Juhannusaatto perinteiseen tapaan Jonten ja Riitan luona Hartolassa. Huikea keli. Mittari näytti 34°. Lempeät löylyt.Hyvää seuraa.
Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kirjoja
sunnuntaina, kesäkuuta 26, 2022
Viikkoraportti 25/2022
Juhannusaatto perinteiseen tapaan Jonten ja Riitan luona Hartolassa. Huikea keli. Mittari näytti 34°. Lempeät löylyt.Hyvää seuraa.
perjantaina, kesäkuuta 24, 2022
torstaina, kesäkuuta 23, 2022
maanantaina, kesäkuuta 20, 2022
sunnuntaina, kesäkuuta 19, 2022
Viikkoraportti 24/2022
keskiviikkona, kesäkuuta 15, 2022
Upea teos 2020-luvun oppilaitosjohtamisen ja sen koulutuksen kehittämiseksi
HIENO päivä tänään. Aurinko paistaa ja merkittävä tietokirja on Comeniusta lainaten "märehditty"= luettu ymmärtämistarkoituksella.
Millainen on erinomainen rehtori?
Erinomainen rehtori on enemmän kuin pätevä. Hän ei ole hallintovekkuli tai kansliatonttu. Hän on opetustyön johtaja. Laajasti ymmärretysti pedagoginen johtaja (tai jenkkikielellä instructional leader).
Erinomainen rehtori kehittää kouluaan - ja ennen muuta sen toimintakulttuuria systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kohti opetussuunnitelman arvoja. Hänen fokuksensa on koko yhteisön mutta ennen muuta oppilaiden oppimisessa ja kasvussa.
Hänen johtajuuttaan kuvaa käsite: laaja pedagoginen johtaminen. Siihen kuuluu:
- suora pedagoginen johtaminen (esim. toimintatapalinjaukset)
- epäsuora pedagoginen johtaminen- koulun rakenteiden johtamisen kautta (esim. työjärjestys, budjetti)
- epäsuora pedagoginen johtaminen koulun henkilöstön johtamisen kautta,. (Interaktion kautta- esim. läsnäolo, osaamisen johtaminen)
- kulttuurinen ja symbolinen johtaminen. (Symbolis-tulkinnallinen teoria)
Viimeistä pallukkaa täytynee hieman avata. Yksinkertaistaen: kyse on kielitietoisuudesta. Tekstit ja kaikki muu tulkitaan - eri tavalla. Tarvitaan yhteistä keskustelua ja puhetta. Muutostyössä vanhaan liittyy symboleja, joista on luovuttava. Ja uutta varten luotava uusia ehkä uusia käsitteitäkin.
Hänen keskeinen työkalunsa on yhdessä oppimisen johtaminen. Erinomainen rehtori jakaa johtajuutta. Ei vain harvoille vain useille. Ei vain joillekin yksilöille vaan myös kollektiivisesti. Hän verkostoituu. Hän osallistuu pedagogisiin keskusteluihin ja koulutuksiin. Hän käynnistää prosesseja, ylläpitää ja johtaa niitä. Hän tunnistaa yhteisönsä osaamiskapasiteetin ja kestävyyden. Hän johtaa omalla esimerkillään, omalla persoonallaan, omalla toiminnallaan. ( Harmi, että koulujen koon jatkuvasti kasvaessa rehtori usein menettää mahdollisuuden johtaa myös itse opettamalla MH.)
Miltä näyttää erinomaisen rehtorin johtama koulu?
Erinomainen rehtorin koulussa vallitsee yhteinen ymmärrys koulun tehtävästä. Siellä hallitsee ammatillinen koheesio. Ongelmia ratkotaan yhdessä ja ratkaisukeskeisesti.
Kaikki rakentavat yhdessä toimintakultturia, ja tälle rakennustyölle on rakenteet. Yhteisen toimintakultturin rakentaminen on jatkuvaa kehittelyä ja yhdessä oppimista. Työtä tehdään yhdessä mm. yhteisopettajina.
