Kirjoja

Kirjoja

maanantaina, marraskuuta 28, 2022

Viikkoraportti 47/2022


 
Oli luvassa väljähkö viikko. 4 demarikokousta + 1 muu. Viikon huippuna: syksyn viimeinen luento (HY+).  




Maanantai 21.11.


Sähkölaitekorjauslasku tuli jo viikonlopuksi. Yli 400 €. Menot muutenkin nousussa (mm. autosta). Tottakai huolettaa.

Seurakuntavaalien tulokset saatiin. Valtuustoon. Varaksi neuvostoon.

Illalla valtuuston kokous. Varana paikalle, kun kerran kutsu kävi. Ja pöytäkirjantarkastajana. Napakka kokous.



Tiistai 22.11.

Heti aamusta. Poreen toimituskunnan kokous 8.15-9.45.  

Puolilta päivin EMMAan katsomaan uutta porsliini näyttelyä.


Perinneseuran ensi viikon kokouksen esityslistan dl. Luvassa ideointia vuoden 2023 pääteemasta: Yrittävä Espoo. Joku kuukaudelle oma alateema? 


Illalla Teatteri Kultsalle katsomaan velipojan ohjaamaa esitystä. Antoi paljon ajateltavaa.

 Keskiviikko 23.11. 



Illalla kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous. Pidettiin teamsissa klo 17.30 -20.
Hyviä päätöksiä.




Kokouksen päälle haettiin Rikun auto Keravalta pilkkopimeässä.
 
Kotona klo 22.10.

 Torstai 24.11. 


Kouluvaaripäivä  Aurorassa.Ks.blogi.


Kello 17 "Kirkko Kaikille"- ryhmän Teams-kokous. Suunniteltiin paikkajakoneuvotteluja.

 Perjantai 25.11. 

Hy+luento klo 13-16 Fabianinkadulla. Ks. blogi Toiset rillit jäi. Haen maanantaina. 

Sen päälle vaimona kanssa syömään  kalaa TheFish on the disk- raflaan Kamppiin

Kaupan kautta kotiin.

Naputtelun blogiin jutun rexien huolestuttavasta tilanteesta.

 Lauantai 26.11. 


Espoon kunnallisjärjestön edustajisto valitsi tänään Puikkarissa kunnallis-järjestölle  vuodeksi 2023 hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä ne hallituksen jäsenet, joista osastot olivat jättäneet ehdotuksensa. 

Valituista paikalla kokouksessa olivat Maria Outinen (pj.), Martti Hellström (vpj.) sekä Anu Helle, Helena Marttila, Sinikka Suontio, Helena Tommila. 


Pikkupojat meille yökylään. Ennen unia rakettispaghettia, piparien leivontaa, pulkkamäkeä Glimsissä, klassikkovuokraleffa ja iltapala.







 Sunnuntai 27.11. 


 
P
ikkupojat  heräsi klo 7. Ja me aikuiset :-)
Ennen kuin Papi tuli hakemaan, klo 14, ehdittiin laskea pulkalla Olarissa, Espoonlahdessa ja Granissa. Olari oli paras. Rakettispaghettia. Mimmin leipomia pullia.

lauantaina, marraskuuta 26, 2022

Vuoden 2022 viimeinen luentokeikka

 

Eilen, torstaina oli ilo pitää vuoden 2022 viimeinen luentokeikka.  Ilo nimenomaan siksi,  että sai sparrata rexejä, jotka ovat tänään tosi lujilla.

Tehtäväni oli antaa aineksia ja virikkeitä lähes 50:lle rexille tai pian  rexiksi lähtevälle pedagogiseen johtamiseen, kun työkaluna käytetään opetussuunnitelmaa ja lukuvuosisuunnitelmaa. 

Kolmen tunnin sessioni oli osa Helsingin yliopiston (HY+) rehtorivalmennus-kokonaisuutta, johon kuuluu useita lähipäiviä ja myös etäopiskelua. Oma messageni oli, että jokaisen johtajan on tunnettava oma johtamisotteensa ja osattava sanallistaa itselleen oma pedagogisen johtamisen käyttöteoriansa. 

Jotta tätä kohti päästään, luennon on oltava aidosti dialoginen. Suomeksi se tarkoittaa omien ennakkoajatusten esiinkaivamista ja tarvittaessa päivittämistä luennoitsijan tuputtamien haasteiden tuella.

Iltapäivä meni hyvin(ja)nopeasti. Porinatuokiot otettiin vakavasti ja huumorilla. Jos osasin  yhtään eleitä lukea, viikonloppuun noustiin hymy huulilla.

Rehtorikoulutus on tosi tärkeää

Rehtorin ammatti on niin haastava, että siihen tarvittaisiin koulutuksellista tukea kaikissa uravaiheissa. On tosi kurjaa., että aikanaan niin mallikkaasta Opetushallituksen pitkäkestoisesta induktiovaiheen koulutusmallista on ilmeisesti taloudellisista syistä jouduttu jo 2010-luvulla luopumaan. Niin on tainnut käydä myös pd- ja jet- tutkinnoille? MBA on taas toivottoman kallis.

No, joka tapauksessa oli upeaa taas kerran saada olla mukana tässä tärkeässä työssä. Seilailin vanhoja papereita, ja huomasin, että sain aloittaa rehtorivalmennuksen jo vuonna 1993 - vasta muutaman vuoden rexikokemuksella. 

