta. Aineestaan innostuneella opettajalla on paremmat mahdollisuudet onnistua työssään saada oppilas kohtaamaan aines kuin opettajalla, jota aines ei sytytä.
Mediakasvatus edellyttää siis innostusta mediasta. Palanko minä sille? Mitä vanhemmaksi tulen, sitä kriittisemmin jopa kyynisemmin maailmaan suhtaudun. Sitä näkee mediassa yhä enemmän vastenmielisiä piirteitä: Julkkiskultin. Paparazzit. Big Brotherit. Levylistat. Lapsipornon. Haaskajournalismin. Rahan.
POSTMODERNISSA maailma ei kuitenkaan ole joko tai. Se on sekä että. Mediakasvatuksen suuri vaara on kapeutua tekniikkaeuforiaksi tai tätimoralismiksi. Elämässä hyvä ja paha ovat molemmat läsnä. Hyväkin niin. Kaiken vaaran ja vastenmielisen rinnalla media on tiedon kulun vapautta, historian muistia, yhdessä ymmärtämistä. Media on myös ongelmat paljastavia yleisönosaston kirjoituksia, Karpon puhetta sirkkeliin kompastuneista orvoista. Elämme globaalin median ja hallitsemattoman mediaynamiikan aikaa. Elämme uuden ajan rajalla.
Media on tärkeä, värikäs osa ihmisen maailmaa. Sytyttäkäämme yhdessä nuoriin innostus ottaa media haltuun. Luodaan edellytykset sille, että Jukka Kajavat, Arto Tuomiset, Leif Salmenit, Clark Kentit, Tintit ja monet muut toimittajaikonit saavat seuraajia. Kasvatus on soihdun siirtoa.
maanantaina, helmikuuta 11, 2008
Kesää kohti: The Beatles
KUVA: Paavo Honkimäki (Paul McCartney), Jussi Puhakka (George Harrison), Iikka Forss (Ringo Starr), Tero Porali (John Lennon). Kuva lainattu Lahden Kaupunginteatterin medialle tarkoitetuilta sivuilta
TYLSÄ HELMIKUU. En ole mikään erityinen talven ystävä, mutta tämä kurahelmikuu on tosi
ärsyttävää. Porukasta on koko ajan pitkä rivi sairaslomalla tai hoitamassa kipeitä lapsia. Masentavaa.
TÄYTYI KEKSIÄ jotain. Tarvitsimme virkistysretken. Varasin halukkaille liput Lahden Kaupunginteatteriin lauantaiksi 13.5. Reino Braggen kirjoittamaan "The beatles storyyn". Musikaali kertoo neljän liverpoolilaispojan tarinan kaikkien aikojen kuuluisammaksi pop-yhtyeeksi, yhtyeen alkuvuosista viimeiseen konserttiin saakka. Ja näyttelijät soittavat ja laulavat itse (ks. http://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/fi/ohjelmistossa/the_beatles_story/?id=49)
TYLSÄ HELMIKUU. En ole mikään erityinen talven ystävä, mutta tämä kurahelmikuu on tosi
ärsyttävää. Porukasta on koko ajan pitkä rivi sairaslomalla tai hoitamassa kipeitä lapsia. Masentavaa.