Erinomainen rehtorin koulussa vallitsee positiivinen ja oppimista tukeva kulttuuri. Erinomaisen rehtorin johtama koulu on toinen toisilta oppiva yhteisö. Oppivassa yhteisössä kaikki - myös rehtori - ovat oppijoita.Yhteisenä tavoitteena on kaikkei ammatillinen kehittyminen ja oppiminen. Yhteisenä tavoitteena on kaikkein oppilaiden oppiminen ja kasvu.
Koulutyö, opetuksen kehittäminen ja rehtorien toiminta nojaavat yhteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattuihin arvoihin. Erinomaisessa koulussa ne oikeasti näkyvät koulun toimintakulttuurissa, sen osa-alueessa: johtamiskulttuuri ja näkyvät konkreetisti myös rehtorin omassatoiminnassa.
Johtajuutta jaetaan. Koulussa työskennellään tiimeissä. Kullakin tiimillä on oma vetäjä. Vastuita jaetaan osaamisen ja vahvuuksien perusteella. Tiimit on tiimiytetty.
Koulu voi hyvin.
Miten koulu johdetaan tällaiseksi - erinomaiseksi?
Rehtorin tehtävänä on kehittää paitsi itseään myös koko kouluyhteisöä. Nämä kaksi tehtävää ovat kuin kaksi raidetta, ja niiden on kohdattava. Kouluyhteisön toimintakulttuuri on se konteksti joka tukee rehtorin omaa kasvua. Tai sitten ei.
Rehtori ei voi luoda yksin yhdessä oppivaa toimintakulttuuria, vaan se tehdään yhdessä koulun henkilöstön - ja myös kotien - kanssa. Erinomainen rehtori johtaa ja kehittää työyhteisöä hyvässä yhteistyössä.
Rehtori osallistaa. Hän jakaa johtajuutta: valtaa ja vastuuta.
Hänen johdollaan sanallisetaan (ja sitodutaan) yhteistä käsitystä koulun toiminnan tavoitteista ja periaatteista: yhteinen visio, päämäärät ja arvopohja ja otetaan yhteisöllinen vastuu oppilaiden oppimisesta ja tuloksista. Samalla sanallistetaan eri käytäntöjen taustalla olevia piiloista olettamusperustaa (ns. Hiljainen tieto). Ja puretaan tiettyjä rituaaleja ja sereminiota- myös rehtorin rooliin liittyviä.
Miten rehtorin - ja hänen koulunsa- kasvua erinomaiseksi tulisi tukea?
Rehtorin urakehitystä voidaan jäsentää vaiheiksi:
- Noviisi
- Aloitteleva rehtori (rakentaa työkalupakkia)
- Pätevä rehtori (kopioi ja soveltaa malleja )
- Erinomainen rehtori (reflektoi ja luo omaa käyttöteoriaa)
Kussakin vaiheessa rehtori tarvitsee valmennusta ja tukea.
- Potentiaalisille rehtoreille - niille, jotka vasta harkitsevat tätä professioita- tulisi (ja joissain paikoi jo niin tehdäänkin) järjestää valmennusta- ehkä jo osana opettajan peruskoulutusta.
- Virka hakeville tarvitaan ns. varsinainen kelpoisuuskoulutus (nykyisin opetushallinnon tutkinto tai korvaava yliopistollinen kurssi - tätä pitäisi syventää)
- Virkaan valituille tarvitaan induktiovaiheen koulutus (aikaisemmin tällainen oli OPH:n pitkäkestoinen oppilaitosjohdon valmennus, nyt se on ollut minimissään perehdytyspäivä + mentorointi)
- Työuran aikana tarvitaan erimuotoista täydennyskoulutusta (tarjoilla on ollut lyhytkursseja ja pitkäkestoisempia valmennuksia esim. Pd-, jet- ja EMBA-valmennuksia)
- Ja näiden lisäksi tukea tietyissä haastavissa johtamistilanteissa, Kunnan tasolla voidaan ajaa läpi isoja muutoksia (esim. inkluusio). Koulu voi voida pahoin, tai ajautua konflktiin Rehtori voi joutua kyseenalaistamisen kohteeksi. Tällöin osaava asiantuntija voi auttaa.