Vuonna 2003 pääsin mukaan Opetushallituksen ja Opekon järjestämään oppilaitosjohdon kouluttajaohjelmaan, ja sain sitten vetää useita pitkökestoisia  rehtorivalmennuksia. Väitöskirjani jälkeen vuonna 2005 mukaan tulivat kansainväliset koulutusohjelmat yhteistyössä Microsoftin kanssa. Oli Fullania, Pro Rexiä... Rexejä oli mukana vuoden 2014 ops-perusteiden jalkautuksissa ja Editan NPDL-ja Tutor-opettajakoulutuksissa. Hienoa on ollut myös saada esitellä suomalaisen rehtoriuden erityispiirteitä eri maiden kollegoille (eurooppalaisten lisäksi mm. arabialaiselle rexeille).

Ihan omaksi huvikseni kirjasin muistiin teemoja, joihin olen saanut (yrittää) innostaa rexejä:
  • Esteettinen eheyttäminen
  • Henkilöstöjohtaminen
  • Johtajuus tulevaisuuden koulussa
  • Johtamisen käyttöteoria koulun kehittämisen työkaluna.
  • Kehittyvä rehtori
  • Kokemuksen rintaäänellä. OPH. Useita rehtorivalmennustilaisuuksia  
  • Koulun pedagoginen johtaminen muuttuvassa maailmassa.
  • Muutos ja sen johtaminen. 
  • Opetushallinnon kurssi (OPH)
  • Oppilaitoksen johtaminen 
  • Pedagoginen johtaminen
  • Pedagoginen johtaminen, jaettu johtajuus ja toimintakulttuurin kehittäminen
  • Pedagoginen johtaminen- luova näkökulma henkilöstöjohtamiseen. 
  • Peruskoulu vuonna 2019.  Luottamushenkilökoulutus.
  • Rehtorin toimenkuva ja vastuu
  • PiL-ohjelma
  • Pro Rexi 2015
  • Pro Rexi 2018
  • Sinustako rehtori? 
  • The Finnish system of headmasters
  • The Role of the Headmaster. 
  • Toimintakulttuurin kehittäminen
  • Tulevaisuuskasvatus
  • Työnantajan rooli
Hienoja muistoja. Hienoja kumppaneita. Kiitos luottamuksesta mm. Kauko Hämäläinen,  Peter Johnson, Reijo Jouttimäki, Lassi Kilponen, Jari Kiriloff, Jukka Kuittinen (sinne pilven reunalle), Toni Lehtinen, Markku Pelkonen, Iiris Peura, Anneli Rautainen,  Mari Routti, Ilpo Salonen, Mikko Salonen, Atso Taipale, Kati Tiainen, Kurt Tursell, Vesa Äyräs...

perjantaina, marraskuuta 25, 2022

Pedagogiseksi johtajaksi palkattu palkanlaskija Sarpila

KUVAhurvittelu by Martti

ENTINEN oppilaani Sepon koulusta ja  mainio luokan-opettajani Auroran koululla on toiminut jo pitkään rehtorina ja ilokseni myös AY-aktiivina. Edellisen valtuustokauden ajan hän oli OAJ:n hallituksen jäsen. Nyt hän on valtuutettu. Niinpä mielelläni luen hänen ajatuksistaan ja ideoistaan.

EIlen satuin OAJ:n nettsivuille ja törmäsin Jukan blogi-kirjoitukseen. Otsikko oli pysäyttäväi:

Pedagogiseksi johtajajaksi palkattu palkanlaskija

Jukka kertoo lukeneensa mielihyvällä virkahakuilmoituksia, joissa haettiin nimenomaan koululle pedagogista johtajaa, rehtoria. Aikanaan hän oli hakenut sellaista paikkaa ja saanut. 

Sitten Jukka kertoo, millaista rehtorin työ on nykyään. Työaikaa ei riitä, eikä ainakaan rehtorin keskeisimpään tehtävään: pedagogiseen johtamiseen, olemaan läsnä  tukemassa opettajia oppilaita onnistumaan. 

Toden totta. Rehtorit istuvat kansliassa kohtaamassa ihmisten sijaan erilaisia hallinto-ohjelmia (surullisen)kuuluisin lieneen se Sarastia. Jukasta on tullut ohjelmanvaihdoksessa palkanlaskija.

Helsingin yliopiston tekemän tuoreen rehtoribarometrin mukaan  enemmän kuin joka neljäs rehtori on jo uupunut ja noin 40 % on vakavassa uupumisriskissä.  Työnantaja laiminlyö Jukan mukaan työterveyslain velvoitteita.

Koko Jukan blogi löytyy tästä linkistä.

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja


Jukka on tärkeällä asialla. Julkista hallintoa on leikattu 1990-luvulta alkaen. Samalla on leikattu ns. suoritustason työntekijöiden määrää mm.  koulunkäynnin ohjaajia. Omia talonmiehiä tai siistijöitä ei ole. Niin alhaalta kuin ylhäältä valutetaan tehtäviä opetustyötä tekeville ja rehtoreille. Se on kestämätön tie.  Yhä useampi huippuosaaja harkitsee siirtymistä muihin töihin. Se sitten vasta tuleekin kalliiksi..


torstaina, marraskuuta 24, 2022

Kouluvaarin Uutislehti 7/2022




Torstai oli paitsi toivoa täynnä myös viimeisen ehjän marraskuun viikon  kouluvaaripäivä. Uimahallireissujen vuoksi se oli  tavallista lyhyempi klo 9- 12. Mutta hauska. Taas kerran.