TÄYTYI KEKSIÄ jotain. Tarvitsimme virkistysretken. Varasin halukkaille liput Lahden Kaupunginteatteriin lauantaiksi 13.5. Reino Braggen kirjoittamaan "The beatles storyyn". Musikaali kertoo neljän liverpoolilaispojan tarinan kaikkien aikojen kuuluisammaksi pop-yhtyeeksi, yhtyeen alkuvuosista viimeiseen konserttiin saakka. Ja näyttelijät soittavat ja laulavat itse (ks. http://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/fi/ohjelmistossa/the_beatles_story/?id=49)
sunnuntaina, helmikuuta 10, 2008
Huono kirja suututtaa
HARVOIN, todella harvoin kohtaa kirjan, joka on niin huono, että ikäänkuin kehokin kieltäytyy sitä lukemasta. Tänään sellainen tapahtui. Lainasin kirjastosta minulle tuntemattoman kauppatieteiden maisterin, entisen S-ryhmän johtajan, nykyisen konsultin Minna Isoahon tuoreen teoksen "Rohkea johtaja". Kolmatta sataa sivua voi tiivistää väitteeseen, että johtajan kannattaa johtaa niinkuin Isahon kotona lapsia kasvatettiin. Pannaan jossain vaiheessa piste joutavalle jaarittelulle ja tehdään päätös.
JOHTAMINEN on niitä teemoja, joista kirjoittavalla olisi hyvä olla oikeasti jotain merkittävää uutta sanottavaa. Itse asiassa nimikin on nolosti laina. Bill Hybels on julkaissut vuonna 2006 kirjan " Rohkea johtajuus".
lauantaina, helmikuuta 09, 2008
Tuli Irwiniä ikävä
LAINASIN Myyrmäen kirjastosta (lempikirjastoni) Irwin Goodmanin nelilevyisen kokoelman, ja kuuntelin hänen tuotantonsa ( tai siis näytteen siitä. IG säveli yhteensä yli 400 laulua) parilla istumalla.
Katsoin perään Timo Koivusalon hänestä tekemän leffan. Tuli ikävä Irwiniä.
Irwin syntyi Antti Hammarbergiksi vuonna 1943 Hämeenlinnassa ja kuoli paluumatkalla keikalta Venäjältä 1991. 25-vuotiseeen uraan mahtui tuhansia leikkoja, laskuja ja uskomattomia comebackejä. En nähnyt häntä koskaan elävänä, mutta jokainen minunikäiseni seurasi hänen uraansa humorististen protestilaulujen tekijänä. Irwin tituuleerasi itseään kansantaiteilijaksi. Kansantaitelija lensi keikoille helikoterilla, osti minkkituoleja ja rakensi upeita taloja. Raha-asiat eivät kuitenkaan olleet laulajan vahva puoli. Kansalle hän esiintyi, ja sitä hän puolusti. Ja kansa häntä. Kummatkin taisivat vihata herroja ja veroja. Lopulta viina kai vei sillä reteesti leikkineen miehen terveyden.
Irwinin kuolemasta on muutama viikko yli 17 vuotta. Radiosta ei juuri hänen musiikkian kuulla. Ehkä se olikin niin omaan aikaansa sidottua. Minua yhä koskettavat mm. "Vain elämää", "Las Palmas" ja tietysti "Rentun ruusu".
Irwin eli elämänsä juuri niinkuin halusi.
perjantaina, helmikuuta 08, 2008
Ilmaltaan vaaralliset koulut
TÄMÄN AAMUN Hesarin pääkirjoituksesta saa olla ylpeä. Kun muutama yö sitten kauhisteltiin helsinkiläisen Laajasalon koulun homeongelmaa, kiinteistöjen kunnosta vastaava päällikkö oli kuin ei mitään. Tänään HS sanoo suorat sanat. Pitkään muhineen vakavan homeongelman paljastuminen Laajasalon alakoulussa nostaa sen mukaan surullisella tavalla esille rakennusvirheiden ja silkan välinpitämättömyyden seuraukset julkisissa rakennuksissa. Kouluille pitää määrätä lehden mukaan säännölliset kuntotarkastukset.
Lehti kertaa Stakesin varsin tuoretta tutkimusta, jonka mukaan 80 % kouluista on sisäilmaltaan viallisia. Puolessa kouluista on kosteusvaurioita. Kyse ei ole pikkuasiasta. Sairastuvilta lapsilta umpeutuvat monet ammatinvallinnan polut- suurimmaksi osaksi välinpitämätömyyden vuoksi.