Kirjoittajista
Tapio Lahtero on kasvatustieten tohtori ja opetustoimen johtamisen dosentti. Hän on Viikin normaalikoulun ja Helsingin normaalilyseon johtava rehtori sekä Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusalan johtamisen koulutuksen johtajana.
Mikko Salonen on kasvatustieteen maisteri ja espoolainen ex-rehtori. Hän toimii Konsulttipaja Oy:ssä konsultti-kumppanina monissa koulutusjohtamisen projekteissa ja koulun toimintakulttuurin kehittämishankkeissa sekä Suomessa että ulkomailla. Aiemmin hän on toiminut 20 vuotta peruskoulun rehtorina.
tiistaina, kesäkuuta 14, 2022
Valdemar(ttIi 4/2022
LISTALLA oli 24 kohtaa. Ensimmäisiä asioita oli uuden puheenjohtajiston valinta ja vanhan kukitus. Pari viimeistä asiaa pöydättiin seuraaviin kokouksiin. Kello oli jo paljon 23.05.
Pisimpään puhututti 116 miljoonan €:n kasvuun kohdistuva TaKe sopimuksen päivitys. Sopuun pääsivät kokoomus, demarit, persut, rkp ja LiikeNyt
Juuri valtuuston toiseksi puheenjohtajaksi valittu Markku Sistonen kysyi oikeutetusti, ovatko kaikki mediassa ja salissa puheenvuoroja käyttäneet olleet oikeasti samassa kokouksessa kuin hän. Siksi erilailla lopputukoksesta on viestetetty.
Veroja voidaan korottaa vuonna 2024 jos niin silloin halutaan. Maria Guzenina kävi muistuttamassa, että TakEssa ei lakkauteta yhtään koulua eikä kirjastoa. Jos lakkautuksia joskus tulee, päätökset tehdään lautakunnissa.
Sopimuksen ulkopuolelle jättäytyneet napisivat. Ja myös persut kiukuttelivat, vaikka olivat mukana sopumuksessa. RKP kävi ilmoittamassa, että päätöstä lakkautusuhan alla olevan Pakankylän koulun muuttamisesta kaksikieliseksi ei ole tehty.
Oli pakko mennä pönttöön ihmettelemään, miksi poliittinen koneisto tekee päätöksiä niin, ettei varmisteta, että kaikki ymmärtävät sopimuksen tekstin ja käsiteet samalla lailla.
Osavuosikatsauksessa 2022/1 nähtiin, että Espoon oma talous kehittyy hyvään suuntaan. Mutta kun mukaan otetaan konserni, niin olemme todella velkainen.Listan kolmas tosi tärkeä kohta oli Teemu Haapalehdon johdolla tehty kotouttamissuunnitelma. On erittäin tärkeää löytää keinot vahvistaa maahanmuuttajaoppilaiden koulumenestystä. Tärkeä avain tässä on suomen kielen osaaminen. Ja työttömät töihin
Itse kävin pöntössä puhumassa siitä, että olisi löydettävä lisää keinoja saada maahanmuuttajavanhemmat opettelemaan lastensa opetuskieltä-
Persut haastoivat riitaa. Hehän eivät halua kotouttaa maahanmuuttajia vaan kotiuttaa heitä. Heillä oli oma vastaesitys, joka kaatui komeasti.
Hannele Kerolan muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Näin suunnitelmasta poistetttin erityisen indeksin laskeminen sille, kuinka paljon vieraita kieliä puhuvia lapsia pitäisi tasata eri koulujen kesken,
Tuneteita herätti myös valtuustoaloite, joka käsitteli väkivaltaa. Yksimielisesti hyväksyttiin toivomus, että kiusattu ei saa joutua vaihtamaan koulua, vaan koulu vaihtakoon kiusaaja.