2N-luokan koulupäivän aluksi käytiin läpi ohjelma. Hyvä; tällainen rutiini auttaa monia oppilaita hahmottamaan edessä olevaa urakkaa. 

Tänään sain seurata/avustella suomen, matematiikan, musiikin,  liikunnan ja englannin opetustuokioissa. Voi sitä riemua isossa jumppasalissa, kun leikittiin lasten  toivomia liikuntaleikkejä. Simppeli tapa avata oppilaille mahdollisuuksia opetella yhteissuunnittelua.

Muutama vuosi sitten  koulujen tuntijakoon tehtiin muutos, ja kaikkialla Suomessa vieraan kielen opiskelu alkoi jo ekan luokan keväällä. Opetusta on tähän asti ollut yksi tunti viikossa, mutta joulun jälkeen  tokaluokan keväällä jo kaksi. Aurorassa oppilailla on käytössään mainioita oppimateriaaleja: oma kirja, jossa on pelinomaisia tehtäviä ja sähköisiä monipuolisia ohjelmia, joissa sanastoa kertyy mm. laulamalla. Ja mehän laulettiin.

Lounaaksi oli jauheliha-/kasviskastiketta ja viipaleperunoita, Hyvin naytti maistuvan. 

Kouluvaari sai tuttuun tapaan terottaa kyniä, jutustella ja auttaa  vihko-tehtävissä.  Päivän erikoistehtävä oli kytätä parkkipaikkaa opettajan autolle. Löytyi. Luokkaa oli auttamassa myös koulun mainio, vakituinen koulunkäynninohjaaja ja uusi koulumummi: luokan erääm oppilaan mumma, joka  otti lukuläksä vastaan ja jelppasi myös parissa muussa luokassa.  Hienoa, että meitä on yhä enemmän. Kouluvaareja ja -mummeja.

Valmistava opetus laajenee Espoossa

Mediasta  olemme varmaan kaikki lukeneet, että mm. ukrainalaispakolaisten lasten opetuksen järjestämiseen on haluttu Suomessa panostaa. Uusia luokkia on tämän lukuvuoden aikana perustettu ennätysmäärä myös espoolaiskouluihin. Tavallisesti niissä on noin 10 oppilasta, 1-2-,  3-6- tai 7-9-yhdysuokilla. Valma-luokissa on valmistavan opetuksen opettaja ja avustajia. Kummistakin on huutava pula. Ja tiloista.

Aurorassa alkuopetus tekee tiivistä yhteistyötä oman 1-2-valmo-luokan kanssa. On yhteisiä lauluhetkiä, mutta lisäksi  jo nyt muutama oppilas kerrallaan opiskelee yleisopetuksen luokassa. 2N-luokassa näin tehdään mm. englannin tunneilla. Hyvin toimii. Erityisesti, kun luokassa on kaksi venäjää osaavaa oppilasta, jotka voivat auttaa tehtävissä. Ja auttavat.

Valtio myöntää valmo-opetukselle tukea yhden vuoden ajan. Nyt suunnitteilla on myös mahdollisuus jatkaa opetusmuoto kaksivuotiseksi.

Espoo on käynnistämässä Matinkylä-Olarin alueella pilottia, jossa valmistavan opetuksen oppilaat integroitaisiin heti yleisopetuksen luokkaan. Tavoitteena olisi nopeuttaa mm. kaverisuhteiden avulla suomen kielen oppimista. Ihan kaikki eivät ole ideasta yhtä innostuneita. Pilotin käynnistäminen hyväksyttiin kuitenkin yksimielisesti keskiviikon lautakunnan kokouksessa, koska koulut lähtevät mukaan vapaaehtoisesti.








Kuukausi jouluun!

 



















 J oulu tulee! Muistetaan olla kilttejä!

keskiviikkona, marraskuuta 23, 2022

Teatteri Kultsa: Lauluja harmaan meren rannalla. Vielä 8 esitystä.

Kirjailija ja dramaturgi Pipsa Longan palkittu näytelmä "Lauluja harmaan meren rannalla" on kertomussikermä, kuvajuoksutus.  Ilmasto muuttuu. Merivesi nousee. Rannikkokylästä  tulee asuinkelvoton. Elämä jatkuu suruisena. Kyläläiset evakuoidaan kauppakeskukseen vanhainkotiin.  Yksi karkaa. Meren nousu jatkuu. Kaikki loppuu.

Teatteri Kultsassa tarinaa kertoo, näyttelee ja lavastaa pikkuesineillä yhdessä kymmenen hengen ensemble (Riitta Aarnio,  Malla Herronen, Jukka Hurjanen, Kati Hynninen, Tiina Marlo, Jari Mattila, Pirjo Saariokari, Vesa Salmi, Riitta Selkälä ja Jussi Vehkasalo). Kokeneita konkareita, ja vähän nuorempiakin. Jokainen omanaan. Timmiä  läsnäoloa, preesenssiä. Harkittua, kohdittain häikäisevää näyttelijäntyötä tukee hienosti muusikko Terho Marlo.

Näytelmän on  ohjannut oma Pikkubroidini Jorma Hellström. Ohjaus rakentaa kekseliäitä asetelmia pieneen tilaan, ja tekniset oivallukset saavat hymyn muuten vakavaan omaan naamaan. 