Se, että helsinkiläiskoulu pääsi otsikoihin, on jopa kohtuutonta. Helsinki on minun kokemukseni mukaan pitänyt ääasiassa kiinteistöjään hyvässä kunnossa. Ei ole mikään uutinen, että tilanne Espoossa on paljon heikompi. 90-luvun laman yhteydessä syntynyt korjausvelka on varsin korkea.
Lehti kertaa Stakesin varsin tuoretta tutkimusta, jonka mukaan 80 % kouluista on sisäilmaltaan viallisia. Puolessa kouluista on kosteusvaurioita. Kyse ei ole pikkuasiasta. Sairastuvilta lapsilta umpeutuvat monet ammatinvallinnan polut- suurimmaksi osaksi välinpitämätömyyden vuoksi.
Se, että helsinkiläiskoulu pääsi otsikoihin, on jopa kohtuutonta. Helsinki on minun kokemukseni mukaan pitänyt ääasiassa kiinteistöjään hyvässä kunnossa. Ei ole mikään uutinen, että tilanne Espoossa on paljon heikompi. 90-luvun laman yhteydessä syntynyt korjausvelka on varsin korkea.
torstaina, helmikuuta 07, 2008
Koulu ja väkivalta
KUVA: Ovatko turvakamerat kohta koulun arkea? (www.freefoto.com)
Väkivalta kouluissa on teema, josta en minäkin näytän yhä palaavan. Tällä kertaa syynä ovat helmikuun mediajutut.
OPPILAIDEN toisiinsa kohdistama väkivalta on yksi kouluväkivallan laji. Noin viikko sitten iltapäivälehti kertoi, että koulupoika puukotti kolme kertaa luokkakaveriaan kesken oppitunnin Britanniassa perjantaina päähän ja vatsaan. 14-vuotias uhri leikattiin sairaalassa ja hänen tilansa on vakaa. The Sunin haastattelemien silminnäkijöiden mukaan hyökkääjä oli koulukiusattu, ja puukotus oli kosto. Koulu jatkui poliisien vartioimana. Tänään lehti kertoi, että ruotsalaiskoulusta löytyi putkipommi, joka tehtiin vaarattomaksi viemällä se räjäytettäväksi turvalliseen paikkaan. Alustavien tietojen mukaan kolme koulun oppilasta on tunnustanut teon. He ovat iältään 17-18-vuotiaita.
Niinikään tänään sai lehdestä lukea, että suomalainen kahdeksasluokkalainen iski toista itsetekemällään sähkölamauttimella kaulaan ruokavälitunnulla Kannelmäessä. HUH!
HARVINAISEMPAA, onneksi paljon harvinaisempaa, on ulkopuolisten koululaisiin kouluaikana kohdistama väkivalta. Mutta sellaista sattuu myös Suomessa. Joulu-tammikuussa Vantaalaisen Uomarinteen alakoulun oppilaat joutuivat nimittäin välitunneilla ulkopuolisten poikien väkivallan kohteiksi. Koulun pihalle ilmestyi ehkä kaksi noin 10-vuotiasta poika, jotka potkivat ja uhkailivat 10-12-vuotiaita oppilaita. Kyse oli ilmeisesti biljardiveloista, joita tultiin perimään väkivalloin. KOulun oppilaiden vanhemmat olivat luonnollisesti tilanteesta peloissaan. Koulua syytettiin mm. huonosta tiedotuksesta.
Toinen tapaus sattui helmikuussa Konalan ala-asteella Helsingissä. Poikansa kiusausepäilystä suivaantunut isä tuli riehumaan koululle ja uhkaili lapsensa koulutovereita väkivallalla. Moni oppilas säikähti pahasti miehen huutoa. Miehestä tehtiin rikosilmoitus ja häntä kiellettiin tulemasta kouluun. Poliisipartio pysytteli ala-asteen läheisyydessä varmuuden vuoksi koko koulupäivän ajan. Valitettavasti meillä Aurorassakin on kokemuksia tilanteista, joissa joku vanhemmista menettää tällä lailla malttinsa.