Valtuustolle esiteltiin myös Kestävä- Espoon hankkeessa laadittua uutta johtamismallia: Vaikuttavuudella johtamista. Kyse on maailmalla vauhdilla leviävästä tiedolla johtamisen mallista. Mutkikkaamma systeemisessa maailmassa kaikkiin muutoksiin liittyy riskejä. Kokoamalla ns. big dataa eri muuttujien välisistä yhteyksistä voidaan ymmärtää, millaisilla ratkaisuilla on oikeasti vaikuttavuutta haluttuun suuntaan. Löytyykö ns. viputekijöitä, joilla saadaan haluttua vaikuttavuutta edullisesti? Vai onko harkittu tekijä niin vahvasti puskuroitu, ettei sen kautta saada vaikutusta. Näin voidaan esim. selvittää tuottaako panostus maahanmuuttaja lasten äitien työllistymisen kasvu aikuisten oikeasti odotettuja hyötyjä.
Analyysin lisäksi tarvitaan harkittuja indikaattoita, joilla mitataan edetäänkö oikeaan suuntaan vai tarvitaanko korjausliikkeitä.
Kotalan kokoonopanoon tehtiin muutoksia. Inka Hopsu siirtyy valtuuston puheenjohtajistoon, ja hänen tilalleen varapuheenjohtajaksi nousee Jenni Koski. Myös Hopsun varajäsen vaihtui. Uusi on Anja Markkanen.
Kiitos taas pulpettikaveri Aulikille.
sunnuntaina, kesäkuuta 12, 2022
Viikkoraportti 23/2022
perjantaina, kesäkuuta 10, 2022
2 miljoonaa käyntiä tässä blogissa!
TÄNÄÄN Bloggerin laskuri näytti, että tässä blogissa on käyty vuodesta 2009 alkaen kaksi miljoonaa kertaa. Viime heinäkuun lopulla käyntimäärä oli 1 900 000. Vuodessa käyntejä on siis tullut 100 000 lisää.
YHTEENSÄ blogissa on tällä hetkellä julkaistu 4801 blogilastua. Hienoa, että kaikki jutut lähes 15 vuoden ajalta ovat siellä tallella.
BLOGIN "kultakausi" osui vuosiin 2017-2018. Tuolloin jossain kuussa käyntejä näyttää olleen yli 40 000.
NÄITÄ kävijämääriä ei pidä ottaa turhan vakavasti. Sivuille voidaan osua vahingossa - tai tarkoituksella. Joskus yhtenä päivänä käyntejä on tullut ulkomailta, ennen muuta Venäjältä, tuhansia.Mutta silti. Nöyrä kiitos juttujen lukijoille ja erityisesti kommentoijille! Tämä innostaa edelleen jatkamaan kirjoittelua pedagogiikasta ja koulupolitiikasta.
Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa- blogin suosituimmat lastut ovat olleet 2009-2020:
1. Juttu, jota Helsingin Sanomat ei julkaissut. 19 000 käyntiä http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/juttu-jota-helsingin-sanomat-ei.html
2. Pasi Sahlberg: 10 keinoa tuhota suomalainen koululaitos. 18 600 käyntiä http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/01/pasi-sahlberg-10-keinoa-tuhota.html
3. Tuntematon Sotilas ja johtamisen taito. 15 600 käyntiä http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2011/07/tuntematon-sotilas-ja-johtamisen-taito.html
4. 100 helppoa OPS-ideaa. 15 300 käyntiä
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2016/07/100-helppoa-ops-ideaa.html
5. Kuukauden kasvatusalan kirja. 14 300 käyntiä
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/10/kuukauden-kasvatusalan-kirja.html
6. Ope mä oppisin paremmin, jos sä opettaisit. 14 200 käyntiä http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/04/ope-ma-oppisin-paremmin-jos-sa.html
7. Respect! Lappeenranta on tehnyt ops-oppaan vanhemmille. 11 000 käyntiä http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2016/05/respect-lappeenranta-on-tehnyt-ops.html
8. Kuinka rakentaa luokkaan työrauha? 9 850 käyntiä
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2010/10/kuinka-rakentaa-luokkaan-tyorauha.html
9. OPH päivitti ohjeitaan...Perusopetuksen oppimisen tuen järjestäminen poikkeusoloissa 14.4.2020 alkaen. 8 910 käyntiä
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/04/oph-paivitti-ohjeitaan.html
10. Koulussa voidaan hyvin kun... 8 740 käyntiä
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/02/koulussa-voidaan-hyvin-kun.html
torstaina, kesäkuuta 09, 2022
keskiviikkona, kesäkuuta 08, 2022
Rehtori vuonna 2030
Suomen rehtorien järjestö on huolissaan siitä, kuinka vähän Suomessa ollaan kiinnostuttu rehtoreiden työuupumuksesta ja oppilaitosjohdon koulutuksen kehittämisestä. Nykyinen koulujen ja oppilaitosten johtamisjärjestelmä on selvästi ajastaan jäljessä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi kirjattu koulujen johtamisjärjestelmien kehittämisen tukeminen. Mutta onko mitään konkreettia tapahtunut?