Teatteri kuvailee esitystä lempeän humoristiseksi näytelmäksi ihmisistä luonnonmullistuksen keskellä.  Epiteetti on yhtä paradoksaalinen kuin itse tarina  ihmisten sokeudesta ilmastonmuutokselle.  Kaikki jatkuu, kunnes mikään ei jatkuu.  

Vahva suositus.

Kultsan näytelmällä ”Lauluja harmaan meren rannalla” on vielä 8 esitystä. Kesto väliaikoineen 2,5 tuntia. Edulliset liput saa tilattua kätevästi teatterin nettisivujen kautta. http://Teatterikultsa.fi

Teatteri Kultsa

Teatteri Kultsa  (os. Kulttuuritalon teatterikerho) on harrastajateatteri, joka toimii Käenkujan väestönsuojassa Katri Valan puistossa Helsingissä. Parhaillaan ohjelmistossa on kolme näytelmää. 


tiistaina, marraskuuta 22, 2022

Valdemar(tt)i nro 3/2022

 



















Oli  hienoa päästä kolmannen kerran tänä vuonna mukaan valtuuston kokoukseen.  ja ihan  valtuustosaliin. Meitä varoja oli paikalla kaksi: minun lisäksen  vara nro3: Maria Outinen. Ja minusta tehtiin pöytäkirjantarkastaja.

Ehdinpä päivällisellekin.  Tarjolla oli lohta ja kotikaljaa,

Kokous alkoi klo 18 ja päättyi klo 20. Iltakahvit jätin väliin.

Heti  kokouksen aluksi tuli ilo-uutinen: Budjettisopu oli löytynyt. Demarien tiedote  on tämän raportin lopussa. 


Illan pääteema: Espoon teatteritalo


LISTALLA oli 12 asiakohtaa. Illan pääteema oli Espoon kaupunginteatterin hanke-suunnitelma. 60 miljoonaa. Valmis ehkä 2027. Mutta upeaa.

Sali oli persuja lukuunottamatta hankkeen takana. He halusivat hylätä hankkeen.  

Suunnitelmasta käytiin   keskustelua, ja lisäys- ja toivomusehdistukset hyväksyttiin yksimielisesti.

Tällä  kertaa demarit  käyttivät tavallisempaa vähemmän puheenvuoroja. Teatteritalostakin vain Markku ja minä.

Pääosa eri ryhmien puheenvuoroista oli  fiksuja ja rakentavia. Rasistisia heittoja valitettavasti tehtiin yhä  aina, kun se vain oli teeman kohdalla mahdollista.

Oma puheenvuoroni

Itse  pidin hyvin lyhyen puheen teatterin merkityksesta. Se meni jotenkin tähän tapaan:

"Teatteri on upea taidemuoto. Siinä yhdistyy näytteleminen, kirjallisuus, musiikki, maalaustaide, skenografia- ja usein myös musiikki ja tanssi. 

Näyttelijäperheen vesasta päätös Espoon teatteritalon rakentamisesta on upea. Ja osuu hetkeen, jolloin valtuusto on pian muuttumassa  aluehallinto-uudistuksen vuoksi sivistysvaltuustoksi ja Espoo sivistyskaupungiksi.

Suomalaisen teatterin historia alkoi Turun akatemian vihkiäisistä vuonna 1640. Opiskelijoista koottu teatteriryhmä esitti saksalaisen ylioppilaskomedian Studentes. Se on tiettävästi ensimmäinen teatteriesitys Suomessa.

Espoon kaupunginteatteri perustettiin  vuonna 1988 - kun 348 vuotta oli kulunut tuosta ensimmäisestä esityksestä.

Ja nyt tämä teatteri saa suojakseen oikean teatteriksi rakennettavan teatteritalon.

Teatteri on sivistystä, ja se luo sitä.  Joka on huolissaan sivistyksen aiheuttamista menoista, pohtikoon mielessään, mitä sivistymättömyys maksaa.

Jussi Helminen on ajatellut viisaasti; Kerralla teatteri voi koskettaa vain pientä osaa ihmiskunnasta, mutta suurta osaa ihmisestä.

Olen ylpeä, että saan olla mukana tekemässä tätä päätöstä."


Demarien budjettisovusta kertova tiedote

Espoon budjettineuvotteluissa 4,3 miljoonaa lisää muun muassa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, oppimistulosten parantamiseen ja varhaiskasvatuksen vahvistamiseen

Espoon demareiden budjettineuvottelijat ryhmänjohtaja Markku Sistonen ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Maria Guzenina pitävät budjettineuvotteluissa saavutettua yli neljän miljoonan euron lisäystä kaupunginjohtajan pohjaesitykseen välttämättömänä.

– Oli välttämätöntä, että vahvistamme opetuksen resursseja ja pienennämme ryhmäkokoja. Meillä oli suuri huoli siitä, että liian tiukka menokuri ajaisi opetusta ahtaalle. Kouluavustajille on huutava tarve. Panostuksia tarvitaan myös erityiseen tukeen sekä koulujen välisen eriytymisen vähentämiseen ja positiivisen diskriminaation kuluihin. Nämä on nyt turvattu. Saimme myös sovittua, että jakotunteja ei poisteta, eikä erityisluokkia lopeteta”, sanoo ryhmänjohtaja Sistonen tyytyväisenä ja muistuttaa, että lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi. ”Oppilaiden tarvitsema erityinen tuki tullaan järjestämään tulevaisuudessa omalla alueella. Se on ollut myös koulujen ja vanhempien toive, kertoo Sistonen

– Vastuullinen kaupungin taloudesta huolen pitäminen ei onnistu, jos emme pidä huolta lapsistamme ja nuoristamme. Lapsiin ja nuoriin panostaminen oli meille demareille kynnyskysymys. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alueellisia haasteita saadaan nyt tasoitettua positiivisen diskriminaation keinoin. Opettajien työ helpottuu tämän budjetin myötä ja lasten oppimistuloksien voidaan ennakoida paranevan, sanoo kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Guzenina.