ON TASAN YMMÄRRETTÄVÄÄ, että kouluja vaaditaan turvattomuudesta tilille. Välituntivalvonnan lisääminen voi vaikuttaa koulukiusaamiseen, mutta tänään siteeratun kaltaisiin tilanteisiin ei juuri lainkaan. Britanniassa koulujen ovet ovat lukossa, ja monen koulun pihalla on vartijoita. Nyt kouluväkivalta on saanut hallituksen ehdottamaan metallinpaljastimia pahamaineisimpiin opinahjoihin.
Mitä meillä pitäisi tehdä? Vai pitäisikö?
OPETUSHALLITUS ja lääninhallitukset ovat käynnistämässä maanlaajuisen turvallisuuskoulutuksen kouluille.
tiistaina, helmikuuta 05, 2008
Flunssaa & fundeerausta. Osa 2
KUVA: Kylmyyttä. Lainassa osoitteesta http://www.free-pictures-photos.com
FLUNSSA ravistelee isoa miestä. Sen verran se on pehmittänyt jo aivoja, ettei osaa jäädä kotiin, kun ei ole kuumetta. On vain nuhaa ja yskää ja kipeät silmät ja kylmä. Ukko kerrallaan kaatuu, ja pitkäksi ajaksi. Tai tarkemmin sanottuna, kyllä pääosa sairastuneista on naisia, ihan niinkuin uutiset kertovat.
VANHA luterilainen työmoraali panee aamulla töihin.Kummassa sitä on enemmän haitaksi muille? Kotona vai koulussa? Eikä aamulla yleensä kipeältä tunnukaan. Horkka iskee klo 16. Jotain ehtii kuitenkin tehdä. Henkilöstöhallinnossa on Espoossa siirrytty sähköisiin lomakkeisiin, ja paljon aikaa suttaantuu opettajien ja avustajien virkavapauksien käsittelyyn. Vähän kipeänä se ei suututa niin paljon kuin energisemmällä tuulella.
Maanantaina oli viimeiset uintivuorot. HUH! Aloitin niinikään pitkän tauon jälkeen viimeiset opettajien tavoitekeskustelut. Yksi on vielä jäljellä. Espoon sope-luokkien erityisopettajat pitivät palveria Aurorassa. Oli tärkeää käydä moikkaamassa.
Iltapäivällä ajelin Helsinkiin Opetushallitukseen suunnittelemaan tämän kevään ja ensi syksyn Tulevaisuuskasvatuksen seminaareja. Luvassa on kivat päivät pienelle innostineiden opettajien joukolle. Päivän pääksi oli vielä Hölmöläistapahtuman neuvottelutilaisuus Pikku-Aurorassa. Hienoja uutisia: Kouluista mukaan tulevat vielä todennäköisesti Viherlaakson yläaste ja Karamzin. Ohjelmaa on luvassa kansantanssijoiltakin. Espoolaiskirjailijat tuottavat uusia hölmöläistarinoita ja järjestävät lapsille kirjoituskilpailun. Itse ideoimme Ripan kanssa Hölmöläiskonsertin ja JJ:n kanssa Hölmöjen juttujen kaapin.
TAPAHTUMALLE on palkattu oikein tuottaja.
TIISTAINA pidimme teknistä työtä. Neuvottelimme eräistä oppilassiirroista meille mm. Jeminan kanssa. OHR laati kevään kalenteria. Koulun ATK-laitteita päivitettiin. Pienten arkikipuilujen sekaan mahtui myös yhtä henkilökuntamme jäsentä koskettanut suruviesti. Kuolema koputtaa kolkosti. Ja kaikille kerran.