Niinpä järjestö päätti tuottaa Rexi-lehtensä teemanumeron "Rehtorin työ ja koulujen johtamisjärjestelmien kehittäminen", johon se pyysi joukolta asiantutijoita artikkeleita, millaista rehtorin työ on vuonna 2030 ja mihin suuntaan halutaan kehittää suomalaista oppilaitosjohtamista.
Lehdessä on 9 asiantuntija-artikkelia:
- Anne Vierelä: Arjen ja koulutuksen on kohdattava
- Virpi Kinnunen: Koulutuksen vastattava arkisiin tarpeisiin
- Ari Pokka: Arvojohtamisen airuena maailmalla
- Ahtiainen, Raisa, Heikonen, Lauri, Heikkinen Kirsi-Marja ja Fonsén, Elina: Katse tulevaisuuden johtamiseen
- Hellström Martti: Kuinka rehtori saadaan kukoistamaan muutoksessa?,
- Anita Jantunen ja Arto Kallioniemi: Moninaisuus tulee huomioida vahvasti koulun johtamisessa
- Tapio Lahtero: Miten johtaminen voi edistää perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista?
- Minna Huotilainen, Minna: Rehtori on oppimisyhteisön hyvinvoinnin ja palautumisen johtaja
- Mikko Kuitunen: Johtajan tehtävänä on saada muut onnistumaan
Yhteenvetoa artikkeleista
Kirjoittajilla oli kullakin omanlaisensa näkökulma teemaan. Tein itselleni tiivistelmän kirjoittajien ajatuksista etsimällä niistä vastauksia seuraaviin kysymyksiin.
- Millainen koulu on vuonna 2030?
- Millaista rehtorin työ tuolloin on?
- Millainen osaaminen antaa eväät menestykselliseen oppilaitosjohtajan työhön?
- Millaista koulutusta johtaja onnistuakseen tulee tarvitsemaan?
Millainen osaaminen antaa eväät menestykselliseen oppilaitosjohtajan työhön?
Rehtorin on osattava ajatella ja arvojohtaa. Rehtori tarvitsee kykyä arvioida kriittisesti arvioida omaa asemaansa sekä tietoisuutta omasta kulttuurista ja koodeista. Hänen on osattava johtaa moninaisuutta Moninaisuuden johtamisen päämäärä on erilaisuuden hyödyntäminen, kasvu, voimaannuttaminen ja näkyväksi tekeminen. Se on pyrkimystä edistää yhdenvertaisuutta.
Hänen on osattava johtaa ihmisiä kutakin eri tavalla - paitsi tekemään hyvin työtään myös arvostamaan palautumista, lepoa työpäivän aikana, liikkumista, terveellistä ruokailua ja tekemään fiksusti jaksamiseen liittyviä sanavalintoja -sekä työtehtävien priorisointia. Johtajan on osattava mitoittaa ja jakaa työt oikein, seuraata, että arki sujuu ja kun ei suju, selvittää, mikä mättää ja mikä auttaa. Sietämään ja selättämään muutokset.
Johtajan on myös osattava inhimillistää itsensä; Irtautua omien ajatusten kuuntelemisesta ja luoda oma tukiverkko.
Hänen johtamisotteensa on oltava tutkimusperustainen.
Millaista koulutusta johtaja onnistuakseen tulee tarvitsemaan?