Muista demareille tärkeistä budjettisopuun sisältyvistä asioista Sistonen nostaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien vahvistamisen. 

– Meille tärkeää oli myös seurojen toteuttamien liikuntatilojen vuokra-avustuksen pitäminen 30%:n tasolla. Se mahdollistaa, että harrastusmaksut eivät nouse harrastuksiin osallistumisen esteeksi. Tämä ehkäisee lasten ja nuorten yksinäisyyttä, liikkumattomuutta ja syrjäytymistä. Terveysvaikutukset ovat kiistattomat harrastusmahdollisuuksien lisääntyessä. Se puolestaan tuo säästöjä tulevaisuudessa, painottaa Sistonen.

maanantaina, marraskuuta 21, 2022

Kirkkoväki on puhunut

 
















S
eurakuntavaalien äänet on nyt laskettu.  Listamme "Kirkko kaikille" sai kuusi paikkaa Espoon Tuomio-kirkkoseurakunnan seurakunta-neuvostoon. Saamani äänet riittivät ensimmäiseen varapaikkkaan.

Listamme sai myös kuusi paikkaa yhteiseen kirkkovaltuustoon. Siellä olen varsinainen jäsen. Molemmissa luottamuselimissä ryhmämme naisistui ja nuoreni. Mukana on nyt kaksi oikeasti nuorta.














Näin, jollei tarkistuslaskennassa tehdä muutoksia.

Kiitoksia luottamuksesta. Kolmas nelivuotinen jakso alkakoon.


Demareita oli ehdolla kaikissa Espoon seurakunnissa.  Parhaiten menestyttiin Espoonlahdessa, jossa sekä Anita Paatelma että Jani Suomalainen menivät lapi sekä valtuustoon että neuvostoon. 

Tapiolassa Johanna Juselius valittiin seutakuntaneuvostoon.

Espoon Tuomiokirkkoseurakunnassa kolmesta ehdokkaastamme Martti pöäsi valtuustoon (ja neuvoston listansa 1. varaksi).  

Leppävaarassa demarehdokas Hannele Gröndahl-Turpeinen pääsi neuvostoon listansa 1. varaksi. Samoin Olarissa Jukka Kivimäki.

Näin kävi, jollei tarkistuslaskennassa löydy virheitä.




sunnuntaina, marraskuuta 20, 2022

Viikkoraportti 46/2022


 
Oli mukavan väljä viikko luvassa.  Pari kokoustakin. Syksyn viimeisen luennon (HY+) diat valmiiksi.





Maanantai 14.11.


Sähkökorjaaja kävi 10. Kylpyhuoneen pistoke kuntoon.  Sitten vähän kourujen puhdistelua syksyn lehdistä. Ja luennon valmistelua.

Jukka Jokirannan kouluteatteriyhdistyksen papereiden viimeistelyä. Ja Raunon ja Liisan kirjajulkistustiedotteen hiontaa.

Illalla valtuustoryhmän Teams-kokous. Syytä mennä, kun tuli varaus varalle.



Tiistai 15.11.

OpeUran kokous klo 13 Siltavuorenpenkereellä peruuntui. Luentodiat pian valmiit. 

Lounaaksi omatekoinen munakas. 

Ajeltiin Malmille Syrjälöille iltapäiväkahville. Ilma kylmenee ja  ilta pimenee.

 

 Keskiviikko 16.11. 


K
ouluvaaripäivä  Aurorassa.  Pitkät päiväunet.

Illalla EKPYN järjestämä yhteistyötilaisuus Hotelli Glossa. Hyvää keskustelua ja ruokaa.  Uunilohi liemessä ja uunissa kuumennetut öljytyt perunat.


 Torstai 17.11. 


 Martin huiluupäivä. Tai tarkemmin H+luennon dioja ja raporttia eilisestä yhteistyöillassa.


Ajeltiin Jumboon. Klo 14 sen verran hiljaista, että mahtui hyvin lounaalle kiinalaiseen ravintolaan. Siellä on aina maiskis. Ja jälkkäriksi vänkää jätskiä.





 Perjantai 18.11. 


 Eläke tilille. Hyvä niin.  HT+diat Moodleen, viikkoa ennen luentoa, niinkuin toivottiin. 

Käytiin vaateshoppailemassa ale-tapahtumassa Oulunkylässä. Kyllä oli väkeä. Sitten piti ostaa hampurilaiset, mutta Lähderannan Hesburger olikin lopettanut toimintansa. Nyyhkis.


 Lauantai 19.11. 


 
V
iikonloppua. Hidas aamu. Lounaaksi wiener-leikettä ja muussia. Olen tässä vuoden verran naputellut ylös omia muistoja elämän varrelta. Siltä varalta, että  enää ei joissain vaiheessa omasta päästään löydä :-).

Kevyt ensi lumikin satoi. 

Illalla taas katsottiin pari jaksoa kiisteltyä Netflix- sarjaa.  Mielenkiintoinen. Toden totta?
 

 Sunnuntai 20.11. 