EHKÄ JUURI SIKSI kuolemalle täytyy uskaltaa nauraa. Vaikka seuraavin sanoin:
FLUNSSA ravistelee isoa miestä. Sen verran se on pehmittänyt jo aivoja, ettei osaa jäädä kotiin, kun ei ole kuumetta. On vain nuhaa ja yskää ja kipeät silmät ja kylmä. Ukko kerrallaan kaatuu, ja pitkäksi ajaksi. Tai tarkemmin sanottuna, kyllä pääosa sairastuneista on naisia, ihan niinkuin uutiset kertovat.
VANHA luterilainen työmoraali panee aamulla töihin.Kummassa sitä on enemmän haitaksi muille? Kotona vai koulussa? Eikä aamulla yleensä kipeältä tunnukaan. Horkka iskee klo 16. Jotain ehtii kuitenkin tehdä. Henkilöstöhallinnossa on Espoossa siirrytty sähköisiin lomakkeisiin, ja paljon aikaa suttaantuu opettajien ja avustajien virkavapauksien käsittelyyn. Vähän kipeänä se ei suututa niin paljon kuin energisemmällä tuulella.
Maanantaina oli viimeiset uintivuorot. HUH! Aloitin niinikään pitkän tauon jälkeen viimeiset opettajien tavoitekeskustelut. Yksi on vielä jäljellä. Espoon sope-luokkien erityisopettajat pitivät palveria Aurorassa. Oli tärkeää käydä moikkaamassa.
Iltapäivällä ajelin Helsinkiin Opetushallitukseen suunnittelemaan tämän kevään ja ensi syksyn Tulevaisuuskasvatuksen seminaareja. Luvassa on kivat päivät pienelle innostineiden opettajien joukolle. Päivän pääksi oli vielä Hölmöläistapahtuman neuvottelutilaisuus Pikku-Aurorassa. Hienoja uutisia: Kouluista mukaan tulevat vielä todennäköisesti Viherlaakson yläaste ja Karamzin. Ohjelmaa on luvassa kansantanssijoiltakin. Espoolaiskirjailijat tuottavat uusia hölmöläistarinoita ja järjestävät lapsille kirjoituskilpailun. Itse ideoimme Ripan kanssa Hölmöläiskonsertin ja JJ:n kanssa Hölmöjen juttujen kaapin.
TAPAHTUMALLE on palkattu oikein tuottaja.
TIISTAINA pidimme teknistä työtä. Neuvottelimme eräistä oppilassiirroista meille mm. Jeminan kanssa. OHR laati kevään kalenteria. Koulun ATK-laitteita päivitettiin. Pienten arkikipuilujen sekaan mahtui myös yhtä henkilökuntamme jäsentä koskettanut suruviesti. Kuolema koputtaa kolkosti. Ja kaikille kerran.
EHKÄ JUURI SIKSI kuolemalle täytyy uskaltaa nauraa. Vaikka seuraavin sanoin:
" Kuolema kuittaa univelat!" (Tuntematon); "Kuolema on kamala asia, en itse usko siihen."(Eugene Ormandy); " Ei kuolema mitään ole. Hirvittävää on olla elämättä." ( Victor Hugo); " En minä pelkää kuolemista, en vain halua olla paikalla silloin, kun se tapahtuu." (Woody Allen)
maanantaina, helmikuuta 04, 2008
Ops-prosessi alkaa? Osa I
KUVA: Tämän lastun kuva on ilmaiskuvia sivustolta
http://www.free-pictures-photos.com/ Kahvia nimittäin alkaa kohta kulua...