Nykykoulutukseen ei olla selvästikään tyytyväisiä. Rehtorit tarvitsevat kukoistaakseen korkeatasoisen, koko uran kattavan ja jatkuvan koulutusohjelman. Ohjelman tulee pätevöittää heidät omaa työtään tutkiviksi ja kehittäviksi asiantuntijoiksi, jotka pystyvät viemään kouluaan johtamisen välineillä mahdollisimman pitkälle hyväksi kulloinkin määrittyvän koulun suuntaan. Ja sitten taas uuteen suuntaan.
Oppilaitosjohdon koulutuksessa on vastattava arkisiin vaatimuksiin. Sen on katettava koko ammatillisen kehittymisen kaari. Johtamisopintoja esitetään jo osaksi opettajankoulutuksen perustutkintoja. Koulutusta tarvitaan mm.
- henkilöstön/ihmisten johtamiseen (mm.vuorovaikutustaidot)
- hyvinvoinnin johtamiseen
- pedagogiseen johtamiseen (Käsite: laaja pedagoginen johtaminen: 1. suora pedagoginen johtaminen (mm. toimintatapalinjaukset) 2. Epäsuora pedagoginen johtaminen- koulun rakenteiden johtamisen kautta (mm. työjärjestys, budjetti) 3. Epäsuora pedagoginen johtaminen (Läsnäolo, osaamisen johtaminen) ja vielä erikseen johtamisen symbolisen ja kulttuurista ulottuvuuden ymmärtämiseen.
- moninaisuuden tasa-arvoon johtamiseen
- (heilahtelevan) koulutuspolitiikan ymmärtämiseen
- mahdollisesti avautuvissa koulutusmarkkinoissa pärjäämiseen
Perästä kuuluu sanoi torvensoittaja
Hyvää teki lukea Rexi-lehti 2/2022. Opin uutta. Olen saanut vetää monia oppilaitosjohdon valmennuksia ja ajatus siitä, että yksi keskeisin rehtorin tehtävä on kyetä ymmärtämään sitä valtavaa kouluun kohdistuvien, keskenään ristiriitaisten odotusten massaa ja niiden taustalla olevat - nekin ristiriitaiset arvot. Ja kun ymmärtää ne, pyrkiä tunnistamaan omat ohjaavat arvonsa: Miksi minä haluan olla rehtori.
Olen havainnollistanut tätä ajattelutapaa kuviolla, jossa rehtorin työkentässä on 7 eri arvoaluetta ja hänellä siksi 7 eri roolia. On tärkeää tunnistaa toiminnassa ja ennen muuta päätöksenteossa, kenen agenttina kulloinkin on.
Kuva on jonkin kv-valmennuksen dioista. Sen saa klikkaamalla suuremmaksi. |
Rehtorin on oltava yhä aikaa monta. Manageri. Liideri. Viranomainen. Esihenkilä. Oma itsensä.Pedagoginen johtaja. Sovittelija ja muutosjohtaja.
- Managerina hänen on johdettava koulua tuloksellisesti ja taloudellisesti.
- Liiderinä kohdattava ihmiset tahdikkaasti ja sytyttävästi sekä vaalittava heidän hyvinvointiaan Hänen on luotava koheesiota, jotta opetushenkilöstö onnistuu opetus- ja kasvatustehtävässään ja saavuttaa yhdessä asetetun vision.
- Viranomaisena hänen on valvottava, että lakeja ja säädöksiä noudatetaan.
- Esihenkilönä hän valvoo, että Vessejä ja turvallisuusohjeita noudatetaan reilusti.
- Yksilönä, ihmisenä hänen on pidettävä itsensä - ja autettava muita pysymään ehjinä.
- Pedagogisena johtajana hänen on tuettava kaikkien oppilaiden kasvua hyviksi ihmisiksi ja oppimaan itsestään ja tämän päivän ja tulevaisuuden maailmasta.
- Ja sen lisäksi neuvottelijana sovitettava näitä kaikkia odotuksia (ja mm. kestävän kehityksen ja rauhakasvatuksen odotuksia) ristiriitoja ratkoen ja optimaalisia kompromisseja etsien.