 Vaalipäivä. Seurakuntavaalien äänestyspisteet auki klo 11- 20. Käytiin.

Lunta tuli lisää. Se tuo valoa.

Päivälliseksi kotitekoista Opera Special-pizzaa.

lauantaina, marraskuuta 19, 2022

Sunnuntaina 20.11 on seurakuntavaalit


HUOMENNA, sunnuntaina pidetään kaikissa seurakunnissa seurakuntavaalit. Niisä valitaan seurakuntalaisten keskuudesta luottamushenkilöt neljäksi vuodeksi seurakuntien neuvostoihin ja Espoossa, jossa on monta seurakuntaa myös yhteiseen kirkkovaltuustoon.

OLEN itse ehdolla Espoon Tuomiokirkkoseurakunnassa Kirkko kaikille- listalla. Listallamme  on monta hyvää ehdokasta,  

Tuomiokirkkoseurakuntaan kuuluvat voivat äänestää huomenna  kirjeessä: "Ilmoitus äänioikeudesta" mainitussa äänestyspaikassa. Oma paikkani on Auroran kappeli. Mukaan kuvalla varustettu henkilöllisyysasiakirja esim. ajokortti.

ÄÄNESTÄMINEN kannattaa aina.

Martti Hellström

ehdokas nro 26 (kirkkovaltuusto) ja 81 (seurakuntaneuvosto)



torstaina, marraskuuta 17, 2022

Budjettineuvottelut kuumassa vaiheessa


T
ällä viikolla käydään kuumia budjetti-neuvotteluita niin Suomen hallituksessa kuin mm. Espoossa. Jälkimmäi-sessä valtuusto-ryhmien edustajat pitivät keskiviikkona  ensimmäisen miitinkinsä. Perjantaina pitäisi olla valmista.  Naapureista sekä Helsinki että Vantaa  (ja myös Kauniainen)ovat päättäneet satsata koulutukseen.  Espoon  tilannetta pohdittiin eilen illalla EKPYN järjestämässä yhteis-työillassa.

Terveisiä siis Hotelli Glosta. Espoon ja Kaunaisten eri oppilaitosten opettajien yhdistysten yhdistys EKPY oli kutsunut pöydän ääreen omien kokemus-asiantuntjoiden lisäksi vieraakseen virkamiehiä ja  poliitikkoja. 

Paikalle olivat kaikista kiireistä piittamatta ehtineet  virkahenkilövieraista  Espoon kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho, Espoon varhais-kasvatuksen johtaja Virpi Mattila .Poliitikoista  mukana olivat vihreiden  kansanedustaja Inka Hopsu, Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnasta nippu kokoomuslaisia jäseniä: Ira Hietanen-Tanskanen, Marika Räf (pj.) ja Joel Vanhanen sekä demareista minä.  Kauniaisista paikalla  olivat  opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan jäsenet Satu Mollgren (pj.) ja Martti Kauppila. Molemmat kokoomuksesta.

Vieraille pitivät ystävällisesti seuraa Paikallisyhdistyksen edustajina hallituksen jäsenet Antti Piiroinen (pj.),  Hannu Elomaa, Maija Hakala, Satu Lind, Kati Nieminen ja Kukka Poikolainen.  Pääluottamushenkilönä paikalla oli  Marcus Lång varhaiskasvatuksen luottamushenkilönä Laura Raittola sekä ruotsinkielisen jäsenyhdistyksen puheenjohtaja (HuLis) Johanna Karlsson. Kutsuttuina olivat myös aiemmin työjaostossa toimineet Merja Laitinen, Soili Latvala, Irma Parijoki ja Hannu Suntio.

E
nnen skoolasta kuultiin puheenjohtaja Antti PIiroisen esittely EKPYn rakenteesta ja tehtävistä. Sen jälkeen muu EKPYN väki kertoi omista kouluun ja varhaiskasvatukseen liittyvistä huolistaan ja toiveistaan. Päivällisen ja jälkiruuan välissä myös me vieraat saimme kertoa omista tuntemuksistamme. Kirjasin ylös kaksi listaa a) Huolilista ja b) listan ilonaiheista.

Huolilista

Ihan taustoista riipumatta yhteisiä vakavia huolia olivat seuraavat:
  • Epätasa-arvo suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen kesken
  • Erityisluokkien perustamiseen kouluille ei ole aina rahaa
  • Espoon ja Kauniasten kohtelua valtionapujärjestelmissä
  • Inkluusio ilman resursseja
  • Ivenstointiohjelma, joka ei kykene vastaamaan tilatarpeisiin.
  • Jengiytyminen
  • Kiinteistöjen hoidon laiminlyönti
  • Muiden kaupungien tekemä houkuttelutyö siirtymään heulle työhön
  • Omniaa, ammatilliselle puolelle, tarvitaan myös ihan suomenkielisiä opiskelijoita.
  • Opettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien uupiminen mm. byroktatian tuomiin ylimääräisiintehtäviin.  Väki halusi saada tehdä sitä työtä, mihin he ovat kouluttautuneet.
  • Pula pätevistä opettajista, varhaiskasvatuksen opettajista  ja mm. avustajista.
  • Pula sijaisista uuvuttaa sekin
  • Oppilaat, jotka eivät uskalla tulla luokkaan.
  • Sote-uudistuksen tuoma epävarmuus mm. oppilashuollon ja lastensuojelun tulevaisuudesta. Kuinka perheitä tuetaan.
  • S2- käytännöt. Vierasnimiset oppilaat pannaan tutkimatta S2-ryhmiin
  • Tuen puute 
  • Ukrainalaisperheiden keväällä saatavan kotikuntaoikeuden vaikutukset: tulva Espooseen.,
  • Vieraskielisten lasten kasaantuminen tiettyihin varhaiskasvatusyksiköihin ja kouluihin. Kirstin koulussa heitä on 80 % luokkien oppilaista
Lista ilon aiheista