NYKYÄÄN OPETUSSUUNNITELMAN elinkaari on 10 vuotta. Itse olen opetellut opettamaan neljän opsin ohjalta. Ensimmäistä POPSIa tottelin 1977- 1984/86. Toista "Vihreää myrkkykirjaa" (POP 1984) oikeastaan 1986- 1995. Kolmatta koulukohtaista omaa opsiamme about 1995- 2002. Ja pilottina tostaiseksi uusinta kunta- ja koulukohtaista Perusopetuksen opetussuunnitelmaa vuodesta 2002 alkaen. Ne, jotka eivät olleet pilotteja, ottivat uuden opsin käyttöön 2004 alkaen (viimeiset kai 2006). Nyt elämme siis Auroran koulun osalta tämän opsin seitsemättä vuotta, joten perälauta alkaa pian näkyä.
EDELLINEN 2000-luvun alun ops alkoi (1) perusopetuslain ja -asetuksen muutoksilla, jotka lyötiin lukkoon 1998. (2) Sen jälkeen valtioneuvosto teki tuntijakopäätöksen 2001. Ja (3) samaan aikaan kehitettiin Opetushallituksessa opsia eri työryhmissä.
HALLITUSOHJELMASTA voi lukea, että tämän hallituksen aikana tehdään varsinaisen ops-prosessin valmistelutyöt. Seuraava hallitus (2011-2015) tekee sitten tuntijakopäätöksen ja ministeriö/Oph opsin perusteet.
OPETUSHALLITUS on jo lähettänyt rexeille laajan kyselyn opetussuunnitelman laadusta. Se on meilläkin työn alla. Ja mediassa käydään jo sotaa uudesta tuntijaosta. Eikai ole sattuma, että muutaman viikon sisällä agendalle nousee:
- lapset eivät liiku tarpeeksi (lisää liikuntatunteja)
- suomen kielitaito rapistuu (lisää tunteja kielille)
- suomalaiset eivät osaa oikeaa matematiikkaa (lisää tunteja matematiikalle)
- valinnaisutta on liian vähän (taito- ja taideaineille lisää tunteja)
- suomalaislapsilla on lyhyt koulupäivä (lisätään viikkotunteja)
Yksikään aineryhmä ei ole ilmoittanut, että sillä olisi liikaa tunteja. Jollei lasten koulupäivää pidennetä- mikä maksaa- Yhtälö on taas kerran muodostumassa mahdottomaksi.
sunnuntaina, helmikuuta 03, 2008
Flunssaa & fundeerausta. Osa 1
KUVA: FreeFoto.comista saa ilmaiseksi blogeihin kuvia.
FLUNSSA tai mitä tämä nyt on ei ole vielä täysin hellittänyt. Nenä vuotaa. Yskittää. Väsyttää.
KAKSI KOULUVIIKKOA enää ennen talvilomaa. Kevätlukukausi hupenee hurjaa vauhtia. Toivottavasti tulisi sopiva talvi, pöpöt kuolisivat ja ihmiset saisivat olla lomallaan paljon ulkona.
TAMMIKUU meni uintien merkeissä. Sählinkiä riitti loppuun saakka. Helmikuun kaksi viikkoa olisi nyt mielellään rauhoittanut arkiselle koulutyölle, mutta halutaan tai ei, pian on opettajien mielet viritettävä jo syksyn kuvioihin. On hahmotettava virat, virkojen hoitajat, kehys ja rahat. Meidän kannaltamme tärkeitä auki olevia asioita ovat vielä ensi lukuvuoden kehyskaava ja ekaluokkalaisten määrä. Kun ne tiedetään, voidaan loput peruspremissit laskea tai päätellä. Maaliskuussa tilataan oppikirjat jne., ja silloin on tiedettävä niin hyvin kuin mahdollista, ketkä pelaavat aloituskokoonpanossa ja millä pelipaikalla.
KEVÄÄN ohjelma vedetään tietysti läpi. Jatkamme hyvän käytöksen teemaviikkoja. Kevätjuhliksi valmistamme Hölmöläistapahtuman. Minulla alkaa toinen aalto kehittämiskeskusteluja, ja huhtikuussa sitten kolmas (opettajien palautekeskustelut). Toukokuusta tullee näillä näkymin varsin rauhallinen, koska kevätjuhlat eivät jää viimeiselle viikolle, eikä Luunjan leiriä sittenkään vielä toteuteta.
NYT KUN emme jatka Tupa-kokeilua, aikaa jää ehkä paremmin toisten asioiden kehittelylle. TIP-hankkeessa on tapahtumassa tärkeitä asioita. Jos saamme luvan, niin yhdistämme ensi lukuvuodeksi TIPin ja vanhempien organisoiman lakisääteisen iltapäivähoidon hieman Etelä-Sipoon mallin mukaiseksi. Tällöin koko iltapäivätoiminta siirtyy koulun toiminnaksi. Oppimiskeskustoimintaa on kehitettävä ensi syksyä varten. Pedagogy for Tomorow-koulutushanke jatkuu ja vie minulta muutaman päivän.
SUREN reksikoulutuskiertue on nyt hoidettu. Minulla on kevään aikana vain muutamia, yksittäisiä koulutuskeikkoja. Ja niissä teematkin vaihtelevat virkistävästi. Toivasen Tapsan kanssa luennoin retoriikasta. Itsekseni Mediakasvatuksesta ja Tulevaisuuden koulusta. Opekon oppilaitosjohdon peruskoulutsohjelman viimeinen osio on huhtikuussa. Luokanopettajan päiväkirja on nyt painossa, ja toinen oikolukukierros ehtii helmikuulle. Kevään toinen Luokanopettajalehti työstetään maaliskuussa.
Olen luvannut mennä mukaan apuvoimaksi kahteen Sukon hankkeeseen: Ensimmäisen tavoitteena on koota vahvojen tukitoimien hyviä käytäntöjä erillisenä hankkeena. Toisen tavoitteena on ideoida Opinmäkeen tulevaan tulevaisuuden kouluun uudenlaisia hallinnollisia rakenteita. Joten eiköhön näitä älyllisiäkin harrastuksia ole riittävästi.
Ja harrastuksista puheenollen; Nyt kun 100 sanaa opetuksesta on kovissa kansissa, alkaa vastaavan käsikirjoituksen työstäminen kasvatuksesta.
lauantaina, helmikuuta 02, 2008
Perjantai
KUVA: Netissä on muuten yleisesti ihailtavia ppt-esityksiä. Tämä kuva löytyy slidesharesta.
AAMULLA oppimiskeskusten "Isoon pajaan"kirkkain silmin. Osalla rexeistä oli eilinen Espoo 550-vuotta jatkunut niin hauskana, etteivät meinanneet keritä lainkaan vauhtiin mukaan:-) Kävimme läpi koulutustoiminnan hyviä kokemuksia ja annoimme myös varoituksia. Aurorasta mukana oli Mirde, JJ ja Raija.
SITTEN KOULULLE tekemään rästihommia. Spameja riittää.
ILLALLA nuorimmaisemme Norppa muutti sitten pois kotoa. Onneksi sain jonkun vilutustaudin, ja horkkasin vain peiton alla. No yhden pöydän kannoin alakertaan.
AAMULLA oppimiskeskusten "Isoon pajaan"kirkkain silmin. Osalla rexeistä oli eilinen Espoo 550-vuotta jatkunut niin hauskana, etteivät meinanneet keritä lainkaan vauhtiin mukaan:-) Kävimme läpi koulutustoiminnan hyviä kokemuksia ja annoimme myös varoituksia. Aurorasta mukana oli Mirde, JJ ja Raija.
SITTEN KOULULLE tekemään rästihommia. Spameja riittää.