Paljon myönteistä on myös tapahtunut:Mm.
  • Espoon myöntämä palkankorotus varhaiskasvatusyksiköiden johtajille.
  • Espoon myöntämä pieni satanen tiukoissa töissä olleille varhaiskasvatuksen opettajille
  • Lautakunnan hyvä henki
  • Tämänkaltaisten yhteistyöistuntojen pitkä perinne, jonka keskeisenä isänä ol ollut Hannu Suntio
  • Upeaa työtä tekevä oma henkilöstö

Itse nostin esille tarpeen etsiä ratkaisukeskeisesti myös luovia tapoja tehdä asioita toisella tavalla paremmin. Jopa ilman, että ne maksavat juuri mitään. Muutetaan Espoon tunnit jakotunneiksi? Otetaan tuntijakoon luokan oma tunti, jolloin voidaan rakentaa luokkiin yhteisöllisyyttä.? Edistetään kiinteiden kotiryhmien mallin käyttöä, jotta kaikilla olisi kaveri?  Kun vanhaan koulupoliisijärjestelmään ei ole varaa, voisiko poliisin puhuttelusta tehdä videopohjaisia oppimateriaaleja?

Ilta oli tosi antoisa. Henki oli upea ja yksimielinen. Koulutusta ja kasvatusta todella arvostava ja sille riittäviä resursseja toivova. Joku kuiskasi, että henki oli ollut ihan toisenlainen aamun ensimmäisessä budjettineuvottelussa. Niinpä kannatettiinkin ehdotusta, että neuvottelijat aloittaisivat perjantain menemällä kouluun, jossa todellinen arki näkyy. Esimerkiksi sinne Kirstiin.

Kiitos myös Hotelli Glolle. Uunilohi oli mitä maistuvinta liemineen. Kakku ja kahvi jäivät minulta väliin, jotta ehdin luikahtaa Sellon parkista ulos ennenkuin 3 tunnin maksuttomuus päättyi.

keskiviikkona, marraskuuta 16, 2022

Kouluvaarin Uutislehti 6/2022




Tällä viikolla kouluvaaripäivä osui keskiviikoksi. Oli tosi lyhyt volyn-tääripäivä klo 9- 12. Mutta paljon mukavaa niihin mahtui. Jopa pikku lumisadetta.

Terveisiä Aurorasta. 2N-luokan koulupäivä oli osalla oppilaista  3-tuntinen, osalla jakotunnin vuoksi 4-tuntinen.  PÄivän aluksi käytiin läpi ohjelma. Sitten laskettiin laskuja.  Välitunnilla lapset innostuivat pienenpienistä lumihiutaleista. Sitten jumpattiin musiikin tahdissa yhdessä valmistavan luokan kanssa. Syötiin spaghettia joko liha- tai kasviskastikkeella.  Omille leikeille oli aikaa, ja lopuksi vielä luettiin suomea.

Kouluvaari sai ottaa vastaan lukuläksyn, valvoa välitunnilla oppilaita.,  terottaa kyniä ja säestää kitaralla onnittelulaulut kahdelle synttärisankarille. Päivän iloisiin yllätyksiin kuului Kaija-emerita-luokanopettajan tapaaminen koulun käytävillä. Olipa mukava tavata ja vaihtaa kuulumisia.

Valvontaa tarvitaan

Mediassa  
kerrotaan tosi usein koulu-kiusaamisesta ja raaástakin välivallasta Juuri nyt kovilla on eräs Kaarinalainen koulu. Eilinen lööppi oli tosi raju.  

Kun en tunne tapausta, en lähde lainkaan viisastelemaan. Mutta se on tosi fakta, että kouluissa tarvitaan aktiivista valvontaa ja puuttumista tilanteisiin ajoissa. 

Mieli hyvänä seurasin ulkovalvonnassa, että Aurorassa tämä asia on otettu vakavasti. Välitunnilla oli tänään ainakin kuusi valvojaa keltaisissa liiveissä. Näin oppilaat löytävät aikuisen helposti. Valvojat eivät vain rupatelleet keskenään vaan oikeasti sijoittuivat eri puolille isoa piha-aluetta ja olivat valmiina toimimaan, jos sellaista olisi tarvittu. Nyt ei tarvittu. Jalkapallomaaleilla, joissa ymmärrettävästi voi tulla törmäyksiä, pelattiin ihan sääntöjen mukaan. Bueno!
 







maanantaina, marraskuuta 14, 2022

Kirjanjulkistusseminaari sosiaalisen pääoman pedagogiikasta


OLEN saanut kutsun Kriittisen korkeakoulun  2viikon päästä maanantaina järjestämään  kirjanjulkistusseminaariin. Tuolloin puidaan opettaja, tietokirjailija Rauno Haapaniemen ja  psykologi Liisa Rainan uusinta teosta:  Luottamus ja kansalaisuuteen kasvaminen -sosiaalisen pääoman pedagogiikasta (Cultura, 2022).

Teoksen  keskeinen käsite on opetus-suunnitelmassakin mainittu, mutta tarkemmin avaamattonaksi jäänyt käsite sosiaalinen pääoma.