ILLALLA nuorimmaisemme Norppa muutti sitten pois kotoa. Onneksi sain jonkun vilutustaudin, ja horkkasin vain peiton alla. No yhden pöydän kannoin alakertaan.
perjantaina, helmikuuta 01, 2008
Aulis Pitkälä
ESPOON uusi sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä kävi eilen torstaina tervehtimässä Lagstadin koulun auditorioon Strategiaseminaariin kutsuttuja espoolaisrehtoreita. Pitkälä on siis minun esimieheni (Marjo T) esimiehen ( Kaisu T) esimies. Hän antoi itsestään asiantuntevan kuvan.
PITKÄLÄN strategia-ajattelu oli selkeä. "Työtämme Espoon ja sen asukkaiden hyväksi ohjaa Espoo-strategia. Strategia laaditaan, jotta organisaatiomme menestyisi ja palvelisi kuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Strategiassa linjataan kaupungin kehittämisen suunta, se kertoo minne olemme menossa, miksi ja miten. Strategia antaa merkityksen kaikkien organisaatiossa työskentelevien yksilöiden työlle." MInusta oli hienoa, että Pitkälä uskalsi kritsoida yksipuolista näkemystä strategiasta vain johdon tahdonilmausuna. Strategian pitää vastata myös arjesta nouseviin ongelmiin. Kaikilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa strategiaan ja keskustella siitä, miten se ohjaa työtä.
STRATEGIAN laadinnan tueksi tarvitaan toimintaympäristön analyysia. Pitkälä nosti esiin mm. seuraavia tekijöitä, joihin on vastattava:
- Globalisaatio
- Ikärakenteen kehitys (kun se vaatii kalliimmat palvelurakenteet, kuinka turvataan koulutuksen rahoitus? Espoossa muuten oletetaan, että vuoteen 2015 mennessä alle 16-vuotiaiden määrä kasvaa 3000:lla. Sehän tarkoittaisi 10 uutta koulua!)
- Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa 100 000:lla. He tarvitsevat räätälöityjä palveluita. (Espoo onmuuttotappiokunta maan sisällä, mutta maahanmuutto tuotta 1000 ihmistä).
- Talous ja kunnallistalous. Pitkälän mukaan olemme viimeistään ensi syksynä jossain määrin taantumassa. Espoo on riippuvainen verotuloista. Toivotaan, ettei taantuma olisi kovin syvä.
- Koulutuspoliittisia linjauksia: Kesu (yleensä toteutettu), OPH-raportti, OPM:n erityisopetyksen strategia, Paras-hanke, PKS-linjaukset ja ns. vauhditushanke ammatillisessa koulutuksessa.
- Espoon oma halu uudistaa organisaatiotaan (esim. Sitossa tukipalvelujen organisointi, varhaiskasvatus, aluerehtorimalli.
- Investoinnit. Koulujen peruskorjaustarpeen selvittäminen elinkaarimallilla. (Jonossa oleviin kouluihin tarvitaan noin 200 miljoonaa). Korjausvelkaa on kertynyt liian paljon.
Pitkälä haluaisi tuoda strategiatyöhön ns. tasapainotetun tuloskortin (BSC). Hän haikaili yhden a4:n strategikarttaa.
Arviointiprosessi (efqm) tulisi paremmin kytkeä strategiaprosessiin. Ikävä kyllä hän tuntuu viehtättyneen ideaan koulukohtaisesta budjetista. Erityisiksi kehittämiskohteiksi hän mainitsi nivelet, erityistä tukea tarvitsevat, maahanmuuttajat, koulutustakuun, koulutuksen laadun, vetovoimaisuuden, lastensuojelulain muutoksen, työyhteisöt ja johtajuuden. Pitkälä liitti oppimistulokset satsaukseen: Muita kuntia suurempi satsaus on persteltu, jos tulokset parempia
NOPEANA ehdin käyttää yhden puheenvuoron. Toivoin, että pedgogisen johtamisen ja pedagogisten innovaatoiden edellytyksiä vahvistetaan Espoossa, ja vetosin Educan paneeliin.
Tunnisteet:
Tiedotteita ja uutisia,
Tärkeitä ihmisiä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)