Mitä käsite tarkoittaa ja miten se edistää yleistä hyvinvointia? Miksi sitä käsitellään koulutuksen yhteydessä  melko vähän? Sosiaalisen pääoman kartuttaminen on kouluille annettu tehtävä. Mutta miten tavoitteen on tarkoitus toteutua koulussa ? Millaista on sosiaalisen pääoman kartuttamisen pedagogiikka? Miten se edistää yleistä hyvinvointia?

Kysymyksiin on vastattava, jos haluamme säilyttää nykyisen sivistys- ja hyvinvointivaltiomme.  

Kriittisen korkeakoulun  seminaarissa ovat puhumassa ovat Rauno Haapaniemen lisäksi professori Lea Pulkkinen, rehtori Jarno Paalasmaa, perusopetusjohtaja ja tohtorikoulutettava Terhi Nissinen sekä KT opetusneuvos Martti HellströmTilaisuuden juontaa filosofian opettaja ja Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja Severi Hämäri.

Tilaisuus järjestetään maanantaina 28.11. kello 15.-17.30 SKS talon juhlasalissa Hallituskatu 1.  Seminaarista antaa  lisätietoa Jaakko Vilja, toiminnanjohtaja p.040 552 6969.

Kriittinen korkeakoulu on yksityinen ja itsenäinen kurssikeskus.

https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/luottamus-ja-kansalaisuuteen-kasvaminen/?fbclid=IwAR3FDi26JbtIf34PC2z7dAScx6LyeKt0E-DHNWLA6Je9iw136YOWVAU0aDg

Tervetuloa kaikki! 

Juonipaljastuksia :-)


KAAPPAUSKUVA Sipoon Sanomista.

Suomessa on hienosti toimiva perusopetus, jonka tehtävänä  on antaa kaikille, taustasta huolimatta, samat mahdollisuudet kasvaa ja oppia. Mediassa on kuitenkin toistuvasti  hälyttäviä uutisia koululaisten jaksamisesta, väkivallan lisääntymisestä ja jengiytymisestä. tutkimuksissa on todettu oppilaiden osaamistason ja ennen kaikkea koulumotivaation laskua. Koulujen ja oppilaiden välinen eriarvoisuus on lisääntynyt. 





On aihetta kysyä onko peruskoululle annettu tehtävä kaikin osin toteutunut? . Perusopetuksella on kasvatus- ja sivistystehtävä. Onnistuessaan tässä perusopetus takaa hyvinvointivaltion jatkuvuuden. 

“Suomen kansallisaarre on luottamus”. Näin todettiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 3.4.2022. Kirjoituksessa viitattiin koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan. Kansalaiset selviävät kirjoituksen mukaan vaikeistakin ajoista parhaiten yhteistyöllä, joka rakentuu luottamukselle. Luottamus puolestaan on tärkeä osa sosiaalista pääomaa, jonka riittävä kartuttaminen kaikille on annettu koulun tehtäväksi. Aika moni, mukaan lukien koulun ammattilaiset, ei ehkä tunne tätä tehtävää.

Nyt olemme tienhaarassa, jossa opetuksen tehtävä on nähtävä kirkkaammin alkuperäisessä muodossaan. Opetus ei ole vain arvosanojen tuottamista, sen tulee tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua. Koulun on tärkeä kasvuympäristö.

 Koulun ongelmat eivät ratkea vain lisäämällä erityisosaajia tai pienentämällä luokkia.

Perusopetuksen tehtävä on myös kartuttaa ns. sosiaalista pääomaa. Siihen ei päästä jos opetusryhmät jätetään organisoitumaan itsekseen, ilman kasvatusyhteisön tukea.

  Lapsuudessa karttunut sosiaalinen pääoma, kuten verkostot,vuorovaikutus ja luottamus, merkitsee parempaa elämänlaatua paitsi lapsuudessa, se myös ennakoi sitä läpi nuoruuden ja aikuisuuden. 

Jokainen tarvitsee sosiaalista pääomaa hyvän elämän turvaksi. Kyky tulla toimeen muiden kanssa on harjoiteltava taito. Kaikkien pitäisi oppia rakentamaan myönteisiä verkostoja. Ne tuottavat turvallisia ihmissuhteita ja auttavat sijoittumaan työelämään itseä tyydyttävällä tavalla. Vain koulussa voidaan tasoittaa erilaisista taustoista johtuvia sosiaalisen alkupääoman eroja. Se on osa koulun laajaa sivistystehtävää.

Tarvitaan siis sosiaalista pääomaa kerryttävää pedagogiikkaa. Hyvä kasvuympäristö on pysyvä ja yhteisöllinen. Tämä varmistetaan muodostamalla opetusryhmiin pitkäkestoisia oppivia pienryhmiä. Kirjassa kuvaillaan yhteisöllisyyden ehtoja, ryhmien dynamiikkaa ja prosesseja sekä opastetaan pienryhmien muodostamisessa ja ohjaamisessa.

Kirjoittajat ovat perehtyneet aiheeseen laajasti myös koulujen arjessa.Kirjan löydät mm. täältä: 

Suomalainen kirjakauppa:

https://www.suomalainen.com/products/luottamus-ja-kansalaisuuteen-kasvaminen

Bod:

https://www.bod.fi/kirjakauppa/luottamus-ja-kansalaisuuteen-kasvaminen-rauno-haapaniemi-9789529501823